Juhlat ja juomat - ennen, nyt ja tulevaisuudessa Suomen valtavouti Ari Arvonen Paistinkääntäjien kansainvälisen järjestön pitkä historia ja toiminta FT, ruokahistorioitsija Reija Satokangas Vuotuisjuhlien historialliset juuret ja ruokaperinteet Arkkitehti, TkT, Oulun viininystävien pj. Kimmo Kuismanen Ilmastonmuutoksen vaikutus viineihin Valkean kaupungin Kalaasien avajaisseminaari Oulu 19.8.2016 Pakkalan sali
OULU VALKEANA KAUPUNKINA Oululaisesta on valkoinen kaupunkinsa monine siltoineen ja rantoineen, Hupisaarineen ja merensaarineen maailman paras paikka. Samuli Paulaharju
Valkea kaupunki, ylhäällä keskellä Merikosken sillat Oulu valkeana kaupunkina liittyy erityisesti siihen, että kaupungista haluttiin sodan jälkeen, jälleenrakennuksen myötä, tehdä arkkitehtuuriltaan, yleisilmeeltään valkea.
Merikosken sillat ja Toivoniemi
Valkealinna Oulussa valkeus tietysti liittyy myös valoisiin kesäöihin, joita ovat ihailleet niin valtiolliset vieraat vuorollaan Ruotsin kuninkaat ja Venäjän tsaarit kuin muutkin kansainväliset vieraat, joita Oulussa jo 1700- ja 1800-luvulla runsaasti kävi. Ouluun tulleiden vieraiden kunniaksi on aina järjestetty hienoja tanssiaisia, pitkiä illallisia, kaikenmoisia juhlia.
Nallikari Lisäksi Nallikarin valkeat hiekkarannat ovat osa valkean kaupungin imagoa, mistä kertoo se, että lukuisat norjalaiset kesävieraat kutsuvat nykyisinkin Nallikaria Pohjolan Rivieraksi.
Merellinen, kansainvälinen Oulu ainakin tervaporvareiden aikana. Koskapa menneinä vuosisatoina oululainen porvaristo oli paljolti ruotsinkielistä, käytettiin juhlista usein nimitystä kalaasit.
REIJA SATOKANGAS FT, Historiatieteet, Oulun yliopisto Vice-Chargée de Presse, Oulun voutikunta Vuotuisjuhlien historialliset juuret ja ruokaperinteet
Vuotuisjuhlien monet juuret Kirkollisia juhlapyhiä Kansallisia juhlia Kaupallisia, kansainvälisiä, työn juhlia Monissa juhlissa nämä kaikki yhdistyvät
Paistinkääntäjien pyhimys? San Lorenzo (Pyhä Lauri) Kapitulin ajankohdan siirtäminen?
Työtä, työtä - Elannon hankinta alkoi aamusta ja päättyi yöhön. JUHLAN JA ARJEN VUOROTTELU - Vapaa-aika-käsite on vain 100-vuotias. - Joutilaisuus ja luppoajat kyllä tunnettiin, mutta ei vapaa-aikaa.
AJANLASKU Kulttuurista ja uskonnosta riippuvainen Vielä keskiajalla Suomessa vuosi vaihtui satokauden päättyessä Juliaanisesta gregoriaaniseen kalenteriin 1500-luvulla 1500-luvulla virallisesti vuodenvaihde tammikuun alkuun
APRILLIA ransk., ~avril April, april, din dumma sill, jag kan lura som jag vill. Aprillia, aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle! Kan lura (~ petkuttaa, huiputtaa) poisson d Avril eli huhtikuun kala Juliaanisessa kalenterissa vuosi alkoi 1.4.
Pääsiäinen herb. pesah, pasah (esim. aramean pasha, ital. Pasqua, ranskan Paques, ruotsin påsk)
Pääsiäisenä päästään irti myös pahoista voimista. Pääsiäissääntö : pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina.
VAPPU ABBEDISSA WALBORGIN PYHIMYKSEKSI JULISTAMISEN PÄIVÄ SEURAKUNNISSA VIRKAVUOSI VAIHTUI > PAPPILOISSA JUHLAPÄIVÄ Sekä kristilliset että kulttuuriset juuret
Piknikin pitkä historia lyhyesti Työväen kävely- ja evätretket Vappumarssit Ylioppilaat
SILMÄNKIRKASTUSPÄIVÄ JA -RYYPPY 11. syyskuuta
KEKRI, yms. Antiikissa vainajien muistopäivä Keskiajalla pyhäinpäivä Sadonkorjuujuhla Kekri Römppä (Halloween ~ All Hallows Eve) Samhain ~ Irlannin sadonkorjuujuhla
KLIKS Römppätarnssit
Puurojuhlasta glögikesteiksi PIKKUJOULUJEN LYHYT HISTORIA
LOPPIAINEN Jeesuksen syntymän juhla Jeesuksen kasteen juhla Jeesuksen ihmetekojen (Kaanan häät) juhla Kolme kruunua ja loppiainen?
Ystävänpäivä Valentinuksen legenda -> rakastavaisten pyhimys Englannissa ja Irlannissa suosittu ruhtinashoveissa Henrik VIII julisti helmikuun 14. päivän juhlapäiväksi USAn kautta takaisin Eurooppaan sydämineen kaikkineen Suomeenkin 1987
LASKIAINEN Pullia ja paastoon laskeutumista
KIITOS! Päivä on pulkassa!