LAPINLAHDEN ERÄMIEHET RY

Transkriptio

1 LAPINLAHDEN ERÄMIEHET RY 1 Historiikki (jatko-osa) Teksti: Veikko Vidgrén Mika Rutonen (jousimetsästysosuus) Kuvat: Seuran jäsenten arkistoista Jouko Kuokka, Kimmo Karppinen, Pauli Lappalainen, Raita Lappalainen, Lasse Puurunen

2 2 Erämiesten 40 vuotisjuhla Monien hirvipeijaisten emäntä Anja Kuokka saa huomionosoituksen Seppo Ryhäseltä. Juhlaruokailu

3 pidettiin Piilolan metsästysmajalla seuran 40-vuotisjuhla. Tällöin julkaistiin seuran historiikki. Tämä on jatko-osa ja käsittelee pääasiassa seuran toimintaa v jälkeen. Muutamia kuvia on myös aikaisemmilta vuosilta. Perustajajäsenistä ovat vielä mukana toiminnassa Jaakko Heikkinen ja Yrjö Rasku. Seuralla on metsästysaluetta hirven metsästyksessä 3580 ha, muussa 3324 ha. Jäsenmäärä v oli 60, joista maksavia jäseniä 35. Yhdistyksen kiinteistöt ovat metsästysmaja Piilola, sauna ja lahtivaja sekä varasto. Johtokunta vuodesta 2003 lähtien: Puheenjohtaja: Jorma Ruotsalainen Varapuheenjohtaja: Aulis Kyyrönen Jäsenet: Ari Fomin, Juha Liimatainen (2003), Leena Hämäläinen, Mika Rutonen ( ), Raita Lappalainen (2010- ) Sihteeri: Jouko Kuokka Lasse Puurunen vuodesta 2012 alkaen. Johtokunta on pitänyt vuosittain yleensä 2 kokousta, seuralla on vuosi- ja kesäkokous. Lisäksi hirviporukka pitää järjestäytymiskokouksen. Maan vuokraus Maan omistajiin pyritään säilyttämään luottamukselliset suhteet ja heidän mielipidettään kuunnellaan tarkasti. On hyvin tärkeää, että seuran alue saataisiin pysymään yhtenäisenä ja saadaan uusittua maanvuokrasopimukset. Maan vuokriin menee n. 700 /v. Alun perin seura perustettiin pääasiassa yhtiöiden maille ja niiden ympärille kerättiin yksityisten omistajien maita vuokralle. Yhteisöjen maita on nykyään suunnilleen puolet: seurakunta, kunta, UPM. Taivalmäen alue on vuokrattu ainoastaan hirven metsästykseen. Seuran toimintaa Riistanhoitotyötä tehdään jatkuvasti. Tätä todisti esimerkiksi keväällä 2013 metsästysmajan luona olevat heinäpaalit, joita kukin levitti maastoon. Myös eri puolilla olevat heinäladot täytettiin kesällä ja niitä on tyhjennelty pitkin talvea. Seuran jäsenillä on velvoite 150 toimintapisteeseen riistanhoidossa tai muissa tehtävissä. Puuttuvista pisteistä seuraa maksuvelvoite. Ruokintakatoksia on runsaasti, ainakin 80 kpl ja 120 muuta ruokintapaikkaa eri puolilla metsästysaluetta. Suolapaikkoja on yli 50 kappaletta. Jäsenille on jaettu ryhmiin ja niille alueet, joissa kukin pääsääntöisesti tekee riistanhoitotyötä. Talviruokintaan osallistuvien määrä vaihtelee eri vuosina 13 ja 30 välillä. Suuremmat tehtävät kuten heinän korjuu, majan siivous ja polttopuiden teko suoritetaan yhdessä talkoilla.

