SATAMAKÄSIKIRJA SATAMAKÄSIKIRJA

SATAMAKÄSIKIRJA SATAMAKÄSIKIRJA Tämä käsikirja on tarkoitettu Itämeren alueen satamien pitäjille ja niiden henkilökunnalle. Käsikirja neuvoo käytännönläheisesti, miten turvallinen satama toteutetaan ja hyvät palvelut taataan ja samalla huomioidaan ympäristönäkökohdat. Käsikirja tarjoaa myöskin tapoja, joilla veneseurojen jäseniä ja muita veneilijöitä voidaan opastaa ja neuvoa ympäristövastuulliseen veneilyyn. Me kaikki voimme auttaa vähentämään vesistöjen saastumista ja pitämään Itämeren kauniina ja terveenä ympäristönä. 1

I. JOHDANTO 4 a. Baltic SeaBreeze -hanke 4 b. Itämeri 5 II. SATAMAT 7 a. Mikä on venesatama? 7 b. Mikä on hyvä satama? 8 III. YMPÄRISTÖHALLINTA 10 a. Mikä on ympäristönhallintajärjestelmä? 10 b. Ympäristönhallintajärjestelmän näkökohtia 13 c. Ympäristölokikirja 14 d. Siisteys 16 e. Kierrätettävä jäte 17 f. Polttoaine, öljy ja muut ongelmajätteet 19 g. Ongelmajätteet 20 h. Veneiden käymäläjäte 22 i. Sähkön säästäminen 24 j. Veden säästäminen 25 k. Rakennusten, rakennelmien ja ympäristön ylläpitäminen 26 l. Veneen pesu ja huolto 27 IV. TURVALLISUUS 29 a. Yleistä tietoa satamien turvallisuudesta 29 b. Turvallisuusohjeet 30 c. Ensiapu ja hätäpuhelin 31 d. Pelastusvälineet 32 e. Palontorjuntavälineet ja telakka-alueen eristäminen 33 f. Sähköturvallisuus 35 g. Öljyonnettomuudet ja ongelmajätteet 36 2

V. VERKOSTOITUMINEN JA KONTAKTIT 52 3

I. JOHDANTO a. Baltic SeaBreeze -hanke Itämeri on erityisen herkkä elinympäristö. Menneiden vuosien tiedon ja sitoutumisen puute on johtanut meremme ekosysteemin vakavaan vaurioitumiseen. Turhat öljypäästöt moottoreista, melusaaste laivoista, aluksista ja veneistä, roskaaminen ja ihmisten heikko tietämys meremme tilasta ovat muutamia syitä ongelmaan. Kalastuksen, veneilyn ja laivaliikenteen kasvulla Itämeren alueella on taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka koskevat meitä kaikkia Itämeren ympäristön asukkaita. Baltic SeaBreeze hankkeen tarkoitus on vähentää Itämeren saastumista muuttamalla ihmisten asenteita ja käyttäytymistä. Projektin kohderyhmään kuuluvat: - vapaa-ajan veneilijät - veneseurat sekä kunnalliset ja yksityiset satamat - kalastajat - Itämeren maista tulevat merimiehet - kansalliset ja alueelliset viranomaiset - media Baltic SeaBreeze hanke saa osarahoitusta EU Interreg IIIB Baltic Sea -ohjelmasta. www.balticseabreeze.org 4

