UUDEN ASUKKAAN OPAS English Summary, page 40 Информация на русском языке, стр. 42
UUDEN ASUKKAAN OPAS sisältö 3 TERVETULOA ASUKKAAKSI HYVÄNTUULISEEN LAPPEENRANTAAN Asiakaspalvelukeskus Winkki palvelee kaupungintalossa 4-5 LAPPEENRANTA KANSAINVÄLINEN YLIOPISTOKAUPUNKI IDÄN JA LÄNNEN PORTILLA 6-9 ASUMINEN Koti kävelymatkan päässä Asukkaiden ääni kuuluviin alueraatien välityksellä Asuinympäristöjä moneen makuun 10-11 OPISKELU Noin 8000 opiskelijan korkeakoulukampus Skinnarilassa Tuulesta energiaa 1-13 LIIKENNE Kätevästi bussilla Rantaraittia pitkin satamasta yliopistolle Lentäen kotikentältä Keski-Eurooppaan Allegrolla puolessatoista tunnissa Pietariin 14-15 TYÖMAHDOLLISUUDET Kaukaan kautta Switchille Kaksi kolmesta toimii palvelualalla 16-17 LAPSIPERHEET Reggiolaisuus rantautui Ruoholammelle Vertaistukea, mallia ja perinteitä avoimesta päiväkodista 18-19 NUORET Nuorisotoimi proudly presents Jännä ME-henki yhdistää 0-1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Apu on lähellä Päivystyksessä hoidetaan äkillisesti sairastuneita -3 5-7 8-9 KOULUTUS Esiopetus valmistaa kouluun Itä-Suomen suomalaisvenäläisessä koulussa opitaan venäjää IB-lukion ja armeijan jälkeen Englantiin opiskelemaan MATKAILU Pohjoismaiden suurin Hiekkalinna nousee Linnoituksen niemeen kesäisin Upea Tuosa lumoaa ja haastaa Helmiä Lappeenrannasta LIIKUNTA Kaupunkilaisten yhteinen virkistysalue Myllysaaressa Leikkiä ja temmellystä Lasten liikuntamaassa Liikunta pitää kaupungin vireänä 30-34 KULTTUURI Teatteria kaikenikäisille ympäri vuoden Tapahtumahelmiä isoille ja pienille Konserttimusiikkia klassisesta viihteeseen Löytäisitkö itsesi museosta? Enemmän irti lukukokemuksesta kirjastossa Taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden syventyä eri taiteenaloihin Kaupungin kulttuuriavustukset 35 ELÄIMET Apua ja tukea lemmikkien terveysongelmiin pieneläinvastaanotolta 36-37 KIERRÄTYS JA JÄTEHUOLTO Kierrätys helppoa ja hyödyllistä 38-39 ELINKEINOELÄMÄ Kilpailukykyinen kaupunki luo edellytykset menestykseen Lappeenranta-henki syntyy tiimityöstä Apua koko perheen sijoittumiselle Lappeenrantaan 40 ENGLISH SUMMARY 4 ИнформацИя на русском языке TErvETUlOA lappeenrantalaiseksi UUDEN ASUKKAAN OPAS JULKAISIJA: LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, 011 ULKOASU JA TAITTO: MAINOSTOIMISTO TERRAMARE OY TOIMITUSKUNTA: VALOKUVAT: ALINA KUJANSIVU, MERVI PALONEN, MIRKA RAHMAN JA SAMI SOLJANSAARI YHTEISTYÖSSÄ KAUPUNGIN TOIMIALOJEN KANSSA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PAINOPAIKKA: PUNAMUSTA OY JULKAISIJA EI VASTAA LEHDEN JULKAISUN JÄLKEISISTÄ MUUTOKSISTA. UUDEN ASUKKAAN OPAS
TERVETULOA asukkaaksi hyväntuuliseen Lappeenrantaan! TÄHÄN TERVETULOA LAPPEENRANTALAI- SEKSI -LEHTEEN ON KOOTTU OLEELLISTA TIETOA LAPPEENRANNASTA JA KAUPUN- GIN PALVELUISTA. TARKOITUKSENA ON HELPOTTAA KAIKKIEN PERHEENJÄSENTEN SOPEUTUMISTA JA ALOILLEEN ASETTUMIS- TA UUDELLA KOTISEUDULLA. LEHDESTÄ LÖYTYY ARJEN SUJUMISTA HELPOTTAVAA TIETOA JA VINKKEJÄ VAPAA-AJAN HARRAS- TUKSIIN. LAPPEENRANTA Perustettu 1649 Asukasluku 72 000 Asiakaspalvelukeskus Winkki palvelee kaupungintalossa Lappeenrantalaiset voivat hoitaa valtaosan kaupungin palveluihin liittyvistä asioistaan kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa asiakaspalvelukeskus Winkissä. Asiakkaiden käytössä on asiakaspäätteet ja saatavilla on kaikkien toimialojen lomakkeita. Winkin palveluneuvojat Sari Hölsä, Minna Luotela ja Sari Piironen palvelevat asiakkaita pääsääntöisesti kaikissa kaupungin toimialaan liittyvissä asioissa. He opastavat myös lomakkeiden täytössä ja nettiasioinnissa sekä ohjaavat asiakkaan tarvittaessa kaupungin muualla sijaitseviin palvelupisteisiin. Joutsenon ja Ylämaan asiakaspalvelupisteet toimivat samalla periaatteella Winkin rinnalla. Osan hakemuksista ja ilmoittautumisista voi hoitaa kotitietokoneelta kaupungin sähköisissä palveluissa, jotka löytyvät helposti kaupungin verkkosivujen etusivun linkistä. Palautteesi kaupungille kulkee kätevästi Winkin nettisivun palautteet ja tiedustelut -linkin välityksellä. Winkissä palvelevat: Sari Hölsä (ylh.), Minna Luotela ja Sari Piironen. Lisää tietoja löydät kaupungin verkkosivuilta www.lappeenranta.fi. Asiakaspalvelukeskus Winkki Lappeenrannan kaupungintalon 1. kerros Avoinna ma pe klo 8 16 Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta Puhelin 05 616 2220, Faksi 05 616 3998 winkki@lappeenranta.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa palvelee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri www.eksote.fi. Pinta-ala: Maapinta-alaa 1433 km 2 vesipinta-alaa 290 km 2 Asukastiheys 50 as/maa-km2 Työpaikkoja 32 000 Tuloveroprosentti 19,50 vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,32 Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 Alueellinen sijainti: Etelä-Karjalan maakunta rajakaupunki: Suomen ja venäjän välistä rajaa 70 km kaupungin alueella Kuntaliitokset: lappeen kunta 1967 lauritsalan kauppala 1967 Nuijamaan kunta 1989 Joutsenon kaupunki 2009 Ylämaan kunta 2010 Naapurikunnat: luumäki lemi Taipalsaari ruokolahti Imatra Miehikkälä Etäisyyksiä: Helsinki 221 km Pietari 215 km lahti 148 km Imatra 35 km UUDEN ASUKKAAN OPAS 3
Lappeenranta kansainvälinen yliopistokaupunki idän ja lännen portilla Ruotsin kuningatar Kristiina myönsi Lappeenrannalle kaupunkioikeudet vuonna 1649. LAPPEENRANTA ON LUONNON- LÄHEINEN JA IDYLLINEN KAUPUNKI EUROOPAN NELJÄNNEKSI SUURIMMAN JÄRVEN, SAIMAAN ETELÄRANNALLA, VIREÄ KAAKKOIS-SUOMEN KAUPAL- LINEN KESKUS JA KANSAINVÄLINEN YLIOPISTOKAUPUNKI. Willimies on Lappeenrannan vaakunakuvio. Erityisesti parin viimeisen vuosikymmenen aikana Lappeenranta on muuttunut paljon. Asukasluku on noin 7 000. Kaupungissamme asuukin selvästi yli puolet koko Etelä-Karjalan maakunnan asukkaista. Perinteisen teollisuuskaupungin elinkeinorakenne on monipuolistunut, ja Lappeenranta on muuttunut palvelujen kaupungiksi. Lappeenranta on myös maakunnassaan merkittävä kunta- ja palvelurakenteiden uudistaja. Vuonna 009 toteutettiin Joutsenon kuntaliitos ja vuonna 010 Ylämaan kuntaliitos. Etelä-Karjalan maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin luomisessa Lappeenranta on toiminut veturina. Niin menneinä vuosina kuin nykyäänkin Lappeenranta sijaitsee näköalapaikalla idän ja lännen portilla. Hyviä liikenneyhteyksiä kaikkiin ilmansuuntiin on kautta aikojen pidetty täällä elinvoimaisuuden elinehtona. Lappeenrannalla on värikäs historia kahden kulttuurin välissä. Nykyisin kaupungin alueella on kolme rajanylityspaikkaa: Nuijamaa, Vainikkala ja Saimaan kanava. Jo keskiajalla Lappeenrannan nykyinen satama-alue tunnettiin Lapveden markkinapaikkana. Se oli muun muassa