Iin Olhavan tuulivoimapuisto

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY Iin Olhavan tuulivoimapuisto, muuttolinnusto 2014 erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24145P001

2 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TUULIVOIMAPUISTOJEN SIJAINTI... 4 2.1 Sijainti ja alueen kuvaus... 4 2.2 Tuulivoimapuistot... 4 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 6 3.1 Lähtötiedot... 6 3.2 Muutonseuranta... 6 3.3 Tuulivoimaloihin törmänneiden lintujen etsintä... 8 3.4 Käytettyihin menetelmiin liittyvät epävarmuustekijät... 9 4 MUUTTONTARKKAILUN TULOKSET... 10 4.1 Laulujoutsen... 10 4.2 Hanhet... 12 4.3 Kalasääski... 15 4.4 Merikotka... 16 4.5 Piekana... 17 4.6 Hiirihaukka... 20 4.7 Mehiläishaukka... 23 4.8 Maakotka... 24 4.9 Varpushaukka... 27 4.10 Muut petolinnut... 29 4.11 Kurki... 30 4.12 Kahlaajat ja lokkilinnut... 32 4.13 Sepelkyyhky... 33 4.14 Muut lajit... 35 4.15 Kuolleiden lintujen etsintä... 37 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 38 5.1 Muuttava linnusto... 38 5.2 Paikallinen linnusto... 40 5.3 Törmästen havainnointi ja kuolleiden lintujen etsintä... 41 LÄHTEET... 43 LIITTEET Liite 1. Olhavan tuulivoimapuiston linnustovaikutusten seurannan kevätmuutontarkkailun aikana havaitut lajit Liite 2. Olhavan tuulivoimapuiston linnustovaikutusten seurannan syysmuutontarkkailun aikana havaitut lajit Pohjakartat: Maanmittauslaitos 2014 Valokuvat: / Ville Suorsa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 3 (47) 1 JOHDANTO Iin ja Simon kuntien rannikkoalueelle on rakentumassa yksi Suomen suurimmista tuulivoimapuistojen kokonaisuuksista. TuuliWatti Oy:n Olhavan tuulivoimapuistossa on yhteensä 11 tuulivoimalaa. Olhavan tuulivoimapuiston pohjoispuolelle sijoittuu Taaleritehdas Oy:n Nybyn tuulivoimapuisto, joka koostuu kahdeksasta tuulivoimalasta. Nybyn tuulivoimapuiston pohjoispuolelle on rakentumassa Taaleritehdas Oy:n Myllykankaan tuulivoimapuisto, jonne rakennetaan yhteensä 22 tuulivoimalaa. TuuliWatti Oy on rakentanut Simon kunnan alueella kolme tuulivoimalaa Onkalon alueelle, kolme tuulivoimalaa Putaankankaan alueelle ja neljä tuulivoimalaa Leipiön alueelle. Yhtiö suunnittelee Onkalon ja Leipiön tuulivoimapuistojen laajentamista sekä Halmekankaan tuulivoimapuiston rakentamista. Lisäksi Rajakiiri Oy suunnittelee Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen rakentamista Simon kunnan länsiosaan. Iin rannikkoalueelta on tunnistettu Pohjois-Suomen merkittävin petolintujen muuttoreitti. Muuttoreitti on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi piekanan ja maakotkan päämuuttoreittinä, mutta muuttoreitti on merkittävä myös useiden muiden suojelullisesti arvokkaiden lintulajien muuttoreittinä. Iin Myllykankaan ja Olhavan alueelta on tunnistettu muuttoreitin ns. pullonkaula-alue, joka sijoittuu suurelta osin jo rakennettujen ja rakenteilla olevien tuulivoimapuistojen alueelle. Tämä raportti on Olhavan tuulivoimapuiston linnustovaikutusten seurantaa toteuttava dokumentti, jossa käsitellään alueen kautta tapahtuvaa lintujen muuttoa sekä niiden käyttäytymistä tärkeälle muuttoreitille rakennetun tuulivoimapuiston alueella. Muutonseurannan lisäksi Olhavan tuulivoimapuiston alueella sekä Simon tuulivoimaloiden alueella on etsitty tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja. Linnustoselvityksen maastotöistä ovat vastanneet linnustoasiantuntijat Kalle Simonen ja FM biologi Ville Suorsa :n Oulun toimipisteeltä. Raportoinnin on laatinut Ville Suorsa.

4 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 TUULIVOIMAPUISTOJEN SIJAINTI 2.1 Sijainti ja alueen kuvaus Olhavan tuulivoimapuisto sijoittuu noin 18 km Iin kunnan keskustaajaman pohjoispuolelle (kuva 1). Olhavan, Nybyn ja Myllykankaan tuulivoimapuistot muodostavat valtatie 4:n itäpuolella yhdessä noin 10,5 km pitkän sekä Olhavan kohdalla noin 2,0 km leveän ja Myllykankaan kohdalla noin 3,3 km leveän tuulivoimapuistojen kokonaisuuden. Tuulivoimapuistot sijoittuvat noin 2,0 2,5 km Perämeren rantaviivan itäpuolelle. Myllykankaan tuulivoimapuisto sijoittuu noin 5,9 km Kuivaniemen taajaman kaakkoispuolelle. Leipiön ja Putaankankaan tuulivoimalat sijoittuvat noin 2,2 km Simon kunnan keskustan länsipuolelle ja Onkalon tuulivoimalat sijoittuvat noin 5,8 km Simon kunnan keskustan eteläpuolelle (kuva 1). Onkalon ja Myllykankaan tuulivoimaloiden välinen etäisyys on noin 9,7 km. Tuulivoimapuistot sijoittuvat pääosin tavanomaisille metsätalouskäytössä oleville metsä- ja suoalueille. Kuva 1. Tarkastelun kohteena olevien tuulivoimapuistojen sijainti Iin ja Simon kunnissa. 2.2 Tuulivoimapuistot Iin ja Simon kuntien rannikkoalueelle on rakentumassa yksi Suomen suurimmista tuulivoimapuistojen kokonaisuuksista. TuuliWatti Oy:n Olhavan tuulivoimapuistossa on kahdeksan tuulivoimalaa, ja se on valmistunut keväällä 2013. Olhavan tuulivoimapuiston laajennus valmistui keväällä 2014, jonka jälkeen Olhavan tuulivoimapuistossa on yhteensä 11 tuulivoimalaa. Olhavan tuulivoimapuiston pohjoispuolelle sijoittuu Taaleritehdas Oy:n Nybyn tuulivoimapuisto, joka koostuu kahdeksasta tuulivoimalasta. Nyby tuulivoimapuisto valmistui kesällä 2014. Nybyn tuulivoimapuiston pohjoispuolelle on rakentumassa Taaleritehdas Oy:n Myllykankaan tuulivoimapuisto, jonne rakennetaan yhteensä 22 tuulivoimalaa. Myllykankaan tuulivoimapuisto valmistuu vuoden 2015 aikana. TuuliWatti Oy on rakentanut Simon kunnan alueella kolme tuulivoimalaa Onkalon alueelle (vuonna 2012), kolme tuulivoimalaa Putaan-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 5 (47) kankaan alueelle (vuonna 2012) ja neljä tuulivoimalaa Leipiön alueelle (vuonna 2014). Lisäksi TuuliWatti Oy suunnittelee Onkalon ja Leipiön tuulivoimapuistojen laajentamista sekä Halmekankaan tuulivoimapuiston rakentamista. Rajakiiri Oy suunnittelee Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen rakentamista Simon kunnan länsiosaan. Rakennetut ja suunnitellut tuulivoimapuistot muodostuvat tuulivoimaloista ja niiden perustuksista, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista, puistomuuntamoista sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista sähköasemista ja ilmajohdoista tai maakaapeleista. Rakennetut ja suunnitellut tuulivoimalat ovat teholtaan 3 5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 120 150 m ja roottorin halkaisija noin 120 140 m. Voimalatornit ovat teräslieriö- tai hybridirakenteisia. Osa tuulivoimaloista ja tuulivoimapuistoista on rakentunut ja rakentuu hankkeen koosta riippuen suunnittelutarveratkaisun, tuulivoimayleiskaavoituksen ja/tai ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) kautta. Kuva 2. Olhavan tarkkailupaikalta näkyi hyvissä havainnointiolosuhteissa Simon tuulivoimaloille saakka: taustalla Leipiön tuulivoimalat (4 kpl) ja Onkalon tuulivoimalat (3 kpl), Myllykankaan radiomasto sekä etualalla Nybyn tuulivoimapuiston tuulivoimala. Olhavan tarkkailupaikan etäisyys Leipiön tuulivoimaloille on noin 27 km.