b. Itämeri Itämeri, josta niin moni nauttii virkistystarkoituksessa ja hankkii elantonsa, on herkkä ympäristö, joka vaatii erityistä huomiota Nuori ekosysteemi Itämeri on suhteellisen nuori ekosysteemi, sen on kehittynyt viimeisen 6000 vuoden aikana. Itämeren kehittyminen alkoi pienistä lahdista, joihin virtasi vettä jään ja lumen sulaessa, ja jotka lopulta yhtyivät tänä päivänä tuntemaksemme murtovetiseksi mereksi. Tämä murtovetinen meri on ankara elinympäristö kasveille ja eläimille. Kuormitetut kasvit ja eläimet Useimpien merieliöiden suolapitoisuus on sama kuin veden jossa ne elävät. Eliöiden kyky ylläpitää suola ja vesi tasapainossa määrittelee, selviääkö kasvi tai eläin murtovesissä. Esimerkiksi Pohjanmeressä yli miljoonien vuosien kuluessa kehittyneiden merieliölajien ruumiin suolapitoisuus on korkea. Itämeressä murtovetisessä ympäristössä samojen lajien täytyy käyttää paljon energiaa ylimääräisen suolan poistamiseksi ruumiistaan oikean suolatasapainon löytämiseksi. Makeiden vesien lajit taas joutuvat taistelemaan selviytyäkseen Itämeren ympäristön korkeassa suolapitoisuudessa. Tämän vuoksi vain harvat makean- ja suolaisen veden eliölajit menestyvät Itämeressä. Ne, jotka selviytyvät, kärsivät jatkuvasta ylimääräisestä kuormituksesta. Koska näillä eliöillä energiaa kuluu suolatasapainon säätelyyn, ovat ne yleensä kooltaan pienempiä kuin mitä ne olisivat, jos ne eläisivät niille ominaisessa ympäristössä. Esimerkiksi Itämeressä elävät sinisimpukat ovat kooltaan vain kolmanneksen siitä mitä niiden Ruotsin länsirannikolla elävät sukulaiset ovat. Eristynyt ekosysteemi Ainoa väylä pois Itämerestä on Tanskan salmien kautta, mikä tarkoittaa, että veden vaihtuvuus on hyvin rajoitettua. Jokien, purojen ja muiden lähteiden makeat vedet tulevat Itämereen ja virtaavat avomerelle. Vain erityisissä tapauksissa suolavettä virtaa Itämerelle. Normaalisti tämä tapahtuu syksyisin, kun voimakkaat tuulet puhaltavat lännestä useamman viikon ajan. Tämä tapahtuu hyvin harvoin, ehkä kerran 10-20 vuodessa. Rajoitetun veden virtaus vaikuttaa siten, että kestää 25-30 vuotta ennen kuin Itämeren vedet vaihtuvat kokonaan. Saasteet, jotka joutuvat Itämereen pysyvät siellä siis hyvin pitkään, ennen kuin ne huuhtoutuvat pois. Suola ja lämpötila Pohjanmeren korkeamman suolapitoisuuden painavammat vedet vajoavat pohjaan samalla kun makeammat vedet pysyvät pinnalla. Nämä kerrokset sekoittuvat hyvin vähän. Syvemmät vedet ovat myös kylmempiä. Nämä kaksi eroa suolatasossa ja lämpötilassa estävät syvempiä, kylmempiä ja suolaisempia vesiä pääsemästä pinnalle, jolloin niihin ei juurikaan sekoitu happea, joka on biologisten prosessien kannalta välttämätöntä. Kylmä ja hidas Biologiset prosessit ovat käyttökelpoisia useiden veteen joutuvien saasteiden tuhoamisessa. Ne vaativat kuitenkin happea. Itämeren syvien vesien ollessa hapettomia, 5

biologiset prosessit vaikeutuvat. Myös lämpötila vaikuttaa näiden prosessien nopeuteen ja mitä alempi lämpötila on, kuten Itämeressä, sitä hitaampia nämä prosessit ovat. Paljon asukkaita Itämeren rannikko ja valuma-alue ovat tiheään asuttuja, muutamia suuria kaupunkejakin alueelta löytyy. Ihmisten aiheuttamilla saasteilla on vakavat vaikutukset herkkään vesiympäristöön. Suurimpia saastuttajia ovat maissa oleva teollisuus, metsätalous ja liikenne, mutta merelläkin saastuttavat laivaliikenne, kalastus ja veneily. 6

II. SATAMAT a. Mikä on venesatama? Venesataman määritelmä vaihtelee maittain. Yksinkertaisesti sanottuna satama on ponttonein tai laiturein varustettu paikka vapaa-ajan veneille. Venesatama voi olla osa suurempaa satamaa tai itsenäinen kokonaisuutensa. Satamalta vaaditut turvallisuustoimenpiteet ja siellä tarjottavat palvelut riippuvat paljon sataman sijainnista ja tyypistä. Itämeren alueen satamat voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: - kotisatamat, joissa ihmiset eivät tavallisesti yövy, mutta joissa veneitä säilytetään ja huolletaan - käyntisatamat (vierassatamat mukaan luettuna), joissa veneissä yövytään, mutta veneiden huoltotoimenpiteitä ei välttämättä voi suorittaa - erilaiset hätäsatamat, joita voidaan käyttää vain hätätapauksissa Sataman pitäjän on tiedettävä, mikä sataman päätehtävä on, ketkä satamaa eniten käyttävät ja mihin tarkoitukseen. Tämä auttaa keskittymään olennaisiin asioihin satamassa. Esimerkiksi satamassa, jossa ihmiset yöpyvät veneissään, tulee tehdä kaikki tarpeelliset toimenpiteet vieraiden turvallisuuden varmistamiseksi ja suunnitella etukäteen pelastustoimenpiteet hätätilanteiden varalle. Kotisatamissa turvallisuusasioiden pääpaino on huoltotoimenpiteiden turvallisuudessa. Kotisatamissa on myös suurempi tarve monipuoliseen eri ongelmajätejakeiden vastaanottoon kuin satamissa, joissa ei ole veneiden huolto- tai telakointialuetta. 7