tervakaupan kannalta niin huomattava paikka, että vuonna 1649 Ruotsin kuningatar Kristiina allekirjoitti kaupungin perustamisasiakirjan. Kaupungin ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Villmanstrand. Willimies on Lappeenrannan vaakunakuvio. Leiri- ja varuskuntakaupungista kansainväliseksi yliopistokaupungiksi Kaupunkimme rakentui alkujaan vanhaan kaupunkiin eli Linnoitukseen. Ratsuväkimuseoineen Linnoituksen alue kertoo tarinaa idän ja lännen rajalla sijaitsevan rajakaupungin synnystä. Kansainvälisyys on näkynyt elinpiirissämme monin tavoin kautta historian; elinkeinoelämässä, kulttuurissa ja seuraelämässä. Varuskuntakaupungissa on totuttu paraateihin ja juhlallisuuksiin. Lappeenranta on ollut keskeinen paikkakunta Suomen historian monessa käänteessä. Salpalinja kulkee Lappeenrannan kautta. Sodan jälkeen sulkeutuneiden rajapuomien läpi virtaa nyt päivittäin venäläisturisteja ostoksille. Kaupunkimme on vakiinnuttamassa asemaansa EU:n ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön areenana ja kansainvälisten lentoyhteyksien ansiosta olemme nyt entistä lähempänä Euroopan metropoleja. Lappeenranta on kasvanut ja kehittynyt 1800-luvun lopun Suomen suuriruhtinaskunnan leirikaupungista ja itsenäisen Suomen varuskuntakaupungista kansainväliseksi yliopisto- ja matkailukaupungiksi, joka tunnetaan niin Keski-Euroopassa kuin Venäjälläkin. 4 UUDEN ASUKKAAN OPAS
LUONTOA PALVELUJA KANSAIN- VÄLISYYTTÄ OPISKELUA KULTTUURIA UUDEN ASUKKAAN OPAS 5
ASUMINEN KOTI kävelymatkan päässä LAPPEENRANTA YLLÄTTI MEKSIKOLAI- SEN HAMMASLÄÄKÄRI Sonia Rubio CaStRon TÄYSIN. KUN MUUTTOKUOR- MA SUUNTASI KESÄLLÄ 008 MEKSI- KOSTA KOHTI UUTTA KOTISEUTUA, HÄN PELKÄSI, ETTÄ EDESSÄ OLISI YKSINÄISIÄ KUUKAUSIA TUNTEMATTOMIEN IHMIS- TEN JOUKOSSA, TOISIN KÄVI. LAPPEEN- RANTALAISET OTTIVAT TULOKKAAT TUTTAVALLISESTI VASTAAN JA KOHTA SONIA KUULUI JO KANSAINVÄLISEEN NAISTEN KERHOON. Sonia, Veli-Matti ja Sofia asuvat ihanassa vanhassa kerrostalossa Rakuunamäellä 6 UUDEN ASUKKAAN OPAS
Sonia ei tiennyt Suomesta juuri mitään tavatessaan tulevan aviomiehensä Veli-Matti Juntusen kotikaupungissaan Meksiko Cityssä. Kun sitten menimme naimisiin, ymmärsin, että jonakin päivänä asuisimme kaukaisessa Pohjolassa. Ajattelin, että parempi muuttaa Suomeen ennemmin kuin myöhemmin; nuorena on helpompi sopeutua, Sonia naurahtaa. Silti muuttoja ehti kertyä Meksikossa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa lukuisia ennen Suomeen ja Lappeenrantaan kotiutumista. Lappeenrannassa sopivia asuinalueita on tarjolla runsaasti keskustassa, keskustan tuntumassa ja myös lyhyiden välimatkojen päässä uusilla asuinalueilla sekä maaseudulla. Mieleisin vaihtoehto löytyi Rakuunanmäeltä, ihanasta vanhasta punatiilikerrostalosta, jossa myös Veli-Matin vanhemmat asuvat. Aiemmissa asuinkaupungeissamme oli miljoonia ihmisiä ja pitkät välimatkat joka paikkaan, turvatontakin ja joskus yksinäistä. Täällä Lappeenrannassa kaikki on toisin. Suomea opiskelin Aktivan järjestämällä kielikurssilla ja olen suorittanut myös yleisen kielitutkinnon. Ammattialani termejä opin hammashoitajan harjoittelupaikassani, Sonia kertoo. Sonian ja Veli-Matin Sofia-tytär käy koulua Kesämäenrinteen englanninkielipainotteisella luokalla. Perheen yhteinen kieli on espanja. Sofia puhuu sekä espanjaa että suomea, mutta suomi on vähitellen pääsemässä voitolle. Veli-Matti muutti Lappeenrannasta maailmalle päästyään ylioppilaaksi vuonna 1989. Parissakymmenessä vuodessa entisestä koulukaupungistani on tullut kansainvälinen yliopistokaupunki. Myös palvelut ovat kehittyneet huimasti. Vaikka kaupunki on kasvanut, asumme silti luonnon keskellä. Harrastuksissa on valinnanvaraa, yksi löytyy vaikka joka päivälle. Kaikki on lähellä ja edullista, siksi mahdollisuuksia on enemmän kuin suuremmissa kaupungeissa. Soniastakaan ei enää tunnu, että asuisi kaukaisessa Pohjolassa, Veli-Matti kuvailee. Sonia tietää, että Lappeenrannasta pääsee nopeasti maailmalle ja nykyisen tekniikan ansiosta kotiväkeen voi olla yhteydessä milloin haluaa: Meksikoon matkustamme vanhempiani ja sisaruksiani tapaamaan kerran vuodessa. Netin ja puhelimen välityksellä pidämme heihin yhteyttä viikoittain. Asukkaiden ääni kuuluviin alueraatien välityksellä Lappeenrannassa on aktiivista asukastoimintaa. Lappeenrannan kaupunki tukee asukkaiden osallisuutta ja arvostaa asukas- ja toimijayhteistyötä voimavarana. Jo vuodesta 006 alkaen on Lappeenrannassa toiminut kaupungin eri alueilla asukasyhdistysten ja muiden sidosryhmien edustajista koottuja alueraateja, jotka keskittyvät omien asuinalueidensa viihtyvyyden parantamiseen. Aluetoiminnan tavoitteena on, että asukkaiden omatoimisuus lisääntyy, asukasviihtyvyys ja turvallisuus paranevat sekä alueen yhteisöllisyys paranee ja kasvaa asukkaiden yhteisen toiminnan seurauksena. Alueraadit kutsuvat oman alueensa asukkaita keväisin asukasfoorumeihin keskustelemaan ja ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Alueraatien puheenjohtajat muodostavat kaupunkiraadin ydinjoukon. Kaupunkiraati kutsuu omalta osaltaan kaupunkilaiset kaikkien kaupunginosaalueiden yhteiseen Asukkaiden Lappeenranta -tilaisuuteen aina vuoden lopulla. Lappeenrannan alueraadit Eteläinen Joutseno Keskusta lauritsala läntinen Pohjoinen Lappeenrannan kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Mantere puh. 040 549 4740 pia.mantere@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi->palvelut-> Asukas- ja aluetoiminta Asukasfoorumeita järjestetään vuosittain jokaisella alueella. www.lappeenranta.fi/ asukas- ja aluetoiminta UUDEN ASUKKAAN OPAS 7
Lappeenrannan taajama-alueen nykyistä pitkulaista muotoa pyöristetään. Tavoitteena on, että Lappeenrannan ja Joutsenon välinen alue rakentuu yhteen, mutta lännessä kasvun rajaksi on määrätty Mikkelintien ja kuutostien risteys. Etelässä laajenasuinympäristöjä moneen makuun Järvimaisemia, keskikaupungin sykettä tai maase LAPPEENRANTALAISILLA ON POIK- KEUKSELLISEN PALJON VAIHTOEHTOJA VALITA MINNE PÄIN LAAJAA KAUPUN- KIA PYSTYTTÄISIVÄT KOTINSA. Upeita asuinpaikkoja kuten Pikisaari ja Rapasaari löytyy aivan kaupungin keskustan tuntumasta Saimaan rannalta. Seuraavana rakennusvuorossa on Viipurin vanerin alue. Myös kaupungin keskustaajamaan ja sen tuntumaan nousee lähivuosien varrella uusia kerrostaloja. Tontti takuuvarmasti Kaupungin tonttitakuun piiriin kuuluvat ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut asuinrakennukset sekä yritysten toimitilat ja varastorakennukset. Useimmiten tontinetsijät selaavat vaihtoehtoja ensin kaupungin kotisivuilta ja poikkeavat sen jälkeen kaupungintalolle kysymään menettelytavoista ja keskustelemaan vaihtoehdoista. Omakotitontteja on eniten tarjolla kaupungin länsisuunnalla Ruoholammella. Laihian alue on mahdollinen seuraava rakennusaluevaihtoehto. Tavoitteena on, että vapaita tontteja löytyisi eri puolilta kaupunkia. Joutsenon hyvien palvelujen keskustaajamassa tontteja löytyy vielä Lampikankaalta, Pulpilta ja Martikanpellolta sekä Pöyhiänniemestä. Rauhan alueelle avataan uusi Repokankaan pientaloalue, joka palvelee muun muassa kehittyvän matkailualueen henkilöstöä. Jos haluaa väljyyttä ja tilaa ympärilleen, kannattaa tutustua kaupungin tontteihin esimerkiksi Ylämaalla. Rakennuspaikka olisi hyvä valita mahdollisimman läheltä kyläyhteisöä ja sen palveluja, jotta kauppareissut ja lasten koulukyydit sujuisivat mutkattomasti. Taajama pyöristyy 8 UUDEN ASUKKAAN OPAS