6 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Perämeren koillisosan rannikkoalueen kautta kulkevasta lintujen muuttoreitistä, alueen kautta muuttavasta lajistosta sekä yksilömääristä on olemassa melko kattavasti tietoja mm. aiempien tuulivoimahankkeisiin liittyvien muuttolinnustoselvitysten vuoksi (mm. Pöyry Finland Oy 2011, 2012, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013, 2014). Lisäksi tietoja alueen muuttolinnustosta on julkaistu myös BirdLife Suomen laatimassa valtakunnallisia lintujen päämuuttoreittejä käsittelevässä raportissa (Toivanen ym. 2014) (kuva 3) sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoitukseen liittyvässä muuttolinnustoa käsittelevässä raportissa (Hölttä 2013). Kuva 3. Perämeren koillisrannikolle rakennettujen ja rakenteilla olevien tuulivoimaloiden sijoittuminen suhteessa maakotkan ja piekanan syksyn päämuuttoreittiin (aineisto: Toivanen ym. 2014). 3.2 Muutonseuranta Muuttavien lintujen käyttäytymistä Olhavan rakennetun tuulivoimapuiston alueella selvitettiin muutontarkkailun avulla vuonna 2014. Muutontarkkailu kohdennettiin alueen kautta kulkevan lintujen muuton todentamiseen, muuttajamäärien sekä erityisesti lintujen lentoreittien selvittämiseen. Erityistä huomiota kiinnitettiin lintujen lentoreiteissä ja lentokorkeuksissa tapahtuviin muutoksiin niiden lähestyessä tuulivoimaloita. Muutontarkkailu kohdennettiin tuulivoiman törmäysvaikutuksille alttiiksi tiedettyjen lintulajien (mm. laulujoutsen, hanhet, kurki ja petolinnut) sekä muiden suojelullisesti arvokkaiden lintulajien muuttokaudelle, mutta muutontarkkailun ohessa saatiin hyvä yleiskuva myös muusta alueen kautta kulkevasta lintujen muutosta. Erityistä huomiota kiinnitettiin alueen kautta suuntautuvaan petolintujen muuttoon.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 7 (47) Alueen kautta kulkevaa lintujen kevätmuuttoa seurattiin 13 päivän aikana aikavälillä 9.4. 16.5.2014 (yhteensä noin 100 tuntia) ja syysmuuttoa seurattiin 23 päivän aikana aikavälillä 25.8. 4.11.2014 (yhteensä noin 120 tuntia). Muutontarkkailupäivät sekä vuorokautinen tarkkailu ajoitettiin muuton etenemisen ja vallitsevan säätilan perusteella, tarkkailun kohteena olleen lajiston päämuuttokaudelle ja otollisiksi arvioiduille muuttopäiville. Muutontarkkailua suoritettiin pääasiassa yhden, mutta ajoittain myös kahden ihmisen toimesta. Muutontarkkailua suoritettiin Olhavan tuulivoimapuiston keskelle sijoittuvasta Parviaisenkankaan lintutornista (kuva 4), josta avautuu lähes esteetön näkyvyys Olhavan ja Nybyn tuulivoimapuistojen alueelle (ks. kansikuva) sekä laajemmin ympäristöön. Havaintopaikasta tuulivoimapuiston kautta sekä sen ympäristössä muuttavista linnuista saatu aineisto arvioidaan laadullisesti erittäin hyväksi. Havaituista linnuista kirjattiin laji- ja lukumäärätietojen lisäksi tiedot lintujen etäisyydestä ja ohituspuolesta suhteessa havainnointipaikkaan sekä lintujen arvioidut lentokorkeudet. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin lintujen lentoreiteissä tapahtuviin muutoksiin niiden lähestyessä tuulivoimaloita tai niiden lentäessä tuulivoimapuiston läpi. Lintujen lentoreiteissä havaitut muutokset sekä tuulivoimaloiden kohtaamistilanteessa tapahtuvat väistöliikkeet ja mahdolliset törmäykset pyrittiin havainnoimaan ja dokumentoimaan mahdollisimman tarkasti. Lintujen lentoreitti tuulivoimapuiston läpi merkittiin omaan sarakkeeseensa siten, että kevätmuuton aikana huomioitiin lintujen lentoreitti Olhavan tuulivoimapuiston (11 tuulivoimalaa) läpi ja syksyllä lintujen lentoreitti Olhavan ja Nybyn tuulivoimapuistojen (yhteensä 19 tuulivoimalaa). Lintujen lentokorkeus arvioitiin kolmiportaisella asteikolla, joka vastaa rakennettujen tuulivoimaloiden kokotietoja: I = alle 80 m, II = 80 200 m ja III = yli 200 m. Lentokorkeusluokittelussa korkeus II määritellään tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudeksi. Kuva 4. Parviaisenkankaan havainnointipaikan sijoittuminen suhteessa Olhavan ja Nybyn tuulivoimaloihin.

8 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.3 Tuulivoimaloihin törmänneiden lintujen etsintä Muuttolinnuston seurannan ohessa keväällä Olhavan ja Simon sekä syksyllä Olhavan, Nybyn ja Simon tuulivoimaloiden alapuolelta etsittiin voimaloihin törmänneitä lintuja. Tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja etsittiin noin 100 150 metrin laajuiselta alueelta tuulivoimalan alapuolelta, joka käveltiin järjestelmällisesti läpi silmillä kuolleita lintuja etsien. Etsintäaluetta laajennettiin tai supistettiin sen mukaan millainen kasvillisuus tuulivoimalan alapuolella oli, koska metsistä ja varvikoista kuolleiden lintujen etsiminen on huomattavan hankalaa verrattuna kasvittomaan ja sorapintaiseen tuulivoimalan pystytyskenttään tai tiealueeseen. Kuolleiden lintujen etsintää suoritettiin kevätmuutontarkkailun yhteydessä kaikkiaan 9 aamuna (taulukko 1) ja syysmuutontarkkailun yhteydessä kaikkiaan 11 aamuna (taulukko 2). Keväällä kierrettiin yhteensä 135 tuulivoimalaa ja syksyllä yhteensä 203 tuulivoimalaa kuolleita lintuja etsien. Näin ollen koko selvityksen työmäärä oli yhteensä 20 etsintävuorokautta, jonka aikana tutkittiin yhteensä 338 tuulivoimalaa. Mahdollisten raatojen löytyessä määritettiin linnun laji ja ikä sekä kuolinsyy ja -aika, minkä lisäksi raadot oli tarkoitus dokumentoida ja valokuvata mahdollisimman tarkoin. Tarvittaessa linnut oli mahdollista lähettää myös jatkotutkimuksiin tarkemman kuolinsyyn selvittämiseksi. Taulukko 1. Linnustovaikutusten seurannan kevätmuutontarkkailun yhteydessä kierretyt tuulivoimalat, joiden alapuolelta tuulivoimaloihin mahdollisesti törmänneitä lintuja etsittiin. pvm Olhava Onkalo Leipiö Putaankangas Yhteensä 9.4. 11 3 14 16.4. 11 11 17.4. 11 3 14 21.4. 11 11 24.4. 11 3 4 3 21 26.4. 11 11 9.5. 11 3 4 3 21 12.5. 11 11 16.5. 11 3 4 3 21 Yhteensä 99 12 12 12 135 Taulukko 2. Linnustovaikutusten seurannan syysmuutontarkkailun yhteydessä kierretyt tuulivoimalat, joiden alapuolelta tuulivoimaloihin mahdollisesti törmänneitä lintuja etsittiin. pvm Olhava Nyby Onkalo Leipiö Putaankangas Yhteensä 25.8. 11 11 29.8. 11 8 3 4 3 29 10.9. 11 11 12.9. 11 8 19 15.9. 11 11 18.9. 11 3 4 3 21 22.9. 11 8 19 23.9. 11 3 4 3 21 30.9. 11 3 4 3 21 8.10. 11 8 19 14.10. 11 3 4 3 21 Yhteensä 121 32 15 20 15 203

