H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 3 2006-2007 ISSN 0781-4151
HALSTARI Seloste 2006-2007 N:o 3 huhtikuu 2007 Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 4 Neljän kysymyksen koe 7 Perusterveydenhuollon haasteet Lohjalla 9 Lohjan alueen palolaitos 12 Nykyaikaisen hammashuollon mahdollisuuksista 14 Teollisen ruoan edut 15 Lohjan teatteri 16 Medi-Heli 18 Miniegot, Länsi-Uudenmaan säästöpankki, Viimeinen asemiesilta 19 Digikuvaus - valokuvauksen vallankumous Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen taitto, kuvat) 2 (päätoimittaja,
PRESIDENTIN PALSTA Talvi on kääntymässä kesäksi. Kylmä ja lämmin ilma ovat jaksotelleet luontoa rassaten. Rotaryvuosi kääntyy kohti loppuaan. Ratas pyörii. Se ei kuitenkaan kulje koko ajan vaakatasossa vaan kolmas ulottuvuus tekeekin ympyrästä helposti spiraalin. Hyvä toiminnan laatu ja kokousten sisältö kohottavat spiraalin kierrettä osaltaan ylöspäin. Spiraalin kierre suuntautuu alaspäin jokaisen lähtevän jäsenen vaikutuksesta. Toistaiseksi olemme onnistuneet pysymään tasossa menettäen yhden veljen ja saaden toisen tilalle. Uusin veljemme on Eero Rantalaiho. Yhteensä meitä on tällä hetkellä 44. Kauden alussa väläyttämästäni 50 jäsenen tavoitteesta puuttuu edelleen kuusi hyvää ihmistä. Eniten jäseniä huhtikuun loppuun mennessä klubiin tuoneelle sisarelle tai veljelle on luvassa PHF-arvo. Se olkoon merkkinä siitä, kuinka tärkeäksi näen jäsenlisäyksen klubissamme. Toistaiseksi johtoasemassa on Veli Markku Paasonen. Klubimme viettää vuosijuhlaa 30.5.2007 ammatillisen oppilaitoksen Taito-ravintolassa. Toimikunta on kokoontunut useita kertoja. Ruokalista juomineen on jo selvillä. Muu ohjelma valmistuu ajoissa. Uusi lippu on hankittu tilaisuudessa naulattavaksi. Tankoa on rakentanut ja muokannut ansiokkaasti veli Kalevi. Niillä varusteilla voimme osallistua rintaa röyhistäen itsenäisyyspäivän kulkueeseen. Kokoontumistilamme panee aina välillä sapen kiehumaan. Näin käy varsinkin silloin, kun muissa tiloissa kokoustaan pitäneet ihmiset parveilevat oman kokoustilamme kautta naulakoille. Vaikka näitä ikäviä yllätyksiä on ollut varsin vähän, saa se aina ajattelemaan siirtymistä johonkin rauhallisempaan paikkaan. Sopivan tilan löytäminen on vain osoittautunut hieman vaikeaksi. Viimeistään hanke pysähtyy korkeaan hintaan. Muualla vuokrapyyntö on lähes kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Uuden rotarivuoden suunnittelu on jo käynnistynyt. Tulevan presidentin käsissä ohjelma valmistunee vauhdikkaasti. Painoon se on uhattu lähettää jo huhtikuun aikana. Jään mielenkiinnolla odottamaan lopputulosta. Presidentti 3
NELJÄN KYSYMYKSEN KOE Maailman ensimmäinen Rotaryklubi perustettiin Chicagossa Illinoisissa 23.2.1905. Perustajina olivat: Paul P. Harris (asianajaja) Silvester Schiele (hiilikauppias) Gustavus H. Gus Loehr (kaivosinsinööri) Hiram E. Shorey (räätäliliikkeen omistaja) Vasta viidennen jäsenen myötä (painaja Harry Ruggles) ryhmä organisoitu virallisesti Chicagon Rotaryklubiksi (Rotary Club of Chicago). Rotary-nimitys tuli tavasta kokoontua vuoronperään kunkin jäsenen toimistossa. Toinen Rotaryklubi perustettiin San Franciscoon Yhdysvaltojen länsirannikolle. Homer P. Wood, asianajaja, oli Paul Harrisin tuttu ja klubin ensimmäinen presidentti. Perustamiskokous pidettiin myöhään kesäkuussa 1908. Läsnä oli yhteensä yhdeksän henkeä. Varsinainen muodollinen perustamiskokous järjestettiin 12.11.1908 Rotarien sitoutuminen palvelutoimintaan alkoi, kun Chicagon Rotaryklubi lahjoitti hevosen paikalliselle pastorille, jonka oma hevonen oli kuollut. Pastori oli liian köyhä ostamaan uutta