KUVA: ARKKITEHTISUUNNITTELU JUKKA TIKKANEN OY LISÄTIETOA ASUMISESTA ENERGIA- JA VESIHUOLLON LIITTYMISSOPIMUKSET lappeenrannan Energia Oy Simolantie 18, puh. 020 690 505 www.lappeenrannanenergia.fi HAJA-ASUTUKSEN PUHDAS- JA JÄTEVESIHUOLTO Talousvesitutkimukset: Saimaan vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Hietakallionkatu 2, puh. 020 779 0470 Jätevesiasiat: lappeenrannan seudun ympäristötoimi Pohjolankatu 14, puh. 05 616 4385 Viipurin vanerin alueelle rakentuu lähivuosina uusi asuinalue. udun rauhaa tuminen kohdistuu Mustolan, Pajarilan ja Myllymäen alueille. Pohjoisessa siintää saaria, joille asutus levittäytynee tulevaisuudessa. Asutusta, kauppapalveluja ja yritystoimintaa keskitetään valtateiden varsille ja pääliikenneväylien risteyskohtiin, jotta joukkoliikenne sujuisi ja turha ajaminen vähenisi. VUOKRA-ASUNNOT lappeenrannan Asuntopalvelu Oy valtakatu 44, puh. 0204 96 3200 www.aspakoti.fi lisätietoja muista suuremmista arava-, korkotuki- ja vapaarahoitteisia vuokraasuntoja välittävistä yhteisöistä www.lappeenranta.fi->palvelut-> Asuminen->Vuokra-asunnot RAKENTAJAN PAKETTI www.lappeenranta.fi->palvelut-> Rakentaminen Tietoja korkotukilainoista, asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista saa kaupungin asuntotoimistosta www.lappeenranta.fi->palvelut->asuminen TONTTITAKUU Kaupunki tarjoaa kaikille rakentajille tonttitakuun. Kaikki tonttia kaipaavat, niin omakotitalon rakentajat kuin yrittäjätkin, sellaisen saavat. HYVÄ TIETÄÄ vapaat tontit on esitelty kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi->palvelu-> Kaavoitus->Vapaat tontit Uusin tonttitieto löytyy myös ekarjala-maakuntaportaalin Tonttipaikka-palvelusta. Kerrostalorakentaminen lappeenrannassa on ollut aktiivista viime vuosina ja uusia kerrostaloja on noussut muun muassa keskustaan. vuokra-asuntoja voi hakea lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:stä. Tarjolla on myös asumisoikeusasuntoja ja osaomistusasuntoja. YHTEYSTIETOJA vapaat tontit: Winkki puh. 05 616 2220 winkki@lappeenranta.fi lappeenrannan kaupungin kaavoitusasiat puh. 0400 182 997 lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonta: itäpuolen lupa-asiat puh. 040 130 9081 länsipuolen lupa-asiat puh. 0400 752 990 Joutsenon alueen lupa-asiat puh. 040 596 3883 haja-asutusalueen sekä Ylämaan lupa-asiat puh. 0400 925 210 UUDEN ASUKKAAN OPAS 9
OPISKELU Noin 8000 opiskelijan korkeakoulukampus Skinnarilassa SKINNARILAN KAMPUKSELLA OPISKE- LEE NOIN 8000 KORKEAKOULUOPISKE- LIJAA. LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON JA SAIMAAN AMMATTIKOR- KEAKOULUN YHTEINEN KAMPUS ON SUOMESSA AINUTLAATUINEN. KAMPUKSELLA SIJAITSEE MYÖS TECHNOPOLIS SKINNARILA. KORKEA- KOULUISSA JA LÄHEISISSÄ TEKNOLO- GIAYRITYKSISSÄ TYÖSKENTELEE NOIN 000 KAUPUNKILAISTA. SKINNARILAN KAMPUKSESTA HALUTAANKIN KEHIT- TÄÄ VARSINAINEN GREEN CAMPUS TUULIVOIMALOINEEN. Tekniikan ja talouden yliopisto Tuulesta energiaa aapo Koivuniemi valmistui matematiikan maisteriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 011. Tuulienergiaan erikoistuneen Koivuniemen mielestä Skinnarilan kampuksen opiskelijoilla on loistava mahdollisuus suunnitella itselleen yksilöllisiä opintosuunnitelmia. Aloitin opinnot tietotekniikasta, vaihdoin pääaineeni sovellettuun matematiikkaan ja tein diplomityön tuulivoimasta. Opiskelijat hyötyvät eri tieteenalojen sekä myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun sujuvasta yhteistyöstä. Jos jotain oppiainetta ei voi opiskella yliopistossa, todennäköisesti ammattikorkeakoulussa voi. Lappeenrannassa syntynyt, mutta Kymenlaaksossa kouluvuotensa asunut Aapo Koivuniemi haki Lappeenrannan yliopistoon heti kirjoitettuaan ylioppilaaksi. Monet kavereistanikin tulivat kanssani samaan aikaan Lappeenrantaan opiskelemaan. Nyt pari heistä on jo edennyt tohtoriopintoihin asti, itsekin tohtoriopintoja suunnitteleva Koivuniemi kertoo. Kansainvälinen perusvire Hän pitää Lappeenrannan perusvirettä kansainvälisenä ja Skinnarilan kampusta melkeinpä vapaavaltiona. Minulla ehti olla opiskeluaikana pari venäläistä, puolalainen ja egyptiläinen kämppis. Kampuksen jalkakäytävään ei ole syyttä kirjoitettu, että tästä alkaa Skinnarilan vapaavaltio, kampuksellahan on kaikkea ravintoloista kuntosaliin asti, Koivuniemi naurahtaa. Tuulivoimainsinöörinä TuuliSaimaa Oy:ssä työkentelevä Aapo Koivuniemi on alusta asti ollut mukana suunnittelemassa tuulipuistoja Joutsenon Muukkoon ja Ruokolahdelle. Olen ollut mukana tekemässä mallinnusta myös Yliopiston Green Campuksen tuulivoimalaan. Koen, että teen tärkeää työtä. Tuulivoima on paikallinen energialähde, josta ei ole vaaraa ympäristölle. Kulutuksen vähentämisen ohella pystymme vähentämään kasvihuonepäästöjä uusilla energiaratkaisuilla. Itse ostan tälläkin hetkellä Lappeenrannan Energialta tuulisähköä. Jos joskus rakennan oman talon, saatan hyvinkin pystyttää pikkuisen tuulivoimalan sen läheisyyteen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology) LUT on tekniikan ja talouden opetukseen sekä tutkimukseen erikoistunut tiedeyliopisto. Sen kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä vahva Venäjä-osaaminen, joka näkyy kaikissa kärkialoissa. Yliopistossa on noin 5500 tutkinto-opiskelijaa ja 1000 työntekijää. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli 386 vuonna 010 ja lähes sama määrä opiskelijoita oli mukana opiskelijavaihdossa. Englanninkielisiä maisteriohjelmia on kymmenen. LUT:n opiskelijat edustavat 47:ää eri kansallisuutta. Monialainen ja kansainvälinen ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on monialainen ja kansainvälinen korkeakoulu, joka antaa koulutusta yhteensä viidellä eri alalla: tekniikassa, sosiaali- ja terveysalalla, liiketaloudessa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kuvataiteessa. Strategisia aloja ovat käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen, johtaminen ja yrittäjyys sekä terveys- ja hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit. Noin 3 000 opiskelijan ja 300 asiantuntijan ammattikorkeakoulu toimii Lappeenrannassa Skinnarilan kampuksella ja Imatralla Linnalan ja Itä-Vuoksen kampuksilla. Nuorten koulutuksessa on valittavana kaikkiaan 16 suomenkielistä ja neljä englanninkielistä koulutusohjelmaa. Lisäksi Saimaan ammattikorkeakoulussa voi suorittaa aikuissovelluksessa (tarvittaessa myös työn ohessa) 10 UUDEN ASUKKAAN OPAS
