ketjun MM- JA METSATALOUS MINISTERIÖ 08. 12, ad Nro SUOMEN SIIPIKARJALIITTO RY LOPPURAPORTTI Maa-ja metsätalousministeriön päätös erityisavustuksesta vuodelle 2011 Dnro: 2557/325/20 10 Kananmunatuotannon hyvät toimintatavat ketjun kuvaus 1. Tutkimuksen tavoitteet Kanamunatuotannon hyvät toimintatavat kuvaus hankkeen tavoitteena oli kuvata koko kananrnunaketjun keskeinen lainsäädäntö ja hyvät toimintatavat yhteen kokonaisuuteen, mikä helpottaa niin ketjun toimijoita, neuvojia mutta myös kuluttajia näkemään kananmunan turvallisuuden ja laadun hyväksi tehty laatutyö. Kuvauksen tarkoituksena on kertoa, kuinka kananmunaketjussa toimitaan ja miten kananmuna voidaan jäljittää aina tuotantotilalle asti. Kuvauksella haluttiin vahvistaa kuluttajien luottamusta vastuulli sesta eläinj aio stuksesta, käytetyi stä rehusta ja sen j älj itettävyydestä, kananmunatuotannosta sekä j alostuksesta aina kauppaan asti. Kuluttaj ille voidaan luotettavalla tavalla kertoa kananmunaketjun toiminnasta, kun sen kuvaus on tehty kattavasti. 2. Tutkimusosapuolet ja yhteistyö Hankkeen toteutuksesta on vastannut Suomen Siipikaijaliitto ry. Tutkirnusosapuolena on ollut Eläintautien Torj untayhdi styksen (ETT) muna-asiantuntij aryhmä: Lea Lastikka puheenjohtaja Pasi Pärnänen, kananmunatuottaja MTK Toivo Torkki, Munakunta Heli Nurkkala, Haaviston siitoskanala (j alostaj an edustaja) Pertti Lehtonen, LSK Poultry Oy (jalostajan edustaja) Juuso Hulmi Tonest Oy (jalostajan edustaja) Tapio Palmu läänineläinlääkäri Virpi Rantanen kunnan eläinlääkäri Evira Hannele Nauholz ETT sihteeri
Etu muna-asi antuntij aryhmä on osallistunut hankeen sisällön rakentamiseen ja kokouksissaan käsitellyt raporttia kolmessa kokouksessa. 3. Tutkimuksen tulokset Hanke tuotti yhtenäisen tiedoston kananmunatuotannon hyvistä toimintatavoista sekä tuotantoon liittyvästä lainsäädännöstä. Raportissa kuvataan kananmunatuotannon laatuketju eläinaineksen hankinnasta aina kananmunien pakkausmerkintöihin asti. Kaikki tuotantoon liittyvä lainsäädäntö on kirjattu omalle kohdalleen kuvaukseen. 3.1. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Kuvauksen materiaali on kerätty kansallisesta ja EU-lainsäädännöstä sekä Eläintautien Torjuntayhdistyksen ETU- munaryhmän aineistosta, missä mm. kansallisen tason tavoitteet tuotannolle on hyväksytty. 3.2. Tutkimustulokset Tuloksena on saatu yhtenäinen kuvaus kananmunatuotannostaja siihen liittyvistä vaatimuksista sekä alan yhdessä sopimista hyvistä käytännöistä. 3.3. Toteutusvaiheen arviointi Hanke eteni suunnitelmien mukaan ja vaati erityisen paljon lainsäädäntöön paneutumista ja sen analysointia käytäntöön sovellettavaksi tekstiksi. 3.4. Julkaisut Julkaisuna on yhtenäinen kuvaus kananmunatuotannosta ja se tullaan liittämään Suomen S iipikarj aliiton nettisivustolle. (Liite) 4. Tulosten arviointi Julkaisu auttaa kasvattajiaja muita ketjun toirnijoita löytämään helposti kaikki olennainen lainsäädäntö, mikä kananmunatuotantoon liittyy, sekä myös ne käytännön toimet, joista alalla on yhdessä sovittu. Julkaisun avulla voidaan aukottornasti tarkastella koko kananmunaketjua ja sen toimintaa ja se lujittaa kansallista laatustrategiaamme.