hevosta. Hän tarvitsi kuitenkin eläintä pystyäkseen kiertämään kirkoissa ja seurakuntalaisten luona. Muutama viikko myöhemmin klubi perusti Chicagon ensimmäisen yleisen vessan. Näiden ensimmäisten projektien myötä Rotariliikkeestä tuli maailman ensimmäinen palveluorganisaatio. Rotarin suosio levisi läpi Yhdysvaltojen. San Franciscon klubia (1908) seurasivat: Oakland, Kalifornia; Seattle, Washington; Los Angeles, Kalifornia; New York, New York Rotariklubien kansallinen liitto (National Association of Rotary Clubs) piti ensimmäisen konvention 1910. Harris valittiin tuolloin järjestön presidentiksi. Seuraavina vuosina konvention puhujat käyttivät fraaseja Service, Not Self ja He Profits Most Who Serves Best. Näistä tuli rotarien käyttämiä sanontoja. Service, Not Self kääntyi muotoon Service Above Self, joka sittemmin on omaksuttu rotarien ensisijaiseksi tunnuslauseeksi ( Palvelumieli itsekkyyden edelle ). Vuonna 1910 Rotarista tuli kansainvälinen, kun Kanadan Manitobassa perustettiin Winnipegin Rotariklubi. Vuonna 1912 Paul Harrisin kausi presidenttinä päättyi. Silloin Rotary oli levinnyt jo yli Atlantin. Brittein saarille oli perustettu useita klubeja. Vuonna 1921 Rotary oli edustettuna kuudella mantereella: Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Etelä- ja Keski- Amerikka, Australia, Afrikka, Aasia. Rotaryjärjestössä otettiin 1922 käyttöön Rotary International -nimi kuvaamaan järjestön tilannetta. Kun klubeja perustettiin maailmanlaajuisesti, Rotariin kehitettiin piirijärjestelmä (district). Vuonna 1925 Rotariliikkeeseen kuului 200 klubia, joissa oli yhteensä yli 20 000 jäsentä. Järjestön maine houkutteli presidenttejä, pääministereitä ja muita alojensa 4
huippuja mukaan toimintaan kuten Jean Sibelius, Albert Scweitzer, Thomas Mann jne. Alusta alkaen rotariliikkeen piirissä on ylläpidetty korkeaa ammattietiikkaa. Yhden maailman laajimmalle levinneistä ja hyväksytyistä liiketoimintaetiikan julkilausumista kehitti rotari Herbert J. Taylor vuonna 1932, kun häntä pyydettiin johtamaan vararikon partaalla horjuvaa yritystä. Kyseinen englanniksi 24 sanan eettinen koodi otettiin yrityksen kaiken toiminnan perustaksi. Se toimi ohjenuorana tuotannossa, myynnissä, ilmoittelussa sekä suhteessa vähittäiskauppiaisiin ja asiakkaisiin. Tämä yksinkertainen ajatusja toimintamalli pelasti yrityksen konkurssilta. Filosofia otettiin käyttöön Rotariliikkeessä vuonna 1943. Se tunnetaan nimellä Neljän kysymyksen koe englanniksi The 4-Way Test. Neljän kysymyksen koe koostuu nimensä mukaisesti neljästä kysymyksestä: Onko tämä totta? (totuus?) Is it the TRUTH? Onko tämä oikeudenmukaista kaikkia asianosaisia kohtaan? Is it FAIR to all concerned? Luoko tämä hyvää tahtoa ja parantaako tämä ystävyyssuhteita? Onko tämä kaikkien osapuolten edun mukaista? Will it build GOODWILL and BETTER FRIENDSHIPS? Will it be BENEFICIAL to all concerned? Rotaryn tavoitteena on vaalia palvelemisen ihannetta kaiken toiminnan perustana: 1. edistämällä tuttavuussuhteiden syntymistä ja siten luomalla tilaisuuksia palvelemiseen 2. vaalimalla liike- ja ammattimoraalia ja arvostamalla kaikkea hyödyllistä työtä sekä opastamalla jokaista rotaria näkemään oma ammattinsa tilaisuutena palvella yhteiskuntaa 3. innostamalla jokaista rotaria toteuttamaan palvelemisen ihannetta yksityiselämässään, ammatissaan ja yhteiskunnan jäsenenä 4. edistämällä kansojen välistä yhteisymmärrystä, hyvää tahtoa ja rauhaa palvelemisen ihanteen yhdistämien työn ja toiminnan ihmisten välisen ystävyyden avulla. Vasta 1989 Singaporen julistus toi tarkennusta edelliseen. Se kuuluu 5
