02 / 2012 http://www.ulkomatala.net 30.4.2012 BORE TEEMANUMERO BOREN 115 VUOTINEN HISTORIA ALKAEN VUODESTA 1897 TÄHÄN PÄIVÄÄN ASTI

02 / 2012 http://www.ulkomatala.net 30.4.2012 BORE TEEMANUMERO BOREN 115 VUOTINEN HISTORIA ALKAEN VUODESTA 1897 TÄHÄN PÄIVÄÄN ASTI

PÄÄKIRJOITUS TEKSTI LASSI LIIKANEN Onnea 115-vuotias! TÄNÄÄN vapun aatto, jälleen nimenomaan ollut suomalaista työtä jo 115 vuoden kerran an toivottavasti sellaista myös tulevat 115 kuukauden viimeisenä päivänä perinteisesti ilmestyy vuotta eteenpäin. Ulkomatala. Niin se tekee myös tässä kuussa, tosin ei aivan tavallisena numera, vaan erikoisteemanumera. Aiheenamme tämän vuoden Voit tutustua n koottuun historiaan alla olevan varustamo. tarkemmin aikanan teemanumerossa 115 vuotta tänä vuna täyttävä (suom. Höyrylaiva Sen n artikkeliemme seurassa. n historia alkaa vuodesta 1897, kun Ångfartygs Ab avulla. jälkeen historiaan tutustu ihmeessä asiantuntevien Oy ) merkitään kaupparekisteriin. Tuolloin aloitettiin pitkäjänteistä mielenkiintoista seikkailuihin kymmenien tekemään tänä historiaa. päivänä n vuosisatojen, vuosien varrella liittyy esimerkiksi liikennettä Etelä Amerikkaan, aika Yhteisliikennevarustamoissa myöhemmin Sil Linessä) palj muuta mielenkiintoista. (eli Toisaalta myös tämän päivän kiintoisaa katseltavaa. Nykyisin perheyrityksenä yrityksessä Rettigin toimiva keskittynyt vain vaikka rahtilaivoihin, aikaisemmin ydinliiketoimintaa nimenomaan suvun sen vat matkustalaivat matkustaliikenne. Koska n n Transgard. KUVA: PEKKA LAAKSO historia hyvin vaihteleva mutkikas, tässä n Lopuksi esitän vielä henkilökohtaiset kiitokset kaikille Bror Husellin Engshipin osto nykypäivän sekä hyvää mukavaa vappua sekä mieluisaa kesän numerossa juttu esihistoriasta alkaen numer tekoa avustaneille. Kaikille lukijoille oikein kasvuvaiheeseen, irtautumiseen Sil Linesta aina odotusta! Seuraavan kerran tapaamme Ulkomatalan hieman tulevaisuuden en. merkeissä jo keskellä kesää. Me Ulkomatalassa olemme ylpeitä siitä, että voimme näin vapun työn korvalla tarjota teille Onnittelut myös tänä vuna 115 vuotta täyttävälle lle! erikoisnumer. Huomenna vappu, suomalaisen työväen juhla. varustamo 2

YLEISKATSAUS Aikana n vaiheista 3

YLEISKATSAUS KUVAT: PEKKA LAAKSO 4

II (1906/1948). KUVA: POSTIKORTTI RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA TEKSTI KALLE ID n matkustaliikenne Turun liikenteen vaikea alku 1800 LUVUN bruttorekisteritnin lopulla matkustalaivaliikenne Suomesta ulkomaille pitkälti Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön eli tuttavallisemmin FÅA:n käsissä. Tukholmaan perustamisesta keskuudessa. myös omasta atus syntyi Turun oman mukaan Helsingørin höyrylaivan, nimekseen Tukholmaan. telakalta 820 joka sai aloitti muuttanut suhtautumistaan Turun varten n tultua liikenteeseen FÅA kuitenkin muutti suunnitelmiaan asetti Oihnan halusivat Tukholman Pietarin linlle. kaupungistaan eturivin varustam reittiä haltuunsa keskitti yhtiö liikenteen Pietari Helsinki laivayhteyden tilasi Turusta liikenteeseen rakennutti Skotlannissa Oihnaa FÅA:n saatua matkustaliikenteen Suomesta pääosin Turkulaiset Varustamo välillä välillä alkanut linlla Turku Tukholma, mutta linlle. liikennettä liikenteen tammikuussa 1898. FÅA puolestaan Vuna 1837 höyrylaivaliikenne Suomen Ruotsin Hanko Tukholma hoitamaan varustam Uudenvuodenaatta 1899 a kuitenkin kohtasi liikemiesten nettomuus: alus ajoi karille upposi Kapellskärin edustalla. Varustamo tilasi lle sisaraluksen Helsingörin telakalta, mutta ennen sen valmistumista Toukokuussa 1897 perustettiin Höyrylaivaosakeyhtiö varustamo laivaa vailla. 5