4.1. Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Kuvausta voidaan käyttää niin oppirnateriaalina oppilaitoksissa kuin käytännön käsikirjana kaikesta siitä, mitä kananmunatuotanto edellyttää ja kuinka ala toimii. Myös kuluttajat ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita kananmunatuotannosta ja kuvaus soveltuu ainakin osittain myös kuluttajaviestintään. 4.2. Tulosten tieteellinen merkitys Tuloksilla ei ole tieteellistä merkitystä, vaan se toimii käytännön työkaluna toirnijoille ja alasta kiinnostuneille. Se myös vahvistaa kansallisen laatustrategian toteutumista maassamme ja täydentää myös monille muille toirnialoille rakennettuj a vastaavia kuvauksia. 5. Loppuraportin tiivistelmä Kansallisen laatu strategian toteuttamiseksi kanamunatuotannossa on laadittu koko ketjun kattava kuvaus tuotantoon vaikuttavasta lainsäädännöstä sekä hyvien tuotantotapojen ohjeistuksista. Vastaavia eri tuotannonalan kuvauksia on tehty mm. lihan osalta. Kananmunatuotantoketj u yhdessä Eläintautien torjuntayhdi styksen kanssa on jo vuosien ajan keskusteltu ja sovittu kansallisista tavoitteista useilla, etenkin elintarviketurvallisuuteenja tautien torjuntaan liittyvillä osa-alueilla. Myös munivien kanojen hyvinvointitavoitteet on laadittu yhteistyössä. Ohjeistukset ja suositukset ovat kuitenkin jääneet iltalhsiksi ohjeiksi, joiden löytäminen on jäänyt hankalaksi. Maa-ja metsätalousministeriön laatustrategian rahoitusavulla on moninainen ohjeistus ja säädösviidakko saatu nyt yksiin kansiin, mistä on helposti löydettävissä kaikki tuotantoon liittyvät lainsäädännön vaatimukset sekä yhdessä sovitut hyvät toimintatavat. Hankkeen toteutuksesta on vastannut Suomen Siipikaijaliitto ry. yhdessä Eläintautien torjuntayhdistyksen ETU- munatyöryhmän kanssa. Kananmunan tuotantoa harjoittaa pääelinkeinonaan maassamme noin 400 kasvattajaa. Tämän lisäksi toimii kasvattajia, joilla on oma tilapakkaarno ja he myyvät kananmunia lähialueille. Eläinaineksen maahantuonnista vastaa kolme yritystä ja tuonnissa noudatetaan Eläintautien Toijuntayhdistyksen ohjeistusta lainsäädännön lisäksi. Kanojen ja kananmunien jäljitettävyys perustuu kanalarekisteriin, tuottaj atunnuksiin ja kirj anpitovaatimuksiin. Tuotantohygienia tiloilla on erittäin tärkeää pitää korkealla tasolla käyttäen apuna omavalvonnan kuvausta, rehukirjanpitoa virallisten valvontojen ja tarkastusten lisäksi. Kanojen pito varustelemattomissa häkeissä on kielletty vuoden 2012 alusta lukien ja kaikki kanat tulee olla joko virikkeellisissä pienryhmäkanaloissa tai vapaana lattialla ja kerrosritiläkanaloi ssa. Tämän lisäksi luomutuotannolla on omat vaatimuksensa ja kanojen ei saa pitää häkeissä.
Kanoj en terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan mm. tautisuoj auksella, terveystarkkailulla ja salmonellavalvonnalla ja noudatetaan Elintautien torjuntayhdistyksen laatirnia suojatoirnenpiteitä. Kanoja tulee kohdella hyvin eikä niille saa tuottaa tarpeetonta kärsimystäja tuotannossa tulee edistää eläinten terveyden ylläpitärnistä sekä otettava huomioon kanojen fysiologiset-, ja käyttäytymi starpeet. Kanoj en rehuj en ja ruokinnan osalta noudatetaan tarkkoja ohj eistuksia ja rehuj en turvallisuus varmennetaan. Kanamunien tulee täyttää kauppakelpoisuusvaatimukset mm. pakkaarnoita, j älj itettävyyttä, valvontaa ja pakkausmerkintöj ä myöten.
z 1/ 0 1 KANANMUNATUOTANNON HYVÄT TOIM INTATAVAT ketjun kuvaus ImilukElju
Kananmunantuotannon laatuketju 4 1. Kananmunantuotantoketju 5 1.1. Eläinaines kananmunantuotantoon 5 2. Kanalat 7 2.2. Kanalaolosuhteet 10 2.3. Tuotantomuodot 14 3.1. Tautien torjunta 17 3.2. Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma 19 3.3. Lääkintä ja kirjanpito 21 4.1. Rehualan toimuoiden rekisteröityminen 25 5.1. Kananmunien laatuvaatimukset 29 5.2. Kananmunien käsittely tuotantotilalla 31 2.1. Rekisteröityminen, Iuvatja ilmoitukset 7 3. Kanojen terveys ja hyvinvointi 17 4. Kanojen rehutja ruokinta 25 4.2. Rehuhygienia 26 4.3. Kirjanpito 28 6.1. Pakkaamovaatimukset, pakkaamon tehtävät 33 6.2. Pakkaamojen valvonta ja munien jäljitettävyys 34 6.3. Pakkausmerkinnät 35 5. Kananmunat 29 6. Kananmunat pakkaamolla 33 3.5. Eläinten kuljetus, lopetus ja kuolleiden eläinten hävittäminen 23 3.4. Eläinten ja tuotteiden jäljitettävyys 22 Johdanto.3 2 SISÄLTÖ:
3 Johdanto Kansallisen laatustrategian toteuttamiseksi eri tuotannonaloille on laadittu hyvien tuotannontapojen ohjeistuksia. Kananmuna-alalta yhtenäinen kuvaus on vielä puuttunut, mutta Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n ja Eviran koordinoimissa eläinten terveydenhuollon (ETU) asiantuntijaryhmissä on jo vuosien ajan keskusteltu ja sovittu kansallisista tavoitteista useilla, etenkin elintarviketurvallisuuteen ja tautien torjuntaan liittyvillä osa-alueilla. Myös munivien kanojen hyvinvointitavoitteet on työryhmässä laadittu. Kananmunantuotannossa on viime vuosina tapahtunut laaja tuotantotavan muutos, kun perinteisistä häkeistä on siirrytty EU lainsäädännön mukaisiin kanalajärjestelmiin. Samalla kanaloiden yksikkökoot ovat kasvaneet, ja tuotantohygienian ja tautisuojauksen merkitys korostuu taloudellisten riskien suurentuessa. Maamme erinomaisen eläintautitilanteen säilyttäminen, vähäinen lääkkeiden käyttö ja esimerkiksi salmonellattomuus ovat kansallisia vahvuuksiamme, mutta edellyttävät myös tuotantoketjun kaikilta osapuolilta vastuullista toimintaa. Hyvän tuotantotavan ohjeistuksen tarkoituksena on kuvata kananmunantuotannon keskeinen lainsäädäntö, suositukset ja esim. ETU työssä sovitut toim intatavat, joilla kansallista laatutyötä Suomessa toteutetaan. Kuvaus kertoo myös kuluttajalle, miten tuotantoketjussa toimitaan kanamunan turvallisuuden ja laadun hyväksi, ja miten muna voidaan jäljittää tuotantokanalaan ja aina emoihin saakka.