b. Millainen on hyvä satama? Hyvälle satamalle ei ole yhtä määritelmää. On kuitenkin joitakin perusasioita, jotka tekevät satamasta hyvän. Näitä ovat muun muassa: - Satamaan on helppoa ja turvallista saapua; ja se sulautuu hyvin ympäristöönsä - Vierailevat veneilijät löytävät vieraspaikat helposti ja veneitä autetaan niiden saapuessa ja lähtiessä - Toiminnot sataman läheisyydessä eivät häiritse kävijöitä päivällä eikä yöllä - Satama on siisti ja siellä noudatetaan järjestyssääntöjä - Talous- ja ongelmajätteet kerätään, lajitellaan ja säilytetään asianmukaisesti niin, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai ihmisille - Saniteettitiloja on sataman tarpeisiin riittävästi ja ne sijaitsevat lähellä venepaikkoja. Tilat ovat puhtaat ja ne siivotaan säännöllisesti. - Satama on turvallinen ja turvallisuusohjeet ovat sataman ilmoitustaululla - Asianmukaiset palontorjunta- ja hengenpelastusvälineet ovat saatavilla ja helposti löydettävissä. Ensiapuvälineet ovat saatavilla ja hätätilanteiden varalle on tehty pelastussuunnitelma. - Henkilökunta on avuliasta. - Satamassa on esillä tietoa sekä satamassa että lähistöllä tarjolla olevista palveluista On tärkeää, ettei mainonnassa luvata enempää kuin voidaan oikeasti tarjota. Oikea hinnoittelu on tärkeää. Hyvin korkea hinta (vaikka siihen sisältyisi paljon eri palveluita) on yhtä huono kuin matala maksu, johon ei sisälly mitään. Kukaan ei pidä siitä, että jokaisesta palvelusta joutuu maksamaan erikseen. Sisällytä peruspalvelut satamamaksuun ja yritä pitää se kohtuullisena. Ensi kertaa satamaan saapuvalle pitäisi olla helppoa selvittää, mitä satamamaksuun sisältyy. Kuuntele asiakkaitasi! Heillä saattaa olla monia hyviä ideoita kuinka satamaa voidaan kehittää. Vaikka kiireisimpänä aikana tuntuisikin että tekemistä on liikaakin, muista pitää palvelun taso hyvänä ja tunnelma korkealla. Asiakkaat arvostavat ystävällisyyttä ja palvelualttiutta lomallaan enemmän kuin uskotkaan! Satamien ei tarvitse olla samanlaisia. Mikä on tavaramerkki, joka erottaa satamasi muista satamista? Kannattaa miettiä olisiko Sinulla tarjota satamassasi jotakin, jota ei muista satamista löydy ja jota voisit hyödyntää. 8

9

III. YMPÄRISTÖNHALLINTA a. Mikä on ympäristönhallintajärjestelmä? Jokainen organisaatio ja yritys vaikuttaa ympäristöön monin eri tavoin, esimerkiksi ilman saasteiden, jätevesien, jätteiden, melun ja luonnonvarojen käytön kautta. Ympäristönhallinnan päätehtävä on vähentää edellä mainittuja ympäristövaikutuksia. Ympäristönhallintaa voidaan soveltaa mihin satamaan tahansa, sataman koosta tai tyypistä riippumatta. Järjestelmä voi olla hyvinkin yksityiskohtainen ja muodollinen tai hyvin yksinkertainen ja avoin. Ympäristönhallintajärjestelmä on yksinkertaisesti järjestelmä, jota voidaan käyttää ympäristöasioiden hallintaan. Järjestelmä varmistaa, että oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan. Ympäristönhallintajärjestelmä voi auttaa vähentämään sataman sisäisiä kustannuksia, parantamaan kilpailukykyä ja julkisuuskuvaa. Sen avulla voidaan selvittää mitä lakeja ja säädöksiä venesatamassa on noudatettava ja helpottaa sellaisen järjestelmän kokoamista, joka auttaa täyttämään nämä lait ja säädökset. Ympäristönhallintajärjestelmä voidaan tehdä muodollisen mallin mukaan (esim. ISO 14001 tai EMAS) tai siitä voidaan tehdä epämuodollinen. Kaikkia ympäristönhallintajärjestelmiä koskevat samat perusperiaatteet. Niitä voidaan parhaiten kuvata kysymyssarjana, jota satamanpitäjä käyttää arvioidakseen satamaa. Kysymykset helpottavat huomaamaan sataman ympäristövaikutukset, kuinka niihin voidaan vaikuttaa, kuka ottaa niistä vastuun, kuinka toimivia menetelmät ovat ja kuinka niitä voidaan parantaa. 1. Mikä on sataman johdon sitoutuminen ympäristöasioihin? Mitkä ovat sataman ympäristöä koskevat menettelyperiaatteet? Kun ympäristönhallintajärjestelmää ryhdytään kehittämään, on sataman johdon ensin päätettävä millä tasolla ympäristövaikutuksiin halutaan vaikuttaa ja miten paljon niiden eteen ollaan valmiita tekemään. Periaatteet kannattaa kirjoittaa ylös ohjaamaan toimintaa. Joitakin ympäristöpoliittisia päätöksiä voivat olla: - Sitoutua vähentämään luonnonvarojen (sähkö, vesi, paperi jne.) käyttöä - Sitoutua vähentämään satamassa tuotetun jätteen määrää ja kannustaa kierrättämiseen ja uudelleen käyttämiseen - Sitoutua vähentämään ilmaan ja veteen joutuvia päästöjä - Työskennellä ihmisille ja ympäristölle haitallisten onnettomuuksien estämiseksi vähentämällä riskejä ja varautumalla hätätilanteisiin - Vähentää ympäröiviin ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia - Sitoutua noudattamaan ympäristöä koskevia lakeja ja lainsäädäntöä - Sitoutua jatkuvaan kehittymiseen 2. Kuinka satama vaikuttaa ympäristöönsä? Mitkä ovat sataman ympäristövaikutukset? Näitä voivat olla jätteet, veden, sähkön ja muiden luonnonvarojen käyttö, kasvu- ja elinpaikkojen häirintä, ilman, maaperän ja veden saastuttaminen sekä melusaaste. Niihin voivat kuulua myös työturvallisuus tai sataman kävijöiden turvallisuus sekä onnettomuuksien, kuten öljyvuotojen ja tulipalojen riski. - Sinun tulisi selvittää mitä lakeja ja määräyksiä venesataman tulisi noudattaa 10

