MAITOHYGIENIALIITTO VUOSIKERTOMUS 2012 ( )

MAITOHYGIENIALIITTO VUOSIKERTOMUS 2012 (26.3. 2013) SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 HALLINTO JA TALOUS 1 Liittokokous 1 Jäsenistö 2 Johtokunta 2 Toimihenkilöt ja toimisto 3 Talous 3 VARSINAINEN TOIMINTA Toimikunnat ja työryhmät 4 Tiedotus, neuvonta ja yhteistoiminta 4 Teemakeskustelut johtokunnan kokouksissa 5 Kehittämissuunnitelma 5 Walter Ehrströmin säätiön mitalit 5 Tuottajamaidon laatutilastot 7 MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 8 Laatuhinnoitteluluokitustilastot 8 E-luokan osuus maidosta 9 Solumäärät 10 Bakteerimäärät 15 Mikrobilääkejäämät 20 LIITTEET Tuloslaskelma 22 Tase 23 Tilintarkastuskertomus 24

V U O S I K E R T O M U S TOIMINTAVUOSI 2012 1. YLEISTÄ Vuosi 2012 oli Maitohygienialiiton 51 toimintavuosi. Maitohygienialiitto on perustettu 28.12.1960. Itsenäisenä liittona sen toiminta alkoi 1.4.1961. Liitto jatkoi vuonna 1945 toimintansa aloittaneen Kunnallisen Terveydenhoitoyhdistyksen Maidontarkastusjaoston toimintaa, jonka tehtävät vähitellen siirtyivät Maitohygienialiitolle. Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää hygieenisen ja kaikin puolin hyvälaatuisen ja turvallisen maidon tuotantoa ja tuotanto-olosuhteita, jalostusta, kuljetusta sekä kaupan pitämistä koko valtakunnan alueella. Liiton tavoitteena on ollut koko sen toiminnan ajan toimia yhteistyöelimenä kaikkien maitohygieniasta kiinnostuneiden tahojen välillä. Siihen liitolla on ollut erinomaiset mahdollisuudet, sillä johtokunnassa ovat edustettuna niin alan viranomaiset, tutkijat, kuluttajat, tuottajat, kauppa kuin meijerit sekä rehuteollisuus. Liitossa on kerätty maidon laatuun ja sen kehittymiseen liittyvää koti- ja ulkomaista tietoa ja tilastoitu sitä. Vuodesta 1952 alkaen tilastoja maidon laadusta on julkaistu liiton ja sen edeltäjän toimintakertomuksen liiteosassa. Koulutus- ja kurssitoiminta on kuulunut liiton tehtäviin koko sen olemassaolon ajan. Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana toimi 1.1. 2012-10.5.2012 tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Vuokko Puurula ja 20.8.2012 alkaen ELT Marjatta Rahkio. Walter Ehrströmin säätiön asiamiehenä toimi 1.1-30.10. 2012 Vuokko Puurula ja 1.11. 2012 alkaen Marjatta Rahkio. Kuten aikaisempinakin vuosina, säätiö on ostanut toimistopalveluja Maitohygienialiitolta. Maitohygienialiiton nettisivuilla on oma osuutensa Walter Ehrströmin säätiölle ja siellä julkaistaan Walter Ehrström -mitalien ja apurahojen saajat. 2. HALLINTO JA TALOUS 2.1 Liittokokous Liittokokous pidettiin 29.3. 2012. Johtokunnan puheenjohtaja Miia Lindstöm avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen (Valio) ja sihteeriksi liiton toiminnanjohtaja Vuokko Puurula. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat: Esitettiin johtokunnan vuosikertomus, vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin johtokunnalle ja muille tilivelvollisille vastuuvapaus tilikauden hallinnosta ja tileistä. Hyväksyttiin liiton talousarvio kulumassa olleelle vuodelle ja määrättiin jäsenmaksut sekä johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot. Lisäksi suoritettiin johtokunnan erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten vaali. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tarkastamaan kulumassa olevan vuoden hallintoa ja tilejä. Liittokokouksessa käytiin keskustelua liiton toiminnan kehittämisestä ja evästettiin johtokuntaa huolehtimaan kehittämistoiminnan, kuluseurannan ja kulujen hallintaohjelman käynnistämisestä. 1