4 Eläinaines otautien torjunta Kananmunantuotannon Iaatuketju maahantuonnissa Kanojen ja munien Maahantuontikanalat jäljiteftävyys Tuotantohygienia Kanalat Emokanalat (siitoskanalat) o kanalarekisteri o omavalvonta- Tuotantotavat, o tuottajatunnus Kasvatuskanalat kuvaus olosuhteet o alkutuotantoo varustellut häkit Terve ja hyvinvoiva o rehuhygienia ja kanaparvi ilmoitus kirjanpito o lattiakanalat tuotantokanalaan o kirjanpitovaatio valvonta ja o luomukanalat mukset tarkastuks Kanojen terveys ja hyvinvointi o tautisuojaus Kananmunat oterveystarkkailu Kanojen rehut ja o kauppakelpoisuus o salmonellavalvonta ruokinta oennaltaehkäisevä vaatimukset terveydenhuolto o jäljitettävyys o suoramyynti o toiminta tautiepäilyo rehuhygienia o käsittely tuotantotilanteessa tilalla o lääkintäkirjanpito o eläinkuljetusvaatim. oeläinten lopetus okuolleiden hävitys Kananmuna pakkaamot o pakkaamo vaatimukset o jäljitettävyys o valvonta o pakkausmerkinnät
- Neuvoston 5 1. Kananmunantuotantoketju 1.1. Eläinaines kananmunantuotantoon Suomessa käytetään kansainvälisiä kanajalosteita (DeKalb, Hy-Line, Lohmann), joista tuodaan isovanhempais- tai vanhempaispolvea. Lisäysketjuun kuuluvat emokanalat ja nuorikkokasvattajat. Eläintautien torjunta eläinaineksen tuonnin yhteydessä Lainsäädäntö Hyvä toimintatapa Sisämarkkinatuonti: - rekisteröityminen tuojaksi Eviraan, ennakkoilmoitus tuonnista - laitoksen ja lähtöparven yleiset terveysvaatimukset - sisämarkkinakauppaan hyväksytyt ja rekisteröidyt siipikarjalaitokset - eläinten ja siitosmunien terveystodistukset (TRACES-järjestelmä) - NCD-rokottamattomuus- ja salmonellaerityisehdot - tuontiluettelo, tuontitarkastus - kuljetus - kuljetusajoneuvojen desinfiointi - MMMEO - Komission - MMMa MMMa 977/2006 ja muutosas. 677/2010 eläintautien vastustamiseksi suoritettavista tarkastuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla päätös 1578/1 994 eräiden tuotantoeläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen eläintautivaatim uksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla dir. 2009/158/EY eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sis. siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista päätökset 1994/963/EYja 2003/644/EY (ym. salmonellalisävakuuksista) 3IEEO/2001, muut. as. 4/EEO/2006 ja 1/EEO/2010 Maahantuontiin erikoistuneet tilat/yritykset tuovat isovanhempais- tai vanhempaispolven untuvikkoina tai siitosmunina Eviran antamien viranomaismääräysten mukaisesti. Tuojat ovat sitoutuneet noudattamaan Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n riskiperustaisia tuontieräkohtaisia ohjeita: http://www.ett.fi/sites/defaultlfiles/user files/tuonti/siipikariatuonnin%2oyleisohie%20 2011.pdf - lähtöparven terveydentilaa koskevat vaatimukset - lähtöparven terveystarkkailu ja rokotusohjelma - vaadittavat todistukset, tutkimukset ja muut toimenpiteet sekä lähtö- että kotimaassa - karanteenia koskevat vaatimukset sekä tutkimusohjeet - muut kotimaassa erityisvaatimukset riippuen lähtömaasta ja -parvesta sekä ostajan vaatimustasosta Karanteenivaatimus 12 viikkoa, mutta tuontierät pidetään käytännössä karanteenissa munittamoon (emokanalaan) siirtoon saakka, n. 15 viikkoa. Lähtömaan terveystodistukset ja karanteeniaikaiset tutkimustodistukset toimitetaan ETT:lle. Kolmasmaatuonti - tuontilupa - eläinlääkinnällinen rajatarkastus - MMMa 867/2008 ja muutos MMMa 534/20 1 1 Komission as. (EY) N:o 798/2008 ja muut. N:o 1291/2008
. Lainsaadanto Hyva toimintatapa 6 hautomoiden rekisteröinti pitämistä, merkintöjä ja ilmoituksia (neuvoston asetuksen vanhempaislaitosten ja siitosmunien ja siipikarjan poikasten tuotantoa ja kaupan poikastuotannossa Isovanhempais-ja Komission asetuksella (EY) N:o 617/2008 säännellään Eviraan; tunnusnumerot (EY) N:o 1234/2007 soveltamisasetus). Toimivaltainen viranomainen (Suomessa Evira) rekisteröi ilmoitukset lajeittain, luokittain ja tyypeittäin haudottavaksi asetettujen isovanhempais-, vanhempais- tai tuotantopoikasten tuottamiseen tarkoitettuja siitosmunia tuottavat laitokset ja siitosmunien ja käyttöön menevien kuoriutuneiden poikasten 1km (Evira toimittaa kuukausittain yhteenvedot lajeittain, tuotantoluokiifain (isovanh., vanh., tuotanto) ja tunnusnumero, kuoriutumispäivä ja käyttöön menevien Hautomoiden on pidettävä rekisteriä, johon merkitään asettamispäivä, 1km, siitosmunat tuottaneen laitoksen Kirjapito (rekisteröinti) ja Hautomoiden on toimitettava kuukausittain Eviraan EU-komissiolle; myös tuodut ja viedyt poikaset). tyypeittäin (munantuotanto/broilerit.) haudottavaksi kuoriutuneiden 1km, hautomakoneesta poistettujen haudottujen munien 1km ja ostajan henkilöllisyys hautomotja antaa niille tunnusnumeron. (munia ei saa käyttää ihmisravinnoksi). Pitopaikan rekisteröinti ja leima. Kansalliset poikkeukset merkintätapaan ilmoitettava Merkinnät Poikastuotantoon käytettävät siitosmunat on merkittävä siitosmunia) Poikasia lähetettäessä laatikkoon merkittävä vähintään (tarkoituksena tuottaa haudottavaksi sekä tuotantolaitoksen tunnusnumero. yksittäin: tuotantolaitoksen tunnusnumeron sisältävä siipikarjanpitäjäksi komissiolle ja jäsenmaille. ilmoittautuminen Siitosmunien kuljetuspakkaukseen merkintä munia ks. 2.1. hautomon tunnusnumero Jäljitettävyys siitosmunien ja.