suomeksi seuraavasti: Liike- ja ammattialalla toimivana rotarina minun velvollisuuteni on 1. suhtautua oman ammattiini tilaisuutena palvella 2. noudattaa uskollisesti oman ammattini eettisten ohjeiden kirjainta ja henkeä, oman maani lakeja ja oman yhteisöni moraalisääntöjä. 3. tehdä kaikkeni kohottaakseni ammattini arvostusta ja edistääkseni korkeimpia eettisiä arvoja omassa ammatissani 4. olla rehellinen ja tasapuolinen työnantajaani, työntekijöitäni, yhtiökumppaneitani, kilpailijoitani, asiakkaitani ja yleisöä kohtaan sekä kaikkia niitä kohtaan, joihin olen liike- tai ammattisuhteessa 5. kunnioittaa ja arvostaa kaikkia yhteiskunnalle hyödyllisiä ammatteja 6. tarjota ammattitaitoani avuksi yritettäessä löytää työmahdollisuuksia nuorille, pyrittäessä auttamaan erityisongelmista kärsiviä ihmisiä ja kehitettäessä paikkakuntani asukkaiden elämänlaatua 7. olla rehellinen markkinoinnissani ja edustaessani liike- tai ammattialaani yleisön edessä 8. olla pyytämättä muilta rotareilta ja olla suomatta heille sellaista etuoikeutta tai etua, jota en tavallisesti soisi muille liike- ja ammattikumppaneilleni Teksti perustuu klubikokouksessa 4.1.2007 pitämääni esitykseen. - pentti kuosmanen - 6
PERUSTERVEYDENHUOLLON HAASTEET LOHJALLA Avoterveydenhuollon ylilääkäri Tapani Hämäläinen vieraili klubimme kokouksessa 11.1.2007. Hän tarkasteli ensin toimintaympäristöä ja perusterveydenhuollon tavoitteita. Lohjan kaupungin talousarvion loppusumma on vuonna 2007 yli 187 miljoonaa euroa, josta perusturva sai noin 87 miljoonaa (46,5 %). Siitä avoterveyden potti on 12 miljoonaa. Henkilöstöä organisaatiossa on yhteensä 110. Koko perusturvatoiminnasta vastaa lautakunta. Sen alaisuudessa toimii perusturvajohtaja Juhani Merikallio. Samalla hän johtaa koko sosiaalitointa. Terveydenhuollossa hänen alaisenaan toimiin johtava terveyskeskuslääkäri Pentti Suppola. Toimiala jakaantuu puolestaan erikoissairaanhoitoon ja avoterveydenhuoltoon, jota vetää Tapani Hämäläinen. Lohjalla toiminta on painottunut monien sairaalapaikkakuntien tapaan keskimääräistä enemmän erikoissairaanhoitoon. Se puolestaan kasvattaa sairaanhoitokuluja, jotka tuppaavat karkaamaan käsistä. Tulevaisuudessa toimintaa pyritään suuntaamaan enemmän terveyskeskuspainotteiseksi. Sen vuoksi sairaalan uuden osan yhteyteen on rakennettu terveyskeskusta varten vuodeosasto ja päivystystilat. Siellä päivystetään klo 16-8 välisenä aikana. Sekä päivystys että vuodeosaston toiminta on ulkoistettu MedOne:lle. Toimintatapa on uutta Suomessa. Esitelmöitsijän käsityksen mukaan yrittäjä haluaa pilottipaikassa näyttä osaamisensa. Sillä ei ole yksinkertaisesti varaa epäonnistua. Lisäksi palvelu saadaan erittäin kustannustehokkaasti. Laskelmien mukaan se tulee halvemmaksi kuin oma tuotanto. Työvoiman saanti, erityisesti lääkärien, tuntui olevan Hämäläisen suuri murheen aihe. Varsinkin pienien terveysasemien tilanteen hän näkee mahdottomaksi tulevaisuudessa. Nuoret lääkärit haluavat tehdä työtä yhteisössä, jossa kokeneempi kollega on lähettyvillä konsultaatiota varten. Poliittisesti näyttää vain olevan kovin vaikeaa hyväksyä näitä realiteetteja ja lopettaa pieniä asemia. Yhtenä tehtävän hoitoa vaikeuttavana Tapani Hämäläinen koki pirstaleisen lainsäädännön. Ainakin perustuslaki, kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki sekä laki potilaan asemasta ja oikeuksista johtavat osaoptimointiin, eikä niiden puitteissa ole mahdollista koko hoitoketjun suunnittelu ja tehokas hallinta. Hän näkee, että lakimuutokset ovat tarpeen toiminnan tehostamiseksi. 7
