EVELIINA Esteettömyyttä vesiliikenteessä ja matkailupalveluissa
Esipuhe Esipuhe Tämä hankeselvitys kuuluu osana Elsa-hankekokonaisuuteen, joka on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen, esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehitysohjelma. Esteettömyysstrategian tavoitteena on turvata esteettömät julkisen liikenteen palvelut ja liikenneinfrastruktuuri. Elsa-ohjelma osaltaan toteuttaa esteettömyysstrategiaa. Hankeselvityksessä on kartoitettu Lehtimäen ja Ähtärin vesiliikenteen satamapaikkojen, matkailupalvelujen sekä liikkumis- ja toimintaesteisten käyttäjäryhmien keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden nykytila sekä laadittu toimenpidesuositukset esteettömyyden parantamiseksi vesiliikenteeseen liittyvillä reiteillä ja satama-alueilla. Hankkeessa on sovellettu yleisesti hyväksyttyjä esteetöntä liikkumista edistäviä ratkaisuja pienten kuntien palvelutasoon sovittaen. Selvitys keskittyy palvelujen saavutettavuuteen sekä ulkoympäristön ja satamarakenteiden esteettömyyteen. Alukseen siirtymistä sekä aluksessa toimimista ja liikkumista käsitellään tarkemmin Kuusiokuntien kaksivaiheisessa Liikuntarajoitteisten vesillä liikkuminen kalustoselvityksessä. Työtä on ohjannut seuraava ohjausryhmä: Irja Vesanen-Nikitin, liikenne- ja viestintäministeriö Vesa Vornanen, Lehtimäen kunta Tomi Kurunmäki, Lehtimäen kunta Heikki Makkonen, Ähtärin kaupunki Janne Tenhunen, Honkiniemen kurssikeskus Esko Halonen, Lehtimäen opisto Hannu Yli-Hynnilä, Lehtimäen toimintakeskus Anders Pulkkis, Länsi-Suomen lääninhallitus Jari Mansikka-Aho, Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Lisäksi työn kuluessa on haastateltu seuraavia henkilöitä: Veli-Matti Rantanen, Ähtärin Eläinpuisto Jari Ahola, Ähtärin Eläinpuisto Pirkko Thomson, Hotelli Scandic Mesikämmen Tarja Lamminen, opiskelija Lehtimäen opistolla Konsultteina työhön ovat osallistuneet Ulla Loukkaanhuhta ja Petra Rantalainen Ramboll Finland Oy:stä. Erityisasiantuntijana on toiminut Kalervo Mattila Ramboll Finland Oy:stä. Havainnekuvat on tehnyt Tommi Kärki Ramboll Finland Oy:stä. Espoossa 16.6.2006 1
2
Tiivistelmä Tiivistelmä EVELIINA -hankeselvitys (Esteettömyyttä vesiliikenteessä ja matkailupalveluissa) paneutuu Ähtärinjärven satama-alueiden ja niihin liittyvien matkailupalvelujen sekä liikkumisesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden parantamiseen. Hankkeen tavoitteena on edistää seutukunnallisen vesiliikenteen matkaketjujen esteettömyyttä sekä tasa-arvoista sisävesiliikenteen ja matkailu- ja virkistyspalvelujen käyttämistä. Vesiliikenteen matkaketjut koostuvat palvelujen ja satama-alueiden saavutettavuudesta, laiturille ja alukseen siirtymisestä sekä aluksessa toimimisesta ja liikkumisesta. Sekä reittien, rakenteiden että kaluston tulee olla esteettömiä, jotta matkaketjun esteettömyys toteutuu. Tämä hankeselvitys keskittyy palvelujen saavutettavuuteen sekä ulkoympäristön ja satamarakenteiden esteettömyyteen. Alukseen siirtymistä sekä aluksessa toimimista ja liikkumista käsitellään tarkemmin Kuusiokuntien kaksivaiheisessa Liikuntarajoitteisten vesillä liikkuminen kalustoselvityksessä. Hankeselvityksessä ovat olleet mukana Lehtimäen kunta, Ähtärin kaupunki, Lehtimäen opisto, Lehtimäen toimintakeskus, Honkiniemen kurssikeskus, Ähtärin Eläinpuisto ja hotelli Scandic Mesikämmen. Hankeselvityksen laatiminen käynnistyi Lehtimäen kunnan aloitteesta keväällä 2005. Loppuraportti on valmistunut keväällä 2006. Hankkeessa on kartoitettu vesiliikenteen satamapaikkojen, matkailupalvelujen sekä liikkumisesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden nykytila sekä laadittu toimenpidesuositukset esteettömyyden parantamiseksi. Hankkeessa on sovellettu yleisesti hyväksyttyjä esteetöntä liikkumista edistäviä ratkaisuja pienten kuntien palvelutasoon sovittaen. Toimenpiteet on vaiheistettu ja niistä