Venäjän laivastolle Skiftet ajoi miinaan. Kun Delet Väliaksi haluttiin rahdata FÅA:lta Oihna, mutta myytiin 1917, jäi ilman matkusta aluksia. FÅA aloittikin itse liikenteen Turusta Tukholmaan. n uusi II valmistui syyskuussa 1900 kilpailu FÅA:n varustamo osti kanssa alkoi. Seuraavana laivan vuna hylyn takaisin omistukseensa hinautti sen Burmeister & Wainin telakalle Kööpenhaminaan, jossa se korttiin takaisin Joulukuussa 1901 liikennekunto. alus palasi liikenteeseen Turun Tukholman välillä, nyt nimellä I. Hintakilpailu yhteispurjehdus Kilpailu n kiristyi, FÅA:n vuna 1903: kun valmistui rantarata välillä Turkuun eivät kilpailleen enää vain n FÅA:n varustam ensimmäinen laiva I liikennöi yhtiön väreissä Turun linn laivat, vaan myös n vielä Turun laivat FÅA:n Hang linn lopullisessa n, mutta n omistat eivät sian aloittamista Tallinnaan vuna sopimukseen suunnitteli 1905 Pietariin. syntyi KOKOELMISTA sen liikenteen Tukholmasta Hanko, Tämä jäi vain ensimmäinen asussaan. myös valtiovalta yhteispurjehdussopimukseen, ollut jka mukana. laatimisessa Nyt maailmansodan kynnyksellä POSTIKORTTI RAMI WIRRANKOSKEN yhteispurjehduksena. Nyt siihen liittyi Lyypekkiin Helsinkiin uuteen Vuna kaikki 1920 verkostoaan ensi laajensi kertaa matkustaliikenteen hankkimalla Rederi Ab Transit Turku Lyypekki linn sillä liikennöineen 1884 valmistuneen Halland laivan. linnsa. Ensimmäisen se rakennetun Nordstjernan aluksen. päivittäin FÅA lopetti suoran Hanko Tukholma varustam yhteispurjehdus varustamo hankki Rederi Ab Transitolta vuna 1871 ettiin n sekä FÅA:n kesken. Turusta liikennöitiin maailmansota kolmesti AB Svea. Uudelleenaloitettua liikennettä varten ulkomaanposti Suomesta kuljetettiin Turun linlla Ensimmäinen upota mukaan kolmaskin varustamo, tukholmalainen Rederi autuivat uuteen hintasotaan. Se päättyi vuoden tulleeseen KUVA: uudelleen sopimus Yhteispurjehdussopimus päättyi 1909 osapuolet voimaan ehti päätyttyä aloitettiin linliikenne Turusta Tukholmaan paperille: linlla. alusta Laiva Vuna 1918 Suomen itsenäistyttyä sisällissodan Helsinkiin, yhteispurjehduksesta FÅA:n n välillä Turun 1912 1961. uudelleenrakennettiin viidesti pitkän uransa aikana kuvassa I laivat. 1904 FÅA tarjoutui ostamaan suostuneet vuna Vuosikymmenen lopulla halusi mukaan myös Helsinki Tukholma liikenteeseen. Tätä varten vuna kolmen 1927 FÅA:lta ostettiin Hebe alus, alkuan n ensimmäinen alus I. Nyt laiva sai uudistusten jälkeen vanhen nimensä takaisin palasi Turku Tukholma varustamolla neljä matkusta alusta: I, tieltä II Skiftet, sekä käytettynä hankittu Delet, joka liikenteeseen. Lyypenkin linlle, Nordsternan Halland siirtyi sen puolestaan uudistettiin asetettiin Helsinki Tukholma linlle liikennöi Turusta Maarianhaminaan. Sota aika kohteli 1928 nimellä II. huosti n laivastoa: II paloi Helsingissä 1915, seuraavana vuna I pakko ostettiin 6

Lyypekin lin ei kuitenkaan ollut kannattava Turun Tukholman väliseen liikenteeseen. vuna 1930 Nordstjernan korvattiin rahtilaiva V:llä. Nordstjernan palasi Suomen Ruotsin väliseen Jälleenrakennus suuromista Sotien liikenteeseen, kun Hans taas v nimellä Seagull. Ensimmäinen II Rettigin myytiin yksityishdiksi Suomessa suomalaisen 1938 varustamolle laivanrakennuksen asemassa rakennetun virstanpylväs: liikenteeseen, vaan Neuvostitto 1945. koskaan luovutettiin palannut joukossa laivoineen. ollut lapsipuolen Toisen Drottning Maud aluksen, josta tuli uudistusten jälkeen varustam neljäs II. II asetettiin Helsingin Tukholman väliselle linlle. Aluksessa alkuan vain yksi korsteeni, mutta se sai toisen vuna 1953 kun n alusten samana syksynä alus makuutettiin Turussa öljypulan enää vanhoine 1947 osti Tanskasta DFDS:tä käytetyn, jo 1906 luovutettiin liikenteeseen Turun Tukholman välillä, mutta jo ei varustamo laivoan sotakorvauksena tilanne muuttumassa. alus II. Tammikuussa 1939 alus asetettiin Se aikana maailmansodan jälkeen FÅA:n menetettyä uusimpia Ensimmäinen Suomessa rakennettu suuri matkusta takia. välisenä Yhteisliikennevarustamoiden rakennettu matkustalaiva 2. maailmansota Joulukuussa n ulkäköä n yhdenmukaistettiin III:n tultua liikenteeseen. III yksi kolmesta laivasta, sotakorvauksena jotka Yhteisliikennevarustamot tilasivat Helsingin Tukholman väliseen liikenteeseen kesäolympialaisia varten. n muut matkustalaivat sen sian selvisivät 1952 sodasta myös sotakorvauksista jälkimmäisissä 1950 luvulla kelpasivat vain uusimmat parhaimmat alukset. hankittiin Kastelholm alus, joka asetettiin Turusta auttoi laivojen korkeä ikä, sillä Neuvostitolle varustamo vuoden kiinnostui risteilyliikenteestä Itämeren piirissä. Vuna 1954 I sai toimia liittoutuneiden valvtakomissi Itämeren satamiin tehtävään risteilyliikenteeseen. asuinlaivana Helsingissä 1945, jka jälkeen se palasi Olympialaiva III:n etummaisessa korsteenissa alkuan varusta Hans v Rettigin yksityishytti. 1973 76 alus kulki n risteilyliikenteessä Itämerellä, kunnes se myytiin Yhdysvaltoihin risteilylaivaksi. Alus paloi Mrealissa 1977 romutettiin 1982. KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMISTA 7