7 2. Kanalat 2.1. Rekisteröityminen, luvat ja ilmoitukset Rekisteröityminen on tärkeää tautien torjunnan ja niiden leviämisen ehkäisyn vuoksi. Kananmuniin merkitty rekisteri- eli tuottajatunnus kertoo munien alkuperätilan ja kuluttaja näkee siitä tuotantotavan. Eläintautien torjunta ja elintarviketurvallisuudesta Lainsäädäntö Hyvä toimintatapa huolehtiminen; jäljitettävyys Pitopaikan rekisteröinti ja Kanalarekisteri on osa Eviran pitämää eläintenpitäjä- ja siipikarjanpitäjäksi ilmoittautuminen pitopaikkarekisteriä. Laissa eläintunnistusjärjestelmästä 238/2010 säädetään eläinten, eläinten pitopaikkojen sekä eläimistä vastuussa olevien toimijoiden tunnistamisesta, rekisteröimisestä ja jäljittämisestä. Komission direktiivi 2002/4/EY velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan rekisterin ajantasaisuuden. Kanalanpitäjä ilmoittaa ennen toiminnan aloittamista rekisteriin merkittäviksi henkilö- ja yhteystietonsa, toiminnan aloittamisajankohdan ja tuotantomuodon sekä pitopaikan sijainnin, kapasiteetin ja eläinmäärän. Toiminnan oleellisesti muuttuessa tiedot on päivitettävä kuukauden kuluessa. Eviran lomakkeille merkityt tiedot jätetään kanalan sijaintikunnan maaseutuelinkeino vi ranomaisel le. MMMas. 867/2010 siipikarjan ja eräiden muiden lintujen tunnistamisesta säätää toimijoiden velvollisuuksista rekisterin pidossa: Kanalanpitäjä pitää ajan tasalla olevaa luetteloa omistuksessaan tai hallinnassaan olevista eläimistä eläinlaji-ja pitopaikkakohtaisesti. Paperilla tai sähköisessä muodossa oleva luettelo esitetään vaadittaessa valvontaviranomaiselle. htto://www.finlex.fi/fi/la ki/a 1 ku o/2010/20100867
8 Elintarviketurvallisuus ja. -hygienia, jaljitettavyys Hyva toimintatapa Ilmoitus alkutuotantopaikasta Elintarvikelain 23/2006 22 velvoittaa ilmoittamaan alkutuotanto paikasta ja siellä harjoitettavavasta toiminnasta kunnan valvonta viranomaiselle. (VNa 420/201 1 elintarvikevalvonnasta) Alkutuotantoon sisältyy myös tuotteiden kuljetus, varastointi ja käsittely tuotantopaikalla niin, että tuotteiden luonne ei merkittävästi muutu, sekä elävien eläinten kuljetus ja esim. munien kuljetus pakkaamoon. Alkutuotannoksi katsotaan myös vähäinen alkutuotannon tuotteiden kananmunien tai teurastetun siipikarjan myynti suoraan kuluttajalle. Toimija (kanalanpitäjä) huolehtii, että alkutuotantopaikka, siellä tapahtuva toiminta ja tuotetut elintarvikkeet täyttävät lainsäädännön vaatimukset eikä elintarvikkeiden turvallisuus vaarannu. Ilmoitus uudesta toiminnasta on tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on myös ilmoitettava tiedoissa tapahtuneista olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopettamisesta. Ilmoitus on tehtävä viimeistään muutosten tullessa voimaan. Qmavalvontakuvaus MMMas.???/201 1 elintarvikkeiden alkutuotannon Elintarviketurvallisuusriskien hallinnasta hygieniavaatimuksista edellyttää toimijoilta kirjallista kuvausta toimija laatu kirjallisen omavalvonta elintarvikkeeseen ja sen käsittelyyn liittyvien terveysvaarojen sekä kuvauksen, jossa selvittää mm. tilojen ja elintarviketurvallisuuden kannalta kriittisten kohtien hallinnan laitteiden puhtaanapitomenetelmät, omavalvonnan toteuttamiseksi. kananmunien laadun varmistuksen ja lajittelun, rehun ja veden laadunvalvon nan, haittaeläinten torjunnan, jätteiden ja Valvonta Alkutuotantoilmoitus ja omavalvontakuvaus sisältyvät ns. sivutuotteiden käsittelyn, eläinten täydentävien ehtojen tilavalvontaan. Myös kunnaneläinlääkäri hankinnan ja terveystarkkailun sekä tarkastaa ne salmonellavalvontaan liittyvällä terveydenhuolto- lääkkeiden ja kemikaalien säilytyksen. käynnillään. Tiedot pidetään ajan tasalla ja esitetään pyydettäessä valvontaviranomaiselle. http://www.ett.fi/sites/defaultlfiles/user files/ohjeet ja IomakkeetlOmavalvontalomake%2Osiipjkarja %201 00607.pdf
9 Ympäristölupa Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja asetus 169/2000 sekä nitraattiasetus 931/2000), kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=1 1 7243&la n=fi Ympäristöstä huolehtiminen on osa vast uullista elintarviketuotantoa. Kanalan perustaminen tai laajentaminen vaatii ympäristöluvan, kun eläimiä on vähintään 2 700. Kunnallinen viranomainen käsittelee 2 700-30 000 munintakanan ympäristölupahakemuksen, tätä suurempien yksiköiden lupaviranomainen on aluehallintovirasto.
olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä (db(a)). Akillistä häiritsevää melua väitetään. Kanalassa ei 10 Pitopaikan on oltava kanoille turvallinen. Eläinsuojien ja häkkien sisäpintojen sekä kanojen pitoon tarkoitettujen varusteiden ja laitteiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä ja tarvittaessa desinfioitavissa. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten, että ne voivat aiheuttaa kanoille myrkytyksen. (VNa 673/2011) Eläinsuoja suunnitellaan niin, että se voidaan puhdistaa asianmukaisesti. välineistä ei saa aiheutua kanoille vahingoittumisen vaaraa. säännölliset hoitorutiinitja häiriötön ympäristö. Laitteet ja välineet Kanojen pitoon, juottoon ja ruokintaan tarkoitetuista laitteista ja Kanoille järjestetään tasaiset olosuhteet, välineiden on oltava sellaisia, että ne aiheuttavat ruokinnassa väitetään. mahdollisimman vähän melua. Melutaso on pidettävä kanalassa mahdollisimman alhaisena. Kanalassa ei ole jatkuvaa melua, eikä kanoja oltava sellainen, että jokainen kerros voidaan tarkastaa ihmisen työskentelyyn, jotteivät ne säiky pahasti Ilmastointi- ja ruokintalaitteiden sekä muiden laitteiden ja Akillisiä suuria muutoksia olosuhteissa ja ole jatkuvaa häiriötä (lapset, lemmikit). Kanoja kooltaan, rakenteeltaan ja muodottaan sellainen, että kana oikealla suunnittelulla ja laitevalinnoilla. (ETU) Lattia, kuivike Kanojen pitopaikan lattian tai pohjan on oltava kanoille Lattian (pehku, pesän/häkin pohja) on kanalle Kaksi- tai useampikerroksisen kanojen pitojärjestelmän on kuitenkin totutetaan satunnaiseen meluun ja Olosuhteet Lainsäädäntö (VNa 673/201 1 kanojen suojelusta) Hyvä toimintatapa asianmukaisesti. Päällekkäin sijoitettavat kerrokset on Meteli ja laitteiden turvallisuus kanoille rakennettava ja sijoitettava siten, että kanojen ulosteet eivät huomioidaan jo rakennusvaiheessa. Ilman sopivasta materiaalista sekä sellainen, että se ei aiheuta miellyttävä. Lattiakanaloissa on käytettävissä putoa alempiin kerroksiin. Kanahäkin oviaukon on oltava vaihtolaitteiden melutaso saadaan alhaiseksi linnuille vahinkoa. Lattian tai pohjan on oltava sellainen, että riittävästi kuiviketta kanan luontaisten se tukee riittävästi linnun jalkojen jokaista eteenpäin käyttäytymistoimien toteuttamiseen. 2.2. Kanalaolosuhteet Jatkuvaa tai äkillistä melua on vältettävä, eivätkä kanat saa vahingoittavia rakenteita tai laitteita. suoraan ja vaivatta ja että kanat voidaan poistaa kerroksista korjaustöitä yms. osoittavaa kynttä. Jos kanoja pidetään verkkopohjalla, verkon voidaan poistaa häkistä ilman, että sille aiheutuu tarpeetonta kärsimystä tai vahingoittumisen vaaraa. langan paksuuden on oltava vähintään kaksi millimetriä. (ETU/Munivien kanojen hyvinvoinnin kansalliset Jos kanojen pitopaikassa käytetään pehkua, se on pidettävä tavoitteet) sopivan kuivana.