ammattikorkeakoulun perustutkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä erikoistumisopintoja. Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa puolestaan mahdollisuuden opiskella AMK-tutkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia tai niiden osia. Opiskelijaksi voi hakeutua kuka tahansa riippumatta iästä tai pohjakoulutuksesta. Ammattikorkeakoulun koulutuksella on vankat yhteydet työelämään ja se painottaa opetuksessaan muun muassa kansainvälisiä taitoja. Maasotakoulu Maasotakoulu järjestää maavoimien perus- ja täydennyskoulutusta puolustusvoimien henkilöstölle niin sotilaille kuin siviileillekin. Maavoimien kadetit suorittavat osan sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon opinnoistaan Maasotakoululla. Opintotarjontaan kuuluvat myös aliupseeriston sotilasammatilliset opinnot ja opistoupseerien jatkokurssit. Lisäksi Maasotakoulu järjestää useita jalkaväen täydennyskoulutustapahtumia. Joutsenon Opisto Joutsenon opisto järjestää laaja-alaista avoimen yliopiston, kielten, kirjoittamisen ja kuvataiteen koulutusta. Ammatilliset oppilaitokset Etelä-Karjalan ammattiopisto on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa koulutetaan nuoria ammatillisiin perustutkintoihin. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi Etelä-Karjalan ammattiopistossa järjestetään ammatilliseen koulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Etelä-Karjalan aikuisopisto aktiva on ammatillinen oppilaitos, joka järjestää työelämä- ja asiakaslähtöistä aikuiskoulutusta. AKTIVAssa toimii myös Etelä-Karjalan oppisopimuskeskus. ASUNTOTAKUU OPISKELIJALLE lappeenrannan kaupunki, lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö (loas) ja lappeenrannan teknillinen yliopisto (lut) sekä Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoavat opiskelijoille asuntotakuun, jonka mukaan kaikki lutissa ja ammattikorkeakoulussa opiskelunsa aloittavat saavat asunnon lappeenrannasta. Asunto järjestyy loasin, lappeenrannan Asuntopalvelun tai lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan asunnonvälityspalvelun kautta. Myös muiden oppilaitosten opiskelijat voivat hakea asuntoa loasin kautta. lisätietoa: www.loas.fi Opiskelijat hyötyvät eri tieteenalojen sekä myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun sujuvasta yhteistyöstä. Jos jotain oppiainetta ei voi opiskella yliopistossa, todennäköisesti ammattikorkeakoulussa voi. HYVÄ TIETÄÄ Paikkakunnan oppilaitoksissa voivat opiskella paitsi nuoret, myös aikuiset monella eri tasolla. Opiskelija matkustaa edullisesti joukkoliikenteessä. lappeenrannassa kirjoilla oleville opiskelijoille on tarjolla oma opiskelijan kaupunkikortti ja 44 matkan sarjakortti. Kaupunki jakaa myös opintostipendejä lappeenrantalaisille opiskelijoille opintomenestyksen ja taloudellisen tilanteen mukaan. Opiskelija-alennuksia saa teatterista (opiskelijat ovelta 10 euroa), elokuvista, kaupunginorkesterin konserteista ja urheilutapahtumista. Alennuksia tarjoavat myös monet kaupat ja liikkeet. Alennukset ovat liikekohtaisia ja vaativat yleensä virallisen opiskelijakortin näyttämisen. LISÄTIETOA KOULUTUKSESTA Lappeenrannan teknillinen yliopisto www.lut.fi Saimaan ammattikorkeakoulu www.saimia.fi Puolustusvoimien Maasotakoulu www.puolustusvoimat.fi/ maasotakoulu Joutsenon Opisto www.joutsenonopisto.fi Etelä-Karjalan ammattiopisto www.ekamo.fi Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA www.ek-aktiva.fi Etelä-Karjalan kesäyliopisto www.kesyli.net Etelä-Karjalan kansalaisopisto www.ekko.fi UUDEN ASUKKAAN OPAS 11
LIIKENNE Kätevästi bussilla LAPPEENRANNAN TAAJAMA-ALUEELLA KULKEE SEITSEMÄN PAIKALLISLIIKENTEEN BUSSILINJAA. LISÄKSI LAPPEENRANNAN ALUEELLA KULKEE LÄHILIIKENTEEN LINJA-AUTOJA ERI PUOLILLE KAUPUNKIA. MAASEUTU- ALUEEN LIIKENNETTÄ KAUPUNKI HOITAA OSTOLIIKENTEENÄ TAKSEILLA JA PIKKUBUSSEILLA. Vilkkain paikallislinjoista on Matkakeskuksen ja yliopiston välinen reitti. Keskikaupungilta yliopistolle pääseekin bussilla arkisin viidentoista minuutin välein aamuvarhaisesta iltamyöhään. Aamuisin pääsee yliopistolle Imatralta asti ilman vaihtoja ja takaisinpäin illansuussa. Lappeenrannan kaupunki edistää bussilla kulkemista esimerkiksi maksamalla liikennöitsijöille osan kaupunkikorttien ja sarjalippujen hinnoista. Opiskelijoille, nuorille ja lapsille on omat kaupunkikorttinsa. Kaupunkikortilla voi matkustaa rajoituksetta kaikissa linja-autoissa ja linjatakseissa Lappeenrannan kaupungin alueella 30 päivän ajan. Korttia myydään Lappeenrannassa kirjoilla oleville, ja sen voi ladata Matkahuollossa tai linja-autossa. Jos kulkee Lappeenrannan ja naapurikuntien väliä säännöllisesti, kannattaa ostaa 30 päivän seutukortti, jolla voi kulkea rajoituksetta kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa Suomenniemeä lukuun ottamatta. Lastenvaunujen ja rattaiden kanssa voi Lappeenrannan alueella liikkua busseissa ilmaiseksi. Bussilla pääsee kätevästi myös Pietarin Allegro-junalle Vainikkalaan. Bussin odotusaika Vainikkalan asemalla jää korkeintaan puoleen tuntiin olipa sitten menossa Pietariin tai tulossa Lappeenrantaan. Aikataulut löydät kätevästi Wilimasta, jonne pääset kaupungin verkkosivujen etusivulta, tai kaupungin verkkosivuilta Palvelut>Joukkoliikenne>Aikataulut Rantaraittia pitkin satamasta yliopistolle Lappeenrannassa suositaan kevyttä liikennettä. Kevyen liikenteen raitteja pääseekin ennen pitkää sujuvasti keskikaupungin halki kaupungin toiselta laidalta toiselle laidalle. Ranta-alueet rauhoitetaan kaiken kansan käyttöön. Saimaan rantoja mukaileva kevyen liikenteen väylä Lappeenrannan satamasta teknilliselle yliopistolle valmistuu pala palalta. Ympäri vuoden avoinna oleva Rantaraitti soveltuu parhaiten virkistyskäyttöön. Asfaltoitu pyörätie Helsingintien tuntumassa on tulevaisuudessakin nopeakulkuisin, jos esimerkiksi polkee työmatkaansa keskustasta yliopistolle pyörällä. Kypärä päähän ja pyörän selkään Pikisaaressa asuva Henna Pulkkis taittaa työmatkat pyörällä. Hennan mielestä Pikisaari on sopivan lähellä kaikkea. Useimmiten poikkean keskustan ruokakaupoissa, mutta ei täältä automarketeillekaan ole kohtuuton kävelymatka. En ole kaivannut omaa autoa, ja vaikka hankkisinkin auton, kävelisin tai pyöräilisin silti keskustaan. Hennan poika niclas Mäkeläinen on ottanut äidistä mallia. Opin kolmivuotiaana ajamaan pyörää, sopivassa kaarteessa sujuttelen jo äidin ohikin, Niclas tokaisee. 1 UUDEN ASUKKAAN OPAS