1929 valmistunut Kastelholm alkuan liikennöinyt Uuden Linjenin Silvarustamolle Tukholmasta Turkuun Helsinkiin Svenska Amerika väreissä kilpailina. 1955 Yhteisliikennevarustamoiden pitkän laivan valmistuttua työttömäksi. uran Kesäkausina vanha se II jäi rahdattiin Tukholma Helsinki Leningrad tehnyt Nordstjernan puolestaan myytiin romuksi. Autolauttaliikenne alkaa 1950 luvulla käytiin laaa keskustelua autolauttaliikenteen Suomen aloittamisesta Ruotsin välillä. n johta Hans v Rettig erittäin kiinnostunut liikennemuodosta, Svean epäillen. johtat 1956 suunnitelmia uudesta mutta FÅA:n suhtautuivat varustamot yhteisen siihen tekivät tytäryhtiön perustamisesta kahden autolautan tilaamisesta. Varovaisuus kuitenkin voitti päädyttiin kompromissiin: uusi tytärvarustamo perustettiin 1957, mutta autolautan sian se sai tyytyä 1915 rakennettuun Heimdall alukseen, joka sai nimen Sil. Varustamosta puolestaan tuli Silvarustamo, jka pääkttori Turussa n pääkttorin yhteydessä. Kumppaneidensa varovaisuudesta suivaantuneena varustam johto päätti ottaa asiat omiin käsiinsä tilasi Oskarshamnin aluksen, joka telakalta perustui Ruotsista Yhteisliikennevarustamoiden pitkälti ensimmäisiin autolauttasuunnitelmiin siinä pienehkö sivusta lastattava autokansi. voimanlähteenä Toisaalta vat laivan höyrykeet, matkustat ettiin luokkiin kaksine korsteeneineen perinteiseltä Valmistuessaan laiva vuna näytti linlaivalta. 1960 Ylempi kuva: 1900 valmistunut ensimmäinen II menetettiin tulipalossa 1915. FÅA osti laivan kunnostaakseen sen, mutta se päätyi sota aikana Venäjän laivastolle teki pitkän uran Neuvostit lipun alla. Alus romutettiin vasta vuna 1963. KUVA: RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA Alempi kuva: 1973 valmistunut viimeinen I tilattiin alkuan Silvarustam lle kun liikenteeseen, Siln mutta se siirtyi rakennusaikana Yhdysliikennevarustamoiden liikenne uudelleenjärjestettiin 1970. n luovuttua matkustaliikenteestä se siirtyi Effoalle nimellä Skandia pysyi Sil Linen liikenteessä. Nykyään alus liikennöi Välimerellä nimellä Rigel. Aluksen myöhemmistä vaiheista voit lukea sivulta XX. KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA laiva kuitenkin jo astaan jäljessä: Vikinglinjenin liikenteeseen, kunnes 1961 Sil II. Pitkäikäisen I:n ura päätyi puolestaan kilpailun pakottamana Silvarustamolle oltiin tilattu valmistuvaksi Skandia. Muutk autolautta, sitten myytiin FÅA:lle Saksan liikenteeseen nimellä käänteentekevä Yhteisliikennevarustamot 1965 se ensin rahdattiin ottivat vuna 1961. Seuraavana vuna se sai seuraan, lopulta sta mallia: 1962 valmistunut Svea Jarl kun varustamo osti käytettynä pienen tanskalaisen 1964 valmistunut Ilmatar perustuivat laivan dieselkäyttöisen autolautan. rakenteeseen. 8

Lautta sai nimekseen I se asetettiin kylkiinsä Sil Line merkinnät. Tukholman Maarianhaminen väliseen liikenteeseen, jossa vanha I viettänyt viimeiset vuotensa. Olympialaivat lle risteilyliikenteeseen matkustalaivast muodostivat III (1952), 1970 luvun Uusi I myytiin jo 1968 n (1960) Kastelholm (1927). alussa aiemmin Yhteisliikennevarustamoiden edelläkävijänä tunnettu varustamo vaikutti tekevän täyskäännöksen toiminnassaan: kun FÅA Svea hankkiuivat ero olympialaivoistaan, siihen sidoksissa ollut Jakob Lines ostivat ne. FÅA:n Aallottaresta tuli 1971 viides II. rahdattuna liikenteessä, Se kulki Jakob mutta ensin Linesin korvasi Kastelholmin sekä vuosina 1971 72 rahdatun Achilleuksen risteilyliikenteessä 1972. II kuitenkin paloi talvella 1973 III asetettiin sen tilalle. Viimeinen olympialaiva Birger Jarl Ruotsin Amerikanlinn Itämeren syöttöliikenteenteeseen rakennetusta puolestaan Kastelholmista tuli n ensimmäinen risteilylaiva. Laiva vedettiin omistukseen liikenteestä 1972, koska se ei täyttänyt uusia SOLAS määräyksiä. KUVA: Yhteisliikennevarustamoista Sil Lineksi liikenteen tulevaisuus si lunvara. periaatteella, autolautto, jossa Jos vain joutuisivat tkettaisiin kolme varustamoa se rahdattiin FÅA:n kanssa moderne valmiita. Silvarustamolle, hyväksi. Tähän yhteisliikennevarustamot eivät olleet epäilemättä Lineksi. markkinointi Seuraavien koordinointiyhtiö vuosien aikana 1967 otti yhteistyö hoitaakseen varustamolle valmistui yhtiön mutta perinteen siirtyi vuoden 1970 lle. mukaan kaksi I:ssä peräkkäistä korsteenia. Uusi laiva asetettiin Sil Linen Turku Tukholma liikenteeseen. Sil sen Kaksi vuotta myöhemmin valmistui varustam vihoviimeinen matkusta alus, Star. Sil Linen ollutta ettiin n, FÅA:n Svean kesken. Näin omistat varustamo sai 1970 ensimmäisen keula varustetun 1973 varustam olemassaolevat alukset sekä kolme rakenteilla peräportilla liikenteen uudelleenjärjestelyssä toimintansa aloittanut Viking Line: Silvarustamo muuttui aloitettiin kolmas viimeinen I. Alus tilattu 1969 1970 tehtiin päätös varustamoiden yhteisen liikenteen toimi risteilyliikenteeseen Viimeiset uudet matkustalaivat Vuna Mallina lle risteilykäyttöön uudistettu FÅA:n Ilmatar. luopumaan liikenteestä tytäryhtiönsä Silvarustam uudistamisesta. sai autolautaksi, mutta jo seuraavana Itämeren risteilyliikenteessä autolautoissa. liikennettä Sillla Se että Nord poistuivat n liikenteestä. n FÅA:n, Svean n perinteiset linlaivat vat katoava 1973. Linesin Turusta Tukholmasta. Vuna 1976 sekä III 1960 luvun lopulla selvää, että Suomen Ruotsin välisen Jakob nimekseen Nord uudistettiin RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA vuna siirtyi vat päättäneet tilata Helsingin Tukholman väliselle linlle kolme identtistä alusta. matkusta autolauttansa, Star näistä viimeinen se valmistui vuoden 1967 valmistuneen Botnian. Samaan aikaan n 1975 lopulla. Suomen Ruotsin välisessä liikenteen laivat saivat 9