Kustannuksia lisäävinä tekijöinä illan puhuja näki: Hoito- ja tutkimusmahdollisuuksien paraneminen Väestön ikääntyminen ja eläkkeelle siirtyminen vähentää hoitohenkilökuntaa. Seurauksena on puute hoitohenkilöstöstä. Ihmisten vaatimukset lisääntyvät, myös epärealistiset. Terveyshyöty ja vaikuttavuus jäävät huomiotta, vaikka se on olennaisen tärkeätä käytettävissä olevien rajallisten resurssien vuoksi. Rajallisista resursseista tyyppiesimerkki on lääkäripula. Yhtään normaalia rekrytointia ei kuuleman mukaan ole tapahtunut sinä aikana, kun Tapani Hämäläinen on virkaansa hoitanut. TK-lääkärin työ on erittäin monipuolista ja laaja-alaista osaamista vaativa. Silti siltä puuttuu vetovoima. Hoitajia sentään on vielä helposti saatavissa, mutta tulevaisuudessa hoitajapula voi olla vielä pahempi kuin lääkärivajaus. Yhtenä isona haasteena Tapani Hämäläinen näki kansanterveyden ongelmat. Hän luetteli ongelma-alueita kuten valtimosairaudet, alkoholi, dementia, masennus/uupuminen, yksinäisyys (vanhukset, lesket, miehet), tuki- ja liikuntaelinvaivat. Elintapojen merkitys korostuu mainittujen sairauksien hoidossa. Toiminnan kehittämiseen on kuitenkin paljon mahdollisuuksia. Päivystystoiminnan aloittaminen yhdessä sairaalan kanssa laskee kustannuksia, samoin hallittu toimintojen ulkoistaminen. Hyvin integroitu palvelualuehanke voi toteutuessaan edelleen tehostaa toimintaa. Saumaton palveluketju, jossa lähetteet, lausunnot, laboratoriotulokset ja röntgenkuvat ovat käytettävissä tietoteknisin ratkaisuin, virtaviivaistaa toimintaa. Hämäläinen pohti myös potilaan omaa vastuuta. Hän arveli myös lääkärin ja hoitajan työnjaon voivan muuttua. Väestön terveyden edistämiseksi tarvitaan väestöstrategia, jonka olennaisia osia ovat ravitsemus, ympäristötekijät ja tekniikka. Siinä kokonaisuudessa terveyskeskus tekee oman osansa korkean riskin potilaista huolehtien. Tähän taas liittyy tuottavuuden ja vaikuttavuuden arviointi sekä sen mukainen toiminnan suuntaaminen. Esimerkiksi flunssan hoidon vaikuttavuus on varsin vähäinen, vaikka se huippuaikoina kuormittaa rajusti terveydenhuoltoa. Kokonaisuudessaan terveyskeskustyön kehittäminen on suurten haasteiden edessä, päätti Tapani Hämäläinen esityksensä. 8
LOHJAN ALUEEN PALOLAITOS 9 Aluepalopäällikkö Pentti Jurvanen otti meidät vastaan uudella palolaitoksella 18.1.2007. Aloitimme hirvikeitolla sekä kahvilla ja pullalla. Sitten päästettiin itse maestro irti. Saimme kuulla aluepalopäällikön työuran käänteistä. Hän kertoi tuleensa ensi kerran paloasemalle 1957. Sijaisena hän sai pestin vuonna 1966. Palomestarikurssi tuli Aluepalopäällikkö Pentti Jurvanen suoritettua 1977. Viiden vuoden poikkeaminen Forssassa toi Pentti Jurvasen takaisin Lohjalle vuonna 1983. Vuonna 2004 organisaatiouudistuksen tuloksena syntyi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, jota Espoo hallinnoi. Lohjan alueeseen kuuluu: Sammatti, Karjalohja, Siuntio, Nummi-Pusula, Vihti, Karkkila ja Lohja. Kolmantena Länsi-Uusimaan alueena toimii Lohjan eteläpuolisten kuntien yhteenliittymä. Lohjan alueella asuu vajaa 86 000 asukasta ja pinta-ala on 1600 km 2. Vastaavat Espoon luvut ovat 400 000 ja 610 km 2. Lakisääteisinä tehtävinä palotoimella on onnettomuuksien ehkäisy. Sitä tehdään neuvomalla ja valistamalla. Toisaalta tarvitaan myös valvontaa ja tarkastuksia. Palokunta on jatkuvassa valmiudessa. Tavoitteena on päästä liikkeelle alle 60 sekunnin hälytyksestä. Lohjalla vuoron vahvuus on 1 + 3, mutta se nousee lisävirkojen myötä helmikuussa 2007 vahvuuteen 1 + 5. Silloin saadaan tikasautokin mukaan hälytyksen sattuessa. Vapaapalokunnat ja tehdaspalokunnat tukevat vakinaisen palokunnan toimintaa. Näiden kanssa on tehty sopimus. Lohjan alueella sopimuspalokuntia ovat: Haaviston VPK, Karjalohjan VPK, Lohjan Palo-