3. Mitä parannuksia voidaan tehdä? Määrittele parannuksen kohteet ja tavoitteet, esimerkiksi: sähkön vähentäminen 5 %:llä, varmistamalla, että vähintään 40 % satamaan hankituista tuotteista on ympäristömerkittyjä, viihtyisyyden lisääminen alueelle ominaisilla luonnonkasveilla, jäte/kierrätysastioiden lisääminen, jne. - Selvitä mitä sataman on tehtävä sitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä noudattaakseen 4. Kuinka tavoitteisiin päästään? Tee suunnitelma siitä, miten määritellyt parannustavoitteet tullaan toteuttamaan. - Tee suunnitelma näyttääksesi, kuinka satama aikoo noudattaa sitä koskevia eri lakeja ja määräyksiä 5. Kuka tekee ja mitä? Määrää jokaiselle tehtävälle vastuuhenkilö, joka on vastuussa sen toteuttamisesta. Jokaiseen tehtävään osoitetaan resursseja, kuten rahaa tai työvoimaa. Tee budjetti eri tehtäville ja aseta jokin takaraja tai aikataulu, jota tulee noudattaa. Luo edellytykset ja tapa suoritettujen tehtävien kirjaamiselle ja raportoimiselle. 6. Etenemmekö me? Suunnitelmaa on hyvä tarkastella muutamia kertoja vuoden aikana, jotta nähdään, mitä on saatu aikaan ja toimivatko tehdyt parannukset käytännössä. Jos olet esimerkiksi asentanut veneiden käymäläjätteiden imutyhjennysaseman, tulisi arvioida käytetäänkö sitä oikein, toimiiko se kunnolla, jne. Virallisessakin EMS järjestelmässä hanke auditoidaan eli tarkastetaan säännöllisin väliajoin. 7. Miten asiat voisi tehdä paremmin? Hyvin tehdyt asiat voidaan aina tehdä vielä paremmin. Tarkastele tehtyä työtä ja parannuksia, etsi mahdollisia ongelmia tai kohtia, jotka eivät toimi niin tehokkaasti kuin toivoisit ja tee parannussuunnitelma. 8. Takaisin kohtaan 1 Kuinka satama vaikuttaa ympäristöönsä? Kun edelliset kohdat on käyty läpi on taas aika miettiä minkälaisia vaikutuksia satamalla on ympäristöönsä. Järjestelmä voisi kaaviona näyttää tältä: 11

Jatkuva parantamine n 7. Miten asiat voisi tehdä paremmin? 6. Etenemmekö me? 5. Kuka tekee ja mitä? 1. Mikä on sataman sitoutuminen ympäristöönsä? Mikä on sataman ympäristöpolitiikka? 2. Kuinka satama vaikuttaa ympäristöönsä? 3. Mitä parannuksia voidaan tehdä? 4. Miten parannustavoitteet voidaan toteuttaa? 12