Kansainväliset lentoyhteydet avautuvat kotikentältä LATVIALAINEN LENTOYHTIÖ AIR BALTIC TARJOAA PÄIVITTÄISEN LENTOYHTEYDEN LAPPEENRANNAS- TA RIIKAAN. AAMULENNOLLA PÄÄSEE JOKA PÄIVÄ SUORAAN RIIAN KAUTTA KAIKKIIN KESKEISIIN EUROOPAN KOHTEISIIN JA ILTALENNOLLA TAKAISIN LAPPEENRANTAAN. EUROOPAN PARHAAKSI LEN- TOYHTIÖKSI VUONNA 009 NIMETTY AIRBALTIC ON KEHITTÄNYT REITTIVERKOSTOAAN JA PITÄNYT KUSTANNUKSET KURISSA, JOTEN LENTOJA PYSTY- TÄÄN TARJOAMAAN EDULLISILLA HINNOILLA. Halpalentoyhtiö Ryanair lentää Lappeenrannan ja Brysselin, Düsseldorfin ja Milanon väliä kahdesti viikossa. Lappeenrantalaisille ja lähialueiden asukkaille avautuivat lentoyhteydet omalta kotikentältä välilaskupaikkojen kautta yli 00 kohteeseen maailmalla, esimerkiksi Pariisiin, Lontooseen, Istanbuliin ja Frankfurtiin. Lappeenrannassa vierailee vuosittain ulkomaalaisia turisteja enemmän kuin missään muussa suomalaisessa kaupungissa Helsingin jälkeen. Uudet lentoyhteydet Eurooppaan tuovat tänne lisää liikemiehiä sekä tutkijoita ja myös seikkailunhaluisia matkailijoita esimerkiksi viisumivapaille Viipurin risteilyille. HYVÄ TIETÄÄ Paikallisliikenteen, lähiliikenteen ja palvelulinjojen aikataulut sekä reittikartat näet aikataulukirjoista ja lappeenrannan kaupungin kotisivuilta, josta löytyy paikallisliikenteen aikatauluhaku Wilima. Matkakeskus sijaitsee rautatieasemalla. Sieltä lähtevät junien lisäksi myös kauko- ja lähiliikenteen linja-autot. Junia lappeenrannasta lähtee päivittäin 14 vuoroa, kaukoliikenteen busseja viitisenkymmentä vuoroa. lentokenttä sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Allegrolla puolessatoista tunnissa Pietariin KUVA: LEIF ROSNELL/VR GROUP Nyt kannattaa lähteä vaikkapa päivän kulttuurimatkalle Pietariin. Nopeiden Allegro-junien ansiosta Pietari on lähempänä Lappeenrantaa kuin koskaan aikaisemmin: vain noin puolentoista tunnin aikamatkan päässä. Rajamuodollisuuksiinkaan ei tuhraudu ylimääräisiä minuutteja, koska ne hoidetaan junamatkan aikana. Keskustasta Vainikkalan asemalle ja takaisin pääset kätevästi bussilla, koska bussiaikataulut on sovitettu juna-aikataulujen mukaisesti. Kylkiäisenä Vainikkalantien varrella sijaitsevien kylien asukkailla on poikkeuksellisen hyvät joukkoliikenneyhteydet. Bussiaikatauluja on saatavilla suomeksi, englanniksi ja venäjäksi Vainikkalan asemalta, busseista, matkahuollosta ja netistä. LIIKENNEYHTEYDET LAPPEENRANNASSA LINJA-AUTOLIIKENNE Linja-autoasema: Matkakeskus ja matkahuollon bussirahtiasema, Ratakatu 1 puh. 000 4000 Linja-autoliikennettä varten on olemassa erilliset kaupunkikortit aikuisille, opiskelijoille, veteraaneille, nuorisolle sekä lapsille. Lisätietoja: www.lappeenranta.fi->palvelut->joukkoliikenne. Seutulippu on käytössä kaikkialla muualla Etelä-Karjalan maakunnan alueella paitsi Suomenniemellä. JUNALIIKENNE Rautatieasema: Matkakeskus, Ratakatu 3, puh. 0600 41900, www.vr.fi LENTOLIIKENNE Lentokentäntie 1 reittiliikenne: puh. 00 787 1800, Oy Lappeenranta International Airport Ltd, www.lppairport.fi AirBaltic Call Center Suomi, puh. 0600 18181 (1,70 /min. + ppm) UUDEN ASUKKAAN OPAS 13
TYÖMAHDOLLISUUDET Antti VaHVaSELKä ON TYöS- KENNEllYT TESTAUSINSINöörINä THE SWITCHIllä vuodesta 2007 AlKAEN. SäHKöMOOTTOrEITA JA TUUlIvOIMAlOIDEN generaattoreita valmistava YrITYS TYöllISTää lappeenrannassa NOIN 50 TYöNTEKIJää. HEISTä MONET OvAT lappeenrannan TEKNIllISESTä YlIOPISTOSTA valmistuneita ENErgIA- TAI SäHKöAlAN INSINöörEJä. Kaukaan kautta Switchille 14 UUDEN ASUKKAAN OPAS
Antin ensimmäinen työpaikka Lappeenrannassa oli kesäpesti Kaukaan tehtailla kone- ja sähkökorjaajana. Viihdyin Kaukaallakin ihan hyvin, mutta kun yliopistolla kuulin maininnan tästä nykyisestä työnantajastani, päätin koettaa onneani. Ensi yrittämällä pääsinkin kesätöihin ja sen jälkeen sain vakituisen työsuhteen. Löysin täältä myös diplomityön aiheen. Antti valmistui sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 009. Opiskelujen loppusuoran hän veti työn ohessa. Antti sekä vaimonsa Tanja ovat kotoisin Savonlinnasta. Molemmat opiskelivat ensin Mikkelin ammattikorkeakoulussa, Antti tietotekniikkaa ja Tanja ympäristötekniikkaa. Lappeenrantaan he muuttivat, kun Antti aloitti opinnot yliopistossa. Tanja kävi aluksi töissä Kouvolassa, mutta löysi pian koulutustaan vastaavan työpaikan Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta. Terveystarkastajan työn ohella hän opiskelee nyt ympäristötekniikkaa yliopistossa. Tulevaisuuden elinkeinoaloille Antti ja Tanja ovat suunnanneet osaamistaan tulevaisuuden elinkeinoaloille. Lappeenrannan yliopisto on tarjonnut molemmille hyvän ponnahduslaudan. Erinomainen asia, että Lappeenrannassa edistetään uusien työpaikkojen syntymistä juuri energia- ja ympäristöalalla. Olen tyytyväinen omaan uravalintaani ja uskon, että töitä riittää jatkossakin, Antti pohtii. Hänen mielestään Lappeenrannalla on hyvät mahdollisuudet kehittyä vetovoimaiseksi energia-alan kaupungiksi. Tosin mikään ei synny helpolla. Työtä ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan. Minusta täällä on viime aikoina otettu pitkiä askeleita eteenpäin. Matkailualalla on myös monia mahdollisuuksia varsinkin nyt, kun lentoyhteys Eurooppaan on avautunut. Esimerkiksi kehitteillä oleva Energiamaa on loistava tapa yhdistää energiantuotanto matkailuun. Pysyvä koti Lappeenrantaan Antti ja Tanja viihtyvät Lappeenrannassa hyvin ja suunnittelevat ensiasunnon ostamista. Ihmiset ovat mukavia ja tuttavallisia. Pidämme myös järviluonnosta. Joka ilta lenkkeilemme koiran kanssa ulkoilureiteillä ja talvella myös Saimaan jäällä. Jos vain molemmille riittää töitä, jäämme tänne. Nuoripari asuu toistaiseksi kaupungin vuokra-asunnossa, mutta lähiaikoina toiveena on hankkia oma asunto todennäköisesti kaupungin länsiosasta. Nuoret perheet viihtyvät Lappeenrannassa hyvin. Harrastusmahdollisuuksia on monipuolisesti niin aikuisille kuin lapsillekin. Kummilastemme vanhemmilta olemme kuulleet, että päivähoito on hyvin järjestetty, ja myös koulutusvaihtoehdot ovat monipuolisia. Eiköhän tämä ole meidän tulevaisuutemme kaupunki, Antti tuumaa. Kaksi kolmesta toimii palvelualalla Lappeenranta on perinteisesti metsäteollisuuskaupunki, mutta nykyisin jo runsaat /3 työpaikoista on palvelualalla. Uutta yritys- ja liiketoimintaa edistetään erityisesti matkailu-, energia- ja hyvinvointialoilla sekä luovilla aloilla. Uusien elinkeinojen kehittämisen rinnalla panostetaan innovaatioiden ja tuotteiden