11 Ilman laatu - mitoitus Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville kanoille sopiva. Jos eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen on oltava mahdollisuus myös laitteiston häiriöiden aikana. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihtolaitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. (VNa 673/2010) Ilmanvaihto 0,5-6,0 m3/kana, talviaikainen lämpötilasuositus 18 C, suht. kosteuden maksimi 70 % (MMM-RMO C 2.2) Vaarallisten kaasujen suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, joita siipikarjarakennuksissa ei saa pitempiaikaisesti ylittää: - hiilidioksidi, C02 3000 ppm = cm3/m3 - ammoniakki, NH3 25 - rikkivety, H2S 0,5 - häkä, CC 5 - orgaaninen pöly 10 mg/m 3 (MMM-RMO C 2.2) Kanalan tavoitelämpötila on 1 5-24 C ja tavoite kosteus 60-80 %. Lämpötilaa seurataan lämpö mittarin avulla ja kanojen käyttäytymisen perusteella. Lämpötilaa on mahdollista säätää muiden olosuhdetekijöiden heikentymättä; kanalassa on lämmitysmahdollisuus. Kosteutta seurataan kosteusmittarin avulla. On hyvä, jos tuloilman suuntaa voi ohjata. Ilmanlaatua seurataan lisäksi aistinvaraisesti päivittäin ja toimitaan välittömästi sen heikennyttyä. Ilmanlaatu: ks. rakentamismääräysten raja-arvot; mitataan olosuhdekartoituksella. Kanalan olosuhde kartoitus suositellaan tehtäväksi kolmen vuoden välein. Optimiolosuhteet kanoille pystytään ylläpitämään myös häiriötilanteiden aikana. Kanojen käyttäytymisen muutoksiin reagoidaan välittömästi (veden/rehunkulutus, muninnan lasku) ja selvitetään, onko kyseessä olosuhdehäiriö vai epäily terveysongelmasta. Hälytys- ja varavoimajärjestelmistä huolehditaan ja häiriötilanteisiin on riittävästi varauduttu: on hälytys tulipalosta, virran katkeamisesta, lämpötilasta, veden ja rehun jakeluongelmista sekä murtohälytin. Eläinten hoitajalla on käytössään tarvittavaa pelastus- ja palontorjuntavälineistöä. Hoitaja osaa toimia äkillisessä häiriötilanteessa oikein (kouluttautunut esim. palotilanteen varalta; tarvittaessa osaa lopettaa kanat kivuttomasti). (ETU/Munivien kanojen hyvinvoinnin kansalliset tavoitteet)
12 Lainsäädäntö (VNa 673/20 1 1 kanojen suojelusta) Hyvä toimintatapa tasaisesti eläinsuojan eri osiin. Munivien kanojen kanalassa on Jos eläinsuojan valaistukseen käytetään pääasiassa lamppu sukukypsyyden saavutta miseen ja munantuotan toon. Munantuotannon Kanoilla valo vaikuttaa kannalta on tärkeää, poikanen on saanut 15-18 ensimmäisen elinviikon (MMM-RMO Liite 11 C3) millaista valaistusta Puhtaanapito nonvalaistusta ikkunat on sijoitettava siten, että valo jakautuu riittävästi valon voimakkuutta. Käytettäessä pääasiassa luon Ensimmäisen elinviikon aikana valaistus saa olla melko voimakasta eli n. 25-30 lx, jotta poikaset oppivat löytämään kanat on poistettava pitopaikasta päivittäin. Kaikki tilat, laitteet vähentää 5-10 luksiin. Valon tarpeen vaihtelun vuoksi kanalan ja, kanoille on järjestettävä sopiva lepoaika vähentämällä riittävän pitkä yhtäjaksoinen pimeä aika. (VNa 673/2010) valaistusrytmin oltava sellainen, että vuorokaudessa on Va laistus aikana. rehun ja veden, mutta tämän jälkeen voimakkuutta voidaan mahdollisten ikkunoiden valaistustehoa tulisi voida säädellä. Eläinsuojat, häkit, varusteetja laitteet on pidettävä puhtaina ja on puhdistettava ja desinfioitava kauttaaltaan säännöllisesti ja on oltava riittävästi: kanojen on nähtävä ja tultava eivätkä vaaranna niiden terveyttä tai hyvinvointia. Kuolleet ja välineet, joiden kanssa munivat kanat ovat kosketuksissa, aina, kun tila tyhjennetään ja ennen kuin uusi kanaerä tuodaan sisään. Eläinsuojassa on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita lintuja Kanalassa on valojen säätömahdollisuus. Valoohjelmassa noudatetaan jalostajan ohjeita. Valoa (ETU/Munivien kanojen hyvinvoinnin kansalliset nähdyksi. Yöaikana kanalan on oltava riittävän pimeä. Kanalassa käytetään himmennintä aamuja iltahämärän luomiseksi. haittaeläinten torjunnasta. (hyvälaatuinen pehku, suojavaatetus, jyrsijöiden tav.) Tuotantotilojen hygieniasta on huolehdittava. Erityisesti lattiakanalassa on kiinnitettävä huomiota taudinaiheuttajien torjuntaan torjunta) sekä loisten hallintaan (suolinkaiset, Erätaukopesu ja -desinfiointi tehdään ETT:nIETU:n ohjeen mukaan. kokkidit). (MMM-RMO Liite 11 C3)
13 Lainsaadanto (VNa 673/2010 kanojen suojelusta) Hyvä toimintatapa Ulkotarha tai muu ulkotila Jos kanoilla on mahdollisuus päästä ulos, eläinsuojasta Kontakti luonnonlintuihin, jyrsijöihin yms. ulos johtavan kulkureitin on oltava kanoille turvallinen. minimoitu. Katettu veranta, jossa ruokinta- ja Ulkotarhan aitojen on oltava kanoille sopivasta materi- juomalaitteet. aalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään kanojen vahingoittuminen. Kanalan seinustoilla ei ole kasvillisuutta Ulkotarhan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon (jyrsijä-/lintuongelman minimomiseksi). kanojen lukumäärä ja tarhan pohjan laatu. Tarhan pohjan on oltava sellainen, että se voidaan pitää kuivana. Ulkotarhassa ei saa olla rakenteita tai esineitä, jotka saattavat vahingoittaa lintuja. Kanoilla on tarvittaessa oltava ulkona sopivia säänsuojia. (Väh. 350 kanan avokanalat) Jos kanoilla on mahdolli suus päästä ulos, ulkotilaan on johdettava useita vähin tään 35 senttimetrin korkuisia ja vähintään 40 sentti metrin levyisiä ulosmenoaukkoja. Ulosmenoaukot on sijoitettava rakennuksen koko pituudelle, ja niiden yhteenlasketun leveyden on oltava vähintään 2 metriä jokaista 1 000 kanan ryhmää kohden. Tarhassa on oltava mahdollisuus päästä suojaan epäsuotuisilta sääoloilta ja petoeläimiltä. Tarvittaessa tarhassa on oltava asian mukaiset juottolaitteet.
