Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Samankaltaiset tiedostot
METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa

Erikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Neuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma?

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma Jouni Pykäläinen p ,

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Yksityismetsien metsäsuunnittelu 2010 nykytilanne ja kehittämistarpeita

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Metsäsuunnitelman kehittäminen TIKO-hankkeessa tutkittua

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Kuortaneen ajantasaistushanke

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

Jyväskylän kaupungin metsät

kannattava elinkeino?

Miltä metsäsi näyttää hakkuun jälkeen?

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Riittääkö puu VMI-tulokset

Metsänomistajien päätöksenteko ja suunnittelupalvelutarpeet

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen

METSÄSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN METSÄNOMISTAJAN NÄKÖKULMASTA

Käyttömuotojen yhteensovittamisen haaste kokemuksia Rukalta MoTaSu - hankkeesta

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet yksityismetsänomistajien metsänomistajuuspuheessa: eväitä päätöstuen ja neuvonnan kehittämiseen

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Muinaisjäännösrekisterin hyödyntäminen Metsä Groupissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

METSÄTALOUSYRITTÄJYYDEN OSAAMISALA

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

No millaista metsätietoa jj tarvitaan?

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Metsäkeskusten metsävaratieto käyttöön hyvillä palveluilla

Miten metsänomistajat ja heidän palvelutarpeensa muuttuvat

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Metsien monimuotoisuutta edistävä päätöstuki. Mikko Kurttila, Teppo Hujala, Mirja Rantala, Katri Korhonen & Leena A. Leskinen

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

Suometsien hoidon organisointimallit. Jori Uusitalo ja Sanna Kittamaa

Puumarkkinoille lisäruiskeita

MetKu Metsävaratiedon kustannushyötyanalyysi

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa -hanke. Helsinki Sanna Hakolahti Mhy Etelä-Savo

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Lieksan seurakunta metsänomistajana

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Kuvioton metsäsuunnittelu

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kainuun metsäohjelma

Uusimmat metsävaratiedot

Transkriptio:

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1

Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun käytäntöjä, 10 vuodessa tapahtuneita muutoksia sekä palvelutarpeita. Verrataan vanhan kyselyn (Pesonen ym. 1998) tuloksiin Arvioidaan kysyntää maksullisille lisäsuunnittelupalveluille Vaihe 2: Selvitetään monipuolisemmin omistajien metsällistä päätöksentekoa ja siihen liittyviä päätöstukitarpeita. Tuloksia ensi vuonna 2

Osallistuminen metsäsuunnitelman laadintaan Olen ollut tyytyväinen metsäsuunnitelmaani Sain opastusta suunnitelman käytöstä * Keskustelin suunnitelman laatijan kanssa metsieni käytön tavoitteista Pidin tarpeellisena osallistua metsäsuunnitelman laatimiseen Sain vaikuttaa hakkuiden ja hoitotöiden suunnitteluun riittävästi Minulle tarjottiin mahdollisuus osallistua metsäsuunnitelman laatimiseen *** Suunnitelman laatiminen oli keskusteleva ja opettavainen prosessi Oman työpanoksen käyttömahdollisuus huomioitiin toimenpiteitä suunniteltaessa Suunnittelija esitti kuvioille vaihtoehtoisia toimenpiteitä ja keskustelimme kokonaisuuden kannalta parhaasta toimenpiteestä *** Olin suunnittelijan mukana maastossa SO2009 SO1998 ** Tilallani rajattiin joitakin alueita puuntuotannon ulkopuolelle Esitin toiveita hakkuumääristä ja niiden ajoittamisesta ** Osallistuin lopullisen suunnitelman koostamiseen (hakkuusuunnitteen ja kuviokohtaiset toimenpiteet) Esitin tai rajoitin itse toimenpiteitä kuvioille Vaikutin kuviointiin ja kuvioiden kokoon Erojen merkitsevyys suhteellisen osuuden t-testillä ***=0,001 **=0,01 *=0,05 0 20 40 60 80 100 % vastaajista 3

Tietoisuus omista metsistä 100 % % vastaajista 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % SO SE Uudistushakkuukohteet SO SE Harvennushakkuukohteet SO SE Taimettumatonta aukkoa On kohteita Ei ole kohteita En osaa sanoa SO SE Harvennettavaa taimikkoa/nuorta metsää Noin 20 prosentilla ei ole käsitystä tilan kehitysluokista Suunnitelmaa omistamattomat (SE) epätietoisempia 4

Maksullisten metsäsuunnittelupalveluiden tarve Hakkuuvaihtoehtoja useille kuvioille ja koko tilalle Toimenpiteiden pohtiminen kuvioille maastossa yhdessä metsäsuunnitelman laatijan kanssa Keskustelu, jossa selvitetään metsien käytön tavoitteenne ja toiveenne metsäsuunnitelman laatimista varten Taloudelliset laskelmat metsäomaisuuteni tuotosta Metsäsuunnitelman käytön neuvonta esimerkiksi laatijan toimistolla Metsäsuunnitelman lopullinen koostaminen tietokoneella suunnitelman laatijan kanssa esimerkiksi metsänomistajan kotona Arvio koko tilani mahdollisesta myyntiarvosta Arvokkaiden luonto-, maisema ja virkistyskäyttökohteiden kartoittaminen tilaltani ja erityisten käsittelyjen miettiminen niille Riistanhoidollisesti tärkeiden kohteiden kartoittaminen koko tilalta ja erityisten käsittelyjen määrittäminen kohteille 0 20 40 60 80 100 % vastaajista Täysin tarpeeton Melko tarpeeton En osaa sanoa Melko tarpeellinen Erittäin tarpeellinen 5

70 60 50 40 % 30 20 10 Maksuvalmius metsäsuunnittelupalveluista (maksuttoman tiedotteen lisäksi) 0 0 /ha 1-4 /ha 5-8 /ha 9-12 /ha 13-16 /ha yli 16 /ha SO SE Kaikki ( /ha) SO ( /ha) SE ( /ha) Kaikki 4,4 5,6 3,7 Maksuhalukkuutta omaavat 8,9 8,9 8,7 6

Metsäsuunnittelun kehittämistarpeet Osallistumista suunnitelman laadintaan kehitettävä Ei isoja muutoksia 10 vuodessa Kysyntä ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa Suunnitelman laatijalla ei välttämättä tarpeeksi tietoa omistajan toiveista Uudet tuotteet 50 prosentilla omistajista maksuvalmius noin 9 /ha Laskelmaperusteinen tuote Neuvontaa sisältävä tuote Näiden yhdistelmä 7

Yhteenveto Suunnitelma vakiintunut omistajien tietopaketiksi Yli 60% vastaajista käytössään ainakin toinen metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelmiin ollaan tyytyväisiä Vaikka vuorovaikutuskäytännöt eivät ole kovasti muuttuneet Tietämättömiä omistajia ainakin 20 % Suunnitelman omistavilla muita parempi käsitys omista tiedoistaan Uusille tuotteille ainankin jonkin verran kysyntää Mitä 9 saa ja mitä sillä kuvitellaan saatavan? Julkaisu tekeillä, ilmestyy Metlan työraportteja sarjassa keväällä 8