Star Siln ranskattarista viimeinen eikä sille aluksi meinannut löytyä paikkaa Siln laivastossa. Vaikka sen ura n laivastossa jäi lyhyeksi, laiva lopulta sisaristaan pitkäikäisin Siln laivastossa: kolmella eri nimellä se kulki Siln laivana yhteensä 24 vuotta. Aluksen myöhemmistä vaiheista voit lukea sivulta 25 29. KUVA: POSTIKORTTI RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA Helsingin linlla kuitenkin tarvetta kolmelle Vuna 1979 Höyrylaivaosakeyhtiö sta tuli risteilyliikenteeseen rahtiliikenteeseen sen pitkäaikaisen johtan Hans laivalle vain kesäisin Sil Line rahtasi Starin Finnlinesille kansainväliseen Line. talvikausiksi 1975 76 76 77. Vuodesta 1977 lähtien johdossa vanhempi sisar Svea Cora siirtyi Turun linlle n uusia luopuminen varustam toimitusjohtaksi varatoimitusjohta Harry tuli järkeistää. Österbergin vuna. 1977 päättyi matkustaliikenteestä tullut tilata uusi alus Sil Linen Futurum lautto (jotka valmistuivat 1981 uuden lautan tilaamista Turun lina tkavan Siln osakkaana ilman uutta laivaa, mutta tämä jäi vain välivaiheeksi. 11. heinäkuuta 1980 yhtiön Line myi osuutensa An vaatimuksista jäänyt Botnia myytiin Espanan samana luopua varten, mutta suunnitelma haudattiin. n sovittiin uudistamiseen: vanhat lint laivat saivat lähteä. jo halusivat si suunnitteli Österbeg. ryhdyttiin enemmän nimillä Finlandia Silvia Regina). Alkuan Öljykriisi riepotteli merenkulkua Siln toiminto piti yhä liikenteeseen, koska Effoa Svea vat tilaamassa Viimeinen höyrylaiva matkustaliikenteestä Linen keskittynyt kokaan. Sil Linen toimintaperiaatteen mukaan I:n pariksi. Sil v Rettigin kuoltua uudet voimat perheyrityksen Star kulki pysyvästi Helsingin linlla, kun sen 1975 Yhtiö viimeisten (hetkellisesti) matkusta aluksensa Effoalle Svealle. matkusta alusten vaiheista sivulta 25 29. höyrylaivojen aika Suomen Ruotsin välillä, kun Effoalle Lue lisää Sil n myöhemmistä laiva lopetti Turun Tukholman Skeppsbrin Linen vetäytyminen Sil Linesta kuvataan usein nimen a. Laivan vaiheista tarkemmin sivulta 20 risteilylauttakauden kynnyksellä. välisen liikenteen. myytiin Jakob Linesille sai vakavaksi virheeksi, sillä jätti yhteistyön juuri 24 alkavassa artikellissa. 10

Kuitenkin jos vertaa n kohtaloa Effoan Svean Lähteet oikean Haavikko, Paavo: Vuosisadan merikir Effoan sata myöhempiin vaiheisiin, selvää että teki jäljiltä ratkaisun: Effoa varustamokartalta, korkeiden perheyhtiö Fuusioiden nimenmuutosten autolautta risteilyliikenteen Svea kustannusten sen ovat kadneet tuhoamina. suomalaisomisteisena varustama. ensimmäistä vuotta Rettigien sian Id, Kalle: Napapiiriltä päiväntasaalle tkaa Suomalaisvarustamot kansainvälisessä risteilyliikenteessä vuosina 1965 1980 Suunnitelmat paluusta matkustavarustamoksi Kaukiainen, Yrjö: Ulos maailmaan! Suomalaisen merenkulun historia n vetäytyminen pysyvästi matkustaliikenteestä ei kuitenkaan ollut 1980 luvulla selviö. Vuosina 1982 Malmberg, Thure Neumann, Arnold: Valkeat laivat uudelleenaloittamisesta järjestelyllä, jossa kesäisin Malmberg, Thure Sjöström, Pär Henrik Pietikäinen, Matti: 83 tehtiin laajo suunnitelmia matkustaliikenteen oltaisiin liikennöity Norrköpingiin, Marokko. puutteeseen. Helsingistä talvisin Projekti Vaasanlaivat varustam Sallyltä. Sallyn kautta sopivan laivan puolestaan Marseillesta vuosina neuvoteltiin kaatui Seuraavina Gotlannin ostamisesta toimitusjohta Rederi kuitenkin 1897 1997 Vuosisata suomalaista merenkulkua Malmberg, Thure Stampehl, Marko: Siln viisi vuosikymmentä Ab vaihtui Pietikäinen, Matti: The Ships of Our First Century The kesken neuvotteluiden kauppa jäi toteutumatta. Effoa Fleet 1883 1983 Tämän loppukaneetin jälkeen päätyi lopullisesti varustam osuus matkustaliikenteessä. Matti Pietikäisen luento Suomen sotakorvauksena luovuttamista laivoista, syksy 2011 www.faktaomfartyg.nu www.kansallisbiografia.fi Viimenen olympialaiva Birger Jarl myytiin 1973 Jakob Linesille, joka nimesi sen Nordiksi. 1974 75 laiva kulki n risteilyliikenteessä Itämerellä. Nykyään laiva tekee lyhytristelyitä Tukholmasta alkuperäisellä nimellään lisää aluksen myöhemmistä vaiheista voit lukea sivulta 25 29. KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA 11