2.2 Jäsenistö Jäsenyhteisöt: Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio Hyvinkään kaupunki Joensuun kaupunki/joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto Jyväskylän kaupunki Kokkolan kaupunki/keski-pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Kuopion kaupunki Lappeenrannan kaupunki Oulun kaupunki Porvoon kaupunki Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Rovaniemen kaupunki Salon kaupunki Seinäjoen seudun ympäristöterveydenhuolto Tampereen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ääneseudun kansanterveystyön kuntayhtymä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) r.y. Arla Ingman Oy Ab Felix Abba Oy Ab Valio Oy Eläinlääkärihygieenikkojen Yhdistys r.y. Kunnallinen Ympäristö- ja Terveydenhoitoyhdistys r.y. 2.3 Johtokunta Johtokunnassa on maidontuottajien edustajana maanviljelijä Pekka Lestinen, ja varalla maitoasiamies Sami Kilpeläinen MTK (erovuorossa 2015) meijereiden edustajina kehityspäällikkö Hanna Laitinen, Valio Oy ja varalla toimitusjohtaja Ann-Charlott Kjerp, Milka (erovuorossa 2015) sekä toimitusjohtaja Reijo Kiskola, Arla Ingman Oy Ab ja varalla toimitusjohtaja Jarmo Oksman (erovuorossa 2013) kuluttajien edustajana toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry ja varalla ravitsemus- ja elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, Suomen Kuluttajaliitto (erovuorossa 2014) elintarvikevalvonnan keskus- tai aluehallintoviranomaisten edustajana elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi, maa- ja metsätalousministeriö, ja varalla läänineläinlääkäri Riitta Armfelt, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (erovuorossa 2015) kunnallisen elintarvikevalvonnan tai paikallisen laboratoriotoiminnan edustajana johtava hygieenikko Seppo Kangas, Seinäjoen alueen terveysyhtymä (erovuorossa 2013) 2

eläinlääkinnän taikka alan tutkimuslaitosten edustajana professori Miia Lindström, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta ja varalla professori Satu Pyörälä, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta (erovuorossa 2013) Johtokunnan puheenjohtaja on Miia Lindström ja varapuheenjohtaja Hanna Laitinen. Johtokunnan pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry:stä (tilalla Sointu Lassila syksystä 2011), eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki maa- ja metsätalousministeriöstä, kehityspäällikkö Mikko Anttila, Suomen Rehusta (7.11.2012 alkaen Milla Frantzi Hankkija-Maatalous Oy:stä) edustaen rehuteollisuutta ja tutkija Tuula Pirhonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. 2.4 Toimihenkilöt ja toimisto Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana työskenteli 10.5.2012 asti Vuokko Puurula. Hänen työaikansa liiton palveluksessa oli kaksi viikkotyöpäivää. Toiminnanjohtaja Marjatta Rahkion työajasta, alkaen 20.8 oli kaksi viikkotyöpäivää varsinaisia toiminnanjohtajan tehtäviä ja kaksi päivää toiminnan kehittämissuunnitelman tekemistä sekä kuluseurannan tekemistä. Toimistopalvelut on ostettu Elintarviketeollisuusliitolta ja taloushallintopalvelut ostetaan suoraan Balance-Team Oy:ltä. Liiton toimiston käyntiosoite: Pasilankatu 2, 00240 Helsinki Postiosoite: PL 115, 00241 Helsinki E-mail: Marjatta.rahkio@maitohygienialiitto.fi Internetsivut: www.maitohygienialiitto.fi 2.5 Talous Jäsenmaksut Kunnat ja kuntainliitot Asukasluku Jäsenmaksu yli 100.000 320 yli 50.000 200 alle 50.000 145 Muiden yhteisöjen jäsenmaksut : Tulot Jäsenmaksu alle 16 818 95 yli 16 818 375 Muu rahoitus Meijerit maksavat ilmoittamiensa maitolitrojen mukaan 0,4 senttiä/100 l maitoa neljännesvuosittain liitolle. Liitolla on perinteisesti ollut Valio Oy:n, Arla Ingman Oy Ab:n ja sen yhteistyömeijerien sekä itsenäisten osuusmeijerien kanssa sopimukset, joiden perusteella liitto saa varoja toimintaansa varten maitohygienian edistämiseksi sääntöjensä mukaisella tavalla. 3