4 4 V ahkerimpia riistanhoidossa olivat: Juho Pekkarinen 2920 p Paavo Ryhänen 1290 Jaakko Heikkinen 1190 Pauli Lappalainen 780 ja vuonna 2009: Jaakko Heikkinen 900 p Leena Hämäläinen 850 Seppo Partanen 800 Matti Halonen 600 Jorma Ruotsalainen 480 Jouko Kuokka 480 V Lapinlahden Erämiehet oli sijalla kolme Päivä riistalle tapahtumassa metsästysseurojen sarjassa. Tapahtumaan osallistui 222 metsästysseuraa. Tapahtuman tarkoituksena oli innostaa riistanhoitoon, painotuksena jänisten ja pienten hirvieläinten ruokinta sekä pienpetopyynti. Lapinlahden Erämiehistä Päivä riistalle tapahtumaan osallistui kyseisenä vuonna 35 metsästäjää. Tapahtumaan osallistuttiin vuosittain niin kauan kuin sitä jatkettiin. Toiminnan tehostamiseksi ja tehtävien jakamiseksi eri henkilöille on perustettu toimikunnat: riistanhoito-, kilpailu- ja majatoimikunta. Heinää on korjattu viime vuosina Jorma ja Raimo Ruotsalaisen sekä Olli Jääskeläisen mailta. Työkoneita löytyy seuran jäseniltä ja maan omistajilta. Esimerkiksi Aulis Kyyröseltä löytyy välineet puiden halkomiseen, kaivutöihin, kuljetuksiin ja lumitöihin. Seura osallistui elokuussa 2012 metsästäjäliiton ja riistakeskuksen tempaukseen, jossa toimintaa esiteltiin paikallisille ihmisille, osallistujia oli 25. Seuralla on oma riistakolmio, pituus 12 km. Se kierretään 2 kertaa vuodessa, jolloin voidaan seurata riistakantojen muutoksia. Hirvikantaa seurataan tarkasti ja petoyhdyshenkilöt laittavat petohavainnot nettiin RKTL- tutkijoita varten. Seura osallistui Suomen riistakeskuksen Ylä-Savossa järjestämään ilveslaskentaan, havaintoja Lapinlahdella (rhy alueella) oli 5 pentuetta eli 30 ilvestä. Jorma Ruotsalainen on toiminut yli 10 vuotta Lapinlahdella ilveksen metsästyksen yhteislupajohtajana. Saalista on viime vuosina saatu hyvin vähän, esimerkkinä vuoden 2008 kaikkien seuran jäsenten ilmoitettu saalis yhteensä: 3 teertä, 1 pyy, 15 jänistä, 5 minkkiä ja 3 mäyrää. Hirviä on metsästetty LEM: in alueelta viime aikoina vuosittain 5 7 kappaletta. Hirviporukan johtajana on ollut Jorma Ruotsalainen yli 20 vuoden ajan. Viime vuosina kanalintukanta on hieman korjaantunut.

5 5 Metso ja kauris on rauhoitettu. Pienriistan metsästystä säädellään vuosittain asettamalla kiintiöitä ja rauhoittamalla osa alueesta metsästykseltä. Seura on vuokrannut Haapasaaren alueen vesilintumetsästystä varten. Joulurauha riistalle on jo perinne. Pienpetoja ovat seuran alueelta torjuneet ainakin Kimmo Karppinen, Eino Heikkinen, Johannes Liimatainen, Seppo Partanen, Mika Rutonen, Antti Pekkarinen, Pentti Tikkanen ja Ari Fomin. Hirviporukkaan pääsee jokainen ehdot täyttävä seuran jäsen. Seuran jäseninä olevat yli- ja palkintotuomarit (ajokoetuomareita 8 ja hirvikoetuomareita 2) osallistuvat tuomaritehtäviin. Samoin on osallistuttu Lapinlahden Kennelkerhon toimintaan. Kerhon puheenjohtaja, sihteeri ja osa johtokunnasta ovat seuramme jäseniä. Muoto- ja käyttövalio koiriakin on koirakokeissa tullut. Naapuriseurojen kanssa on tehty yhteistyötä riistanhoidossa, hirven metsästyksessä ja petojahdeissa. Seura on järjestänyt vuosittain kilpailuja: hirvenhiihto, hirvihölkkä, pienoishirvi. Alueita luovutetaan ajokoe- ja hirvikoemaastoiksi sekä ilveksen metsästykseen. Vuonna 2012 maa-alueita luovutettiin ajokoemaastoiksi 13 päiväksi ja hirvikokeisiin 6 päiväksi. Riistanhoitoyhdistyksen järjestämissä ampumakilpailuissa ovat viime vuosina kunnostautuneet seuran jäsenistä: Jouko Kuokka, Ari Fomin, Hannu Rönkkö, Jorma Ruotsalainen, Seppo Partanen, Johannes Liimatainen, Jaakko Heikkinen, Jari Kuokka ja Juha Liimatainen. Tuloja toimintaan kerätään jäsen- ja liittymismaksuilla, vieraslupamaksuilla, puuttuvilla riistanhoitopisteillä ja niistä tuleva maksuvelvoitteilla. Menot: maanvuokraus, riistanhoitotyö, kilpailutoiminta ja seuran metsästysmajan ylläpito sekä kunnostus. Seuran alueella tavataan ilveksiä ja ahmoja. Joinakin vuosina tehdään susi- tai karhuhavainto. Jäniskanta on melko heikko, samoin kanalintukanta, tosin pientä kohentumista on havaittavissa.

