METSÄSTYSSEURA STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA Historiikki vuosilta 1936-2006 Kirjoittanut Tapio Halla
Historiikin teosta Edellinen historiikki vuonna 1986, 8 sivua ja liitteet Nyt 104 sivua ja liitteet Kirjoitettu moduulitekniikalla, jokainen osio erikseen 1930 luvulta 1990 luvulle Hirvijahtiosio, riistanhoito, ampuma- toiminta, riistakannat ym. Kuvat ja lehtileikkeet jäsenten j arkistoista Viimeinen luku kokoaa paketin
Seuran perustaminen Perustettiin 1936 Vähä-Laukkoskelle Laukkosken metsästysyhdistys stysyhdistys-nimisenä Metsästysvuokrasopimukset stysvuokrasopimukset pääp äättyivät Vähä- Laukkoskella 1940-luvun lopulla ja kylä erosi seurasta Vuokrasopimuksia oli kuitenkin voimassa keskipitäjäll llä ja seura nimettiin uudelleen Turha toivo lähtel hteä metsää ään, ei siellä mitää ään ole!
Riistakantojen muutoksia 1930- luvulta 2000-luvulle 1930-luvulta 1960-luvulle peltopyitä metsästettiin stettiin ja saatiin saaliiksi. Nyt se on lähes hävinnyt h täät äältä Pienpedoista 1930-luvulla yleisenä tavattu hilleri on niinikää ään n hävinnyt h lähes l täysin Muutoksen syitä ovat elinympärist ristöjen muutokset tai ravinto- tilanne, ei välttv lttämättä metsästys stys
Riistakantojen muutoksia Piisameja pyydettiin vuoden 1938 saalis- tilaston mukaan kuutisenkymmentä. Viime vuosikym- meninä arvokasta turkisriistaeläint intä ei saalistilastoissa ole näkynyt
Riistakantojen muutoksia Sen sijaan 1930- luvulla puuttuvista linnuista tavataan meillä nyt runsas- lukuisena fasaania Toinen menestyjä on sepelkyyhky, jota tavataan nyt satojen lintujen parvina
Riistakantojen muutoksia Todellisia menestyjiä riistakannoissamme ovat olleet valkohänt ntäpeura metsäkauris ja tietenkin
Turha Toivo ja hirvet Hirvi! Vuonna 1956 ensimmäiset iset omat hirviluvat Metsästettiin stettiin vain uroksia 1970-luvun lopulle saakka, sopimus koko pitäjän n kesken Kanta kasvoi hiljalleen ja hirvien keski-ik ikä nousi
Turha Toivo ja hirvet Vanhan kaartin hirviporukka vuodelta 1963
Seura otsikoissa vuonna 1971 Keltainen lehdistö repi otsikoita kimmokkeesta Ei pystytty todistamaan, että kimmoke osui johonkuhun Hirvijahdissa voi sattua kaikkea
Yhteislupaan vuonna 1989 Uutta ajattelua hirvenmetsästyksess styksessä Ensimmäinen inen lupa haettiin koko riistanhoitoyhdistyksen alueelle Sovittiin, että jokainen seura metsäst stää omalla alueellaan ja pyyntiluvat jaetaan metsästysaluepinta stysaluepinta-alojen alojen mukaisesti Tavoitteena vähentv hentää byrokratiaa
Hirvitornit 1990-luvulla Tavoitteena turvallisuuden lisää ääminen Laukaus suuntautuu alaspäin
Peijaisperinne alkoi jo 1950-luvulla Ensimmäiset iset hirvipeijaiset Kuusistolla 1959
Riistanhoidosta Järjestäytynyt riistanhoito kehittyi 1950- luvulla 1960-luvulla järjestettiin j riistanhoitotempauksia, riistamarsseja Riistanhoitotoimikunta perustettiin 1970- luvulla ja suunniteltiin pisteytysjärjestelm rjestelmä Riistanhoitokilpailut Opintokerhotoimintaa
Riistanhoidosta... Pönttöjen teko ja huolto ovat tärkeitt rkeitä riistanhoitotoimenpiteitä
Ampumatoiminnasta Riistapolkuja järjestettiin j jo 1950-luvulla Ampumarataa rakennettiin lukemattomia talkootunteja 12 seuran jäsentj sentä osallistunut metsästysammunnan stysammunnan SM-kilpailuihin Kolme Suomen mestaruutta metsästysammunnassa stysammunnassa
Seuran kenneltoimintaa Seuran koirat perinteisesti käyttk yttökoiria: suomenajokoiria ja pystykorvia Nyt hirvenmetsästyksess styksessä useimmin norjanharmaahirvikoiria Kahdet seisojien kokeet vuosittain
Turha Toivo nykyisin EU-aika tuonut mahdollisuuden saada varoja hankkeisiin Kaivettu kosteikoita vesilinnuille Luomuviljely hyödytt dyttää riistaeläimi imiä Riistakannat hyvät, jopa metsäkanalintukannoissa elpymistä Uusia riistalajeja esim. kanadanhanhi
Turha Toivo nykyisin 1990- ja 2000 -luku rakentamisen aikaa (laavu, lahtivaja, riistanhoitolaitteita, pönttöjä ym) Kuusiston remontissa mukana Turhan Toivon hirvimiehiä
Muutamia kuvia
Muutamia kuvia