KUVA: SKYFOTOS, RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA TEKSTI KALLE ID Suomen Etelä-Amerikan Lin Uusia markkinoita Suomen teollisuudelle Etelä Osakeyhtiön Amerikasta Finland Amerika Valtamerentakainen 1920 LUVULLA suomalaiset teollisuusyhtiöt etsivät jäähdytyslaitteet Brasilian purjehti Hangosta Rio de Janeiro. Ensimmäisen vuoden aikana linlla liikennöi viisi alusta lähtö Argentiinan tärkeimpien vietituotteiden eli hedelmien Suomesta kerran kuussa. naudanlihan kuljettamiseksi. Yksikään yksittäinen varustamo ei suureen sijoitukseen halunnut ryhtyä, mukaan Etelä Amerikan Linan jolloin syntyi atus yhteispurjehduksesta. Vuna Vuna 1926 perustettiin yhteispurjehdusvarustamo Suomen Etelä Amerikan osakasvarustamot vat Lin. Sen Suomen Etelä Amerikan toukokuuta Finland Amerika Linjenin Equator, joka suurta laivastoa, laivojen piti selvitä jäissä Itämerellä olla Oy. Suomen rungot taas maalattiin harmaiksi. Linn avasi 13. suoraa meriyhteyttä. Lin vaati pituutensa vuoksi tuli Kauppa omistama valkoiset kirimet AL sinisellä pohlla laivojen Etelä Amerikasta. Sinne ei kuitenkaan ollut Suomesta niissä Linjen FÅA:n) Linn korsteenimerkiksi tuli Finland Amerika Linjenin uusia markkinoita yhä kauempaa maailmalta, kuten (tuttavallisemmin 1926 Höyrylaivaosakeyhtiö rahtasi Etelä Amerikan Linn käyttöön vasta hankkimansa alkuperäiset VIII aluksen. Höyrylaiva 12

Kaksi vuotta myöhemmin sta tuli osakas Etelä, Atlanta Oceanfart tilasivat kaikki yli 130 Valtamerentakainen moottorialukset lina varten. Alukset tilattiin hyvään Amerikan Linssa. FÅA:n Kauppa ostettua Oy:n Suomen metriset Etelä Amerikan Linn osakkaat vaihtuivat: mukaan tulivat, Ab noin 8000 dead weight tnin aikaan, sillä 30 luvun loppupuskolla rahtimäärät Oceanfart Ab Orient. Näistä Oceanfart FÅA:n Etelä Amerikan johtosuvun Krogiuksien omistama, kun taas Orient Linlla kasvoivat prosentte vuodessa. läheisissä suhteissa en. Käytännössä lin kymmeniä täten FÅA:n n yhteisyritys. Rederi Ab Atlantan uudisrakenne Aurora valmistui VIII sai rinnalleen 1928 Ab Orientin ainoan seurasivat 1939 alussa X Göteverkenin telakalta Cricht Vulcanin aluksen Orientin. Sekin käytettynä hankittu eikä telakalta 1938 lopulla. Sitä Göteborgista Oceanfartin tilaama mutta Atlantalle kenties linlle sopivin laiva. Linn ollessa vahvasti valmistunut Atlanta Turusta. Laivat kykenivät noin 15 tappiollinen lamakauden vuoksi ei uusiin aluksiin solmun nopeuteen niistä suurin samalla koko haluttu sijoittaa. asetti linlle vuoden 1929 Suomen alussa käytettynä hankitun IX:n. Etelä Amerikan kauppalaivast metrinen X. Linlla nyt seitsemän alusta lähtö Suomesta suurin laiva 135 joka kolmas viikko. 1930 luvulla linn taloustilanne Toinen maailmansota jälleenrakennus jälkeen kuljetukset linlla kasvoivat tasaisesti. X:n Atlantan urat Suomen lipun alla jäivät Uudelleenorganisointi Orientin tulipalo liikenteen sodan päätyttyä X sekä Atlanta parani: 1930 aloitettiin kahvin kuljettaminen tämän Vuna 1933 omistat Suomen perustivat Etelä Amerikan Rederi Ab Atlantan, lyhyiksi. Talvi tkosota keskeyttivät normaalin luovutettiin Linn Amerikkalaisten josta Oceanfart Orient loput. takavarikoima Neuvostitto. Aurora sen sian sodasta joskin palasi sodan jälkeen Suomeen. piirin laivoista Finland Amerika Linjen omistivat molemmat kolmasosan, sotakorvauksina ainoastaan Atlanta IX selvisi vaurioituneena pahasti Torni maihinnousussa 1944. varustamo hankki kaksi käytettyä alusta. Uuden varustam perustamisen jälkeenkin sen omistat asettivat Etelä Amerikan linlle omia aluksiaan. Orient vuna tuhoutui 1934, polttoainehiili Atlantilla kun syttyi matkalla Janeiro. sammuneen, uudelleen tulipalossa Pal mutta Orient laivan tuleen Rio se de luultiin syttyi tuhoutui täysin Santoksen edustalla. Ab Orient hankki samana vuna käytetyn aluksen, joka korvasi Orientin Orient. sai myös nimen Ensimmäiset uudisrakenteet 1939 Göteborgissa rakennettu X Suomen kauppalaivast suurin Vuna Linn 1936 Etelä Amerikan Linlla liikennöi yhdeksän laivaa kaikki käytettyinä hankittu varsin hitaita. Vuna 1936 laiva. Kuvassa X välirauhan aikana 1940 41, jolloin Etelä Amerikan Suomen satamana Neuvostitto. Marshal toimi Govorov Petsamo. nimen 1945 saanut alus laiva luovutettiin romutettiin ilmeisesti 1971. KUVA: STIG LÖTHNER, RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA 13