b. Ympäristönhallintajärjestelmän painopisteitä Ympäristönhallintajärjestelmä voi keskittyä moneen eri asiaan - vedestä ja jätteistä kuljetukseen tai turvallisuuteen. Ohessa olemme listanneet joitakin asioita, joita ympäristöhallintajärjestelmän avulla voidaan työstää. Monia näistä asioista on käsitelty tarkemmin tämän käsikirjan muissa kappaleissa. Ympäristönhallintajärjestelmää luotaessa voidaan edellisessä kappaleessa luetellut peruskysymykset kysyä uudelleen, mutta tällä kertaa paneudutaan osa-alueisiin yksityiskohtaisemmin. Kuinka juuri tämä sataman toiminto vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön? Mitä parannuksia voidaan tehdä? Kuinka parannukset toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kehitymmekö me? Miten voisimme tehdä asiat vielä paremmin? Asioita, joita satamassa tulisi tarkastella osana ympäristönhallintajärjestelmää: - Yleinen siisteys - Yleinen jätteiden käsittely - Kierrätettävät jätteet - Ongelmajätteet - Veneiden käymäläjätteet - Veneiden pilssivedet - Sähkön käyttö - Veden käyttö - Raaka-aineiden osto ja käyttö - Kemikaalien osto ja käyttö - Pakkaukset - Rakennusten yleinen kunto - Päästöt veteen - Päästöt ilmaan - Melu - Työturvallisuus - Asiakkaiden/vierailijoiden turvallisuus - Tulipalon vaara - Öljyt ja polttoaineet - Onnettomuuksiin varautuminen - Kuljetus - Toimittajat ja hankkijat 13

c. Ympäristötavoitelomake Yksinkertainen tapa luoda ja työstää ympäristönhallintajärjestelmää pienemmässä mittakaavassa on luoda ympäristötavoitelomake. Ympäristötavoitelomakkeen tekeminen alkaa siitä, että päätetään, mitä tavoitteita satamassa halutaan asettaa ja millä aikataululla ne halutaan saavuttaa. Tavoitteiden tulisi vastata sataman ympäristöpolitiikkaa, joka sekin voi olla hyvin yksinkertainen. Ympäristötavoitelomake voi rakenteeltaan ja sisällöltään olla alla kuvatun esimerkin mukainen. On tärkeätä listata jokainen tavoite, kuinka se aiotaan saavuttaa, kuka on päävastuussa, tehtävän aikataulu ja kuinka raportointi suoritetaan. Määrätyn ajanjakson jälkeen ympäristötavoitelomake tarkistetaan ja satamajohto käy läpi ympäristöhallintajärjestelmän viimeiset kysymykset: olemmeko onnistuneet ja kuinka voisimme tehdä asian vielä paremmin? Esimerkki: Tavoite: Vähentää sataman sähkön kulutusta. Kohde: Vähentää sähkön kulutusta 15 % kuluvan vuoden loppuun mennessä. Välitavoite 1: Vaihdetaan kaikki hehkulamput energiansäästölamppuihin. Vastuuhenkilö: Matti Mäkinen Toimenpide: Kaikki pesutilojen lamput on vaihdettu uusiin energiansäästölamppuihin. Ajankohta: 23. kesäkuuta Dokumentointi: valokuvat ja uusien lamppujen ostokuitit Toimenpide: Kun ulkovalon lamppu meni rikki, se korvattiin energiaa säästävällä lampulla. Lisäksi asennettiin liikkeentunnistin, jottei valo palaisi turhaan koko pimeää aikaa. Ajankohta: 15. heinäkuuta Dokumentointi: kopiot kuiteista ja valokuva Välitavoite 2: Varmistaa, että kaikki sähkölaitteet ovat valmiustilan asemesta pois päältä öisin. Vastuuhenkilö: Liisa Lötjönen Toimenpide: Listattiin kaikki sähkölaitteet, jotka on mahdollista jättää valmiustilaan, sekä niiden sijainnit. Sähkölaitteita on siirretty ja pistokkeita järjestetty pistorasioissa niin, että virta voidaan katkaista mahdollisimman monesta laitteesta mahdollisimman pienellä vaivalla. Ajankohta: 10.-15. huhtikuuta Dokumentointi: Lista sähkölaitteista ja pistorasioista. Toimenpide: Yksinkertaisten ohjeiden laatiminen satamasta viimeisenä lähtevälle henkilölle. Ohjeessa listataan mistä sähkökatkaisijoista tai -laitteista katkaistaan virta ja miten. Ohjeet sijoitetaan satamatoimistoon sekä satamaohjeisiin. 14

Ajankohta: 20 huhtikuuta Dokumentointi: Ohjeet Olemmeko onnistuneet? Kaikki välitavoitteet on toteutettu ja sähkön kulutus on edelliseen vuoteen verrattuna vähentynyt 12 %. Tavoitteena ollut 15 % vähentynyt sähkönkulutus ei vielä toteutunut. Mitä voidaan tehdä paremmin? - Vaihdetaan useampia hehkulamppuja ympäri satamaa energiansäästölamppuihin. - Asennetaan pesutilojen valaisimiin liiketunnistimet. - Varmistetaan, että sataman sulkevat ihmiset muistavat katkaista virran tarvittavista laitteista aina satamasta lähtiessään. 15