kunta ry, M-Real Tehdaspalokunta, Nummelan VPK, Nummen VPK, Paloniemen VPK, Pusulan VPK, Sammatin VPK, Sjundeå FBK, Tuorilan VPK, Ventelän VPK, Vihdin VPK, Vihtijärven VPK, Virkkalan VPK. Kaikki tehtävät kuluvana, edeltävänä ja aikaisempina vuosina Länsi- Uudenmaan alueella on esitetty kuukausitasolla alla olevassa taulukossa. Länsi-Uusimaa Vuosien 2003- Vuosi Vuosi Vuosi 2005 k.a. 2006 2007 Tammikuu 521 564 606 Helmikuu 382 561 487 Maaliskuu 417 514 148 Huhtikuu 502 556 0 Toukokuu 548 630 0 Kesäkuu 525 734 0 Heinäkuu 621 808 0 Elokuu 662 747 0 Syyskuu 533 640 0 Lokakuu 534 772 0 Marraskuu 493 520 0 Joulukuu 741 638 0 Yhteensä 6479 7684 1241 Lohjalla tehtäviä oli edellisvuonna 2044. Yleisin syy oli ensihoito. Toisena tulivat tekniset viat ja kolmantena liikenneonnettomuudet. Sairaankuljetuksen Lohjan alueella hoitaa yksityinen yritys. Yhteistoiminta palokunnan kanssa sujuu erittäin hyvin. Pelastuslautakunta johtaa toimintaa alueella. Pelastuslautakunnan tehtävänä on huolehtia Länsi-Uudenmaan Satsi pelastustoimen alueella mm. pelastuslaissa säädetyistä tehtävistä ja päättää Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasosta. Pelastuslautakunta on neljäksi vuodeksi kerrallaan valittu luottamuselin. Pelastuslautakunnassa on yhteensä kymmenen jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Valtionneuvonton päätöksen (1742/2002) mukaisen Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kuntien 3.12.2002 tekemän sopimuksen mukaisesti pelatuslautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä kuusi nimetään Espoon 10
toimialueelta, johon kuuluvat Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta. Kaksi jäsentä nimetään Lohjan toimialueelta, johon kuuluvat Karkkilan ja Lohjan kaupungit sekä Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kunnat. Kaksi jäsentä nimetään Tammisaaren toimialueelta, johon kuuluvat Hangon, Karjaan ja Tammisaaren kaupungit sekä Inkoon ja Pohjan kunnat. Espoo nimittää jäsenistä puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan, joka valitaan Lohjan toimialueelta. Lohjan paloaseman rakennustyöt alkoivat 11.6.2004 ja peruskivi muurattiin 4.2.2005. Harjannostajaiset olivat 18.8.2005 ja muutto tapahtui 20.3.2006. Vihkiäiset pidettiin 23.8.2006. Kiinteistössä on kolme toimijaa, joiden kesken kustannukset jakautuivat seuraavasti: Hätäkeskus 3,6 milj. Paloasema 4,5 milj. Johtokeskus 0,7 milj. Yhteensä 8,8 milj. Sujuvan esityksen jälkeen teimme kierroksen asemalla. Se oli todella mielenkiintoinen. Katsastettiin paloautot, vene, letkunpesulaite, letkuvarasto ja muut aputilat autotallia myöden. Vain miehistötiloihin pääsyä ei sallittu, koska talo elää tavallaan ja vieraat kulkevat ajallaan. Vierailuun osallistuneet klubimme jäsenet puolisoineen nauttivat riistakeitosta ja kahvista ennen kokousta. 11
KATSAUS NYKYAIKAISEN HAMMASHOIDON MAHDOLLISUUKSIIN Vihdin Hammaspaikka Oy:n omistaja hammaslääkäri Tiina Noro oli vieraanamme 25.1.2007. Aluksi hän näytti muutaman kuvan hampaiden ja hampaiston rakenteesta. Suun yli 250 bakteerilajia ovat uhkana huonosti hoidetuille hampaille. Kohteena ovat purupinnat ja ienraja. Sylki on hampaiden suoja. Erityksen vähetessä riski kasvaa. Esitelmöitsijän mukaan kohtalonamme on joko hammaskivi tai reiät, koska runsas sylki suojaa, mutta samalla siitä saostuu ainesta hampaan pintaan. Verenvuoto ikenessä on ensimmäinen ientulehduksen merkki. Tulehduksen seurauksena ienkudos pakenee ja hampaiden Tiina Noror liikkuvuus lisääntyy. Koska ientulehdus on todellinen bakteeripommi, pitäisi se hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tupakoitsijoilla on 50 % enemmän ientulehduksia kuin tupakkaa polttamattomilla henkilöillä. Lisäksi tupakka peittää tulehdusoireita. Paitsi hampaille on tupakka haitallinen suun limakalvoille. Altistus voi johtaa suusyöpään. Terveet hampaat ja terve suu parantavat elämän laatua. Se tuntuu ja näkyy pureskelussa, makuaistissa, hymyssä ja puheessa. Miten siihen sitten päästään. Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä. Syödään kunnon ateriat ja vältetään napostelua. Olennaista on myös säännöllinen käynti hammaslääkärin tarkastuksessa. Myös proteesit on syytä tarkistuttaa. On syytä kertoa hammaslääkärille heti, jos suussa tapahtuu jotain erityistä tai uutta. Tiina Noro kertoi puuttuvien hampaiden helposti aiheuttavan purentavir- 12
heitä, joista on omat haitalliset seurauksensa. Siihenkin on olemassa hyvä lääke keinojuuri eli implanttihoito. Leukaluuhun upotetaan titaanijuuri, joka luutuu muutamassa kuukaudessa. Juureen asennetaan jatke, jonka päälle asennetaan myöhemmin kruunu. Markkinoilla on erilaisia vaihtoehtoja. Niiden hinta on n. 2000 kappale ja kruunun noin 500. Hampaiden valkaisu on yksi alaan liittyvä trendi. Siihenkin on olemassa useita menetelmiä. Mikään niistä ei tiettävästi oikein käytettynä vahingoita hammasta. On kuitenkin hyvä muistaa, että silmän valkuaista valkeammat hampaat vaikuttavat luonnottomilta. Hammastahnoista oli paljon keskustelua. Hiovia hammastahnoja estelmöitsijä kehotti välttämään. Seurauksena voi olla hammaskaulojen rikkoutuminen. Hän suositteli tavallista Pirkka-hammastahnaa, joka sisältää fluoria. Se on hyvä perustahna, josta puuttuu limakalvoja ärsyttävä natriumlauyylisulfaatti. Tietoisku täydensi mukavasti terveyden- ja sairaanhoidon teemaa, joka on ollut osa kuluvan rotarivuoden teemaa. - pentti kuosmanen - 13
TEOLLISEN RUOAN EDUT Talvinen viikkokokous 2.1.2007 pidettiin makeissa merkeissä. Illan esiintyjä Päivi Turhanen oli demonstraatiomielessä leiponut kaksi herkullisen makuista kakkua klubilaisten maisteltavaksi. Valmistukseen hän oli käyttänyt edustamansa yrityksen tuotteita. IsoMitta konsultin osaamisella se on varmaankin käynyt varsin näpsäkästi. Aluksi Päivi kertoi yrityksen historiaa ja taustaa. Kyseessä on amerikkalainen konserni Campell Soup Inc, jonka liikevaihto on 7,5 miljardin dollarin luokkaa. Työntekijöitä yrityksessä on 24 000, joista 25 Suomessa. Suomi kuuluu osaltaan Nordic divisioonaan, vaikka tänne perustettiin vuonna 2005 oma tytäryhtiö Campell Soup Finland Oy. Aiemmin edustus on ollut Bernerillä, jossa Päivikin aikanaan aloitti. Päivi Turhanen Pääosin tuotteet menevät suurkeittiöille. Blå Band on kuitenkin lähes kaikille tuttu kauppojen hyllyllä esiintyvä merkki, jonka yritys on aikanaan ostanut Unileveriltä. IsoMitta on sateenvarjo, jonka alle on kerätty melkoinen tuotevalikoima: IsoMitta kastikeainekset IsoMitta keittoainekset IsoMitta kylmäkastikeainekset IsoMitta pata-ainekset IsoMitta liemet Touch of Taste Fondit IsoMitta maitotaloustuotteet IsoMitta pizza- ja pasta-ainekset IsoMitta jälkiruoka-ainekset, kiisselit IsoMitta jälkiruoka-ainekset, maitopohjaiset IsoMitta keittopohja-ainekset IsoMitta kastikepohja-ainekset Campbell s Deli Soup valmiskeitot 14