on annettu alustavia kustannushintoja. Raporttiin on koostettu keskeiset sovellettavat suunnitteluohjeet sekä esitetty mitoituksia ja ohjeita, joita voidaan soveltaa perusparannustöitä tai uusia kohteita suunniteltaessa. Toimenpiteiden avulla liikkumis- ja toimintarajoitteiset voivat nykyistä helpommin hyödyntää vesiliikenteen ja matkailun palveluja alueella. Samalla palvelujen käytettävyys paranee kaikkien käyttäjien osalta. Satamien ja vesiliikenteen käytettävyyttä lisää, mikäli ne ovat saavutettavissa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen keinoin. Satama-alueita tai vesiliikennettä palvelevaa joukkoliikennettä alueella ei nykyisellään ole. Lehtimäellä on käynnistynyt kaksivuotinen asiointi- ja koululiikenteen palveluliikennekokeilu. Palveluliikenteen laajentamista palvelemaan myös vesiliikenteen satamapaikkoja ja niihin liittyviä matkailupalveluja tulee selvittää. Myös mahdollisuudet seutuliikenteen reittien linjaamiseksi tärkeiden satama-alueiden kautta kesäaikaan tulee selvittää. Joukko- ja palveluliikenteen kuljetuskaluston esteettömyys tulee kartoittaa. Lehtimäen matkahuollon kehittäminen esteettömäksi palvelupisteeksi, seutuliikenteen pysäkkien turvallisuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä yhtenäisen kevyen liikenteen väylän toteuttaminen Lehtimäen toimintakeskukselta matkahuoltoon ja opistolle osaltaan edistäisivät joukkoliikenne- ja kuljetuspalvelujen saavutettavuutta. Satama-alueiden reittejä, toiminnallisia alueita ja rakennuksia koskevat samat esteettömyystavoitteet ja ohjeet kuin ulkoalueita ja rakennuksia yleensä. Satama-alueisiin liittyviä erityiskysymyksiä ovat pääsy laiturille, laiturilta alukseen siirtyminen ja aluksesta poistuminen. Tärkein esteettömyyden kehittämiskohta satamissa ovat laiturirakenteet. Laiturirakenteiden esteettömyysratkaisut tulee valita alustyyppien ja vesialueen olosuhteiden mukaan sekä vanhoja laitureita kunnostettaessa säilyviin rakenteisiin mahdollisuuksien mukaan liitettävinä. Hankeselvityksen tärkeänä tavoitteena on ollut edistää esteettömyystavoitteiden muuttamista konkreettisiksi toimenpiteiksi ja palveluiksi. Toimenpideohjelman toteuttamisesta, aikataulusta ja vastuista sekä kunnossapidosta tulee sopia toimijoiden kesken. Hankkeen myötä muodostuneen esteettömyyden yhteistyöverkoston vuoropuhelua ja toimintaa tulisi jatkaa. Esteettömyystavoitteiden edistämiseksi ja toimintatapojen vakiinnuttamiseksi esteettömyys tulisi kytkeä osaksi kuntien ja toimijoiden palvelutarjontaa ja toimintatapoja. Esteettömyyden toteuttaminen voitaneen pienissä kunnissa luontevimmin liittää esim. osaksi kunnallistekniikan rakentamista ja liikenneturvallisuustoimintaa. Hankeselvityksessä on alustavasti saatu positiivisia kokemuksia esteettömyystavoitteiden ulottamisesta laajemmalle kuin yhden kunnan tai palveluntarjoajan alueelle. Kunnilla on avainasema esteettömyyden edistämisessä kunta- ja seutukuntatasolla ja niiden tulisi yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa ottaa vetovastuu esteettömyyspalvelujen toteuttamisesta. Hankeselvityksen toivotaan tuottavan jatkohankkeita alueella. 3
4
Sisällys Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa 2003-2006 Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on Liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa ohjelma on toteutettu vuosina 2003-2006. Kolmivuotisella Elsa -ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa-ohjelman tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa -ohjelmasta: www.elsa.fi Liikenne- ja viestintäministeriö 5