kehittämiseen perinteisessä teollisuudessa. Lappeenrannassa huolehditaan erityisesti nuorten työllisyydestä. Esimerkiksi ammattiin vastavalmistuneille nuorille järjestetään työtilaisuuksia kaupungin omilla toimialoilla ja yrittäjiä kannustetaan palkkaamaan nuoria palvelukseensa. Venäjän työllistävä vaikutus Lappeenrannassa on merkittävä: arviolta noin 1400 henkilöä työllistyy rajan läheisyyden ansiosta. Tähän lukuun sisältyvät kaupalliset ja muun palvelusektorin työpaikat sekä logistiikan alan, koulutuksen, kiinteistönvälityksen, rajavartioston ja tullin työpaikat. Venäläismatkailijat käyttävät ostoksiinsa Lappeenrannassa liki 00 miljoonaa euroa vuodessa. Luku on 15 prosenttia kaikista vuoden aikana täällä tehdyistä ostoksista. Ostosmatkailun ansiosta kaupan alalle on syntynyt uusia työpaikkoja ja liiketilojen pinta-ala on huomattavan suuri verrattuna muihin samankokoisiin kaupunkeihin. HYVÄ TIETÄÄ lappeenrannan elinkeinoelämä juontaa juurensa puunjalostus-, kaivos- ja elintarviketeollisuudesta. Suurteollisuuden rinnalle on kehittynyt monipuolinen palvelujen ja kaupan verkosto. Uusien työpaikkojen syntymistä edistetään muun muassa energia- ja ympäristöalalla, kaupan ja matkailun alalla sekä elinkeinoelämää tukevissa palveluissa. Myös metsäteollisuuden uusien innovaatioiden ja tuotteiden kehittämistä edistetään. Yhteiskunnalliset palvelut, kuten sairaanhoito ja koulutus, ovat merkittäviä työllistäjiä. lappeenrannan alueen suurin työnantaja on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, joka työllistää noin 3600 henkilöä. lappeenrannan kaupungin palveluksessa on noin 2500 henkilöä. lappeenrannassa on yhteensä noin 32 000 työpaikkaa, joista reilut 34 % kaupan, matkailun ja muun liiketoiminnan alalla, 40 % julkisen hallinnon ja tieteellisen tutkimuksen alalla, 18 % teollisuudessa, 8 % rakentamisessa sekä reilut 2 % maatalouden alalla. lappeenrannan työpaikkaomavaraisuus on 107 %. lappeenrannassa sijaitsevissa ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa voi täydentää koulutustaan tai tarvittaessa kouluttautua täysin uudelle alalle. LISÄTIETOA lappeenrannan KAUPUNgIN AvOIMET TYöPAIKAT: www.lappeenranta.fi -> avoimet työpaikat lappeenrannan TYövOIMATOIMISTO: www.mol.fi/toimistot/lappeenranta lappeenrannan SEUDUN YrITYSPAlv ElUT: rekrytointipalvelut: www.lsyp.fi UUDEN ASUKKAAN OPAS 15
LAPSIPERHEET KUVA: KIMMO METSÄLÄ REGGIOLAISUUS rantautui Ruoholammelle ITALIALAISESSA REGGIO EMILIAN KYLÄSSÄ KEHITETTY REGGIOLAINEN PEDAGOGIIKKA RANTAUTUI SYKSYLLÄ 009 TOIMINTANSA ALOITTANEESEEN LAPPEEN PÄIVÄKOTIIN RUOHO- LAMMELLE. Lappeen päiväkodin johtaja Heli Puhakainen määrittelee, että oleellisinta on osallisuus eli lapsi itse on oman elämänsä tärkein toimija. Lapset ovat luonnostaan innostuneita ja kiinnostuneita ympäristöstään. He kehittävät ratkaisunsa itsekseen tai porukalla, kun saavat rauhassa tutkia ja havainnoida. Aikuisten ei tarvitse tyrkyttää valmiita toimintamalleja. Näin kokemus karttuu ja ajattelu kehittyy. Aikuisen tehtävänä on kuunnella, puhua ja neuvotella, olla läsnä lapsien arjessa. Lapsen omat mielipiteet ovat arvokkaita: Vaikka aikuiset määrittelevät turvalliset rajat, esimerkiksi säännöistä voimme sopia yhdessä. Jos jotain ei saa tehdä, asia olisi hyvä myös perustella, Heli Puhakainen selventää. Jokaisella lapsella oma aikuinen Vaikka Lappeen päiväkodissa vipeltää liki sata lasta, jokaisella heistä on oma aikuisensa. Yhdellä hoitajalla on niin sanottuja omia lapsia neljästä seitsemään. Pääsääntöisesti päivä kuluu omassa pikkuryhmässä tutun aikuisen huomassa. Päivän mittaan voi kuitenkin vaihtaa ryhmää, jos mieli tekee. Mikäli jossain muussa porukassa on vinha leikki meneillään, mukaan voi mennä myös toisesta ryhmästä. Taiteellisen inspiraation puuskassa lapsi voi toteuttaa itseään ateljeehuoneessa milloin haluaa, Heli Puhakainen kuvailee. Päivien kulku dokumentoidaan piirtämällä, kertomalla, videoimalla, valokuvaamalla... Vain taivas on rajana. Elämme kuin tutkijat mielenkiintoisessa maailmassamme. Dokumentoinnin avulla niin lasten kuin aikuistenkin ajatukset kypsyvät. Voimme palata konkreettisesti eiliseen ja arvioida, olemmeko toimineet suunnitelmiemme mukaisesti. 16 UUDEN ASUKKAAN OPAS
Vertaistukea, mallia ja perinteitä avoimesta päiväkodista Leirin avoimessa päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja Sari Keiriö kannustaa kotona yksin tuskailevia vanhempia hakemaan vertaistukea avoimesta päiväkodista. Hän pitää tärkeänä, että nuoret äidit näkevät, kuinka kokeneemmat kanssasisaret ovat vuorovaikutuksessa oman lapsensa kanssa, ja on tyytyväinen, jos joukossa on myös isovanhempia perinteitä välittämässä. Perinteisesti isovanhemmat ovat näyttäneet mallia, kuinka vauvan kanssa touhutaan ja myös auttaneet lastenhoidossa. Vanhat lorut ja kehtolaulut ovat samalla välittyneet nuoremmille sukupolville. Nykyään monen perheen mummit ja ukit ovat kuitenkin niin kaukana, että normaalia sukupolvien välistä vuorovaikutusta ei pääse syntymään. Sari Keiriö vinkkaa, että avoin päiväkoti on oivallinen paikka tutustua paikkakuntalaisiin. Maahanmuuttajataustaiset perheet tutustuvat samalla suomalaiseen lastenkasvatuskulttuuriin. Ostopalvelu- ja leikkitoiminnan ohjaaja Marketta Pitko on ollut lähes alusta asti mukana kehittämässä avoimien päiväkotien toimintaa Lappeenrannassa. Olen todella tyytyväinen, että avointa varhaiskasvatusta on vaalittu Lappeenrannassa taloudellisista lamakausista huolimatta, vaikka laki ei siihen velvoitakaan. Avoin päiväkoti on lapsiperheiden kohtauspaikka, jossa perheillä on mahdollisuus tutustua toisiin samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin perheisiin. Marketta Pitkon mielestä parasta palautetta on, kun äidit kertovat ystävystyneensä avoimessa päiväkodissa ja ryhtyneet vastavuoroisesti tukemaan ja auttamaan toisiaan. Sirpa Hakkarainen poikkeaa mielellään tyttärentyttärensä Adora Topran kanssa avoimessa päiväkodissa. AVOIMET PÄIVÄKODIT lappeenrantalaisille perheille, joissa on kotihoidossa olevia alle esikouluikäisiä lapsia. lapset tulevat avoimeen päiväkotiin yhdessä oman aikuisen kanssa. Toiminta on maksutonta eikä osallistuminen edellytä ennakkoilmoittautumista. Ensimmäisellä käyntikerralla täytetään ilmoittautumiskortti. Kourulan avoin päiväkoti, Katajakatu 2 lauritsalan avoin päiväkoti, Hallituskatu 20 leirin avoin päiväkoti, Suonionkatu 19 LEIKKIKERHOT Avoimien päiväkotien tiloissa, 3 5 -vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille. lapsi osallistuu leikkikerhoon ilman omaa aikuista. leikkikerhoihin haetaan päivähoitohaun yhteydessä. lapset valitaan kerhoihin ikäjärjestyksessä. Aukioloajat lappeenrannan kotisivuilla