Päivi Turhasen leipomat kakut toimivat käytännön malleina valmisruoista. Täytteet oli tehty oman yrityksen valmisruokien kiisseliaineksista. Teollisten tuotteiden eduiksi Päivi luetteli melkoisen listan. Yrityksessä pidetään korvat auki ja yritetään palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Alla on muutama esimerkki valmisruokien eduista. Turvallisuus Tasalaatuisuus Korkealaatuiset raaka-aineet Ravitsemuksellisuus Ei säilöntäaineita Tilaa luovuudelle o Keittiössä tarvitsee vain kiehauttaa vesi kastikkeen laitossa o Esim. Kiisselien 20 makua antavat melkoisen vaihtelun mahdollisuuden, koska niitä voidaan vapaasti yhdistellä. Tuotevalikoiman keittojen, kastikkeiden, kiisselien jne. yhdisteltävyys on hyvä. Vain mielikuvituksen puute on rajoitteena. Esitys oli mielenkiintoinen avartaen kulinaristienkin näkemystä teollisen ruoan mahdollisuuksista helpottaa ja monipuolistaa ruoan valmistusta kotona. Lisää aiheesta on luettavissa internetsivuilta: http://www.isomitta.fi/articlestorage/display.php http://www1.campbells.fi/ http://www.nettikeittio.fi/?id=2291 -pentti kuosmanen- LOHJAN TEATTERI Aiemmalla vierailulla sovimme teatterin johtajan kanssa tulevamme kuluvalla kaudella katsomaan jotain esitystä. Sisar Päivi varasi 20 lippua lauantaiksi 10.2.2007. Silloin esitettiin alkuaan kahviotilaan valmistettu Hääpäivänäsi minua muista -draaman konserttiversio. Osin tuttujen laulujen ympärille kasattu juoni eteni juohevasti ja esitys oli ohi yllättävän nopeasti. Oli mielenkiintoista kokea teatterielämys hieman poikkeavan kaavan mukaan. 15
MEDI-HELI Lääkärihelikopteritoiminnan uranuurtaja Ari Kinnunen vieraili klubissamme 15.2.2007 veljemme Kalevi Laakson kutsumana. Ensiksi esiintyjä totesi, että hänellä ei ole enää mitään tekemistä koko toiminnan kanssa. Nykyään Kinnusen aktiviteetti suuntautuu hänen pääosin omistamansa EMA Groupin toimintaan. Helsingin lääkärihelikopteritoiminta alkoi 15.9.1992. Silloisen Helsingin lääkäriambulanssin lääkärit sanoutuivat irti, kun heidän työolosuhteitaan heikennettiin olennaisesti. Ryhmä päätti liisata helikopterin Suomen helikopteripalvelulta. Yhtiö lupasi maksaa lentokulut. Toimintaan tarvittavan kolmen miehistön lääkärien palkat päätti maksaa EMA Group. Huolena oli toiminnan jatkorahoitus. Raha-automaattiyhdistys vaikutti hyvältä vaihtoehdolta. Se tukee vain yhdistyksiä, joten 29.9.1992 tukiyhdistys oli perustettu. Se anoi tukea seuraavaksi vuodeksi. Kellekään ei tullut mieleen loppuvuoden tukianomus. Siitä kuitenkin selvittiin ja vuodelle 1993 saatiin Raha-automaattiyhdistyksen avustus Medi-Helin tuki ry:lle. Paitsi rahoitus ongelmana oli myös toimintaa haittaavat villit huhut. Esimerkkinä Ari Kinnunen mainitsi huhun, jonka mukaan paikalle hälytetty Medi-Heli lähettää käynnistä 1000 markan laskun. Se ei tietenkään pitänyt paikkaansa. Se vaan johti joskus päättömyyksiin suurten kustannusten pelossa. Saattoi käydä niin, että kesken tehtävän tuli peruutus. Ilmasta saattoi nähdä, kun ambulanssi tuli huomattavan myöhään paikalle ja korjasi uhrin mennessään. Apu olisi tullut huomattavan paljon nopeammin kopterista. Toimintaan on liittynyt operaattoriongelma. Eri toimijoiden välillä on ollut kireä kilpailu ja se on johtanut raastupaan, missä asiaa yhä puidaan. 16 Ari Kinnunen
Operointiin liittyy rahastuksen maku, vaikka lentäminen onkin kallista. Toimintaa on osaltaan vaikeuttanut Raha-automaattiyhdistyksen tapa myöntää avustus vain vuodeksi kerrallaan. Kuluvan vuoden alusta ovat sairaanhoitopiirit alkaneet maksaa lääkintähenkilökunnan kulut. Suunnitelmissa on, että valtio alkaa vastata myös lentotoiminnan kuluista vuonna 2010. Suunnitelmissa on siirtää se joko rajavartiolaitoksen tai ilmavoimien vastuulle. Kinnunen epäili kummankin vaihtoehdon kasvattavan huomattavasti kuluja nykyiseen nähden. Helsingin ja Turun lisäksi Suomessa toimii Ilmari Varkaudessa, Sepe Oulussa, Aslak Sodankylässä. Kinnusen mielestä sijoituspaikkana Turku ja Helsinki ovat oikeat. Sen sijaan Ilmarin pitäisi toimia Varkauden sijasta Kuopiosta käsin. Tampereella pitäisi myös toimia yhden