Etelä Amerikan Linn liikenne alkoi uudelleen vuna 1945. Helmikuussa 1946 Etelä Amerikan linlle saatiin neljä alusta lisää, mukaan lukien n Linn ostama VIII. Herakles toi Helsinkiin ensimmäisen sodan jälkeisen lastin kahvia sen matkaa seurattiin tarkasti Sodanjälkeiset uudisrakenteet lehdistössä. Vuoden 1946 lopussa linlla kulki taas seitsemän alus, mukaan lukien IX. 1947 48 Vuna 1950 Rederi Ab Atlanta tilasi kolme alusta alankomaalaiselta telakalta sekä yhden Cricht Vulcanilta Turusta (Turun uudisrakenne jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena valmistuttuaan). heti Ennen uusien alusten valmistumista muutettiin Suomen Etelä Amerikan organisaatiota Linn vuna 1951: Rederi Ab Atlantasta tuli nyt Oy Suomen Etelä Amerikan Lin Finland (SEAL), Sydamerika lopetettiin. Linjen Ab yhteispurjehdus SEAL toistaiseksi rahtasi omistavarustamoiltaan, pyrkimyksenä laivo mutta siirtyminen kokaan omaan tnisto. SEAL:n uudet laivat vat nopeudeltaan kooltaan samaa luokkaa kuin X ollut tosin modernimpia. luovutettiin ensimmäisenä 1952 uusi Atlanta, jolloin VIII IX siirrettiin n liikenteeseen. Näin n alusten matkat Etelä Amerikkaan päättyivät. SEAL:in kautta osakkaana linn uusissa Ylempi kuva: 1907 rakennettu VIII varustam ensimmäinen rakennettiin vuosina laivoissa, Atlantan 1954 61 joita jälkeen kahdeksan laiva Etelä Amerikan liikenteessä. Se rahdattiin Suomen Etelä Amerikan kappaletta osakas. 1941 VIII ajoi karille Emdenissä katkesi kahtia. KUVA: SEAL:n suurin omista, kun Ab Linn liikenteeseen 1926 lopulla, yli vuotta ennen kuin sta tuli linn RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA Alempi kuva: 1947 varustamo hankki käytetyn aluksen korvaamaan sodassa menetettyjä Etelä Amerikan Linn laivo. Tämä toinen VIII liikennöi Etelä Amerikkaan vain viisi vuotta, kunnes se korvattiin uudemmalla tnistolla. 1958 VIII myytiin romuksi. KUVA: HOLGER NYSTRÖM, RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA 14 Hollannissa Suomessa. Vuodesta 1958 Orientin sulautettiin en.

Linn loppu Lähteet 1960 luvun alussa SEAL:illa kymmenen laivaa, kaikki varta vasten rakennettu. Vuosikymmenestä tuli kuitenkin vaikea: Brasilia protektiistiseen merenkulkuptiikkaan, Brasiliassa Argentiinassa Haavikko, Paavo: Vuosisadan merikir Effoan sata siirtyi ensimmäistä vuotta mikä heikensi mahdollisuuksia saada rahte. Kun sekä Malmberg, Thure Sjöström, Pär Henrik Pietikäinen, taloudelliset merenkulkua että vaikeudet kannattavuutta, myi pittiset heikensivät SEAL 1964 Matti: liikenteen Auroran seuraavana vuna Atlantan. varustamo 1897 1997: Vuosisata suomalaista Pietikäinen, Matti: The Ships of Our First Century The nyt valmis luopumaan Etelä Amerikan liikenteestä Effoa Fleet 1883 1983 1965 lopulla myi osuutensa SEAL:ssa FÅA:lle. Seuraavana vuna FÅA osti myös Oceanfartin Sjöström, osuuden Suomen Etelä Amerikan Linsta tuli Bengt: Suomen Etelä Amerikan (http://www.slhy laiva.net/laiva12004 sal.html) Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön tytäryhtiö. myynyt osuutensa oikeaan aikaan, sillä 1960 70 Matti luvuilla linn kannattavuus hui entisestään. Pietikäisen luento Suomen luovuttamista laivoista, syksy 2011 Lopullisesti SEAL katosi varustamokartalta vuna Lin sotakorvauksena 1976. Aymara valmistui 1957 alankomaalaiselta telakalta. Kuten kaikki SEAL:n 50 60 lukujen uudisrakenteet se käytännössä identtinen SJÖSTRÖMIN KOKOELMISTA ensimmäisen uudisrakenteen 15 Atlantan kanssa. KUVA: HOLGER NYSTRÖM, BENGT

KUVA: RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA TEKSTI OLLI TUOMINEN Suomen ensimmäiset roro-laivat - VI V BORE hankkinut jo 1960 luvun ensimmäiset puolen välin kokemuksensa tienoilla ensimmäinen n alus, jka lastaus hoidettiin roro pääasiassa roro menetelmällä. liikenteestä. vuna 1962 tehnyt General Motorsin kanssa sopimuksen Opelien laivaamisesta Pu roro IV vanhanaikaisesti nosturilla, mutta tilanne muuttui Vaikka IV muistutti vielä pitkälti perinteistä Varv ramppe pitkin. Uusiin laivoihin tuli sisäänajoramppi Suomeen. Tällöin autot tosin lastattiin vielä nopeasti. Vuna 1965 ruotsalainen Oskarshamns Ab autojen luovutti lle kuljettamiseen ensimmäisen soveltuvan nosturilla lastattavaa laivaa, hoidettiin lastaus jo erityisesti laivan, joka laiturilta reelingin yli sääkannelle, josta autot ajettiin perustui kolme vuotta aiemmin samalta telakalta edelleen ramppe pitkin alemmille kansille. valmistuneen VII:n piirustuksiin. IV 16