www.lappeenranta.fi > palvelut > päivähoito > leikkitoiminta > avoimet päiväkodit ja leikkikerhot PÄIVÄHOITO lappeenrannassa uudet päiväkodit rakennetaan koulujen pihapiireihin. Näin esikoululaiset pääsevät tutustumaan tulevaan kouluunsa kuin huomaamatta ja voivat myös jonkin verran osallistua opetukseen. Erilaisten teemojen ympärille kootaan HYVÄ TIETÄÄ ryhmiä, joissa on mukana sekä esikoululaisia että alaluokkalaisia. Koulun aloittamien käy sujuvasti, kun ympäristö on jo valmiiksi tuttu. lappeenrannassa on 24 kunnallista ja 4 yksityistä päiväkotia. Kaupunki ostaa palveluja kaikista yksityisistä päiväkodeista. Päiväkodit tarjoavat koko- ja osapäivähoitoa alle kouluikäisille lapsille. lapsiryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon lasten ikä ja kehitys. lisäksi kolme päiväkotia tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja kolmessa päiväkodissa on laajennettu aukioloaika (klo 5.30-21.30). vaihtoehtoina ovat myös perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito. lisätietoja lasten päivä- ja kotihoidosta: www.lappeenranta.fi -> Palvelut ->Päivähoito NEUVOLAT Neuvolapalveluihin kuuluvat terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot, perhetyöntekijän ja psykologin palvelut, kotikäynnit ja perhevalmennus sekä puhelinneuvonta. Palvelut ovat maksuttomia. lappeenrannassa toimii yhdeksän 11 lastenneuvolaa, kaksi perhesuunnitteluneuvolaa ja yhdeksän äitiysneuvolaa. lisätietoa neuvolapalveluista: www.eksote.fi -> Palvelut -> Neuvolat Osastonhoitaja Anu Koponen, puh. 040 715 9476 Armilankatu 33 A UUDEN ASUKKAAN OPAS 17
NUORET Royal Max-bändi Kaamospuhalluksessa 2010. Nuorisotoimi proudly presents www.lappeenranta.fi -> Palvelut -> Nuorisopalvelut TULE TILOILLE! Nuorisotoimella on nuorisotiloja keskustassa, Sammonlahdessa, lauritsalassa, Joutsenossa, voisalmessa ja Pontuksella. Tiloilla voi puuhailla ja pelailla kaikenlaista tai oleilla kavereiden kanssa. www.lappeenranta.fi -> Palvelut -> Nuorisopalvelut -> Nuorisotilat KAAMOSPUHALLUS tuo säihkettä loppusyksyn pimeyteen. Marraskuussa järjestettävä Kaamospuhallus on Etelä-Karjalan suurin päihteetön nuorisotapahtuma, jonka ohjelma huipentuu illan päätteeksi järjestettävään konserttiin. LÄHDE LEIRILLE! Nuorisotoimella on kolme Saimaan rannalle rakennettua leirikeskusta: Asinsaari, Muukonsaari ja Päiviö. Ne sijaitsevat vajaan 20 kilometrin päässä lappeenrannan keskustasta. leirikeskukset ovat ahkerassa käytössä ympäri vuoden. Muun muassa liikunta-, urheilu- ja nuorisoseurat järjestävät niissä lapsille ja nuorille tarkoitettuja leirejä. YSILUOKKALAISTEN KULTTUURIKORTTI K9-kortti on jokaiselle lappeenrantalaiselle ysiluokkalaiselle jaettava kortti, joka oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn kaupunginorkesterin konsertteihin, museoihin ja kaupunginteatteriin. Kortti otettiin käyttöön nuorten omasta aloitteesta ja kortin tarkoituksena onkin houkutella nuoria yhä enemmän kulttuurin pariin. lisätietoja kortista löytyy kaupungin kotisivuilta. KLUBIKORTILLA HUIMIA ETUJA Nuorisotilojen kävijät saavat käyttöönsä klubikortin, johon sisältyy huimia etuja. Sillä pääset ilmaiseksi tiettyihin tapahtumiin sekä vaikkapa oman suosikkijoukkueesi kotiotteluun. lisätietoa klubikortista löytyy sivulta www.lappeenranta.fi -> Palvelut -> Nuorisopalvelut -> Nuorisotilat -> Klubikortti. 18 UUDEN ASUKKAAN OPAS
Sammontorin nuorisotilan jännä ME-HENKI yhdistää SAMMONTORIN NUORISOTILA ON LOISTAVA PAIKKA TUTUSTUA MUIHIN NUORIIN. SOSIAALISET TAIDOT HIOUTUVATKIN SUJUVASTI, SILLÄ PÄÄ- SÄÄNTÖISESTI 13 17 -VUOTIAILLE TARKOITETUISSA TILOISSA VIERAILEE ILTAA KOHDEN 40 70 NUORTA. LISÄKSI TIISTAISIN JÄRJESTETÄÄN 5 6 -KLUBI, JOKA ON TARKOITETTU ALAKOULUJEN VIIDES- JA KUUDESLUOKKALAISILLE. Sammontorin tiloissa työskentelevän nuorisoohjaaja Riitta autiomäen mukaan yhteishenki on suuresta kävijämäärästä huolimatta hyvä. Jännä Me-henki on mielestäni tämän paikan erikoisuus. Se on varmasti ohjaajistakin jonkin verran kiinni, mutta hyvä yhteishenki on säilynyt ohjaajien vaihtuessakin. Se ikään kuin siirtyy vanhemmilta nuorilta aina uusille tulokkaille, Autiomäki kertoo. Syyskuusta toukokuun puoleenväliin avoinna olevien nuorisotilojen tarkoitus on tarjota nuorille hengailupaikka, johon he voivat kokoontua. Usein nuoret suuntaavatkin tiloihin vain oleskelemaan. Ohjattua ja aikataulutettua toimintaa ei ole Sammontorin nuorisotiloissa koko aukioloajaksi, mutta tavoitteeksi Autiomäki mainitsee nuorten itsetunnon kohottamisen. On tärkeää, että me ohjaajat pystyisimme ottamaan jokaisen nuoren huomioon yksilöllisesti illan aikana ja nuoret saisivat onnistumisen kokemuksia koulun ulkopuolella, Autiomäki sanoo. Biljardi- ja pingispelit sekä pleikkarilla videotykin kautta pelatut NHL-turnaukset tarjoavat var- masti omalta osaltaan onnistumisia. Myös Singstarpeli on ollut kovassa käytössä. Muitakin vapaa-ajan kuluttamiseen sopivia harrasteita löytyy, sillä esimerkiksi pitsojen pyöräytys ja muu ruuanlaitto on suosittua puuhaa. Nuoret ovat aktiviteettien järjestämisen suhteen hyvin oma-aloitteisia. Paljon myös ihan vaan keskustellaan ja jutellaan porukassa muualta nousevista aiheista. Esimerkiksi television Homoilta-keskusteluohjelman jälkeen pidimme nuorten aloitteesta varmaan viisi samaa aihetta käsittelevää keskusteluiltaa, Autiomäki kertoo. Sammontorin nuorisotilojen arvomaailmaa edustavat päihteettömyys ja avoimuus. Säännöt ovat tiukat, mutta tilat ovat avoinna kaikille sääntöjä noudattaville nuorille. Sammonlahden koulu tutustuttaa uudet 7-luokkalaiset nuorisotilojen toimintaan, mutta porukkaan liittyminen lähtee kuitenkin nuoresta itsestään. Helpoiten mukaan pääsee, kun tulee rohkeasti vain paikalle. Ensimmäisen kynnyksen ylityksen jälkeen toinen käynti on jo paljon helpompi. Myös nuorien vanhemmat voivat halutessaan tulla katsomaan nuorisotilojen meininkiä. Tiloissa hengailee pääosin lähialueen nuorisoa, mutta kävijöitä on välillä muualtakin, kuten keskustasta. Eri kansallisuudet ovat edustettuina, sillä Sammontorin nuorisotiloissa käy myös maahanmuuttaja- ja monikulttuuristaustaisia nuoria. Sanoisin, että tiloissa kuulee noin viittätoista eri äidinkieltä. Joten muutatpa Lappeenrantaan sitten muualta Suomesta tai muualta maailmalta, niin tule vain rohkeasti mukaan, nuoriso-ohjaaja Riitta Autiomäki rohkaisee. HYVÄ TIETÄÄ Nuorisotoimen tapahtumatarjonta löytyy kootusti netistä osoitteesta www.lappeenranta.fi - > Palvelut -> Nuorisopalvelut -> Nuorisotoimen tapahtumakalenteri lasten ja nuorten mielipiteitä kuullaan ja otetaan huomioon lappeenrannassa monin eri tavoin. lappeenrannassa on mm. nuorisovaltuusto, lasten parlamentti ja kaupungissa järjestetään