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 9 (47) 3.4 Käytettyihin menetelmiin liittyvät epävarmuustekijät Linnustovaikutusten seurannan muutontarkkailun merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät lintujen muuttokannoissa ja muuttoreiteissä tapahtuvaan luontaiseen vuosittaisvaihteluun. Yhden maastokauden kattavat selvitykset ovat usein vaikeasti yleistettävissä pidemmälle ajanjaksolle, koska esimerkiksi lintujen muuttoreitit ja lentokorkeudet riippuvat vallitsevasta säätilasta ja lintujen pesimäkannoissa tapahtuvista muutoksista. Iissä Olhavan ja Myllykankaan kautta muuttavien lintujen lentoreiteistä ja niissä tapahtuvista muutoksista on kuitenkin olemassa jo useamman vuoden mittainen aikasarja, jonka perusteella muuttoreiteissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia voidaan arvioida melko luotettavasti. Olhavan tuulivoimapuiston vaikutusalueella muuttavasta linnustosta arvioidaan saadun laadukas ja todenmukainen kuva nyt suoritettujen muutontarkkailujen aikana, koska havainnointi oli ajallisesti kattavaa ja seurantaa varten rakennetusta havainnointipaikasta oli esteetön näkyvyys kaikkialla tuulivoimapuiston alueella törmäyskorkeudella (käytännössä jo yli 40 metrin korkeudessa) muuttaviin lintuihin. Lisäksi vilkkaimpien muuttopäivien aikana lintutornissa oli kaksi havainnoijaa, jolloin lintujen löytäminen, niiden liikkeiden tarkkailu ja havaintojen kirjaaminen oli luotettavampaa. Muutontarkkailu ja lentokorkeuksien sekä etäisyyksien arvioiminen sisältää aina jonkin verran havainnoijasta johtuvia virhelähteitä, jolloin ne ovat havainnoijan subjektiivisia ja muutontarkkailukokemuksesta riippuvia arvioita. Työhön osallistuneilla henkilöillä on useamman kymmenen vuoden mittainen lintuharrastustausta, joka vähentää virhelähteen merkitystä. kokemuksesta huolimatta linnun etäisyyden arvioiminen suhteessa tuulivoimalan pyöriviin lapoihin tai etäisyyden arvioiminen, jolla lintu suorittaa väistöliikkeitä on usein vaikeaa. Lisäksi kauempana (muutaman kilometrin etäisyydellä) tuulivoimaloista tapahtuvien väistöliikkeiden toteaminen on lähes mahdotonta, koska ne eivät kaikissa tapauksissa vaadi kovinkaan suuria muutoksia lintujen lentoreiteissä. Tuulivoimaloihin törmänneiden lintujen etsimiseen ja löytämiseen liittyy useita virhelähteitä, jotka voivat vaikuttaa voimakkaasti tuloksiin. Kuolleiden lintujen löytäminen tuulivoimalan alapuolelta on huomattavan vaikeaa riippuen ympäröivästä maastosta, koska varsinkin pienten varpuslintujen löytäminen esimerkiksi korkeasta varvikosta tai heinikosta tai louhikosta on silmämääräisesti raatoja etsien hyvin hankalaa. Lisäksi lintu voi tuulivoimalan pyörivään lapaan törmätessään sinkoutua hyvinkin etäälle tuulivoimalasta, ja lapaan osumakohta ja lavan asento määrittää sen kuinka etäälle lintu mahdollisesti sinkoutuu. Petoeläinten ja esimerkiksi varislintujen aiheuttama hävikki voi joidenkin tutkimusten mukaan olla merkittävä epävarmuustekijä, koska petoeläimet ja varislinnut löytävät tuulivoimalaan törmänneet linnut huomattavasti ihmistä tehokkaammin. Hävikin voimakkuus kasvaa sen mukaan kuinka pitkä aika linnun törmäämisestä tuulivoimalaan on kulunut. Epävarmuutta aiheuttaa myös etsintähetkeä edeltänyt säätila: muutontarkkailupäivät ajoitettiin hyviin muuttopäiviin, jolloin vallitsee usein selkeä sää ja hyvä näkyvyys, kun törmäyksiä taas oletetaan tapahtuvan etupäässä huonoissa sääolosuhteissa ja huonon näkyvyyden vallitessa. Luotettavampien tulosten saamiseksi kuolleiden lintujen etsintää täytyisi suorittaa myös huonoissa sääolosuhteissa ja huonon näkyvyyden aikaan.

10 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 MUUTTONTARKKAILUN TULOKSET Seuraavissa kappaleissa on esitetty linnustovaikutusten seurannan muutontarkkailun kohteena olleiden lajien havaittu muutto Olhavan tuulivoimapuiston alueella sekä sen ympäristössä vuonna 2014. Lajikohtaisissa kappaleissa on esitelty yleiskuvaus lajin muuttokäyttäytymisestä alueella, lintujen käyttämistä lentoreiteistä ja lentokorkeuksista sekä havaitun muuton suhteesta rakennettuihin tuulivoimapuistoihin (kevätmuuttokaudella Olhava 11 tuulivoimalaa ja syysmuuttokaudella Olhava ja Nyby yhteensä 19 tuulivoimalaa). Lajikohtaisesti on esitetty myös lintujen havaittu käyttäytyminen tuulivoimaloiden läheisyydessä niiltä osin, kuin havaintoihin on merkitty lisätietoja esimerkiksi muutoksesta lintujen lentoreiteissä. 4.1 Laulujoutsen 4.1.1 Kevätmuutto Iin rannikkoalueen kautta keväällä kulkeva laulujoutsenmuutto on kokonaisuutena melko vähäistä ja luonteeltaan hajanaista. Suurin osa joutsenista muuttaa rannikon suuntaisesti luoteeseen, mutta muuttoa kulkee myös pohjoiseen ja koilliseen rannikon yllä sekä kauempana rannikon itäpuolella. Laulujoutsenen kevätmuuttokausi alkaa Iin korkeudella huhtikuun alussa ja kestää toukokuun puoliväliin, päämuuton ajoittuessa useimmin huhtikuun jälkimmäiselle puoliskolle. Olhavassa havaittiin kevätmuutolla yhteensä 110 (taulukko 3) laulujoutsenta, joista selkeästi suurin osa muutti rantaviivan suuntaisesti luoteeseen tuulivoimapuiston länsipuolella (kuva 5). Osa Olhavan tuulivoimapuiston länsipuolella luoteeseen muuttaneista laulujoutsenista kääntyi Olhavan tuulivoimaloiden jälkeen enemmän pohjoiseen lentäen Nybyn rakenteilla olleen tuulivoimapuiston kautta. Laulujoutsenia muutti myös hajanaisemmin laajemmalla alueella rantaviivan itäpuolella, ja noin 11 % havaituista laulujoutsenista muutti Olhavan tuulivoimapuiston kautta. Kevätmuutolla vajaa 60 % laulujoutsenista muutti törmäyskorkeuden alapuolella ja noin 40 % törmäyskorkeudella. Keväällä 2012 Myllykankaalla ja Olhavassa havaittiin yhteensä 170 laulujoutsenta, joiden muuton kuva oli hyvin samanlainen kuin nyt Olhavassa havaittu laulujoutsenen kevätmuutto ( 2012). Kaikista keväällä 2014 havaituista laulujoutsenista 4,5 % muutti törmäyskorkeudella Olhavan tuulivoimapuiston läpi (taulukko 3). 4.1.2 Syysmuutto Valtaosa Iissä syysmuutolla havaituista laulujoutsenista saapuu koillisesta Perämeren rannikolle, jatkaen muuttoaan lounaaseen meren yllä tai kääntyen rannikon suuntaisesti etelään (kuva 6). Laulujoutsenen muutto painottuu yleensä syyskuun loppuun ja lokakuulle, jatkuen aina vesistöjen jäätymiseen saakka. Olhavan muutonseurannassa havaittiin syksyllä yhteensä 273 laulujoutsenta (taulukko 3), eivätkä Perämeren koillisrannikon laulujoutsenmäärät todennäköisesti kohoa normaalisti kovin korkeiksi. Laulujoutsenia muutti maa-alueen yllä laajalla rintamalla, muuton painottuessa kuitenkin jossain määrin Olhavan tuulivoimapuiston pohjois- ja länsipuolelle. Syysmuutolla laulujoutsenen lentokorkeudet jakaantuivat lähes tasan törmäyskorkeuden alapuolelle ja törmäyskorkeudelle. Kaikista havaituista laulujoutsenista 15,4 % muutti törmäyskorkeudella Olhavan Nybyn tuulivoimapuistojen läpi (taulukko 3).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 11 (47) Kuva 5. Laulujoutsenen havaittu kevätmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 110). Kuva 6. Laulujoutsenen havaittu syysmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 273).