Ratkaisu nopeutti autojen lastaamista, mutta siitä jka lasti lastataan joko aluksen keulasta, perästä voitiin loppupuolella suurin osa laivoista lastattiin vielä humatta edelleen varsin hidas, sillä ramppia pitkin lastata yksi auto kerrallaan, tai pienessä laivassa autojen siirtely vaati palj tarkkuutta. Uusi kyljestä rullaten eli pyörillä. 1960 luvun nosturilla (lo lo, lift lift off), mikä johti pitkiin lastaustapa kuitenkin vähensi merkittävästi autojen satama aikoihin lastinkäsittelyn hitauteen. laivauksessa kärsimiä vahinko, kun lastausta ei enää hoidettu nostureilla. Uusi lastinkäsittelymenetelmä, jossa rahti lastattiin IV sarn aluksista ei ollut enää pitkä matka suhtauduttiin aluksi epäillen, mistä kertoo n varsinaisiin roro aluksiin. IV luovutettiin, Samana vuna kun tilasi ensimmäiset laivaan omilla pyörillään, siksi mullistava siihen ensimmäisten roro laivojen vaatimat peräportilla varustetut roro laivansa. Kaksi laivaa sisältävä tilaussopimus allekirjoitettiin 21. lokakuuta 1965 Rauma Repolan kanssa. 1960 luvun loppupuolella roro laivoihin liittyi aluskoko teknisiä vielä haasteita, lukuisia sillä edelleen varsin pieni. Esimerkiksi peräporttiin päätyminen keulaportin sian hankaloitti kehueen suunnittelua, sillä peräportilla varustetussa kehueesta piti laivassa rakentaa varsin matala, jotta roro kansi saatiin sopivalle korkeudelle. VI valmistuvat X Kotkassa n uudessa, kirkkaankeltaisessa värityksessä. Uudesta värityksestä V päätti markkinointijohta n Hans hallitus kokouksessaan Häggmanin ehdotuksesta. lokakuussa Päätöksen kaikki yhtiön roro laivat maalattiin uuteen väritykseen. suomalaisomisteinen Suomessa rakennettu roro alus, VI, luovutettiin kaistametrimäärä, asetettiin käytetty. Lastinkäsittelyä tosin nopeutettiin toisinaan telakalta varustamolle 1.11.1967, jka jälkeen alus Suomen, Ruotsin, Norn Manner laivan Raumalta. Aiemmin kansiluukut. purkamalla keulapuolen lastia keulanosturin avulla. historiallinen, että tämä ensimmäinen kerta, kun tilasi Liikenteessä lastiluukku nostureita ei juurikaan Euroopan väliseen liikenteeseen. Tilaus sikälikin nosturit jälkeen KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA Ensimmäinen 1974 Suomessa Edistyksellinen rakenne rakennetut laivat rakennettu Turussa. VI:n sisaralus V luovutettiin varustamolle 16.4.1968. Rakenteeltaan Amerikkaan, välikannen alla kaksi autokantta, joissa voitiin Ensimmäisen matkansa jka linliikenteeseen. uusi jälkeen alus se teki asetettiin Pohjois edistyksellisiä. n uudet alukset Roro lastia vat varten varsin vahvistetun välikansien ansiosta kuljettaa auto jopa neljässä tasossa. Ylempi autokansi voitiin tarvittaessa siirtää Roro laiva? mekaanisesti keulapakan alle, jos sen käyttöön ei ollut tarvetta. Vastaavasti alempi autokansi voitiin Lyhenne roro tulee englannin kielen sanoista roll taittaa roll off. Lyhenteellä roro alus tarkoitetaan laivaa, lastiruuman reunoille pois tieltä. käytössä kaksi normaalikorkuista kantta. 17 Tällöin

Toinen tekninen edistysaskel liittyi aluksen valmistuivat jo vuna 1972, vain viisi vuotta potkurilapojen uudesta roro laivasta allekirjoitettiin elokuussa 1969 keisto: VI ensimmäinen n laiva, jossa pääkeiden kierroslukua VI:n valmistumisen jälkeen. Tilaussopimus kahdesta nousua voitiin säätää suoraan komentosillalta ilman Rauma Repola Oy:n kanssa, sen arvo 25,2 kemiesten apua. miljoaa markkaa. Seuraavana vuna samanlaisia laivo tilattiin vielä kaksi lisää, joten n yhteensä liikenteeseen tulossa 1970 luvun alkupuolella neljä uutta modernia roro laivaa. Sarn aluksista ensimmäinen, VII, valmistui telakalta maaliskuussa 1972, sitä seurasivat IX (4/1972), (5/1972) 1973. XI viimeisenä maaliskuussa uudisrakennukset asetettiin n perinteisessä harmaassa värityksessä oleva XI Turussa. KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA Pidennys kolmen vuoden jälkeen joka vaatimattomat 4,4 nykymittapuun metriä leveä. linjoille. mukaan n liikenteessä: 1967 1974 Välikannelta alakansille ramppi, joka tosin mitoitettu vain Telakka: Rauma Repola Oy, Rauma (#186) todettiin Pidennetty: 1970 henkilöautoille sopivaksi. Kun laivojen kapasiteetti muutenkin sopimuksen Oy pidentämiseksi riittämättömäksi, Wärtsilä vaalla 12 Ab:n teki VI:n kanssa metrillä. Valmistui: 1967 alusten Bruttovetoisuus: 3 340 BRT Kantavuus: 3 875 DWT pidennys toteutettiin Turussa 1970 V:lle Pituus: 99,5 metriä vastaavat muutostyöt tehtiin vuotta myöhemmin. Pidennyksen yhteydessä molempiin Leveys: 14,5 metriä laivoihin Lastimetrejä: 360 asennettiin turkulaisen Naviren valmistama lastihissi Nopeus: 15 solmua ylä alaruuman välille, jolloin roro rahtia voitiin Omista: lastata myös alaruumaan. Muutos paransi alusten 1967 1970: Höyrylaiva Oy lastinkäsittelyominaisuuksia merkittävästi paransi 1968 1974: Rederi Hans v Rettig myös laivojen taloutta. Mitat pidennyksen (1970) jälkeen. Seuraava roro sukupolvi Seuraavan roro sukupolven ensimmäiset Suomen, Manner Euroopan Is Britannian Kaikki jäsenet 18 välisille VI - Tekniset tiedot Varsin pian kävi selväksi, että alusten pullkaula peräportti, X