d. Siisteys Vierailijat ja veneilijät ovat todennäköisesti itsekin siivommin, jos satama jo ennestään on siisti ja järjestyksessä. Siisteyttä edesauttaa, jos jätteistä ja roskista eroon pääseminen on tehty vieraille mahdollisimman helpoksi. Sijoita eri puolille satamaa kylttejä, joissa kehotetaan kävijöitä pitämään satama siistinä. Tee kyltit tarpeen mukaan eri kielillä tai kuvakkeita käyttäen. Sataman henkilökunnan on vilkkaimman sesongin aikana tarpeen mukaan tehtävä ylimääräistä siivoustyötä. Roska-astiat on tyhjennettävä säännöllisesti ja riittävän usein niin, etteivät ne missään vaiheessa pääsee täyttymään liiaksi. Jätteiden edelleen kuljetuksesta ja hävittämisestä vastaavalla taholla on oltava siihen asianomainen lupa. Roska-astioita tulee olla runsaasti ja sijoitettuna ympäri satamaa siten, että satamassa kävijät ne helposti löytävät. Alueille, joista veneilijät tulevat maihin tulisi sijoittaa helposti havaittavissa olevia, suuria roska-astioita tai vaihtoehtoisesti opasteet mistä jätepiste löytyy. - Roska-astioiden pitäisi olla hyvin kiinnitettyjä, niin etteivät ne kaadu - Roska-astioiden pitäisi olla kannellisia, jotta eläimet eivät pääsisi sisältöön käsiksi ja etteivät roskat leviä tuulen mukana, - Roska-astioissa voisi olla kyltti, jossa lukee kun olen täynnä, soitathan numeroon Kierrättämistä tulisi edistää ja veneilijöiden tulisi nähdä, että satamassa on myös mahdollisuus lajitella ja kierrättää jätteitä, ennen kuin he toimittavat kaikki roskansa sekajäteastiaan (ks. kierrätysosio). Koirille olisi hyvä olla oma aitaus vapaana pitämistä varten. Koirien jätöksille voisi olla omat astiat. Kakkapussien jakaminen tai jätösten keräämisestä muistuttaminen ehkäisee koirien jätösten muodostumista ongelmaksi. 16

e. Kierrätettävä jäte Kierrätys säästää energiaa, jota kuluu uusien raaka-aineiden tuottamiseen. Yleisesti kierrätettäviä jätteitä ovat lasi, muovit, metallit ja paperit. Veneilijöitä tulee rohkaista lajittelemaan jätteensä myös vesillä ollessaan. Jätepisteen on oltava helposti löydettävissä. Ota yhteyttä kuntaan tai jätehuoltoyritykseen kun haluat selvittää mitä jätteitä kunnassa voi kierrättää. Rakenna hyvin organisoitu jätepiste, jossa jokaiselle kierrätettävälle jätejakeelle on oma, kyltillä varustettu astiansa. Jätepisteen tulee olla suojassa tuulelta, sateelta, lumelta sekä eläimiltä ja sen puhtaudesta ja siisteydestä tulee huolehtia. Astiat on tyhjennettävä säännöllisesti ja riittävän usein. Osoita jätepisteen sijainti esim. kylttien avulla selkeästi. Merkitse sen sijainti myös sataman karttaan ja varmistu, että myös vierailijat tietävät missä se on ja mitä kierrätettäviä jätejakeita siellä otetaan vastaan. Kerro selvästi mitkä materiaalit kuuluvat mihinkin keräilyastiaan liittämällä yksityiskohtainen lista asioista, jotka kelpaavat ja jotka eivät kelpaa astiaan laitettavaksi (esim. sanomalehdet vai toimistopaperi, kovat vai pehmeät muovit, jne.). Kovat muovit tyhjät ja puhtaat Kyllä Ei Ota ruuantähteitä varten käyttöön komposti (varmista että astiaan ei laiteta puutarhajätteitä) ja käytä syntyvää multaa sataman kukkaistutuksissa ja viheralueilla. Sijoita pieni roska-astia kierrätyspisteen viereen, jotta vieraat eivät heitä lajittelematonta kotitalousjätettä kierrätysastioihin. 17