12 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.1.3 Havaittu käyttäytyminen Kevätmuutolla kuuteen joutsenhavaintoon (10 yksilöä) on kirjattu tietoja lintujen käyttäytymisestä. Havainnoista yksi tuulivoimapuistoa kohti lentänyt laulujoutsen muutti selvästi lentorataansa väistäen tuulivoimalat länsipuolelta, ja kaksi laulujoutsenta lensi noin 150 metrin etäisyydeltä tuulivoimapuiston ulkopuolelta ilman havaittavaa väistöliikettä. Lisäksi yksi laulujoutsen sekä laulujoutsenpari muuttivat törmäyskorkeudella tuulivoimapuiston läpi selvästi tuulivoimapuiston alueella mutkitellen ja tuulivoimaloita väistellen. Keväällä havaittiin lisäksi muutamia kertoja tuulivoimapuiston itä- ja koillispuolisilla soilla ja lammilla pesivien joutsenparien lentoja tuulivoimapuiston läpi. Pesivät linnut lensivät poikkeuksetta törmäyskorkeuden alapuolella alueen läpi, eikä niiden lentoreiteissä ollut havaittavissa selkeitä väistöliikkeitä. Syysmuutolla neljään joutsenhavaintoon (13 yks.) on kirjattu lisätietoja lintujen käyttäytymisestä. Kahden laulujoutsenparin havaittiin lentävän törmäyskorkeudella suoraviivaisesti tuulivoimapuiston läpi sisämaasta merelle ilman havaittavia väistöliikkeitä. Kaksi laulujoutsenparvea (9 ja 3 yks.) muutti sisämaasta merelle törmäyskorkeudella tuulivoimapuiston läpi siten, että linnut muuttivat lentoreittiään noin 500 metriä ennen tuulivoimaloita ja lensivät tuulivoimapuiston läpi selvästi tuulivoimaloita väistellen ja lentorataansa ajoittain muuttaen. 4.2 Hanhet 4.2.1 Kevätmuutto Iin rannikkoalueen kautta kulkeva hanhimuutto on enimmäkseen vähäistä ja muuttoreitit melko hajanaisia, lintujen suunnatessa keväällä pääasiassa suoraan pesimäalueilleen Oulunseudun kerääntymisalueen IBA-alueen (kansainvälisesti tärkeä lintualue) jälkeen. Hanhien kevätmuuttokausi ajoittuu Iin korkeudella noin huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin. Alueen kautta muuttavista hanhilajeista metsähanhi on selvästi runsaslukuisin, mutta alueen kautta muuttaa myös merihanhia sekä pieniä määriä muita hanhilajeja. Olhavassa havaittiin kevätmuutolla yhteensä 109 määritettyä metsähanhea ja 108 määrittämätöntä harmaahanhea (todennäköisesti pääosin metsähanhia). Lisäksi havaittiin 39 merihanhea, 2 lyhytnokkahanhea, 10 kanadanhanhea sekä yksi valkoposkihanhi (taulukko 3). Suurin osa havaituista hanhista muutti rantaviivan suuntaisesti luoteeseen tuulivoimapuiston länsipuolella (kuva 7). Muuttoa kulki kuitenkin hajanaisesti eri suuntiin laajemmalla alueella rantaviivan itäpuolella, painottuen jälleen tuulivoimapuiston itäpuolelle. Keväällä havaittiin jonkun verran myös ns. paluumuuttoa, jolloin osa hanhista palasi liian talvisten pesimäolosuhteiden takia sisämaasta takaisin rannikolle. Noin 18 % kaikista havaituista hanhista muutti Olhavan tuulivoimapuiston kautta. Kevätmuutolla hanhien lentokorkeudet jakaantuivat melko lailla tasan törmäyskorkeuden alapuolelle ja törmäyskorkeudelle. Keväällä 2012 Myllykankaalla ja Olhavassa havaittiin yhteensä vajaa 200 metsähanhea sekä noin 140 määrittämätöntä harmaahanhea. Korkeampien yksilömäärien lisäksi hanhien muuton kuva oli keväällä 2012 muutoin hyvin samanlainen kuin nyt Olhavassa havaittu hanhien kevätmuutto ( 2012). Kaikista keväällä 2014 havaituista hanhista noin 13 % muutti törmäyskorkeudella Olhavan tuulivoimapuiston läpi (taulukko 3).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 13 (47) Kuva 7. Hanhien havaittu kevätmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 256). 4.2.2 Syysmuutto Syksyllä valtaosa Iissä havaituista hanhista muuttaa laulujoutsenen tavoin koillisesta Perämeren rannikolle, jatkaen muuttoaan lounaaseen meren ylle (kuva 8). Syksyllä hanhet muuttavat kevättä hajanaisemmin ja usein leveänä rintamana mantereen yllä ja kaukana merellä. Hanhien muutto ajoittuu syyskuun alusta lokakuun puoliväliin, mutta havaittavissa olevan muuton määrä ja muuttoreitit riippuvat huomattavasti vallitsevista sää- ja tuuliolosuhteista. Olhavan muutonseurannassa havaittiin syksyllä vain 28 metsähanhea, 12 tundrahanhea sekä 20 valkoposkihanhea (taulukko 3). Havaittua muuttoa voidaan pitää etenkin metsähanhen kohdalla melko vähäisenä. Syysmuutolla hanhien lentokorkeudet painottuivat törmäyskorkeudelle, mutta osa linnuista muutti myös törmäyskorkeuden alapuolella. Lähes kaikki havaitut hanhet muuttivat sisämaasta lounaaseen Olhavan tuulivoimapuiston pohjoispuolelta, osin Nybyn tuulivoimapuiston pohjoisosan kautta. Yhtään muuttavaa hanhea ei havaittu lentävän törmäyskorkeudella tuulivoimapuistojen läpi (taulukko 3).