Uudet ro rot vat jo rakenteeltaan nykyisiä roro 1960 laivo vastaavia. Kansinosturit luukut jätetty kokaan pois koko lastitila suunniteltu nimenomaan 1970 lukujen taitteessa valmistuneita aluksia n uusimpiin, viime vuna valmistuneisiin roro lastin kuljettamiseen. Lasti siirtyi sääkannelle hissillä, alaruumaan kuten VI:ssä pidennyksen jälkeen. Peräportti nyt kahdeksan metriä leveä, mikä liki puolet enemmän kuin VI:ssä. VI:n tavoin myös uudisrakennuksiin ylimääräistä välikantta tuli kaksi nostettavaa autojen kuljetusta varten. Välikansien avulla uudet laivat pystyivät kuljettamaan parhaimmillaan noin 700 autoa. Roro alusten tapahtui muodmuutos nkin laivastossa todella nopeasti. Jo viisi vuotta n ensimmäinen roro laiva, VI, peräportti avattuna Raumalla. KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA VI:n valmistumisen jälkeen lla puhtaasti liikenteessään roro liikenteeseen suunniteltua kolme laivaa. Sea Sg aluksiin. Tästä aluskaksikosta Reilussa neljässäkymmenessä vuodessa tapahtunutta kerrotaan tarkemmin tämän lehden sivuilla 35 36. kehitystä voi puolestaan tarkastella vertaamalla näitä Lähteet Kaukiainen Yrjö: Ulos maailmaan! Suomalaisen merenkulun historia, SKS 2008 Malmberg Thure, Sjöström Pär Henrik: 1987 1997 Vuosisata suomalaista merenkulkua, Oy Rettig Ab 1997 VII Tekniset tiedot n liikenteessä: 1972 1976 Telakka: Rauma Repola Oy, Rauma (#199) Valmistui: 3.3.1972 www.bore.eu Bruttovetoisuus: 3 166 GRT Kantavuus: 4 700 DWT www.fi.wikipedia.org Pituus: 113,5 metriä Leveys: 19,2 metriä www.faktaomfartyg.se Lastimetrejä: 1000 Nopeus: 16,5 solmua www.kauppalaiva.nba.fi Omista: Höyrylaiva Oy "Roro alusten muodmuutos tapahtui nkin laivastossa todella nopeasti. Jo viisi vuotta VI:n valmistumisen jälkeen lla liikenteessään kolme puhtaasti roro liikenteeseen suunniteltua laivaa." 19

TEKSTI JUSSI LITTUNEN Vanhanaikaisesta höyrylaivasta menestyksekkääksi risteilijäksi 21. ELOKUUTA 2010 Kristina Regina lähti viimeiselle kodin suuntasi Tallinnan kautta Kotkaan, jossa entinen maalattiin samanväriseksi kuin se 50 vuotta sitten kansainväliselle höyrylaiva risteilyaluksena risteilylleen päätti Helsingistä. Laiva uransa takanaan Turusta. Naantaliin Laiva Turun saapui sunnuntaina Korustelakalla, missä 29.8. runko 50 vuotta liikennettä. Alus ei enää täyttänyt uusimpia SOLAS (Safety of Life at Sea) määräyksiä, siksi Kristina Cruisesin etsittävä tilalle uusi laiva. Vuna 1982 Puolassa Kstantin Simov perusteellisesti, risteilyliikenteen rakennettu se uusittiin aloitti kotkalaisvarustamolle 28. elokuuta nimellä Kristina Katarina. Kun varustam uusi lippulaiva saapui tammikuussa 2010 Suomeen, ei vielä tiedetty, mikä Kristina Reginan tulevaisuus si. Parhaimpana vaihtoehta pidettiin aluksen pääsyä jkin palasi Turkuun 3.10.2010 samoissa väreissä kuin se 50 vuotta jotta uusia määräyksiä ei tarvitsisi joukko kiinnostuneita. Takana näkyy Wärtsilän telakan vanha nosturi. valti ottaa sisäiseen huomio. omistaa ei liikenteeseen, Jos tällaista löytyisi, si aiemmin liikenteensä aloittanut. Saapumista todistamassa suuri KUVA: JUSSI LITTUNEN romuttaminen hyvin todennäköinen vaihtoehto. ollut, Maaliskuussa 2010 Turun Sanomat yllätti kertomalla, nimensä. että Johnny Sidin johtama Oy S/S a Ab si ostamassa Aurajokeen hotelli, ravintola museolaivaksi. Sid muutamaa vuotta aikaisemmin yrittänyt pelastaa romutettavaksi joutuneen Finnjetin, kenties tämän epänistumisen vuoksi uuteen hankkeeseen suhtauduttiin skeptisesti. Epäilyistä humatta kaupat solmittiin heinäkuussa 2010, niin vanhaa klassikkolaiva saanut uuden sisustus uusittiin alkuperäisen hengen mukaiseksi. Samalla laiva sai takaisin alkuperäisen Tarkoituksena, että 250 paikkaiset ravintolatilat 90 vuodepaikan hotelli si saatu avattua pikkujouluna Aurajoen Itärannalla, mutta toisin kävi. Länsirannan asukkaat vastustivat aluksen sijoittamista heidän asuntojensa eteen, mistä syystä laivan saavuttua lokakuussa 2010 se kiinnitettiinkin Itärannalle nk. Valkoisen tal eteen. 20