Sisällys Sisällys Esipuhe 1 Tiivistelmä 3 Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa 2003-2006 5 1. Johdanto 9 2. Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat 11 2.1 Hankekuvaus 11 2.1.1 Hankkeen sisältö ja tarkoitus 11 2.1.2 Tarkastelualue ja toimijat 11 2.1.3 Liittyvät hankkeet 12 2.2 Tavoitteet 12 2.2.1 Paikalliset tavoitteet 12 2.2.2 Seutukunnalliset tavoitteet 12 2.2.3 Hankkeen laajemmat hyödyt 13 2.3 Lähtökohdat 13 2.3.1 Käyttäjäryhmät ja esteettömyyden erityistarpeet 13 2.3.2 Matkailun edellytykset alueella 14 2.3.3 Kalastus- ja luontomatkailu kaikille 15 2.4 Käytetyt menetelmät 16 2.5 Keskeinen lähtöaineisto 17 3. Tarve- ja esteettömyyskartoitus 19 3.1 Suunnittelualueen rajaaminen ja tutkitut matkaketjut 19 3.2 Kyselyn ja haastattelujen tulokset 19 3.3 Esteettömyyden nykytila ja tarpeet kartoitetuilla alueilla 20 3.3.1 Lehtimäen opisto 20 3.3.2 Matkahuolto 22 3.3.3 Reitti opistolta toimintakeskukselle 23 3.3.4 Toimintakeskus 24 3.3.5 Suninsalmen satama 26 3.3.6 Honkiniemi 28 3.3.7 Ähtärin satama ja hotelli Scandic Mesikämmen sekä reitti satamasta hotellille 30 3.3.8 Reitti hotellilta Eläinpuistoon 3.3.9 Ähtärin Eläinpuisto 33 34 4. Toimenpidesuositukset ja ohjeet 37 4.1 Toimenpidesuositukset kohteissa 37 4.1.1 Lehtimäen opisto 37 4.1.2 Matkahuolto 40 4.1.3 Reitti opistolta toimintakeskukselle 41 4.1.4 Toimintakeskus 41 4.1.5 Suninsalmen satama 44 4.1.6 Honkiniemi 49 4.1.7 Ähtärin satama ja hotelli Scandic Mesikämmen 51 4.1.8 Reitti hotellilta Eläinpuistoon 52 4.1.9 Ähtärin Eläinpuisto 54 4.2 Yleiset esteettömyyssuositukset kohdealueella 56 4.2.1 Esteettömien reittien ja toimintapaikkojen mitoitus 56 4.2.2 Luiskat, portaat, käsijohteet ja kaiteet 4.2.3 Esteettömät pinnoitteet 58 61 6
Sisällys 4.2.4 Reunatuet, suojatiet ja muut turvallisuutta lisäävät rakenteet liikenneympäristössä 61 4.2.5 Esteetön pysäkkialue 62 4.2.6 Piha-alueet 63 4.2.7 Kalusteet 63 4.2.8 Valaistuksen periaatteet 64 4.2.9 Opastus 65 4.2.10 Hoito- ja kunnossapitotarpeet 66 4.3 Yleiset esteettömyyssuositukset satama-alueilla 66 5. Suositukset toimenpiteiden vaiheistamiseksi sekä alustavat kustannusarviot 73 5.1 Kiireelliset toimenpiteet ja suositus vaiheistamiseksi 73 5.2 Toimenpiteiden alustavia yksikköhinta-arvioita 73 6. Jatkosuunnittelussa huomioitavaa 75 6.1 Jatkoselvitystarpeet sekä esteettömyysratkaisujen ulottaminen seutukunnan alueelle 75 6.2 Palveluliikenteen kokeiluhankkeen hyödyntäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen vesiliikenteen ja matkailupalvelujen saavutettavuuden parantamiseksi 76 7. Tavoitteiden toteutuminen 77 Lähdeluettelo 79 Aiemmin Elsa-ohjelmassa julkaistuja hankkeita: 81 Liitteet 83 7
8
Johdanto 1. Johdanto Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehitysohjelma (ELSA) on liikenne- ja viestintäministeriön kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän esteettömyyttä ja tuoda esteettömyys yleiseen tietoon. Elsa-ohjelman pääpaino on julkisen liikenteen esteettömyydessä ja turvallisuudessa. Ohjelma perustuu liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaan, joka on julkaistu vuonna 2003. Elsa-hankkeen hankeavustusten toisessa haussa etsittiin hankkeita, joilla aktivoitiin kuntia laatimaan esteettömyyskartoituksia ja toimenpideohjelmia. Hankkeiden toivottiin tukevan eri hallinnonalojen yhteistyötä ja esteettömyysstrategian toteutumista. Liikenne- ja viestintäministeriön strategiassa yhtenä tavoitteena on ollut parantaa sisävesiliikenteen soveltuvuutta liikuntaesteisten matkustajien käyttöön. Strategian mukaan huomiota tulee kiinnittää kaluston lisäksi myös matkustajaterminaalien esteettömyyden parantamiseen. Sekä reittien, rakenteiden että kaluston tulee olla esteettömiä, jotta matkaketjun esteettömyys toteutuu. Työn tavoitteena on ollut laatia alustava hankesuunnitelma esteettömyyden parantamiseksi vesiliikenteeseen liittyvillä reiteillä ja satama-alueilla. Hankeselvitys keskittyy ulkoympäristön ja satamarakenteiden esteettömyyteen sekä palvelujen saavutettavuuteen. Alukseen siirtymistä sekä aluksessa toimimista ja liikkumista on käsitelty Liikuntarajoitteisten vesillä liikkuminen kalustoselvityksessä. Hankeselvityksessä on tarkasteltu