6 6 Ahkeria seuran jäseniä palkitaan: Paavo Ryhänen, Eino Heikkinen, Johannes Liimatainen Pupuille korjataan heinää

7 7 Metsästysseurojen yhteinen rhy: n järjestämä Erätapahtuma Mäntylahdessa Kouluttajana Vesa Paldanius (2. vasemmalta) Ilves Aumasuolta , kaatolupia oli 3 riistanhoitoyhdistyksen alueella.

8 8 Piilolan pirtin käyttö Seuran metsästysmaja valmistui v Majan käyttö on ollut vilkasta. Syksyisin se on ollut tukikohtana hirviporukalla, sinne on ollut hyvä kokoontua jahtiaamuina. Lahtivajalla on tapahtunut saalishirvien riiputus ja paloittelu. Majalla on pidetty hirviporukan kauden päättäjäiset, hirvipeijaiset ja seuran kokoukset. Piilolassa ovat poikenneet jänis- ja lintumetsästäjät, marjastajat, hiihtoretkillä olijat, siellä on pidetty seuran talkoot ja kilpailuja. Tervastulet on pidetty useina vuosina, esim , jolloin lämpötila oli +2 astetta. Vuonna 2012 tapahtumaan osallistui 25 henkilöä. Myös monet yhteisöt ovat pitäneet illanviettoja Piilolassa: Fortum, Viertäjät (Lions järjestö), vieraita on käynyt hyvinkin kaukaa, esim. USA: sta. Jalkapalloilijat kävivät vetristelemässä jalkojaan saunassa ja Sparin henkilökunta vietti iltaa. Lapinlahden Kennelkerho on kokoontunut useita kertoja kokouksiin, koulutuksiin, ajokokeisiin ja illanviettoihin majalle. Lapinlahden lukion opettajakunta piti majalla palaverin, jossa arvioitiin kulunutta kouluvuotta, terveyskeskuksen ja hammashuollon henkilökunta kävi kevätretkellä. Syntymäpäiviäkin on majalla vietetty, tieosuuskunta on kokoontunut, käyty linturetkellä ja tehty polttopuita. Majalla on vietetty nuoren miehen viimeisiä poikamiespäiviä, valmistautumisseremonia avioliittoon eli polttarit. Kaverit tekivät tarvittavat taiat ja saunottivat avioliittoon aikovan mahtavissa löylyissä karhealla kuusivastalla. Kipu ei tuottanut tuskaa, se oli valmistautumista avioliitossakin esiin tuleviin haasteisiin. Perheen kanssa on käyty paistamassa makkaraa ja kuuntelemassa, kun käki kukkui ensimmäistä kertaa kyseisenä keväänä. On kuunneltu teerten soidinta ja katseltu teeripoikuetta pihapiirissä. Yksi teeri istahti huussin katolle. Onpa joku käynyt ihan vaan itikoiden syöttinä. V Piilolassa sattui vesivahinko vesijohdon halkeamisen vuoksi. Korjaustyö tehtiin talkoilla ja vakuutuksesta saatiin korjausrahaa. Vieraskirja ja seuran tapahtumia V erikoinen myrsky kaatoi 7 hirvitornia Lehtomäki-Saramäki alueella. Puita ei kuitenkaan kaatunut. V Johannes Liimatainen oli hirvipassissa Hukkasuon risteyksessä. Passiin tuli 5 ilvestä, 3 pentua ja 2 aikuista. Ilvekset olivat näkyvissä puolen tunnin ajan.

9 Näyte vieraskirjasta: 9

10 10 Tervastulitapahtuma Karhuahossa 90-luvulla (Tessu-koira haluaa makkaraa) Taktiikkapalaveri hirvimetsällä , keskellä hirviporukan johtaja Jorma Ruotsalainen.

11 11 Suursarvinen (Seppo Ryhäsellä havunoksa kaadon merkkinä) Metsästys on päättynyt kyseiseltä kaudelta, juhlaruokailu. Kokit Yrjö Rasku ja Seppo Ryhänen seisomassa.