14 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 8. Hanhien havaittu syysmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 28). 4.2.3 Havaittu käyttäytyminen Keväällä yhteensä 24 hanhihavaintoon (68 yks.) on kirjattu lisätietoja lintujen käyttäytymisestä. Suurin osa havainnoista koskee pieniä parvia. Kerran havaittiin 12 merihanhen ja yhden metsähanhen parvi, joka nousi Olhavan tuulivoimapuiston koillispuoleiselta Ulkusuolta ja suuntasi törmäyskorkeuden alapuolella Nybyn rakenteilla olevan tuulivoimapuiston kautta länsilounaaseen merelle. Tässä vaiheessa Nybyn alueella oli nostettu vasta osittaisia voimalatorneja, eikä lintujen lentoreiteissä havaittu muutoksia niiden lentäessä alueen yli. Viisi hanhiparvea (14 yks.) havaittiin lentävän alle 500 metrin etäisyydelle suoraan kohti Olhavan tuulivoimaloita, mutta muuttavan lentoreittiään ja kiertävän tuulivoimapuiston ulkokautta. Seitsemän hanhiparvea (13 yks.) lensi suoraviivaisesti tuulivoimaloiden välistä ilman suurempia väistöliikkeitä ja 9 parvea (28 yks.) lensi tuulivoimaloiden välissä selvästi tuulivoimaloita väistellen. Lähes poikkeuksetta hanhet lensivät tuulivoimapuiston läpi likimain suoraviivaisesti vaikka väistelivätkin tuulivoimaloita. Yhden pohjoiseen muuttavan metsähanhen havaittiin kuitenkin lentävän törmäyskorkeudella tuulivoimapuiston sisään, jonka jälkeen lintu kierteli alueella hätääntyneenä tuulivoimaloita väistellen, ja suuntasi kohtisuoraan länteen tuulivoimapuiston ulkopuolelle, jonka jälkeen se kääntyi lentämään rantaviivan suuntaisesti luoteeseen. Olhavassa havaittiin myös tuulivoimapuiston itä- ja koillispuolisilla soilla ja lammilla todennäköisesti pesivien merija metsähanhien liikkeitä tuulivoimapuiston läpi. Pesivät linnut lensivät lähes poikkeuksetta törmäyskorkeuden alapuolella Olhavan tuulivoimapuiston läpi, eikä niiden lentoreiteissä ollut havaittavissa selkeitä väistöliikkeitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 15 (47) 4.3 Kalasääski 4.3.1 Kevätmuutto Olhavan kevätmuutontarkkailun aikana havaittiin yhteensä 13 muuttavaa kalasääskeä (taulukko 3). Määrä on melko vähäinen verrattuna esimerkiksi keväällä 2012 Olhavassa ja Myllykankaalla havaittuun noin 30 kalasääskeen (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2012). Havaitut sääkset muuttivat rannikkoa seuraillen tuulivoimapuiston länsipuolelta sekä osin tuulivoimapuiston itäpuolelta. Muuttavien sääksien lentokorkeudet painottuvat voimakkaasti törmäyskorkeudelle. Yhtään muuttavaa sääkseä ei havaittu lentävän Olhavan tuulivoimapuiston kautta (taulukko 3). 4.3.2 Syysmuutto Syysmuutolla havaittiin yhteensä kuusi kalasääskeä (taulukko 3). Sääksen muutto painottui tuulivoimapuiston länsipuolelle, mutta kaksi lintua havaittiin lentävän myös Olhavan-Nybyn tuulivoimapuistojen kautta. Havaittujen sääksien lentokorkeudet jakaantuivat tasan törmäyskorkeudelle ja sen yläpuolelle, ja vajaa 17 % kaikista havaituista sääksistä muutti törmäyskorkeudella tuulivoimapuistojen läpi (taulukko 3). 4.3.3 Havaittu käyttäytyminen Kevätmuuton aikana kirjattiin vain yhden törmäyskorkeudella muuttavan kalasääsken selvästi väistäneen tuulivoimaloita ja kiertäneen Olhavan tuulivoimapuiston länsipuolelta (kuva 9). Toukokuussa kirjattiin sen sijaan viisi havaintoa Olhavan tuulivoimapuiston itä- ja koillispuolella pesivien kalasääskien liikkeistä, jotka käyvät saalistamassa tuulivoimapuiston länsi- ja luoteispuoleisella rannikkoalueella. Kaikki havaitut lennot kulkivat rakenteilla olleen Nybyn tuulivoimapuiston kautta. Kaksi kertaa sääksen havaittiin nousevan kalan kanssa Olhavajokisuulta ja suuntaavan suoraan koilliseen kohti pesimäpaikkoja. Molemmilla kerroilla sääkset alkoivat kaarrella ja nostaa korkeutta Olhavan tuulivoimapuiston lounais- ja länsipuolella noin 500 1000 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista, jonka jälkeen linnut suuntasivat tuulivoimaloiden länsipuolella luoteeseen tuulivoimapuiston kiertäen, ja kääntyivät itään ja koilliseen kohti pesimäpaikkoja heti Olhavan tuulivoimapuiston pohjoispuolelta (kuva 10). Yhden kerran kaksi sääkseä nousi Sahaojan suulta suunnaten itään kohti Olhavan tuulivoimapuiston pohjoisimpia tuulivoimaloita, linnut alkoivat kaarrella ja nostaa korkeutta noin 500 metriä tuulivoimaloiden länsipuolella, jonka jälkeen ne kiersivät tuulivoimaloiden pohjoispuolelta Nybyn tuulivoimapuiston kautta ja suuntasivat itään kohti pesimäpaikkoja (kuva 10). Tässä vaiheessa Nybyn tuulivoimapuistossa oli nostettu vasta osittaisia voimalatorneja, jotka eivät vaikuttaneet lintujen liikkeisiin. Kuva 9. Havainnollistava esimerkki joidenkin kevätmuutolla havaitun kalasääsken väistöliikkeestä Olhavan tuulivoimapuiston kohdalla. Kuva 10. Havainnollistava esimerkki joidenkin keväällä havaittujen ja saalista kantavien kalasääskien (3 yksilöä) väistöliikkeestä Olhavan tuulivoimapuiston kohdalla ja lintujen suuntaamisesta pesäpaikoilleen.

16 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.4 Merikotka 4.4.1 Kevätmuutto Merikotka on Perämeren rannikkoalueella varsin yleinen kevätmuuttaja, jonka muuttoreitti kulkee leveällä vyöhykkeellä pitkin rannikkoaluetta. Muuttajien lisäksi alueella havaitaan vuosittain runsaasti eri-ikäisiä kierteleviä lintuja, joiden erotteleminen muuttavista linnuista on vaikeaa. Merikotkan muuttokausi on melko pitkä, kestäen maaliskuulta toukokuulle, joten osa muutosta oli mennyt ohi jo ennen muutontarkkailun aloitusta. Olhavan kevätmuutonseurannassa havaittiin yhteensä 25 merikotkaa (taulukko 3), joka on alueellisesti merkittävä määrä. Olhavassa ja Myllykankaalla havaittiin keväällä 2012 yhteensä 20 muuttavaa merikotkaa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2012). Keväällä 2014 Havaittu merikotkamuutto jakaantui melko tasaisesti tuulivoimapuiston länsi- ja itäpuolelle, mutta yksittäisiä lintuja muutti eri suuntiin laajemmalla alueella (kuva 11). Merikotkan lentokorkeudet painottuivat keväällä törmäyskorkeudelle, mutta lintuja muutti tasaisesti sekä törmäyskorkeuden alapuolella että sen yläpuolella. Havaituista merikotkista 4,0 % muutti törmäyskorkeudella Olhavan tuulivoimapuiston läpi (taulukko 3). Kuva 11. Merikotkan havaittu kevätmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 25). 4.4.2 Syysmuutto Merikotka on Perämeren alueella yleinen muuttaja, ja niitä havaittiin melko tasaisesti koko syysmuutontarkkailun aikana elokuusta lokakuulle. Merikotkan muutto painottuu kuitenkin usein lokakuun puoliväliin. Olhavan muutonseurannassa havaittiin syksyllä yhteensä 28 merikotkaa (taulukko 3), joka on alueellisesti merkittävä määrä. Myllykankaalla havaittiin syksyllä 2011 yhteensä 21 muuttavaa merikotkaa (Pöyry Finland Oy 2011) (taulukko 4). Syksyllä 2014 havaittu merikotkamuutto painottui noin 2,5 km etäisyydelle havainnointipaikan itäpuolella sekä aivan tuulivoimapuiston länsireunalle. Etupäässä yksittäisiä lintuja kuitenkin muutti eri suuntiin laajemmalla alueella (kuva 12). Vain kaksi yksilöä muutti Olhavan-Nybyn tuulivoimapuistojen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 17 (47) kautta. Havaittujen merikotkien lentokorkeudet painottuivat selvästi törmäyskorkeudelle. Kaikista havaituista merikotkista 3,6 % muutti törmäyskorkeudella tuulivoimapuistojen läpi (taulukko 3). Kuva 12. Merikotkan havaittu syysmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 28). 4.4.3 Havaittu käyttäytyminen Keväällä kirjattiin kahden merikotkayksilön kohdalle lisätietoja niiden käyttäytymisestä tuulivoimaloiden kohdalla. Yksi merikotka lensi törmäyskorkeudella etelään, suoraan kohti Olhavan tuulivoimapuiston itäisimpiä tuulivoimaloita, mutta muutti lentorataansa noin 500 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista ja kiersi ne itäpuolelta jatkaen lentoaan etelään. Yhden merikotkan havaittiin lentävän törmäyskorkeudella suoraan Olhavan tuulivoimapuiston itäosan läpi ilman havaittavia väistöliikkeitä. Syksyllä havaittuihin merikotkiin ei kirjattu lisätietoja. 4.5 Piekana 4.5.1 Kevätmuutto Piekana on runsain Iin rannikkoalueen kautta muuttava petolintu, ja kaakosta luoteeseen muuttavana lajina sen muuttovirta tiivistyy voimakkaasti Perämeren pohjukan rannikkoalueelle. Osa Iin alueella havaittavista piekanoista on kiertänyt Siikajoelta Hailuotoon, missä suurin osa linnuista suuntaa koilliseen päätyen mantereelle Haukiputaalla sekä Iissä. Lisäksi osa kauempaa sisämaasta tulevista piekanoista kiertää Liminganlahden ja Kempeleenlahden itäpuolelta. Olhavassa piekanan muuttoreitti on siten jo luontaisesti kaksiosainen osan linnuista muuttaessa rantavyöhykettä seuraillen ja osan muuttaessa kauempana sisämaassa. Piekanan muutto painottuu huhtikuun loppupuoliskolle, jonka aikana Olhavassa havaittiin yhteensä 279 muuttavaa piekanaa (taulukko 3). Vallitseva tuulen suunta vaikuttaa piekanan havaittavissa oleviin muuttajamääriin sekä muuttoreitteihin mm. sitä kautta kuinka suuri osuus idempänä mantereen yläpuolella muuttavista piekanoista kerääntyy rantaviivan tuntu-