Walter Ehrströmin säätiön toimistoasioiden hoitamisesta säätiö on maksanut korvausta erillisen sopimuksen mukaan. Maitohygienialiiton kuluista on tehty kuluselvitys, jota johtokunta on käsitellyt 7.11. 2012 ja 13.12.2012 kokouksessaan. Tavoitteeksi asetettu hallinnon kulujen pienentäminen on onnistunut vuonna 2012 noin 30% verran. Hallintokustannuksia oli budjetoitu 31 000 ja niiden toteuma on 20 700. Koko budjettiin nähden tämä merkitsee noin 10% säästöä (noin 10 000 ). Edellisten vuosien meijerimaksukertymät on suoritettu, joka on merkinnyt vuodelle 2012 budjettiin nähden 10% lisätuloja (noin 11 000 ). Painokustannuksia ja työryhmäkuluja ei ole muodostunut, mikä on tarkoittanut budjettiin nähden noin 7% säästöjä (noin 7 000 ). Lisäksi valistus- ja matkakuluja on ollut noin 4000 vähemmän kuin mitä niihin oli budjetoitu. Näiden neljän osatekijän (hallintokustannukset, meijerimaksut, painokustannukset, matkat) seurauksena vuoden 2012 tulos on ylijäämäinen lähes 30 000 verran (29 754 ). 3. VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Toimikunnat ja työryhmät Maitohygienialiiton yhteyteen on perustettu raakamaitotyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on kirjoittaa raakana myytävän maidon hyvän tuotantotavan ohje. Työryhmässä ovat toiminnanjohtajan lisäksi Leena Suojala MTK:sta, Olli Ruoho ETT:stä, Marjatta Vehkaoja aluehallintovirastosta ja Eläinlääkäriliitosta, Kirsti Laukkanen Hämeenlinnan osuusmeijeristä, Harri Ala-Kapee Ahlmanilta ja tuottajat Sirpa ja Jukka Heinonen Sysmästä. Johtokuntaa edustavat työryhmässä asiantuntijoina Joanna Kurki ja Sami Kilpeläinen. 3.2 Tiedotus, neuvonta ja yhteistoiminta Tiedotus ja neuvonta Toukokuussa 24.5 järjestettiin Hygieniatarkastuksen maitotiloilla kurssi yhteistyössä Eviran kanssa. Kurssi oli erittäin suosittu. Osallistujia oli paikan päällä 40 ja etäyhteyksien päässä kurssiin osallistui noin 70 henkilöä. Materiaali on Maitohygienialiiton internetsivuilla. Maitohygienialiiton internetsivuilla (www.maitohygienialiitto.fi) on perustietoa Maitohygienialiitosta ja suomalaisen maidon laadusta. Sivustoa on täydennetty raakamaito-osiolla. Sivuston yhteydessä on myös Walter Ehrströmin säätiön internet-sivusto, josta löytyvät säätiön myöntämät mitalit ja apurahat sekä tietoa mitalien hakemisesta. Nettisivuja päivitetään liiton toimistossa tarpeen mukaan. Maitohygienialiiton nettisivuja seurataan laajasti kotimaassa ja ulkomailla. Vierailuhuiput ovat maalis- ja huhtikuussa, jolloin julkaistaan Walter Ehrströmin mitalien saajat. Ulkomaisia vierailijoita oli verkkotunnuksen perusteella tunnistettavissa kymmenistä eri maista. Ulkomaiset vierailijat ovat kiinnostuneita englanninkielisistä suomalaisen maidon laatua koskevista sivuista. Toiminnanjohtaja on toimintavuonna luennoinut Helsingin yliopistolla ja VTT:n High-Tech seminaarissa. 4