12 12 Musiikki tuotettiin itse (Ari Fomin ja Johannes Liimatainen) Rumpali Jorma Ruotsalainen, rytmissä on hyvin mukana Tahvo Kontturi ja seuran sihteeri Jouko Kuokka nauttii.

13 Vieraskirjasta 13

14 14 Toimintaa metsästysasioihin liittyen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnassa seuran jäsenet ovat aina olleet aktiivisesti mukana eri tehtävissä: talkoissa, ampumakilpailuissa, puheenjohtajana, hallituksen jäsenenä, ammunnan valvojana, petoyhdyshenkilönä, SRVA (suurriistavirka-apu) yhdyshenkilönä, metsästäjätutkintojen vastaanottajana, riistavahinkojen maastotarkastajana, onpa kolme toiminnanohjaajaakin ollut Lapinlahden Erämiehistä: Paavo Ryhänen, Antti Pekkarinen ja Veikko Vidgrén. Muutamat koulutuksen saaneet jäsenet toimivat riistanhoitoyhdistyksen järjestämien virallisten ampumakokeiden valvojina ampumaradan sulkemiseen saakka yhdessä Alapitkän edustajien kanssa saaden toiminnalle näin rahoitusta. Taskilanmäen ampumarata lakkautettiin v Rakenteiden purku ja siivous aiheutti runsaasti talkootyötä, johon metsästysseuran jäsenet osallistuivat erittäin aktiivisesti, kuten olivat aikoinaan osallistuneet radan rakentamiseen. Tätä kirjoitettaessa seuramme jäsenistä on riistanhoitoyhdistyksen tehtävissä: ampumakokeen vastaanottajana viisi henkilöä rhy: n hallituksessa yksi metsästäjätutkintojen vastaanottajana yksi riistavahinkojen maastotarkastajana yksi petoyhdyshenkilönä kaksi Lisäksi rhy: n toiminnanohjaajana on seuramme jäsen. Seppo Ryhänen on ollut parikymmentä vuotta Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin hallituksessa. Harvinainen metsästystapa, kuvat ja teksti Mika Rutonen Jousimetsästys Jousimetsästys on uusvanha metsästysmuoto. Vanhana metsästysmuotona se on kuitenkin useimmille metsästäjillekin täysin tuntematon. Tiedon puutteen vuoksi monilla on vääränlaisia olettamuksia ja negatiivisiakin asenteita jousimetsästystä kohtaan. Yritän hiukan aukaista tätä vielä monelle mysteeristä metsästystapaa, joka on myös edustettuna metsästysseurassamme. Usein jousimetsästyksen aloittavalla henkilöllä on monen vuoden harrastuspohja ruutiasemetsästyksestä. Tällainen metsästäjä hakee jousen kautta uusia haasteita harrastukseensa. Jousimetsästys eroaa ruutiasemetsästyksestä pääasiassa lyhyempien ampumamatkojen takia. Jousen kanssa pyritään riistaeläintä lähelle, jotta mahdollinen riistalaukaus voidaan suorittaa. Toinen vaihtoehto on houkutella riistaeläin lähelle jousimetsästäjää, esim. pyytä pillittämällä. Haastetta riistatilanteessa, verrattuna ruutimetsästykseen lisää se, että jousi tulee saada vireeseen niin, ettei lähellä oleva riistaeläin huomaa/kuule jousta virittävää metsästäjää. Metsästysjousi on lyhyen matkan ase. Jousihollia voisi kuvailla, että sen pi-

15 15 tää olla kiväärimiehen holli ja haulikkomiehen matka. Yleisimmät ampumamatkat jousella metsästettäessä ovat 20 m molemmin puolin. Suomessa jousella saa metsästää tällä hetkellä vain pienriistaa. Metsästyksessä sallitut jousityypit ovat pitkäjousi, vastakaarijousi ja taljajousi. Jalkajousi, eli varsijousi (jousi, jossa on kiväärin perä) ei ole metsästyksessä luvallinen jousiase. Suurimmat sallitut riistaeläimet ovat kauris ja majava. Muualla maailmalla jousella voi metsästää myös suurriistaa valkohäntäpeurasta karhuun ja hirveen asti. Etelän mailla metsästysjousella on ammuttu myös norsuja. Suomalaiset jousimetsästäjät joutuvatkin suuntaamaan metsästysmatkansa ulkomaille, jos haluavat päästä jousella suurriistan makuun. Suomessa yleisin riistaeläin jousella on rusakko. Kuten yllä mainituista suurriistaeläimistä voi päätellä, niin jousen tehot kyllä riittävät suuremmankin riistan kaatoon, mm. USA:ssa ammutaan joka vuosi yli miljoona valkohäntäpeuraa metsästysjousella. Siellä metsästysjousi mielletään enemmänkin suurriista- kuin pienriista-aseeksi. Jousta ei voida tehoissa verrata suoraan kivääriin, sillä jousen tappokyky perustuu nuoleen, joka on varustettu leikkaavalla metsästyskärjellä. Metsästyskärjellä varustettu nuoli pyritään ampumaan riistaeläimen sydän/keuhko alueelle, jossa leikkaavat terät aiheuttavat massiivisen verenvuodon ja keuhkojen kasaan painumisen. Verenvuodosta aiheutuvaan shokkiin eläin kuolee nopeasti. Kiväärin tappokyky perustuu luodin aiheuttamaan iskuun/ haavakanavaan, joka aiheuttaa shokin riistaeläimelle ja eläin kuolee