18

f. Polttoaine, öljy ja muut ongelmajätteet Öljyt ja polttoaineet ovat tulipaloriskejä, samoin kuin monet muutkin vaaralliset aineet. Ne sisältävät myöskin raskasmetalleja ja hiilivetyjä, jotka ovat vaarallisia vesieliöille. Nämä myrkyt voivat siirtyä ravintoketjun mukana planktoneista kaloihin, lintuihin ja jopa ihmisiin. Ne voivat aiheuttaa sairauksia, lisääntymisongelmia ja jopa kuoleman. Jo pieni määrä polttoainetta, öljyä, maalia tai muuta ongelmajätettä voi olla hyvin haitallista ympäristölle ja meille itsellemme. Läikkymisen ja vuotamisen, jopa hyvin pienten määrien, välttämiseksi on nähtävä vaivaa. Varmista, että kaikki satamassa olevat vaaralliset aineet on merkitty nimilapuin ja että työntekijät tietävät näihin aineisiin liittyvät vaarat. Säilytä kaikkia vaarallisia aineita turvallisessa paikassa, poissa alueilta, joilla liikkuu paljon ihmisiä, tulelta suojatussa säilytysastiassa tai rakennuksessa, jossa on ylivuotoreunalla varustettu pohja, johon vuodot jäävät, eivätkä pääse imeytymään maaperään tai veteen. Minimoi satamassa säilytettävien polttoaineiden, öljyjen ja muiden vaarallisten aineiden määrä. Ota huomioon vaihtoehtoisten, vähemmän vaarallisten aineiden käyttö sekä suosi mieluummin vesipohjaisia kuin öljypohjaisia aineita. Polttoainevuotojen välttämiseksi muistuta veneilijöitä olemaan varovaisia täyttäessään veneiden polttoainetankkeja: - Muistuta heitä olemaan tankkaamasta tankkia täyteen, sillä polttoaine laajenee lämmetessään ja voi siksi vuotaa yli - Pyydä heitä käyttämään imeytysliinaa polttoaineruiskun suukappaleen ympärillä tai keräämään kaikki polttoainepisarat rättiin ja toimittamaan rätin muiden ongelmajätteiden kanssa samaan paikkaan - Pidä suppiloita ja imeytysmateriaaleja veneilijöiden ja työntekijöiden saatavilla, jotta pienet roiskeet voidaan estää - Jotta polttoainetta ei valu ilmausputken kautta veteen, tee keräyssäiliö jonka voi laittaa huohotinaukon suulle tankkauksen ajaksi Öljyonnettomuudet ja muut ongelmajätteistä aiheutuneet vaaratilanteet tulee huomioida sataman pelastussuunnitelmassa. aiheesta osiossa IV. G. 19

20

g. Ongelmajätteet Veneissä ja satamissa syntyy yleisesti seuraavia ongelmajätteitä: polttoaineet, maalit, antifouling-aineet, öljyt ja puhdistusaineet. Nämä jätteet voivat joutua ympäristöön vuotojen ja onnettomuuksien seurauksena ja myös väärin suoritetun jätteiden hävittämisen kautta, esim. kaadetaan viemäriin, maahan tai sekoitetaan ongelmajätteet muihin jätteisiin. Jätteiden hävittäminen väärin on uhka sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle. Satamanpitäjät ja veneilijät voivat helposti vähentää ympäristöön joutuvien ongelmajätteiden määrää muutamalla yksinkertaisella konstilla. Järjestä turvallinen säilytyspaikka seuraaville ongelmajätteille: - jäteöljyt ja öljynsuodattimet - paristot - akut - maalit - polttoaineet - puhdistustuotteet - öljyiset säilytysastiat ja rätit Säilytystilan on oltava erillään muista rakennuksista ja palveluista. Säilytystilan on oltava paloturvallinen, mielellään metalliastia, jonka lähellä on jauhesammutin. Säilytystilan tulee olla myös ympäristön kannalta turvallinen niin, että mikäli jokin säilytysastioista hajoaa, jätettä ei valu maaperään tai veteen. Säiliöiden on oltava vakaita ja ongelmajätteen vastaanottoon suunniteltuja. Varmista, etteivät astiat pääse täyttymään liiaksi. Astioiden alla tulisi vielä olla ylimääräinen allas, johon mahdolliset valumat päätyvät. Jätteiden kuljettamisesta ja vastaanottamisesta vastaavalla taholla on oltava siihen asiaankuuluva lupa. veneen puhdistuksen yhteydessä syntyvistä ongelmajätteistä löytyy osiosta III. L. öljy- ja polttoainepäästöistä löytyy osiosta IV. G. 21

22

h. Veneiden käymäläjäte Ihmisten jätöksillä on erityisen haitallinen vaikutus vesiympäristöön. Ulosteissa oleva typpi ja fosfori ovat suoraan hyödynnettävissä olevaa ravinnetta leville, jotka sitten kukkivat ja ottavat happea vedestä. Tämä johtaa ajan myötä siihen, ettei muilla eliöillä ole tarpeeksi happea. Jokakesäiset sinileväkukinnot Itämeressä ovat tämän tapahtumaketjun seuraus. HELCOMin suositus 19/9 kieltää käsittelemättömän käymäläjäteveden päästämisen Itämereen. Kaikkien itämeren maiden on ratifioitava tämä suositus lainsäädäntöönsä. Kussakin maassa voimassa olevaa käymäläjätettä koskevaa lainsäädäntöä on noudatettava. Suomessa on kiellettyä päästää käsittelemätöntä käymäläjätevettä veteen, joten veneissä on oltava imutyhjennettävä septisäiliö käymäläjätteitä varten. Vastaavasti satamissa on oltava asianmukaiset vastaanottolaitteet, eli käymäläjätevesisäiliöiden imutyhjennyspumput. Jos satamassa ei ole septitankin imutyhjennyslaitetta, veneilijöille on kerrottava, missä lähin imutyhjennyslaite sijaitsee. Satamassa pitäisi imutyhjennyslaitteen lisäksi: - osoittaa laitteen sijainti kyltillä, jossa on kansainvälinen imutyhjennyslaitteen symboli (alla). - opastaa veneilijöitä käyttämään laitetta - varmistaa että laitteessa on asianmukainen käyttöohje sekä tarvittaessa puhelinnumero, johon voi ilmoittaa, jos laite on epäkunnossa. Kun imutyhjennyslaitetta asennetaan, se tulee sijoittaa sellaiseen paikkaan, että kaikkien niiden veneiden on helppo sen viereen kiinnittyä, jotka laitetta tarvitsevat. Laitteen tulee olla helppokäyttöinen (ei liian korkealla tai matalalla) ja sen ympärillä tulee olla riittävästi syväystä, jotta suuremmatkin veneet pääsevät sen luo. Esteetön pääsy imutyhjennyslaitteelle on varmistettava. Jos mahdollista, aseman läheisyydessä olisi 23