Yhteistoiminta Maitohygienialiitto toimii yhteistyössä johtokunnassa edustettujen tahojen lisäksi muun muassa seuraavien laitosten ja yhteisöjen kanssa: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Vakola, elintarvikkeiden tutkimuslaitos sekä taloustutkimus Elintarviketeollisuusliitto ry Suomen Meijeriyhdistys Maito ja Terveys ry Walter Ehrströmin säätiö Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Ahlmanin ammattiopisto VTT Liitto on kuulunut jäsenenä seuraaviin järjestöihin: Kunnallinen Ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys r.y. Maito ja Terveys r.y. 3.4 Teemakeskustelut johtokunnan kokouksissa Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana kuusi kertaa. Lisäksi puheenjohtajisto ja toiminnanjohtaja ovat pitäneet johtokunnan kokousten valmistelupalaverit säännöllisesti ennen johtokunnan kokouksia. Johtokunnan kokouksessa 15.6 (3. kokous) käytiin teemakeskustelu dosentti Mari Nevaksen Elintarvikevalvonnan tutkimuksella tehoa valvontaan esityksen pohjalta. 3.5 Kehittämissuunnitelma Johtokunnan kokouksessa 18.9 (4. kokous) toteutettiin Maitohygienialiiton toiminnan kehittämiskeskustelu ryhmätyönä. Ryhmätyön tulokset on sisällytetty toiminnan kehittämissuunnitelmaan, joka esitellään kevään 2013 vuosikokouksessa. Toiminnan kehittämissuunnitelmaa on käsitelty johtokunnan kokouksissa 7.11.2012 (5. kokous) ja 13.12. 2012 (6. kokous). Toiminnan kehittämissuunnitelmassa liiton toiminta esitetään edelleen perustuvaksi nykyisten ydintoimintojen eli maidon laatutietojen, oppaiden laatimisen, koulutuksen ja viestinnän ympärille. Maidon laatutietokäsitettä laajennetaan ja laatutiedoista aletaan viestiä näkyvämmin sekä jäsenistölle että koko maitoketjulle. Koulutuksen ja oppaiden tekemisen suhteen huomioidaan jäsenistön koulutus- ja neuvontatarpeet. Kansainvälisessä toiminnassa pyritään aktiiviseen vaikuttamiseen. Sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä syvennetään työryhmien, hankkeiden ja koulutusten avulla. Jäsenmäärän kasvattaminen ja jäsenistön laajentaminen sekä jäsenpalvelujen lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita Maitohygienialiiton toiminnassa vuosina 2013-2016. 3.6 Walter Ehrströmin säätiön mitalit ja apurahat sekä lahjoitukset Maitohygienialiitto on perinteisesti välittänyt Walter Ehrström -mitaleita. Vuonna 2012 toimitettiin ansioituneille maidontuottajille mitaleja seuraavasti:56 kultaista, 432 hopeista ja 145 pronssista mitalia. 5

Walter Ehrströmin säätiön hallituksen puheenjohtaja, Hannu Saloniemi, jakoi säätiön apurahat keskiviikkona 29.3.2012 Maitohygienialiiton liittokokouksen jälkeen. Tutkimus- ja matkaapurahoja jaettiin yhteensä 63580 euroa, tutkimusapurahaa 56 600 euroa ja matkaapurahaa 6980 euroa. Tutkimusapurahaa haki 17 tutkijaa ja sitä myönnettiin 12 tutkijalle. Matka-apurahaa haki 11 ja sitä myönnettiin 7 hakijalle 1,4 milj. euroa lahjoitusprofessuuria varten 1 milj. euroa lahjoitusprofessuuria varten 70 000 euroa lahjoitusprofessuuria varten 145 000 euroa tulevaisuusrahastoon 6

3.7 Tuottajamaidon laatutilastot Tuottajamaidon valtakunnallista laatua seurataan Maitohygienialiiton keräämien tilastojen avulla. Meijerit toimittavat kahden kuukauden välein tiedot tuottajamaidon laadusta Maitohygienialiitolle, joka kokoaa tilastot. Tietoja on kaikkiaan 9893 tilalta eli suurimmalta osalta suomalaisia maidontuottajia. Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) julkaiseman tilaston mukaan maidon tuottajia oli vuoden 2012 alussa 9858 ja loppuvuodesta 9315. Tiken tilastojen mukaan maitomäärä on jonkin verran vähentynyt vuodesta 2011, mikä viittaa siihen että tilakoko ei enää vuosittain kasva niin paljon kuin aikaisempina vuosina. Maitohygienialiittoon tilastoitujen tietojen maitomäärä on vuoteen 2011 nähden noussut. Tämä selittynee tilastotietoja lähettävien meijereiden maitomäärän kasvulla. Tilastoista käy edelleen ilmi, että suomalainen maito on korkealaatuista ja se kestää erittäin hyvin kansainvälisen vertailun. Parhaaseen hinnoitteluluokkaan (E-luokka) kuului 95,1 prosenttia maidosta, mikä oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Maidon soluluvut olivat jonkin verran matalampia kuin edellisinä vuosina. Tämä johtunee osittain sateisesta kesästä. Bakteeriluvuissa ei ole havaittavissa niin selvää muutosta. Vuosikertomuksen 4. osassa on tietoa maidon laadusta erikokoisilla tiloilla, automaattilypsytiloilla ja luomutiloilla. Suurilla tiloilla (yli 45 lehmää) maidon solupitoisuudet olivat korkeammat kuin muilla tiloilla. Automaattilypsytiloilla sekä bakteeri- että solupitoisuus maidossa oli korkeampi kuin perinteistä lypsyä käyttävillä tiloilla. Luomutiloilla maidon solupitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin muilla tiloilla. Bakteeripitoisuus näillä tiloilla näyttää olevan suunnilleen sama kuin muilla tiloilla. Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän. Pääosa meijereistä on siirtynyt järjestelmään, jossa jokaiselta tilalta otetaan maidon noutamisen yhteydessä näyte tutkittavaksi antibioottijäämien varalta. Nämä näytteet analysoidaan, jos maitokuorman testauksessa saadaan positiivinen testitulos. Mikrobilääkejäämätulosten raportointi vaihtelee meijereittäin ja siksi vuoden 2012 tilastoissa ei ole yksittäistä positiivisten testitulosten määrää kuvaavaa 7

4. MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Tuottajamaidon laatuhinnoitteluluokitus, % maidosta Bakteerien määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 2 kk, liukuva) Luokka Somaattisten solujen määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 3 kk, liukuva) <50 000 E <250 000 50 000 100 000 I 250 000 400 000 >100 000 II >400 000 TAULUKKO 1. Raakamaidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokituksen mukaan vuosina 2011 2012 E E I I II II maitoa/l maitoa/ l 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 Tammikuu 95,5 % 95,6 % 4,5 % 4,4 % 0,0 % 0,1 % 181 463 201 179 600 653 Helmikuu 95,6 % 95,9 % 4,4 % 4,1 % 0,0 % 0,0 % 173 053 638 165 188 818 Maaliskuu 95,5 % 95,7 % 4,5 % 4,3 % 0,0 % 0,0 % 186 378 809 183 752 813 Huhtikuu 95,9 % 95,4 % 4,1 % 4,5 % 0,0 % 0,0 % 180 208 176 178 928 157 Toukokuu 95,5 % 94,8 % 4,5 % 5,1 % 0,0 % 0,0 % 184 574 774 182 593 137 Kesäkuu 95,1% 93,6 % 5,0 % 6,4 % 0,0 % 0,0 % 177 380 106 171 350 299 Heinäkuu 94,1 % 91,1 % 5,9 % 8,8 % 0,1 % 0,1 % 176 745 283 169 812 163 Elokuu 92,8% 89,6 % 7,2 % 10,3 % 0,1 % 0,1 % 174 613 286 170 083 428 Syyskuu 93,6 % 91,2 % 6,3 % 8,7 % 0,1 % 0,1 % 165 343 241 163 994 642 Lokakuu 95,0 % 93,4 % 5,0% 6,6 % 0,1 % 0,1 % 167 157 291 165 531 869 Marraskuu 96,4% 95,2 % 3,7 % 4,8 % 0,0 % 0,0 % 163 010 796 162 394 212 Joulukuu 96,7 % 95,6 % 3,4 % 4,3 % 0,0% 0,1 % 169 114 280 171 384 544 Yhteensä 95,1 % 93,9 % 4,9 % 6,0 % 0,0 % 0,1 % 2 099 042 881 2 066 642 345 KUVIO 1. Raakamaidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokituksen mukaan vuosina 2011 2012 8

4.2 E-luokan osuus maidosta KUVIO 2. E-luokan osuus maidosta E-luokan osuus maidosta on säännöllisesti kasvanut vuodesta toiseen. TAULUKKO 2. Laatuhinnoitteluluokitus, E-luokan osuus maidosta, vv. 1988 2012. Vuosi E- luokan osuus maidosta Vuosi E-luokan osuus maidosta 1988 52,6 % 2000 91,0 % 1989 54,4 % 2001 92,2 % 1990 55,2 % 2002 92,6 % 1991 64,4 % 2003 92,2 % 1992 73,9 % 2004 92,5 % 1993 81,6 % 2005 93,9 % 1994 83,4 % 2006 94,6 % 1995 87,7 % 2007 94,6 % 1996 88,3 % 2008 95,2 % 1997 88,8 % 2009 94,8 % 1998 90,9 % 2010 94,0 % 1999 90,7 % 2011 93,9 % 2012 95,1% 9