vesiliikennereittien yhtymäkohtien sekä vesiliikenteeseen liittyvien matkaketjujen esteettömyyttä sekä etsitty ratkaisuja liikkumis- ja toimintaesteisten omatoimisen liikkumisen helpottamiseksi ja virkistyspalvelujen saavutettavuuden lisäämiseksi. Satama-alueita tai vesiliikennettä palvelevaa joukkoliikennettä ei alueella nykyisellään ole. Hankeselvityksessä on keskitytty yleisesti hyväksyttyjen, liikkumista edistävien, ratkaisujen soveltamiseen kohdealueilla. Lisäksi on esitetty mitoituksia ja ohjeita, joita voidaan soveltaa perusparannustöitä tai uusia kohteita suunniteltaessa. 9
10
Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat 2. Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat 2.1 Hankekuvaus 2.1.1 Hankkeen sisältö ja tarkoitus Hankeselvitys paneutuu satama-alueiden, niihin liittyvien matkailupalvelujen ja matkaketjujen sekä liikkumis- ja toimintaesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden edistämiseen. Hankkeessa on kartoitettu vesiliikenteen satamapaikkojen ja vesiliikenteeseen liittyvien maaliikenteen matkaketjujen, matkailupalvelujen sekä liikkumis- ja toimintaesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden nykytila sekä esitetty toimenpiteitä ja ohjeita esteettömyyden parantamiseksi. Koska sisätilojen esteettömyyden arviointia, suunnittelua ja toteuttamista varten on olemassa jo vakiintuneet käytännöt ja ohjeet, hankkeessa on keskitytty ulkoympäristön esteettömyyteen ja palvelujen saavutettavuuteen. Hankkeen tavoitteena on edistää vesiliikenteen matkaketjujen esteettömyttä sekä vesiliikenteen ja siihen liittyvien matkailu- ja virkistyspalvelujen tasa-arvoista käyttämistä. Kohdealueella on poikkeuksellisen paljon eri tavalla liikkumis- ja toimintarajoitteisia käyttäjäryhmiä ja toimintaympäristöjä. Hanke käynnistettiin, jotta vesiliikenteeseen liittyvien matkaketjujen esteettömyyden tarpeet havaittaisiin. Lisäksi haluttiin määritellä konkreettiset toimenpiteet esteettömyyden edistämiseksi ja liikkumis- ja toimintaesteisten liikkumisen helpottamiseksi. Toimenpiteiden avulla liikkumis- ja toimintaesteiset voivat nykyistä helpommin hyödyntää sisävesiliikenteen ja siihen liittyvien matkailukohteiden palveluja. Samalla palvelujen käytettävyys paranee kaikkien käyttäjien sekä erityisesti mm. lapsiperheiden ja ikääntyneiden osalta. 2.1.2 Tarkastelualue ja toimijat Hankkeen tarkastelualue ja kartoitetut matkaketjut sijaitsevat Ähtärinjärven alueella Kuusiokuntien seutukunnassa. Seutukunnan muodostavat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Hankkeeseen ovat osallistuneet Ähtärin kaupunki ja Lehtimäen kunta. Tarkasteltavana vesiliikennealueena on ollut Ähtärinjärvi ja siihen liittyvät Ähtärin ja Suninsalmen satamat matkaketjuineen sekä Honkiniemen kurssikeskus. Matkaketjuihin liittyviä tarkasteltavia toiminta- ja palveluympäristöjä ovat olleet Lehtimäen opisto ja toimintakeskus sekä Ähtärin Eläinpuisto ja hotelli Scandic Mesikämmen. Selvityksessä mukana ovat olleet: Lehtimäen kunta Ähtärin kaupunki Lehtimäen opisto Lehtimäen Toimintakeskus, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Honkiniemen kurssikeskus Ähtärin Eläinpuisto ja hotelli Scandic Mesikämmen 11
Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Lisäksi hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Liikenne- ja viestintäministeriön, Länsi- Suomen lääninhallituksen sekä Tiehallinnon Vaasan tiepiirin edustajat. Konsulttina selvitystyössä on ollut Ramboll Finland Oy. Hankeselvityksen laatiminen käynnistyi Lehtimäen kunnan aloitteesta keväällä 2005. 