18 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY maan. Esimerkiksi keväällä 2012 Iin pohjoisella rannikkoalueella havaittiin yhteensä yli 500 piekanaa ( 2012). Kevätmuutolla havaittujen piekanojen muutto jakaantui melko tasaisesti tuulivoimapuiston länsi- ja itäpuolelle, joka kuvastelee Olhavan kohdalla muuttoreitin kaksijakoisuutta. Lännessä piekanan muutto tiivistyi noin 1,5 km levyiselle vyöhykkeelle ja idässä noin 2 km levyiselle vyöhykkeelle heti Olhavan tuulivoimapuiston ulkopuolelle (kuva 13). Keväällä vajaa 12 % havaituista piekanoista muutti Olhavan tuulivoimapuiston kautta. Piekanan lentokorkeudet vaihtelevat tyypillisesti päivän aikana siten, että aamupäivällä linnut muuttavat pääasiassa törmäyskorkeuden alapuolella tai sen alaosissa ja nousevat päivän lämmetessä korkeammalle törmäyskorkeuden yläosiin sekä sen yläpuolelle. Keväällä havaituista piekanoista noin puolet muutti törmäyskorkeudella, ja kaikista havaituista linnuista noin 8 % muutti törmäyskorkeudella Olhavan tuulivoimapuiston läpi (taulukko 3). Kuva 13. Piekanan havaittu kevätmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 279). 4.5.2 Syysmuutto Syksyllä piekanat suuntaavat pääasiassa kaakkoon, jolloin suuri osa luoteisen Fennoskandian alueella pesineistä linnuista muuttaa Perämeren koillisrannikon suuntaisesti. Olhavan muutonseurannassa havaittiin syksyllä yhteensä 981 piekanaa (taulukko 3), joka on valtakunnallisesti merkittävä määrä ja yksi suurimpia Pohjois-Pohjanmaalla koskaan havaittuja piekanan syysmuuttoja. Myllykankaalla havaittiin syksyllä 2011 yhteensä 695 muuttavaa piekanaa (Pöyry Finland Oy 2011) (taulukko 4). Piekanan syysmuutto painottuu yleensä syyskuun loppuun ja lokakuulle, päämuuton ajoittuessa vuonna 2014 9. 15.10. väliselle ajalle. Valtaosa piekanamuutosta eli 75 % havaituista linnuista muutti kaakkoon noin 2 5 km etäisyydeltä havainnointipaikan itä- ja koillispuolelta (kuva 14). Päämuuttopäivinä havainnointipaikan itä- ja koillispuolelle sijoittunut muuttovirta tiivistyi hyvin voimakkaasti noin 1 2 km leveälle vyöhykkeelle ja noin 40 100 metrin korkeudelle. Piekanan syysmuutto kulki siten huomattavan keskitetysti rakenteilla olleen Myllykankaan tuulivoimapuiston itäosan kautta. Huomattavaa oli myös se, että muuttovirta ei siirtynyt merkittävästi tuulen suunnan ja voimakkuuden vaihtuessa päämuuttopäivien välillä. Kauempana havainnointi-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 19 (47) paikan pohjois- ja koillispuolella muuttoa suuntautui enemmän myös itään ja itäkaakkoon. Noin 11 % kaikista havaituista piekanoista muutti Olhavan-Nybyn tuulivoimapuistojen kautta, mutta lintujen jakaantuessa tasan eri lentokorkeusluokkiin vain 3,7 % kaikista havaituista piekanoista muutti tuulivoimapuistoalueen läpi törmäyskorkeudella (taulukko 3). Kuva 14. Piekanan havaittu syysmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 981). 4.5.3 Havaittu käyttäytyminen Keväällä 28 piekanahavaintoon (41 yksilöä) kirjattiin lisätietoja lintujen käyttäytymisestä Olhavan tuulivoimapuiston kohdalla. Yhteensä 16 piekanaa havaittiin muuttavan kohti Olhavan tuulivoimaloita, mutta selvästi väistävän niitä ja kiertävän tuulivoimapuiston ulkopuolelta alueen ohi. Yhteensä 6 piekanaa kiersi tuulivoimapuiston itäpuolelta ja 10 piekanaa sen länsipuolelta alueen ohi (kuva 15). Olhavan tuulivoimapuiston eteläpuolella meren yli mantereelle saapuvat piekanat lensivät tyypillisesti muutamia kilometrejä koilliseen mantereen ylle, ja kääntyivät rannikon suuntaisesti luoteeseen vasta kauempana sisämaassa muuttaen Olhavan tuulivoimapuiston itäpuolelta (kuva 15). Olhavan tuulivoimapuiston länsi- ja lounaispuolella meren yli saapuvien piekanojen väistöliikkeet olivat kuitenkin huomattavia, koska tuulivoimapuiston kohdalla rannikolle saapuvat linnut alkoivat heti mantereen yläpuolella kaarrellen nostaa korkeuttaan ja kääntyivät saman tien muuttamaan luoteeseen rantaviivan suuntaisesti tuulivoimaloiden länsipuolelta (kuva 15). Törmäyskorkeuden yläpuolella tuulivoimapuiston kautta muuttavat piekanat lensivät suoraviivaisesti alueen yli välittämättä tuulivoimaloista. Yhteensä 12 alueen kautta muuttanutta piekanaa lensi suoraviivaisesti tuulivoimapuiston läpi törmäyskorkeudella tai sen alapuolella siten, että niiden lentoreiteissä ei ollut havaittavissa selkeitä väistöliikkeitä, vaan ne olivat todennäköisesti valinneet lentoreittinsä tuulivoimapuiston läpi jo hyvissä ajoin. Viiden piekanan havaittiin selvästi väistelevän tuulivoimaloita niiden muuttaessa tuulivoimapuiston läpi. Kaksi piekanaa lensi törmäyskorkeudella kohti roottoria, mutta linnut alkoivat noin 100 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta kaartelemaan ja ottamaan korkeutta, jonka jälkeen ne kiersivät tuulivoimalan