4.3 Raakamaidon solulukujen valtakunnalliset keskiarvot Geometriset keskiarvot Raakamaitojen solulukujen geometrinen keskiarvo vuonna 2012 oli 131 000 solua/ml. Soluluku on hieman alhaisempi kuin aikaisempina vuosina. Tämä johtunee osittain suhteellisen viileästä kesästä. Laskutapa: Ensin on laskettu maidontuotantotilan maidosta vuonna 2012 suoritettujen tutkimustulosten geometrinen keskiarvo. Sen jälkeen näin saaduista tilakohtaisista keskiarvoista on laskettu valtakunnallinen geometrinen keskiarvo. Analyysitulokset saatiin 9893 tilalta eli aineistossa ovat mukana tiettävästi lähes kaikki meijereihin maitoa toimittavat maidontuotantotilat. KUVIO 3. Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot kuukausittain ja koko vuonna vuosina 2007 2012. Aritmeettiset keskiarvot Raakamaitojen solupitoisuuksien aritmeettinen keskiarvo oli 156 000 solua/ml. Laskentatapa ja aineisto olivat samoja kuin geometrisen keskiarvon laskemisessa. TAULUKKO 3. Raakamaitojen solulukujen keskiarvot Suomessa vv. 1988 2012 (1000 solua/ml). Vuosi 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Aritmeettinen 318 319 282 247 215 186 179 177 170 176 166 165 168 164 164 167 167 160 157 158 154 156 158 161 156 Geometrinen 205 179 156 138 134 133 131 136 129 130 134 132 132 136 137 132 130 132 129 131 133 136 131 10

KUVIO 4. Raakamaidon solulukujen aritmeettisten ja geometristen keskiarvojen kehitys vuosina 1990 2012 Suomessa. Taulukossa 4 on pohjoismaisia maidon laatutietotilastoja. TAULUKKO 4. Raakamaidon solupitoisuudet Pohjoismaissa vuonna 2005 2011 Maa Solupitoisuuden keskiarvo (1000 solua/ml) Geometrinen Aritmeettinen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Norja 117 117 120 123 123 125 126 142 142 143 147 146 148 149 Suomi 132 130 132 129 131 134 136 160 157 158 154 156 158 161 Ruotsi 183 183 190 194 191 209 215 210 213 216 219 217 Tanska 221 235 234 245 235 231 225 240 254 254 263 253 248 241 Islanti 227 235 240 240 230 230 207 251 257 263 261 251 251 227 Lähde: NMSM:n tilasto 4.4 Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Maidontuotantotilat on jaoteltu kuukausittaisen maitomäärän perusteella. Jaottelussa on useampana vuotena käytetty lehmän keskimääräisenä maitomääränä kuukaudessa 572 kg (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) ja luokittelua alle 15 lehmän, 15-30, 30-45 ja yli 45 lehmän tilat. Solupitoisuus on alhaisin tiloilla, joilla on 15-30 lehmää, mutta erot tilojen välillä, joilla on alle 15 lehmää, 15-30 lehmää tai 30-45 lehmää eivät ole suuria. Tiloilla, joilla on yli 45 lehmää soluluvut ovat selkeästi korkeampia vuonna 2012 (Kuvio 5). Sama ero on havaittavissa myös aikaisempina vuosina (Taulukko 5). 11

TAULUKKO 5. Raakamaitojen solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa vuosina 2008 2012 solut geometrinen ka Tilan maitomäärä Lehmäluku Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi kuukaudessa (noin) 2008 2009 2010 2011 2012 alle 8 500 kg alle 15 128 000/ml 130 000/ml 131 000/ml 135 000/ml 129 000/ml 8 500-17 000 kg 15 30 124 000/ml 125 000/ml 130 000/ml 132 000/ml 125 000/ml yli 17 000 25 000 kg yli 30 45 128 000/ml 131 000/ml 132 000/ml 133 000/ml 129 000/ml yli 25 000 kg yli 45 145 000/ml 148 000/ml 145 000/ml 148 000/ml 144 000/ml KUVIO 5. Raakamaitojen solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa kuukausittain vuonna 2012. 4.5 Automaattilypsytilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot Tietoja on saatu 669 automaattilypsytilalta maassamme. Vertailuaineistona on käytetty maamme kaikkien tilojen ja suurten tilojen vastaavia lukuarvoja. Suurten tilojen erottelu on perustunut tilan kuukausittaiseen maitomäärään. Tilalta on toimitettu meijeriin maitoa yli 25 000 kg kuukaudessa. Tällaisella tilalla oletetaan olevan yli 45 lehmää. (Maitohygienialiiton julkaisemissa tilastoissa on yli 45 lehmän tiloista käytetty aikaisemmin myös nimitystä isot tilat). 12