16 16 Kun metsästysjousella ammutaan leikkaavalla kärjellä varustettu nuoli sydän/keuhko alueelle, läpäisee se hirvenkokoisen riistaeläimen rintaontelon molemmin puolin. Hirvenkokoisen eläimen kylkiluut eivät aiheuta nuolelle läpipääsemätöntä estettä. Suuria jalan luita nuoli ei kuitenkaan kykene läpäisemään. Omasta jousimetsästysharrastuksesta sen verran, että olen harrastanut jousimetsästystä 2002 alkaen. Metsästän edelleen myös ruutiaseilla, mutta haulikkoa/kivääriä useammin jousi tarttuu käteen metsälle lähdettäessä. Ensimmäinen jousisaaliini oli piisami Haapasaaren kupeesta. Vuosien saatossa piisameita on tullut saaliiksi parin piisamiturkin verran. Nykyään piisamikannat ovat romahtaneet Lapinlahdella ja lähialueilla. Piisamista oli jousimetsästysuraa helppo jatkaa majavaan. Majavaa on tullut kytättyä seurammekin alueella Polvijoen varrella, jossa merkkejä majavan olemassa olosta oli ollut, mutta havaintoa majavasta en yrityksestä huolimatta kuitenkaan saanut. Liekö sitten ollut sama majava, jonka sain samana vuonna jousella saaliiksi Polvijoen ylävirrasta, jossa se oli aiheuttanut tuhoja metsänomistajille. Metsäkanalintujahdissa olen käyttänyt houkuttelu- ja kyttäysmetsästysmuotoja. Teerien ja kyyhkyjen metsästys on pääasiassa kyttäystä oletettujen istumapuiden alla aamuisin, kuten kiväärijahdissakin. Erona kiväärijahtiin on vain se, että käytännössä jousella voit kytätä vain yhtä puuta, kun kiväärillä voisit hallita vaikka koko suota/peltoaukeaa. Pyyjahti onnistuu perinteisesti pillittämällä ja onpa muutama seuramme jäsenistä minuun metsässä pyyjahdin tiimoilta törmännytkin. Jänistä metsästän koirattomana metsästäjänä pääasiassa hiipimällä. Mutta onnistuu jänisjahti jousella myös ajokoiran kanssa. USA Wisconsin

17 17 Rusakko-, supi- ja sorsajahti ovat olleet minulle pääasiassa kyttäämällä tapahtuvia jahtimuotoja. Sorsat ja rusakot olen saanut saaliikseni käytännössä luontaisilta ruokinta alueilta. Sorsia en ole ampunut lentoon, vaan olen kytännyt ja odottanut, että ruokaileva sorsa on uinut ampumaetäisyydelle. Jousella lentoon ammunnasta sen verran, että tunnen muutaman kaverin, jota ovat onnistuneet tiputtamaan sorsia ja fasaaneja pompusta ja jousella. Lentoon ja juoksuun ammunta vaatii taitoa ja hyvää tuuria. Pääasiassa jousella pyritään ampumaan paikallaan olevaa riistaa. Metsäkaurista ei meidän seuran alueella ole ollut metsästettäväksi asti, joten olen käynyt kauris- jahdissa pohjanmaalla ja pariin otteeseen Ahvenanmaalla. Pohjanmaalla kaurisjahti tapahtui ajavilla koirilla ja Ahvenanmaalla kyttäämällä. Suuremman riistan perässä olen käynyt kerran Amerikan mantereella valkohäntäpeurajahdissa ja pariin otteeseen Etelä-Afrikassa antilooppijahdissa. Ja saalistakin on tullut kaikilta reissuilta. Suurimpia jousella ampumiani riistaeläimiä ovat Vesiantilooppi, Kudu ja valkohäntäpeura. Kokoluokaltaan edellä mainitut antilooppilajit ovat suomalaisen hirven kokoluokkaa, joten uskallan puhua kokemuksella jousen soveltuvuudesta myös kotimaisen suurriistan metsästykseen