hyvä olla vesipiste. Imutyhjennyslaitteen yhteydessä voi myös olla mahdollisuus pilssivesien tyhjentämiseen, mutta muista, että öljyiset jätteet ovat ongelmajätettä, eikä niitä saa tyhjentää viemäriverkostoon. Opasta veneilijöitä, ettei pilssivesiä saa milloinkaan tyhjentää septitankin tyhjennyspumpulla! Helcom Suositus 19/9 Marpol 73/78 Special Area (Clean Seas guide 2004, the Baltic Sea Area, published by HELCOM) Alusjätelaki ja -asetus www.pidasaaristosiistina.fi 24

i. Sähkön säästäminen Käyttämästämme energiasta paljon on edelleen peräisin uusiutumattomista energialähteistä kuten öljystä, hiilestä tai ydinvoimasta, joista aiheutuu haitallisia sivutuotteita. Sähkö on myös kallista. Energian säästäminen ei ole hyväksi ainoastaan ympäristölle, mutta myös taloudellesi! Käytä energiansäästölamppuja. Ne maksavat yleensä enemmän, mutta säästävät rahaa pitkällä tähtäimellä, koska ne käyttävät vähemmän energiaa kuin normaalit lamput. Asenna valaisimiin liikkeentunnistimet tai säätimet, jotka sammuttavat valot tietyn ajan kuluttua. Kun sähkölaite ei ole käytössä, sammuta se kokonaan tai irrota töpseli seinästä (TV:t, radiot, tietokoneet, monitorit, tulostimet, Internet-reitittimet, jne.). Laitteet, jotka on jätetty valmiustilaan kuluttavat sähköä. = Kun on aika vaihtaa vanhoja laitteita uusiin, varmista, että ostamasi laitteet käyttävät energiaa tehokkaasti. Asenna aurinkopaneelit keräämään ylimääräistä energiaa ja kun rakennat uusia rakennuksia suunnittele ne niin, että ne hyödyntävät auringon valoa mahdollisimman paljon valaistuksen ja lämmityksen osalta. Käytä eristäviä rakennusmateriaaleja ja tuplaikkunoita minimoidaksesi lämmönmenetyksen. Säädä laituripaikoilta saatava sähkö neljään ampeeriin (800 Wattia). Asenna jokaiselle sähköpisteelle sähkömittarit. Säädä kuuman veden lämpötila 60 asteeseen saniteetti- ja pesutiloissa. 25

j. Veden säästäminen Vaikka Itämeren maat eivät suoranaisesti kärsikään veden puutteesta, vesi on silti arvokas voimavara, jonka kerääminen, suodattaminen, puhdistaminen, kuljettaminen ja pumppaaminen hanoihimme kuluttaa energiaa. Veden käyttö aiheuttaa myös kuluja. Veden säästäminen säästää rahaa. Kehota asiakkaitasi säästämään vettä. Sijoita Säästäthän vettä kylttejä paikkoihin, joissa vettä voidaan käyttää. Käytä vettä säästäviä suuttimia ja hanoja. Asenna suihkuihin painettavalla napilla toimivat säätimet, jotka sulkevat hanat automaattisesti tietyn ajan jälkeen. Asenna joko painettava nappi tai liikkeentunnistimet käsien huuhtelualtaisiin säätelemään veden käyttöä niin, että vain tarvittava määrä käytetään. Käytä vettä säästäviä wc-istuimia, jotka on varusteltu kahdella vaihtoehtoisella napilla, toinen pienempää ja toinen isompaa huuhtelua varten. Käytä vettä säästäviä painesuuttimia, jotka sekoittavat veden ja ilman pesukäyttöön tarkoitetuissa letkuissa. Veneiden pesualueilla käytä juomaveden asemesta mieluummin merivettä. Tarkista kaikki johdot ja hanat säännöllisesti, jotta löydät mahdolliset vuotokohdat nopeasti. 26