2.1.3 Liittyvät hankkeet Selvitys liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittämisestä Kuusiokuntien alueella on käynnissä seutukunnallinen elinkeinojen kehittämishanke Liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittäminen. Hankkeessa selvitetään liikuntarajoitteisten mahdollisuudet järvikalastukseen, retkeilyyn ja järvimatkailuun Kuusiokuntien seutukunnassa (Ähtärinjärvi, Kuortaneenjärvi). Hankkeen toteuttaa Eero Aho Kuusiotekniikka Oy:stä. Tavoitteena on saada järvimatkailu ja kalastus nykyistä paremmin myös liikuntarajoitteisten käyttöön ja edistää sisävesiliikenteen tasa-arvoista käyttöä. Hankkeen painopiste on venekaluston erityisedellytysten kartoittamisessa. Keskeisenä tavoitteena on määritellä vesillä liikkumisessa tarvittavan kaluston ominaisuudet ja muunneltavuus erilaisten ryhmien tarpeiden mukaan. Hankkeen seuraavassa vaiheessa rakennetaan prototyyppi aluksesta. Lehtimäen esteetön toimintaympäristö -hanke Lehtimäen kunta kuuluu valtakunnalliseen Esteetön kunta -verkostoon. Kunta toteutti 1.11.2000 31.3.2001 osana kansallista Esteetön Yhteiskunta projektia Lehtimäen esteetön toimintaympäristö suunnitteluhankkeen. Hanke oli monitasoinen sisältäen matkailullisen näkökulman, työvoimapoliittiset toimenpiteet sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen. 2.2 Tavoitteet Työn ohjelmointi- ja aloitusvaiheessa hankkeelle asetettiin eri tason tavoitteita paikallisista tavoitteista laajempiin seutukunnallisiin ja valtakunnallisiin tavoitteisiin sekä välittömistä tavoitteista pitkän tähtäimen välillisiin tavoitteisiin. 2.2.1 Paikalliset tavoitteet Paikallisia tavoitteita ovat Ähtärinjärven vesiliikenteen ja siihen liittyvien matkaketjujen ja matkailupalvelujen esteettömyyden tarpeiden tunnistaminen sekä nykytilannetta parantavien konkreettisten toimenpiteiden määrittely ja kiireellisten toimenpiteiden ohjelmointi. Lisäksi tavoitteena on antaa yleisiä ohjeita ja malleja esteettömyyden parantamiseksi alueella. Toimenpiteiden avulla liikkumis- ja toimintaesteiset voivat nykyistä helpommin hyödyntää opinto- ja kurssikeskusten, sisävesiliikenteen ja Eläinpuiston palveluja. Samalla palvelujen käytettävyys paranee kaikkien käyttäjien osalta. Välillisenä pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kun tavoitteet esteettömyyden edistämisestä muutetaan toimenpideohjelman mukaisiksi konkreettisiksi toimenpiteiksi ja palveluiksi, ne muuttuvat vähitellen osaksi normaaleja toimintatapoja ja -menetelmiä. 2.2.2 Seutukunnalliset tavoitteet Tärkeä seutukunnallinen tavoite on, että EVELIINA -hankkeesta yhdessä Liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittämishankkeen kanssa jatkossa kehittyy seutukunnallinen järvikalastuksen sekä järvimatkailun ohjelma ja esteetön palvelutuote. EVELIINA - hankkeen tavoitteena on ollut myös saada kokemusta esteettömyyden huomioivien palveluiden tuotteistamisen seutukunnallisista esteistä. Kolmanneksi hanke luo onnistuessaan pitkällä aikavälillä lisää palvelutyöpaikkoja. 12
Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat 2.2.3 Hankkeen laajemmat hyödyt Hanke toteuttaa Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiassa esitettyä tavoitetta kehittää sisävesiliikenteen soveltuvuutta liikuntaesteisten matkustajien käyttöön ja edistää vesiliikenteen palvelujen tasa-arvoista hyödyntämistä. Sisävesiliikenteen matkailupalveluihin liittyviä esteettömyysselvityksiä tai kehittämishankkeita ei ole vielä juurikaan toteutettu. EVELIINA -hankkeesta samoin kuin käynnissä olevasta Liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittämishankkeesta saatavia kokemuksia ja menetelmiä voidaan valtakunnallisesti hyödyntää sisävesiliikenteen matkaketjujen, satama-alueiden ja alusten esteettömyyden kehittämisessä. 