TAULUKKO 6. Automaattilypsytilojen, maamme kaikkien tilojen ja ns. suurten tilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot vuosina 2004 2012. Tilatyyppi Solulukujen geometrinen keskiarvo (solua/ml) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Automaattilypsytilat 184 000 181 000 177 000 179000 173000 178 000 182 000 182 000 174 000 Suuret tilat (~yli 45 lehmää) 154 000 146 000 147 000 151000 146000 148 000 145 000 148 000 144 000 Kaikki tilat 137 000 132 000 130 000 132000 129000 131 000 134 000 136 000 131 000 KUVIO 6. Automaattilypsytilojen maitojen solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2012 sekä vastaavat arvot suurilla, yli 45 lehmän tiloilla ja kaikilla tiloilla. 4.6 Luomutilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot TAULUKKO 7. Luomutilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot vuosina 2005-2012 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla. Solulukujen geometrinen keskiarvo (solua/ml) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Luomutilat 153 000 150 000 147 000 144 000 153 000 150 000 155 00 146 000 Kaikki tilat 132 000 130 000 132 000 129 000 131 000 134 000 136 000 131 000 13

Aineistona Taulukossa 7 ja Kuviossa 7 ovat sellaiset luomutilat, jotka toimittivat luomumaitoa meijeriin. KUVIO 7. Luomutilojen maitojen solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2012 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla 4.7 Solupitoisuusnormin täyttäneiden tilojen osuus Voimassa olevan lainsäädännön mukaan maidossa solupitoisuuden tulee olla alle 400 000 solua/ml (=kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo). Vuonna 2012 keskimäärin 99,8 prosenttia tiloista Suomessa täytti tämän vaatimuksen. Eniten solurajan ylittäviä tiloja on kesäkuussa ja joulukuussa. KUVIO 8. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (<400 000 solua/ml, kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo) solupitoisuuden suhteen kuukausittain vuosina 2007 2012. 14

KUVIO 9. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (<400 000 solua/ml, kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo) solupitoisuuden suhteen vuosina 1997 2012. 4.8 Raakamaitonäytteiden jakaantuminen luokkiin bakteerilukujen perusteella TAULUKKO 8. Raakamaidon jakaantuminen luokkiin bakteerilukujen perusteella vuonna 2012 Luokka (pmy/ml) Näytteitä (kpl) % näytteistä <10 000 161273 79,3 % 10 000 50 000 38617 19,0 % 50 000 100 000 2227 1,1 % >100 000 1179 0,6 % Kaikki 203296 100,0 % Raakamaidon jakaantuminen luokkiin E1, E, I ja II vuonna 2012 on hyvin samankaltainen kuin vuonna 2011. E1 luokan maidon osuus on 79%. Jos tilastoon lisätään arvot jolloin bakteerimäärä on nolla, kasvaa E1 luokan maidon osuus 81%:iin ja näytemäärä on 207 426. 4.9 Raakamaidon bakteerilukujen keskiarvot Bakteerilukujen keskiarvot on laskettu samoin periaattein ja samoilta tiloilta kuin solulukujen keskiarvot. Geometriset keskiarvot Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo oli 5 300 pmy/ml vuonna 2012. Korkein (6 500 pmy/ml) se oli heinäkuussa. Alhaisin (4 600 pmy/ml) helmikuussa. 15

KUVIO 10. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain 2007 2012. KUVIO 11. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuosina 1997 2012. Aritmeettiset keskiarvot Bakteerilukujen aritmeettinen keskiarvo vuonna 2012 oli 9 105 pmy/ml. 16

4.10 Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla TAULUKKO 9. Raakamaitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa vuosina 2006 2012. Tilan maitomäärä Lehmäluku Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) kuukaudessa (noin) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 alle 8 500 kg alle 15 7 000 6 900 6 800 7 100 6 500 6 800 6 800 8 500-17 000 kg 15 30 5 100 5 100 4 700 4 900 4 700 5 300 4 800 yli 17 000 25 000 kg yli 25 000 kg yli 30 45 4 600 4 400 4 100 4 400 4 100 4 600 4 300 yli 45 5 000 4 900 4 600 5 100 4 500 5 000 4 900 Tilakoon luokittamisessa käytetään samaa jaottelua kuin soluluvuilla. Bakteeriluvut ovat alhaisimpia tiloilla, joiden lehmäluku on 30-45 lehmää (Kuvio 12). Sama ilmiö on nähtävissä aikaisempina vuosina (Taulukko 9). KUVIO 12. Raakamaitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla kuukausittain vuonna 2012 Suomessa. 4.11 Automaattilypsytilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot Tulokset ovat samoilta 669 automaattilypsytilalta kuin miltä soluluvut on laskettu. 17