kaltevuus saa olla enintään 14 jotka eivät ole käytettävissä olevaa alaa Kilpailusta johtuvien aggressioiden vähentämiseksi on 14 Nykyiset (vuodesta 2012) tuotantomuodot mahdollistavat kanoille lajinmukaista käyttäytymistä: pesään munimisen, pehkun kuopimista ja ns. pienryhmäkanala (ETU/Munivien kanojen hyvinvoinnin kansalliset tavoitteet) 750 cm2 /kana, josta Kanojen synkronisen käyttäytymisen vuoksi on oltava korkeus väh. 20 cm niissä osissa häkkiä, Pyrittävä kilpailustressin minimointiin virikehäkeissä. kokonaispinta-ala väh. 2 000 cm2 tärkeintä huolehtia resurssien riittävyydestä jokaiselle. tarkoitetaan vähintään 30 sentti- käytettävissä olevaa alaa väh. 600 cm2 /kana riittävästi syönti-, orsi-, pesä- ja pehkutilaa. korkeus on vähintään 45 - senttimetriä. Pesäalueita ei lueta Häkissä on oltava asianmukainen, kanaryhmälle hyvinvointiin ja kanoja seuraamalla havaita mukaan käytettävissä olevaan sopiva juottolaite. Jos kanojen juottoon käytetään kehittämistarpeita laitteistoissa. kylpemistä sekä orrena istumista, lattiakanaloissa myös lentämistä. Varustellut eli virikehäkit, Lainsäädäntö (VNa 673/2011, 1 1 ) Hyvä toimintatapa Käytettävissä olevalla alalla - Mitoitusvaatimukset: väh. häkin häkin ruokintakourun metriä leveää aluetta, jonka - prosentua ja jonka vapaa - reunan pituutta väh.12 cm/kana Tuottaja voi laitevalinnoillaan vaikuttaa kanojen alaan. vesinippoja tai -kuppeja, kunkin kanan ulottuvilla on Häkissä on oltava asianmukainen varuste, johon oltava vähintään kaksi nippaa tai kuppia. kanojen kynnet hioutuvat. käytävä. Alimman häkkikerroksen on oltava väh. 35 senttimetrin korkeudella lattiasta. Pesällä tarkoitetaan erillistä Kanojen käytettävissä on oltava pesä, pehkua Pesä on rauhallinen, helppopääsyinen ja puhdas munimiseen tarkoitettua tilaa, nokkimista ja kuopimista varten sekä asianmukaisia paikka. Pesäalaa on riittävästi. Pesän toimivuudesta jonka pohja ei ole siipikarjan orsia, joiden pituuden on oltava vähintään 15 kertoo sinne munittujen munien osuus, mitä seurataan Häkkirivien välillä on oltava väh. 90 cm leveä 2.3. Tuotantomuodot kanssa kosketuksiin joutuvasta senttimetriä kanaa kohden. Orsien on oltava ja mahdolliset kehittämistarpeet välitetään valmistajille. metalliverkosta, ja joka on kanoille sopivasta materiaalista ja sellaiset, että Orsia on toiminnallisesti käytettävissä riittävä määrä. tarkoitettu yksittäiselle kanalle kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta. Orret on selvästi korotettu lattian tasosta. Kanan jalkaa tai kanaryhmälle (ryhmäpesä). vasten olevat kulmat on pyöristetty. Kanoilla on jatkuvasti suurimman osan valoisasta ajasta Pehkulla tarkoitetaan kuohkeaa Vasemmanpuoleisen sarakkeen määritelmät pääsy kylpemään ja kuopsuttelemaan, sekä muun ajan tarpeensa. tuotantotapoja) Kylpymateriaalina kana suosii hienojakoista ainesta, esim. turvetta tai hiekkaa. Käytetään kanalaan voivat tyydyttää etologiset suojelun vähimmäisvaatimuksista (koskevat kaikkia lisäyksestä huolehditaan tarvittaessa päivittäin. ainesta, jonka avulla kanat neuvoston direktiivistä 1999/74/EYmunivien kanojen nokkimaan pehkumateriaalia. Kylpymateriaalin parhaiten soveltuvaa ainesta.