20 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Syysmuutolla 31 piekanahavaintoon (69 yksilöä) kirjattiin lisätietoja lintujen käyttäytymisestä. Yhteensä 26 piekanan havaittiin muuttavan kohti Olhavan-Nybyn tuulivoimapuistoa, mutta muuttavan lentoreittiään ja kiertävän tuulivoimapuistojen ulkopuolelta noin 300 600 metrin etäisyydeltä lähimmistä tuulivoimaloista (kuva 16). Kaikkiaan 14 piekanaa muutti tuulivoimapuiston läpi törmäyskorkeudella tai sen alapuolella siten, että lintujen lentoreiteissä ei ollut havaittavissa selkeitä väistöliikkeitä tuulivoimapuistojen alueella. Yhden piekanan havaittiin saapuvan törmäyskorkeuden alapuolella pohjoisesta suoraan kohti Parviaisenkankaan havainnointipaikkaa, mutta väistävän selkeästi Parviaisenkankaan pohjoispuolella olevia tuulivoimaloita ja suunnaten tuulivoimapuiston läpi kulkevan voimalinjan suuntaisesti Olhavan tuulivoimapuiston itäosan kautta alueen läpi (kuva 16). Yhteensä 19 piekanaa muutti suoraviivaisesti tuulivoimapuiston yli törmäyskorkeuden yläpuolella. Kuva 15. Havainnollistava esimerkki joidenkin kevätmuutolla havaittujen piekanojen väistöliikkeistä Olhavan tuulivoimapuiston kohdalla. Kuva 16. Havainnollistava esimerkki joidenkin syysmuutolla havaittujen piekanojen väistöliikkeistä Olhavan tuulivoimapuiston kohdalla. 4.6 Hiirihaukka 4.6.1 Kevätmuutto Hiirihaukka on piekanan sukulaislajina fyysisesti hyvin samanlainen lentäjä, mutta eteläisemmän levinneisyyden vuoksi se ei ole Perämeren koillisrannikolla yhtä runsaslukuinen muuttaja. Olhavassa havaittiin keväällä vain 16 muuttavaa hiirihaukkaa (taulukko 3), joka on huomattavan vähäinen määrä käytettyyn havainnointiaikaan nähden. Esimerkiksi keväällä 2012 Iin pohjoisella rannikkoalueella havaittiin yli 100 hiirihaukkaa ( 2012). Havaitut hiirihaukat jakaantuivat melko tasaisesti tuulivoimapuiston länsi- ja itäpuolelle, ja 6,3 % havaituista hiirihaukoista muutti Olhavan tuulivoimapuiston kautta (kuva 17). Hiirihaukan lentokorkeudet painottuivat törmäyskorkeuden alapuolelle, mutta vajaa kolmannes havaituista linnuista muutti törmäyskorkeudella. Keväällä ei havaittu yhtään tuulivoimapuiston läpi törmäyskorkeudella muuttavaa hiirihaukkaa (taulukko 3).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 21 (47) Kuva 17. Hiirihaukan havaittu kevätmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 16). 4.6.2 Syysmuutto Olhavan muutonseurannassa havaittiin syksyllä yhteensä vain 77 hiirihaukkaa (taulukko 3), joka on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi syksyllä 2011 Myllykankaalla havaittu 395 muuttavaa hiirihaukkaa (Pöyry Finland Oy 2011) (taulukko 4). Hiirihaukan syysmuutto painottuu yleensä elokuun loppuun ja syyskuun alkupuoliskolle, päämuuton ajoittuessa vuonna 2014 25.8. 12.9. väliselle ajalle. Havaittu hiirihaukkamuutto hajaantui melko tasaisesti noin 5 km leveälle vyöhykkeelle rannikon itäpuolella (kuva 18), ja reilu kolmannes havaituista linnuista muutti Olhavan-Nybyn tuulivoimapuistojen kautta. Suurin osa havaituista hiirihaukoista muutti törmäyskorkeudella sekä sen yläpuolella. Kaikista havaituista hiirihaukoista 13 % muutti tuulivoimapuistoalueen läpi törmäyskorkeudella (taulukko 3).

22 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 18. Hiirihaukan havaittu syysmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 77). 4.6.3 Havaittu käyttäytyminen Keväällä neljän hiirihaukkahavaintoon merkittiin lisätietoja lintujen käyttäytymisestä tuulivoimaloiden kohdalla. Kahden hiirihaukan havaittiin aluksi lentävän kohti tuulivoimaloita, mutta muuttavan lentoreittiään noin 300 500 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista ja kiertävän tuulivoimapuiston ulkopuolelta alueen ohi. Yhden hiirihaukan havaittiin lisäksi kiertelevän paikallisen oloisena törmäyskorkeuden alapuolella ja törmäyskorkeudella Parviaisenkankaan ja Sahajärven välisellä alueella. Syysmuutolla 11 hiirihaukkahavainnon (15 yksilöä) lisätietoihin merkittiin tietoja lintujen käyttäytymisestä tuulivoimaloiden kohdalla. Kaksi hiirihaukkaa lensi aluksi kohti Olhavan tuulivoimaloita, mutta muutti selvästi lentoreittiään ja ohitti lähimmät tuulivoimalat noin 500 metrin etäisyydeltä tuulivoimapuistojen ulkopuolelta kiertäen. Kuusi hiirihaukkaa lensi korkealla törmäyskorkeuden yläpuolella Olhavan-Nybyn tuulivoimapuistojen yli. Viisi hiirihaukkaa muutti törmäyskorkeudella tuulivoimapuistojen läpi, joista neljä lintua lensi suoraviivaisesti alueen läpi ilman havaittavia väistöliikkeitä ja yksi lintu lensi selvästi tuulivoimaloita väistellen alueen läpi. Lisäksi elokuun loppupuolen havainnoinnin aikana Olhavan tuulivoimapuiston itäosassa, Kärrymäen alueella ja sen pohjoispuolella, havaittiin kaksi paikallista nuorta hiirihaukkaa. Alueella on todennäköisesti pesinyt hiirihaukka kesällä 2014, ja alueella on ollut reviiri myös aiempina vuosina. Nuoret hiirihaukat lentelivät alueella harvakseltaan, pääosin törmäyskorkeuden alapuolella, mutta myös törmäyskorkeudella. Linnut eivät näennäisesti välittäneet mitään niiden ympärillä olevista tuulivoimaloista, ja ne kaartelivat ja kisailivat paikoin hyvinkin lähellä pyörivää roottoria.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 23 (47) 4.7 Mehiläishaukka 4.7.1 Kevätmuutto Mehiläishaukka on keväällä muita petolintuja selvästi myöhäisempi muuttaja, jolloin sen päämuutto ajoittuu toukokuun lopulle ja kesäkuun alkupäiviin. Olhavassa havaittiin keväällä vain yksi muuttava mehiläishaukka (taulukko 3), koska muutontarkkailu lopetettiin jo ennen mehiläishaukan päämuuttokautta. Myös keväällä 2012 alueella havaittiin vain yksi mehiläishaukka, ja muutontarkkailu lopetettiin niin ikään ennen lajin päämuuttokautta ( 2012). Mehiläishaukan kevätmuuton kuva alueella onkin puutteellinen. 4.7.2 Syysmuutto Olhavan muutonseurannassa havaittiin syksyllä yhteensä 188 mehiläishaukkaa (taulukko 3). Myllykankaalla havaittiin syksyllä 2011 yhteensä 213 muuttavaa mehiläishaukkaa (Pöyry Finland Oy 2011) (taulukko 4). Mehiläishaukan syysmuutto painottuu yleensä elokuun loppuun, päämuuton ajoittuessa vuonna 2014 25. 29.8. väliselle ajalle. Havaittu mehiläishaukkamuutto painottui Olhavan-Nybyn tuulivoimapuistojen ja rantaviivan väliselle alueelle, mutta mehiläishaukkoja muutti kohtalaisesti myös tuulivoimapuistojen itäpuolella (kuva 19). Vajaa kolmannes havaituista mehiläishaukoista muutti tuulivoimapuistojen kautta. Mehiläishaukan muutto painottuu alkusyksyyn ja myöhäiseen aamupäivään sekä iltapäivään, jolloin linnut muuttavat yleensä nousevia ilmavirtauksia hyödyntäen hyvin korkealla. Syksyllä 2014 havaituista mehiläishaukoista 76 % muutti törmäyskorkeuden yläpuolella. Kaikista havaituista mehiläishaukoista 3,7 % muutti tuulivoimapuistoalueen läpi törmäyskorkeudella (taulukko 3). Kuva 19. Mehiläishaukan havaittu syysmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 188).