TAULUKKO 10. Automaattilypsytilojen, ns. suurten tilojen ja maamme kaikkien tilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuosina 2004-2012 Tilatyyppi Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 22011 2012 Automaattilypsytilat 8800 8200 8700 8600 7600 8200 7900 8400 7900 Suuret tilat (~yli 45 lehmää) 5100 4700 5000 4900 4600 5100 4500 5000 4900 Kaikki tilat 6000 5600 5700 5500 5200 5400 5100 5600 5300 KUVIO 13. Automaattilypsytilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2012 sekä vastaavat arvot isoilla ja kaikilla tiloilla. Automaattilypsytilojen bakteerimäärät ovat korkeammat kuin tilojen keskimäärin ja myös korkeammat kuin suurten, yli 45 lehmän tilojen soluluvut. 4.12 Luomutilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot TAULUKKO 11. Luomutilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuonna 2005 2012 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Luomutilat 5 200 5 600 5300 5000 5500 5100 6 000 5700 Kaikki tilat 5 600 5 700 5500 5200 5400 5100 5 600 5300 18

KUVIO 14. Luomutilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2012 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla 4.13 Bakteriologisen normin täyttävien tilojen osuus Voimassa olevan lainsäädännön mukaan maidossa bakteerien kokonaismäärä (=kahden kuukauden geometrinen keskiarvo) tulee olla alle 100 000 pmy/ml (=pesäkkeitä muodostavaa yksikköä). Vuonna 2012 Keskimäärin 99,95 % maidontuotantotiloista Suomessa täytti maidolle asetetut lakisääteiset vaatimukset bakteerimäärien suhteen. KUVIO 15. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (<100 000 pmy/ml, 2 kuukauden geometrinen keskiarvo) bakteerimäärän suhteen kuukausittain vuosina 2007 2012. 19

KUVIO 16. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (<100 000 pmy/ml, 2 kuukauden geometrinen keskiarvo) bakteerimäärän suhteen vuosina 1995 2012. Raakamaidon laatutietoja on Taulukossa 12 vertailtu Pohjoismaiden kesken. TAULUKKO 12. Raakamaidon bakteeripitoisuudet Pohjoismaissa vuonna 2005-2011 Maa Geometrinen Bakteerilukujen keskiarvo (pmy/ml) Aritmeettinen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Norja 8 000 7 400 7 100 7 200 6 100 6 532 7 000 Suomi 5 600 5 700 5 500 5 200 5 400 5100 5 600 10 200 10 000 9 600 9 200 9 300 9 400 10 080 Tanska 7 171 7 600 7 800 7 920 7000 8 900 14 978 19 000 20 400 20 130 17 000 20 109 19 000 Islanti 7 000 6 000 7 000 7 000 9532 6000 16 000 17 000 19 335 20 058 14 000 Ruotsi 13700 16 300 18 000 20 000 17 000 20 000 Lähde: NMSM:n tilasto 4.14 Mikrobilääkejäämät tuottajamaidossa Mikrobilääkejäämistä käytettiin aikaisemmin nimitystä antibioottijäämät. Niitä on tuottajamaidosta Suomessa tutkittu järjestelmällisesti vuodesta 1963 alkaen. Menetelmänä käytetään mikrobiologista menetelmää, jossa maidossa mahdollisesti oleva mikrobilääke estää testimikrobin kasvun. Elintarviketurvallisuusvirasto tutkii EU:n edellyttämän valvontaohjelman puitteissa vuosittain ottamiaan maitonäytteitä mahdollisten mikrobilääkejäämien varalta. Vuonna 2009 tuottaja 20

maidoista ja meijereiden tankkiautoista otettiin 298 ja vuonna 2010 305 näytettä. Yhtään positiivista antibioottijäämätulosta ei todettu näissä tutkimuksissa kumpanakaan vuonna. Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän. Pääosa meijereistä on siirtynyt järjestelmään, jossa jokaiselta tilalta otetaan maidon noutamisen yhteydessä näyte tutkittavaksi antibioottijäämien varalta. Nämä näytteet analysoidaan, jos maitokuorman testauksessa saadaan positiivinen testitulos. Mikrobilääkejäämätulosten raportointi vaihtelee meijereittäin ja siksi vuoden 2012 tilastoissa ei ole yksittäistä positiivisten testitulosten määrää kuvaavaa 21

22

23

24

25