2.3 Lähtökohdat 2.3.1 Käyttäjäryhmät ja esteettömyyden erityistarpeet Helppokäyttöinen, esteetön ympäristö palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä, mutta erityisesti sitä tarvitsevat lapsiperheet, ikääntyneet sekä liikkumis- ja toimintakyvyiltään eri tavalla rajoittuneet käyttäjäryhmät. Liikkumis- ja toimintaesteiset Kohdealueella on valtakunnallisestikin katsoen paljon liikkumis- ja toimintaesteisiä käyttäjiä. Lehtimäen keskustassa (Keskikylä) on moni- ja vaikeavammaisten erityiskansanopisto Lehtimäen opisto monipuolisine palveluineen ja Kirkonkylässä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylläpitämä kehitysvammaisten toimintakeskus. Opistossa kurssitetaan vuosittain yli 2 500 henkilöä. Päivittäin opistolla asuu ja opiskelee ja keskustan palveluja käyttää henkilökohtaisten avustajien avustuksella 80 moni- ja vaikeavammaista. Opiston ja palvelujen lisäksi keskustaajamassa sijaitsevat vammaisten tukiasunnot, sotaveteraanien ja vanhusten palveluasuntoja sekä vanhainkoti. Kuva 1. Lehtimäen opiston opiskelijoita yhteiskuvassa opiston päärakennuksen edessä, kuva Lehtimäen opisto 2005 julkaisu. 13
Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Vaikea- ja monivammaisten toimintaympäristön vaatimukset vaihtelevat käyttäjien liikunta- ja toimimiskykyrajoitteista riippuen. Esteetön, turvallinen, helppokäyttöinen ja ohjaava ympäristö edesauttavat liikkumis- ja toimintaesteisten käyttäjien itsenäistä liikkumista. Toimintakyvyiltään voimakkaasti rajoittuneet tarvitsevat usein liikkumiseensa apuvälineitä ja/tai henkilökohtaisen avustajan. Palvelujen saavutettavuus on tärkeää. Lähiympäristön tulisi olla myös liikkumiseen rohkaisevaa ja houkuttelevaa sekä toimintakykyä monipuolisesti ylläpitävää. Lapsiperheet ja ikääntynyt väestö Seutukunnan matkailukohteet ovat pääosin perhematkailukohteita, joiden kävijöistä suuri osa on lapsiperheitä. Seutukunnan tärkein matkailukohde on Ähtärin Eläinpuisto, joka on valtakunnallisesti merkittävä perhematkailukohde yli 120 000 vuosittaisella kävijällään. Seutukunnan väestön kehitys ja väestön ikärakenteen kehittyminen on ollut huolestuttavaa viime vuosikymmeninä. Kokonaisväkimäärän vähentyessä ikääntyneiden määrä lisääntyy kovaa vauhtia ja nuoren aikuisväestön (20 35 v) määrä vähenee (www.kuudestaan.net 9.10.2005). Kehitys on samansuuntaista muualla Suomessa kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Kuusiokuntien alueella on herätty tilanteeseen ja ryhdytty toimiin kehityksen suunnan muuttamiseksi. Seutukunnassa on mm. vireillä monipuolisia matkailun ja elinkeinon kehittämishankkeita. Lapsiperheiden ja ikääntyneiden toimintaympäristön edellytyksiä ovat esteetön ja turvallinen liikkumisympäristö. Kummatkin ryhmät käyttävät yleensä paljon yleisiä palveluja, joten niiden saavutettavuus korostuu. Palvelujen tulee olla esteettömästi saavutettavissa rattaiden ja apuvälineiden kanssa sekä huonojalkaisille. Vanhusten ja lasten havainnointi- ja reagointikyky sekä fyysinen toimintakyky liikenneympäristössä ovat heikompia kuin aikuisten, joten ympäristön tulee olla turvallinen, ohjaava ja helppokäyttöinen. Jalankulun ja autoliikenteen risteämispaikkojen tulee olla erotettuja tai erityisen turvallisia. Vanhukset, mutta myös muut käyttäjäryhmät tarvitsevat reittien varrelle levähdyspaikkoja. 2.3.2 Matkailun edellytykset alueella Ähtärinjärveen tukeutuvat virkistys- ja matkailupalvelut Seutukunnan tärkeimmät matkailu- ja virkistyspalvelut sekä kurssikeskustoiminta keskittyvät Ähtärinjärven ympärille, joka on seutukunnan suurin vesistöalue (32 km pitkä, 2-4 km leveä). Järvellä on Merenkulkulaitoksen ylläpitämä 40 kilometrin mittainen veneilyreitti. Järven eteläpäässä sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävä perhematkailukohde Ähtärin Eläinpuisto, Eläinpuiston leirintäalue ja mökkikylä sekä arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen, osin kallioon louhittu kylpylähotelli Scandic Mesikämmen. Tärkeimpiä satamia ovat Suninsalmen satama Lehtimäellä sekä Ähtärin satama järven eteläpäässä lähellä Eläinpuistoa ja hotelli Scandic Mesikämmentä. Lisäksi järven rannalle sijoittuvat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän omistama Pekonrannan kehitysvammaisten leirikeskus sekä Seinäjoen seurakunnan kurssikeskus Honkiniemi. Rannoilla on myös runsaasti loma-asutusta. Järvellä pääsee kalastamaan ja saalistakin on luvassa. Ähtärinreitin kalastusalue kattaa Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin vesialueet. Yhteispinta-ala on noin 13 500 hehtaaria. Saaliiksi voi saada mm. kuhaa, haukea, ahventa ja kirjolohta. Järveen tukeutuvaa ympärivuotista matkailu- ja virkistyskäyttöä olisi edelleen mahdollista lisätä. Liikkumis- ja toimintarajoitteisten kalastus- ja virkistyspalveluista on kysyntää. Järvellä on ollut aiemmin vesibussiliikennettä, joka loppui yrittäjän jäätyä eläkkeelle. 14
Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Muut matkailu- ja virkistyspalvelut Seutukunnan alueella on myös runsaasti vielä osin hyödyntämätöntä matkailullista potentiaalia. Tuurin kauppakeskus ja sen ympärille kasvanut vähittäiskauppapalvelujen keskittymä sijaitsevat Ähtärinjärven itäpuolella vajaan kahdenkymmenen kilometrin päässä vesiliikenteen satamista. Noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsee maakuntakeskus Seinäjoki, jossa järjestetään vuosittain useita suuria kesätapahtumia kuten Provinssirock ja Tangomarkkinat. Lehtimäen kirkonkylän ja Suokonmäen Peräkylän alueet ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita. Ähtärinjärven ympäristön vedenjakaja-alueen mäkimaisemat korkeuseroineen poikkeavat tyypillisestä eteläpohjalaisesta maisemasta. Järven itäpuolella Soinissa sijaitsee Vuorenmaan laskettelukeskus latureitteineen. Kaikkineen seutukunnan alue tarjoaa hyvät lähtökohdat luontoon perustuville loma- ja virkistyspalveluille. Ähtärin keskustassa sijaitsevassa Pirkanpohjan vanhassa, arkkitehti Elsi Borgin vuonna 1934 suunnittelemassa rakennuksessa korkeatasoista koti- ja ulkomaista taidetta vaihtuvissa näyttelyissä. Taidekeskuksen kokoelmissa on teoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: Salvador Dali, Corneille, Alberto Magnelli, Joan Miro ja Pablo Picasso. Pirkanpohjan uudisrakennuksessa sijaitsee Eero Hiirosen pysyvä näyttely. Kokoelma käsittää yli 200 professori ja kuvanveistäjä Hiirosen teosta, joista varhaisimmat ovat 1950-luvulta. Ähtärin kotiseutumuseoon on kerätty vanhoja ähtäriläisiä esineitä ja rakennuksia. 2.3.3 Kalastus- ja luontomatkailu kaikille Liikkuminen ja ulkoilmaharrastukset kuuluvat kaikille Vaikka liikkuminen luonnossa, ulkoilmaharrastukset ja niihin liittyvät luontokokemukset ovat keskeisiä ja tärkeitä vapaa-ajan viettotapoja ja virkistysmuotoja suomalaisille, ne jäävät monesti liikkumis- ja toimintarajoitteisille saavuttamattomiksi tai vaikeasti saavutettaviksi. Rakennetun ympäristön ja erityisesti julkisten sisätilojen osalta on jo pitkään pyritty liikuntaesteettömyyteen, jota lainsäädäntökin edellyttää. Myös ulkoliikuntaympäristöä tulee kehittää mahdollisimman suurelta osin vammaisten, vanhusten ja muiden liikkumisrajoitteisten kannalta toimivaksi ympäristöksi (Verhe 1994). Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyneet viettävät usein olosuhteiden pakosta runsaasti aikaa sisällä. Ulkoilu kohottaa kuntoa ja virkistää sekä ruumiillisesti ja henkisesti. Hyväkuntoiset myös selviävät omatoimisemmin päivittäisistä askareistaan. Jotta kaikki pääsevät esteettä ulkoilemaan ja harrastamaan, tarvitaan esteettömiä liikkumisympäristöjä ja usein myös erikoisryhmien tarpeet tuntevia ohjaajia ja avustajia sekä sovellettuja liikuntamuotoja ja teknisiä apuvälineitä. Lisäksi tarvitaan myös liikkumis- ja toimintaesteisille soveltuvassa muodossa olevaa tietoa olevista mahdollisuuksista sekä pääsystä virkistyspaikoille. Edellytykset kalastuksen ja vesiliikenteen esteettömyydelle Lähes kaikki vammaiset kykenevät ohjaamaan venettä itsenäisesti ja voivat siten veneillä yhdenvertaisina muiden harrastajien kanssa. Melonta edellyttää kohtalaisen hallitua tasapainoa. Liikkumisesteisille soveltuvat erityisesti tilavat, tasapohjaiset kanootit, joiden tukevuutta on parannettu. Kalastaminen on liikkumis- ja toimintaesteisille hyvin soveltuva tapa nauttia ulkoilmasta, luonnosta ja vesistöistä. Se vaatii vain vähän fyysistä voimaa ja sitä voi harrastaa eritasoisella asiantuntemuksella. Kalastusta varten on saatavilla erilaisia erikoisvarusteita ja apuvälineitä ja sitä voi harrastaa myös talvella. Vaikeinta ja harrastusta rajoittavaa saattaa olla pääsy veden äärelle, veneeseen tai jäälle. 15
Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Jotta liikkumis- ja toimintaesteiset voivat tasavertaisesti hyödyntää kalastukseen ja vesiliikenteeseen liittyviä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia, heille on järjestettävä esteettömät liikkumismahdollisuudet venesatamissa sekä niihin liittyvissä huolto- ja palvelutiloissa. Liikkumisesteisille paras venelaiturityyppi on tukeva ponttonilaituri. Tällöin siirtyminen laiturilta veneeseen ja pois sujuvat veden korkeuden vaihteluista huolimatta. Ponttonilaiturille tulee johtaa loiva, käsijohteilla varustettu yhdyssilta eikä liitoskohtiin saa jäädä pyörätuolin liikkumista estäviä tai kompastumisvaaraa aiheuttavia tasoeroja. Laituri tulee mitoittaa invamitoitusohjeiden mukaisesti ja varustaa putoamisen estämiseksi käsijohteilla sekä reunapalkilla. Veneisiin siirtymisen tulee tapahtua hallitusti ja turvallisesti. Korkeisiin aluksiin päästään turvallisesti maihinnoususiltaa pitkin tai nostolaitteen avulla. Nostolaitteen tulisi olla käytettävissä, jos veneen ja laiturin tasoero on yli 400 mm. (Verhe 1994, s. 195) 2.4 Käytetyt menetelmät Hankeselvitys toteutettiin kolmessa vaiheessa. 1. Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin tarkasteltavat toimintaympäristöt ja matkaketjut sekä kartoitettiin käyttäjien ja keskeisten toimijoiden tarpeet. Kartoitus tehtiin haastattelujen ja kirjallisen kyselyn avulla. 2. Toimintaympäristöjen ja matkaketjujen fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila kartoitettiin maastossa. 3. Tarve- ja esteettömyyskartoituksen perusteella koostettiin analyysi esteettömyyden nykytilasta sekä laadittiin toimenpidesuositukset esteettömyyden parantamiseksi. Toimijoiden haastattelut ja kysely Käyttäjien ja keskeisten toimijoiden tarpeiden kartoittamiseksi konsultti haastatteli matkailupalvelujen ja toimintaympäristöjen edustajia (Ähtärin Eläinpuisto, hotelli Scandic Mesikämmen, Lehtimäen opisto, Lehtimäen toimintakeskus, Honkiniemen kurssikeskus) esteettömyyden tarpeista ja mahdollisista ongelmakohdista edustamissaan toimintaympäristöissä. Ohjausryhmän edustajille sekä matkailupalveluyrittäjille lähetettiin kirjallinen kysely kesäkuussa 2005. Kyselyn tavoitteena oli pohjustaa maastokartoitusta tunnistamalla käyttäjäryhmien kokemat ongelmat omassa toimintaympäristössään sekä kartoittaa käyttäjäryhmien tarpeet ja toiveet Ähtärinjärven veneily- ja matkailupalveluihin liittyen. Kysely ja siihen liittyvä muistilista on esitetty liitteissä 1 ja 2, yhteenveto liitteessä 3. Esteettömyyskartoitus maastossa Kartoitettavilla alueilla tehtiin silmämääräinen maastokartoitus kesällä 2005. Kartoituksen perusteella arvioitiin fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila ja korjaustarpeet. Kartoitus kohdennettiin ulkotiloihin ja palvelujen saavutettavuuteen. Kartoituksessa tarkasteltiin erityisesti seuraavia osatekijöitä: Alueen tai reitin hahmotettavuus ja eri toimintojen jäsentyminen Alueiden ja reittien pinnoitteet, kaltevuudet ja tasoerot sekä pintojen kunto ja tasaisuus Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien jatkuvuus, fyysiset esteet reiteillä sekä mahdolliset katkoskohdat Kadunylitysten ja risteyskohtien järjestelyt ja turvallisuus Opasteiden selkeys ja opastuksen puutteet Pysäkkien järjestelyt Valaistus ja sen puutteet Laiturijärjestelyt ja niiden saavutettavuus Portaiden, luiskien, sisäänkäyntien ja ovien saavutettavuus ja esteettömyys 16