18 18 Tulevaisuuden haaveena minulla olisi päästä karhujahtiin Pohjois- Amerikkaan ja päästä kaatamaan karhu metsästysjousella. Jousimetsästyksen lisäksi olen ollut mukana Suomen jousimetsästäjä liiton (SJML) hallituksessa viisi vuotta ja tänä vuonna (2013) minut pyydettiin SJML:n varapuheenjohtajaksi. Lisäksi olen paikallisen jousiseuran, Ylä-Savon Jousimetsästäjät ja ampujat ry:n perustajajäseniä. Lisäksi olen kiertänyt kesäisin 3D-jousiammuntakilpailuja ympäri Suomea. 3D-kilpailut ovat ikään kuin riistapolkuammuntoja, jotka jäljittelevät jousimetsästystilanteita. Jos törmäät minuun metsällä ja jousi metsästysaseena kiinnostaa sinua, niin tule ihmeessä kysymään minulta aiheesta lisää. Lisäksi voit käydä tutustumassa jousimetsästykseen kotimaisilla internetsivustoilla, joita ovat mm. ja Mika Rutonen Seuran tulevaisuus Vuoden 2013 toimintasuunnitelman mukaan jatketaan entiseen tapaan. Harjoitetaan jatkuvaa voimaperäistä riistanhoitotyötä, metsästys kestävän käytön periaatteella, hyvät suhteet maanomistajiin, aktiivinen osallistuminen riistanhoitoyhdistystoimintaan, yhteistyö naapuriseurojen kanssa. Alueen petokantaa seurataan ja pidetään kurissa tehokkaalla pyynnillä. Alueita luovutetaan edelleen koemaastoiksi. Viranomaisille annetaan apua hirvikolareissa, mahdollisissa suurpetojahdeissa ja lähetetään kuolleina löydettyjä riistaeläimiä jatkotutkimuksiin. Lapinlahden Erämiesten toiminta kaipaisi lähivuosina kipeästi toimintaan lisää nuoria. Varsinkin hirviporukassa keski-ikä on huomattavan korkea. Onneksi muutama nuori on lähtenyt mukaan hyvin aktiivisesti. Metsässä liikkuessa poskiin tulee terve puna, joka näkyy jopa mustavalkeassa valokuvassa.

19 19 Kuvia juhlasta , perustajajäsenet Yrjö Rasku (vasen) ja Jaakko Heikkinen. Oikealla:Jorma Ruotsalainen,Leena Hämäläinen, Jouko Kuokka (sihteeri),yrjö Rasku ja Jouni Tanskanen. Seuran puheenjohtaja Jorma Ruotsalainen Erkki Lähdesmäki, Seppo Ryhänen, Johannes Liimatainen, Jouni Tanskanen

20 20 Kuvat:Pauli Lappalainen: Jouko Väisänen, Rimmillä 1992 (vasen) Pentti Tikkanen, jäniksille heinää 1992 Erätulilla 1993 Veijo Nevalainen Paavo Ryhänen Jaakko Heikkinen Juhani Nikander

21 21 Kuvat: Pauli Lappalainen Paavo Ryhänen Jiiällän Jeppe 2006 Erätulilla 1993 Eino Hynynen Aaro Tiikkainen Tarja Liimatainen

22 22 Kuvat: Raita Lappalainen ja Lasse Puurunen Heiniä hakemassa Paulin ja Veli-Matin kanssa Heinien vienti Lehtomäkeen Innan kanssa, joulukuu 2011

23 23 Kuvat: Raita Lappalainen ja Lasse Puurunen Raita Lappalainen ja ajokoiran pentu Tara Lepokivessä 2004 Tuutti otti jäniksen itse kiinni, kun isäntä ei tullut passiin

24 24 Kuvat: Kimmo Karppinen: Hirven metsästystä 2011 Kuva vasemmalla: Aaro Tiikkainen (kumartuneena selin), Hannu Rönkkö, Johannes Liimatainen, Aulis Kyyrönen, Ari Fomin, Eino Heikkinen. Kuva oikealla: Kimmo Karppinen osaa hirven suolistuksen.