Lattia- ja kerrosritiläkanalat (ETU/Munivien kanojen hyvinvoinnin kansalliset tavoitteet) niiden reunan pituuden on Tuetaan alaryhmien muodostumista ja pienennetään Jos ruokintaan käytetään riittävyydestä. Kilpailusta johtuvien aggressioiden Mitoitusvaatimukset: Kanojen synkronisen käyttäytymisen vuoksi niiden reunan pituuden on vähentämiseksi on tärkeintä huolehtia resurssien 2 käytettävissä olevaa alaa huolehditaan syönti-, orsi-, pesä- ja pehkutilan Avokanalat Lainsäädäntö (VNa 673/2011, 12-13 ) Hyvä toimintatapa oltava vähintään 10 cm/kana riittävyydestä jokaiselle. oltava vähintään 4 cm/kana. suuria parvia osastoimalla. Kanojen joukossa kävellään niiden käytöstä tarkkaillen kanalan joka osassa, myös pesät tarkistetaan. Jos kanojen juottoon käytetään 15 - ruokintakouruja, - pyöröruokkijoita, ruokintalaitteet Enintään 9 kanaa/m juomalaitteet - vesikouruja, niiden reunan Lattiakanalassa ruokinta- ja vesilaitteet on sijoiteltu pituuden on oltava vähintään 2,5 cm/kana oikein kanan liikkuminen huomioiden. Ruokinta-ja pehku Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nokkimista Kanoilla on jatkuvasti suurimman osan valoisasta ajasta kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi korkeuseroihin ja lattiamateriaaliin sekä niiden jalat ovat varten. Jokaista alkavaa seitsemän kanan ryhmää määrää seurataan (pesän toimivuuden osoitus). Suuri kohden on oltava vähintään yksi pesätila. Jos lattiamuninta kielii siitä, etteivät kanat osaa pesät Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munintaa paikka. Pesäalaa on riittävästi. Lattia- ja pesämunien vähintään neliömetri. houkuttelevia ja kanat olisi saatava jakaantumaan Pesä on rauhallinen, helppopääsyinen ja puhdas niiden reunan pituuden on juottopaikoilla on riittävästi tilaa, että juomasta ja kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on käyttää/pysty käyttämään pesiä tai ne eivät ole oltava vähintään 1 cm/kana rehusta ei synny tarpeetonta kilpailua. yhtäjaksoisia - pyöröjuottolaitteita, vesinippoja tai -kuppeja, kutakin alkavaa 10 Kanat ovat jo kasvatuskaudella tottuneet mm. nippa tai kuppi siten, että kunkin kanan tottuneet orsiin. pehkulla varustettua aluetta, ja vah. /3 lattia-alasta oltava jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää kohden houkuttelevia. Kaikkien pesien tulisi olla yhtä pesiin tasaisesti (tasaiset olosuhteet, välistopit pesärivin edessä, valojen käyttö yms.). ulottuvilla_on_vähintään_2_nippaa_tai_kuppia. on oltava varustettu pehkulla. avokanalassa on oltava kanaa kohti.yäh. 250 cm2 on alueella jatkuvasti niin, että se peittää alueen. ja kuopimista varten. Vähintään 350 kanan pääsy pehkualueelle. Kylpy- ja kuopsuttelumateriaalia
16 - orret Kanalassa on oltava tarkoituksenmukaisia orsia, joiden pituuden lintua kohden on oltava vähintään 15 cm. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaisia, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä saa olla teräviä ku 1 mia. (Väh. 350 kanan avokanalan lisävaatimukset:) Orsia ei saa sijoittaa pehkujen yläpuolelle, ja orsien välisen vaakasuoran etäisyyden toisistaan on oltava vähintään 30 cm sekä etäisyyden seinästä vähintään 20 cm. Orsia on toiminnallisesti käytettävissä riittävä määrä. Orret on selvästi korotettu lattian/ritilän tasosta. Kanan jalkaa vasten olevat kulmat on pyöristetty. Yöpuuna kanat suosivat korkealla olevia orsia. Kanan on päästävä orsille suojaan uhkaavilta yksilöiltä. Orsien käyttöprosentti kertoo niiden toimivuudesta: jos kanat keikkuvat nippalinjojen ja pesien päällä, tarkistetaan mm. orsien sijainti (etteivät ole esim. vetoisella alueella). Orret ovat kanojen lepoaluetta, niillä istuvien ei pidä olla aktiivisten kanojen häirinnälle alttiina. tasot Sellaisessa kanalassa, jossa kanat voivat liikkua vapaasti eri Kanoja kannustetaan käyttämään tasoja tasojen välillä, saa tasoja olla enintään neljä. Tasojen välisen laitteiden sijoittelulla, nousemista helpottavilla esteettömän korkeuden on oltava vähintään 45 cm. tikkailla yms., valaistuksen avulla. Kasvatusaikainen oppiminen tärkeää. Valvonta Eläinsuojelulainsäädännön noudattamista valvotaan Hoitaja on tärkein kanan hyvinvointiin vaikuttava vuotuisilla otantatarkastuksilla sekä maataloustukien tekijä. täydentävien ehtojen tarkastusten yhteydessä. 2012 alusta lähtien Eviran ja avi:en yhteisessä valvontahankkeessa varmistetaan, ettei varustelemattomia häkkejä ole käytössä. Uudet tuotantomuodot edellyttävät erityyppisiä Luomukanala Luonnonmukaisessa tuotannossa kanat ovat luomutilalla jalosteita; esim. stressiherkkyys ja pelokkuus. (sitoutunut valvontajärjestelmään) lattiakanalassa, enintään Erityisesti nuorikkokasvatuksessa otetaan huo 2 käytettävissä olevaa alaa, lisäksi oltava ulkoaluetta 4 m2 mioon tuleva tuotantomuoto. 6/m vuorotteluun käytössä olevaa pinta-alaa/eläin. Orsitilaa 18 Kasvatusolosuhteilla on suuri merkitys cm/kana, 7 munivaa kanaa/pesä tai yhteispesätilaa 120 cm2 tuotantokauden onnistumiselle lintua kohden. Kanalassa ikkunat ja ulosmenoluukut. Rehut Hoitaja totuttaa kanat ihmiseen, ääniin ja luonnonmukaisesti tuotettuja. Parvikoko enintään 3000 ympäristön muuttumiseen jo kasvatusvaiheessa. kanaa. Komission asetus 889/2008 (ETU/Munivien kanojen hyvinvoinnin kansalliset tavoitteet)