nuorten ja päättäjien kohtaamistilaisuuksia. lisätietoa nuorisovaltuustosta ja muista lasten- ja nuorten kuulemiseen liittyvistä asioista: www.lappeenranta.fi -> Palvelut -> Nuorisopalvelut -> Nuorten kuuleminen LAPPEENRANNAN NUORISOTILAT MONArI, NUOrISO- JA liikunta- KESKUS Pormestarinkatu 10 (pääkirjaston vieressä) puh. 040 504 1945, 0400 154 597, 040 705 7919 voisalmen KErHOKESKUS voisalmentie 19 puh. 040 705 7919 SAMMONlAHDEN KErHOKESKUS Sammontori 2 puh. 040 705 7919 lauritsalan KErHOKESKUS lauritsala-talo, Hallituskatu 20 puh. 040 504 1946, 040 591 7784 PONTUKSEN NUOrISOTAlO Muukontie 16 puh. 040 5675320 NUOrISOTAlO rientola Kesolantie 9, Joutseno puh. 0400 778 524 Nuorisotilojen aukioloajat: www.lappeenranta.fi ->Palvelut -> Nuorisopalvelut ->Nuorisotilat MUU TOIMINTA Nuorten tiedotuspiste verkko Koulukatu 5-7, Kauppakeskus Oprin katutaso puh. 0400 654 733 Avoinna ma-to 13-16, pe 10-14 (muulloin sopimuksen mukaan) sähköposti: verkko@lappeenranta.fi http://verkko.lappeenranta.fi NETTINUOrISOTYö Nuoriso- ja liikuntakeskus, 2. krs Pormestarinkatu 10 B puh. 040 354 9786 SOSIAAlINEN NUOrISOTYö Kauppakatu 5-7,Kauppakeskus Opri puh. 040 481 8555, 040 544 2638 www.lappeenranta.fi ->Palvelut-> Nuorisopalvelut->Sosiaalinen nuorisotyö Sammontorin nuorisotiloissa hengailee pääosin lähialueen nuorisoa, mutta kävijöitä on välillä muualtakin. Kuvassa Miika Kronqvist (vas.), Ville Hatara ja Joona Vehmasvaara (2011). NUOrISOTOIMISTO Nuoriso- ja liikuntakeskus, 2. krs Pormestarinkatu 10 B, puh. 040 701 9741 avoinna ma-pe klo 9-12 ja klo 13-15 UUDEN ASUKKAAN OPAS 19
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Apu on lähellä LAPPEENRANNASSA JA SEN LÄHIKUN- NISSA TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT TUOTTAA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI (EKSOTE). PALVELUIHIN KUULUVAT MM. TERVEYSASEMAT, SAI- RAALAT, HAMMASHUOLTO, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO, NEUVOLAT, AIKUISTEN SOSIAALIPALVE- LUT, PERHEPALVELUT, KUNTOUTUS JA APUVÄLINEET, RÖNTGEN, LABORATORIOT, VANHUSTEN JA VAMMAISTEN PALVELUT SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPAL- VELUT. Sofia kävi neuvolassa terveydenhoitaja Leena Lankisen luona. Sairauden iskiessä soita terveysasemalle Paras keino saada apua sairauden iskiessä on soittaa Lappeenrannan terveysasemien omiin ajanvaraus- ja neuvontanumeroihin Armilaan, Joutsenoon, Lauritsalaan, Sammonlahteen ja Ylämaalle. Terveysasemien ajanvaraus- ja neuvontanumerot löytyvät oheisesta Hyvä tietää -laatikosta. Numerosta vastaa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, jonka kanssa voit käydä luottamuksellisen keskustelun vaivoistasi. Hoitaja antaa neuvoja ja arvioi lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotolle pääsyn tarpeen. Terveysasemilla toimii myös hammashuolto. Palveluihin kuuluvat tarkastukset ja tutkimukset, sairauksien hoito sekä yksilöllinen ehkäisevä hoito ja neuvonta. Hammashuollossa toimii kaikkien hoitoloiden keskitetty ajanvaraus ma - pe klo 8.00 15.00, puh. 05 35 7059. Hammashuoltoon on oikeutettu koko väestö. Hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Hammashuollon viikonloppupäivystys särkypotilaille vuorottelee Lappeenrannassa ja Imatralla. Mielenterveyspalvelujen piiriin hakeudutaan pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä. Ensisijainen yhteydenottopaikka on terveyskeskus. Ilman lähetettä voi mennä mielenterveyspäivystysja arviointipoliklinikalle (Valto Käkelän katu 1). Päihdehuollon palveluista saa lisätietoa päihdeklinikalta (Armilankatu 44, puh. 05 35 6377). Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella (Lappeenrannassa, Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella ja Taipalsaarella) palvellaan millä terveysasemalla tahansa kotikunnasta riippumatta. Jos läheisellä terveysasemalla käynnin sijasta on joustavampaa asioida toisella terveysasemalla, esimerkiksi työpaikan takia, voit listautua kyseisen terveysaseman asiakkaaksi. Lääkärien ja hoitajien vastaanotot ovat kaikilla terveysasemilla. Päiväaikaan kaikki terveysasemat hoitavat päivystyspotilaita. Virka-ajan ulkopuolella saa apua Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikalta. Palveluita lapsille, nuorille ja perheille Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Vanhemmat kutsutaan mukaan laajaan terveystarkastukseen, joka tehdään 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. Koululääkäriin saa yhteyden kouluterveydenhoitajan kautta. Lisäksi koululaisia palvelevat koulupsykologit, koulun mielenterveystyöntekijät eli merkkarit, puheterapeutti sekä koulukuraattorit. Näistä lisätietoja saa kouluilta sekä www.eksote.fi -osoitteesta. Koululaisten sairauksien tutkimus ja hoito tapahtuu pääsääntöisesti terveyskeskuksessa. Eksoten tuottama opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoito on tarkoitettu lukioiden ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opiskelijoille. Opiskelijoille tehdään sekä terveydenhoitajan että lääkärin suorittamat terveystarkastukset. Päivystysluonteiset asiat hoidetaan terveyskeskuksessa. Lisätietoja www.eksote.fi -sivustolta. Yliopisto-opiskelijoille sekä syksystä 011 alkaen myös Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille palvelut tarjoaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS (www.yths.fi). Äitiys-, lasten- ja perheneuvolat palvelevat eri puolilla kaupunkia. Lisätietoja löydät osoitteesta www.eksote.fi. Lapsi- ja nuorisovastaanotto Armilan keskusterveysasemalla palvelee lapsiperheitä, kun tarvitaan erityistason tutkimusta, hoitoa tai kuntoutusta. Vastaanotto on tarkoitettu lapsille tai nuorille, jotka tarvitsevat lastenlääkärin tutkimusta tai hoitoa tai erityistoimenpiteitä kehityksensä tueksi. Perheneuvolasta (Oksasenkatu 8 C) saa apua lasten ja perheiden pieniin ja isompiin pulmiin sekä tukea kasvatukseen liittyvissä asioissa. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja lääkäri. Perhe-Tirikka (Valto Käkelän katu B. krs) tarjoaa varhaista tukea vauvaperheille, kuten äiti-vauva-toimintaa, vertaisryhmiä, videoohjausta ja kotikäyntejä. Nuorten vastaanotto Sihti (Raatimiehenkatu 1 C 4) on luottamuksellinen selvittelypaikka 13 -vuotiaille nuorille mielenterveyden ongelmissa, elämän kriiseissä, kasvun ja kehityksen ongelmissa sekä erilaisissa psykososiaalisissa ongelmissa. Neuvoja ja apua vammaisille ja vanhuksille Vanhuksille on tarjolla muun muassa koti- ja tukipalveluita, sairaala- ja hoivapalveluita, neuvontaa, asumis- ja laitospalveluita sekä sosiaalityöntekijän apua. Apua, neuvoa ja tietoa kaikista vanhuksiin liittyvistä palveluista saa IsoApu-neuvontapistees- 0 UUDEN ASUKKAAN OPAS