24 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.7.3 Havaittu käyttäytyminen Syysmuutolla 11 mehiläishaukkahavaintoon (31 yksilöä) oli kirjattu lisätietoja lintujen käyttäytymisestä tuulivoimaloiden kohdalla. Yhteensä neljä mehiläishaukkaa muutti hieman törmäyskorkeuden yläpuolella aluksi kohti tuulivoimaloita, mutta muutti selvästi lentoreittiään ja kiersi tuulivoimapuistojen länsipuolelta. Kuusi mehiläishaukkaa muutti noin 500 metrin etäisyydellä tuulivoimaloiden itäpuolella, hieman törmäyskorkeuden yläpuolella lentäen eteläkaakkoon, mutta Ulkusuon eteläosissa ne käänsivät lentoreittiään enemmän itäkaakkoon väistäen Kärrymäelle ja Ulkusuon kaakkoispuolelle sijoittuvat tuulivoimalat itäpuolelta. Myös kolme muuta mehiläishaukkaa kiersi vastaavalla tavalla Olhavan tuulivoimapuiston itäisimmät tuulivoimalat, mutta linnut jäivät kaartelemaan ja nostamaan korkeuttaan niiden pohjoispuolella Parviaisenkankaan koillispuolelle ennen tuulivoimaloiden kiertämistä. Yhteensä 12 mehiläishaukkaa muutti selvästi törmäyskorkeuden yläpuolella tuulivoimapuiston yli ilman selviä muutoksia lentoreitissä. Yksi mehiläishaukka saapui törmäyskorkeuden yläpuolella lentäen kohti tuulivoimaloita, mutta jäi kaartelemaan ja nostamaan lentokorkeuttaan tuulivoimapuistojen luoteispuolelle, jonka jälkeen se lensi suoraviivaisesti tuulivoimapuistojen yli. 4.8 Maakotka 4.8.1 Kevätmuutto Maakotkan keväinen muuttoreitti kulkee merkittävässä määrin Perämeren rannikkoalueen kautta, ja se tiivistyy piekanan tavoin Hailuodossa, mistä linnut jatkavat muuttoaan pohjoiseen meren ylle sekä koilliseen kohti Haukiputaan ja Iin rannikkoa. Maakotka on hyvin aikainen muuttaja, ja sen muuttokausi kestää helmikuun lopulta huhtikuun alkuun, jolloin sen päämuuttokausi oli ohi ennen Olhavan muutontarkkailun alkua. Olhavassa havaittiin keväällä neljä muuttavaa maakotkaa (taulukko 3), jotka kaikki havaittiin kevään ensimmäisen muutontarkkailupäivän 9.4. aikana. Havaituista maakotkista kolme muutti pohjoisluoteeseen Olhavan tuulivoimapuiston itäpuolelta ja yksi lintu noin 2,0 km sen itäpuolelta (kuva 20). Puolet maakotkista muutti törmäyskorkeudella ja puolet sen yläpuolella. Yhtään maakotkaa ei havaittu muuttavan Olhavan tuulivoimapuiston kautta (taulukko 3). Keväällä 2012 alueella havaittiin kolme maakotkaa ( 2012). Vähäisten havaintomäärien ja muutontarkkailujen ajoittumisen vuoksi lajin kevätmuuton kuva alueella on jokseenkin puutteellinen. 4.8.2 Syysmuutto Maakotka on myöhäissyksyn muuttaja, jonka muutto painottuu piekanan tavoin voimakkaasti Perämeren koilliselle rannikolle. Olhavan syysmuutontarkkailun aikana havaittiin yhteensä 31 maakotkaa (taulukko 3), joka on valtakunnallisesti merkittävä määrä ja yksi suurimpia Pohjois-Pohjanmaalla koskaan havaittuja syysmuuttoja. Myllykankaalla havaittiin syksyllä 2011 yhteensä 11 muuttavaa maakotkaa (Pöyry Finland Oy 2011) (taulukko 4). Maakotkan syysmuutto painottuu yleensä lokakuulle, päämuuton ajoittuessa vuonna 2014 9. 20.10. väliselle ajalle. Havaittu maakotkamuutto painottui Olhavan tuulivoimapuiston itäpuolella noin 2,5 km leveälle vyöhykkeelle, mutta yksittäisiä lintuja muutti Olhavan tuulivoimapuistoalueen kautta sekä sen länsipuolella (kuva 21). Maakotkan muutto painottuu myöhäiseen aamupäivään sekä iltapäivään, jolloin suurin osa linnuista muuttaa törmäyskorkeudella. Syksyllä yksi maakotka muutti törmäyskorkeuden alapuolella Olhavan-Nybyn tuulivoimapuistojen läpi (taulukko 3).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Olhavan tuulivoimapuisto 25 (47) Kuva 20. Maakotkan havaittu kevätmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 2). Kuva 21. Maakotkan havaittu syysmuutto Olhavassa. Nuolen koko kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta (yksilömäärä: 31).

26 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.8.3 Havaittu käyttäytyminen Keväällä kahteen maakotkahavaintoon on kirjattu lisätietoja linnun käyttäytymisestä tuulivoimaloiden kohdalla. Yksi maakotka muutti törmäyskorkeudella luoteeseen, suoraan kohti Kärrymäelle sijoittuvaa Olhavan tuulivoimapuiston kaakkoisinta tuulivoimalaa, mutta lintu muutti selkeästi lentoreittiään kääntyen enemmän pohjoiseen ja kiertäen Olhavan itäosan tuulivoimalat noin 500 metrin etäisyydeltä. Lisäksi toinen maakotka muutti törmäyskorkeudella suoraviivaisesti luoteeseen noin 500 metrin etäisyydeltä tuulivoimaloiden itäpuolelta, eikä sen lentoreiteissä havaittu selkeitä väistöliikkeitä. Syysmuutolla kolmeen maakotkahavaintoon (5 yksilöä) on merkitty lisätietoja lintujen käyttäytymisestä tuulivoimaloiden kohdalla. Yksi maakotka saapui luoteesta hieman törmäyskorkeuden yläpuolella lentäen likimain tuulivoimapuiston läpi kulkevaa voimalinjaa pitkin kohti Nybyn alueen pohjoisimpia tuulivoimaloita, mutta käänsi lentoreittiään alueen pohjoispuolella itäkaakkoon ja ohitti Olhavan tuulivoimapuiston itäisimmät tuulivoimalat noin 500 800 metrin etäisyydeltä niiden itäpuolelta. Kolmen maakotkan parvi saapui törmäyskorkeudella lentäen luoteesta Myllykankaan rakenteilla olleen tuulivoimapuiston läpi noin Säynäjäkankaan ylle, jossa linnut kaartelivat pitkään nostaen korkeuttaan. Kotkat jatkoivat noin 800 1000 metrin etäisyydellä tuulivoimaloiden itäpuolella ja selvästi törmäyskorkeuden yläpuolella lentäen kohti Olhavan tuulivoimapuiston itäisimpiä tuulivoimaloita, joiden yli ne lensivät. Lisäksi yhden maakotkan havaittiin kiertelevän hitaasti törmäyskorkeuden alapuolella lentäen Myllykankaan ja Nybyn alueen läpi kohti Olhavan tuulivoimapuistoa, jossa se ohitti Parviaisenkankaan havainnointipaikan itäpuolelta (kuva 22). Tässä tilanteessa Nybyn ja Olhavan tuulivoimalat eivät olleet toiminnassa täysin tyynen sään vuoksi. Kuva 22. Nuori maakotka kiertelemässä törmäyskorkeuden alapuolella Olhavan Nybyn tuulivoimapuistojen läpi. Tässä tilanteessa tuulivoimalat eivät olleet toiminnassa täysin tyynen sään vuoksi. Tuulivoimaloiden toimiessa maakotkien havaittiin pääsääntöisesti väistävän tuulivoimaloita.