yksikön. Sen käynnistäminen on kuitenkin hidastunut, koska toimintamäärärahoja leikattiin tälle vuodelle. Kullakin alueella toimii oma tukiyhdistys. Kinnunen kertoi aikanaan ehdottaneensa tukitoimintojen yhdistämistä kulujen karsimiseksi. Alun innostuksen jälkeen ajatus haudattiin, koska se merkitsisi muutaman toiminnanjohtajan ja muun toimihenkilön tehtävän häviämistä. Sehän ei kaikkien pirtaan käy, joten järkevä ehdotus kaatui kannatuksen puutteeseen. Kinnusen esitys Medi-Helin toiminnasta etenkin sen alkuaikoina oli todella vauhdikas ja mieleen painuva. 17
MINIEGOT Torstain 22.2. kohdalle oli merkitty ohjelmaan egoesitelmä. Yhden esityksen sijaan pantiin vuoro kiertämään. Kukin paikalla ollut rotari sai kertoa 4-5 minuuttia itsestään, harrastuksistaan ja työhistoriastaan. Minulle jäi vaikutelma, että pitkänkin ajan klubissa olleet saivat uutta tietoa toisistaan. Aika riitti nipin napin kierroksen läpikäyntiin. Vieraanamme ollut Lohjannummen klubin jäsen Eero Ojanen päätti kierroksen varsin mielenkiintoisella puheenvuorolla omasta työhistoriastaan. On ilmeistä, että tämän tyyppinen kierros on paikallaan aina, kun klubiimme tulee uusi jäsen. Se auttaa tutustumaan vanhoihin konkareihin paremmin, kuin vain Rotarymatrikkelia lukemalla. LÄNSI-UUDENMAAN SÄÄSTÖPANKKI Neljätoista klubimme jäsentä vieraili Länsi-Uudenmaan Säästöpankissa 1.3.2007. Johtaja Jukka Suominen toimi isäntänä. Hän kertoi yleistä pankin toiminnasta. Olennainen osa esitystä käsitti perintöön liittyviä kysymyksiä. Lisäksi hän esitteli pankin uutta tilimuotoa, jonka korkotuotto on tavallista säästötiliä parempi. VIIMEINEN ASEMIESILTA Viikkokokouksen 8.3.2007 aihe liittyi sodan aikaiseen viihdytystoimintaan. Siitä kertoi veljemme Topi. Vuosina 2003-2005 järjestettiin maamme eri paikkakunnilla aseveli-iltojen muistoksi asemiesiltoja. Viimeinen näistä pidettiin Finlandiatalossa keväällä 2005. Topi harmitteli sitä, että paikalle kutsuttiin vain pääkaupunkiseudun veteraanit. Ikään kuin korvaukseksi siitä hänelle oli lähetetty ohjelmasta tehty DVD-levy. Sen antiin syvennyimme kolmeksi vartiksi seuraten valittuja paloja illan ohjelmasta. Ohjelma oli vaikuttava ja keräsi ansaitut aplodit. 18
DIGIKUVAUS VALOKUVAUKSEN VALLANKUMOUS Valokuvaajan Kari Saaristo kertoi kokouksessamme 15.3.2007 valokuvauksesta digitaalikameralla runsain esimerkein höystettynä. Työssään valokuvaliike Filmaxissa hän on nähnyt, että yli 80 prosenttia tehtävistä kuvista on otettu digikameralla. Digitaalisella kameralla on monta etua filmikameraan verrattuna. Kuvat voi tarkistaa heti näytöltä ja ottaa uusia kuvia, kunnes otoksesta tulee mieleinen. Toisaalta muistikortilta voidaan poistaa kaikki turhat otokset. Kun kameraan ja muistikorttiin on investoitu, on käyttö halpaa. Kuvat voidaan lähettää tietoverkossa liikkeisiin valmistettavaksi. Valokuvaaja Kari Saaristo On uudella tekniikalla sitten vaatimuksensakin ja omat heikkoutensa. Kuvien käsittely vaatii vähintään tietokoneen. Toisaalta on hyvä olla joku kuvankäsittelyohjelmakin. Vaikka megapikselien määrä lisääntyy koko ajan, ei digitaalinen kamera pärjää tarkkuudessaan vielä pitkään aikaan filmille. Myöskään kontrastin toisto ei yllä tavallisen filmin tasolle. Kuvan säilyminen digitaalisessa muodossa on haasteellista. Hopeapohjainen filmi säilyy hyvin kunnon oloissa. Digitaalinen kuva on syytä varmuuskopioida USB-kiintolevylle ja mahdollisesti vielä CD- tai DVD-levylle. Optisten levyjen säilytykseen on syytä valita kuiva, viileä, valolta suojattu paikka. Sillä tavoin itse poltetulle levylle voidaan saada kymmenien vuosien säilyvyys. Tosin eri tahoilla on kovin vaihteleva käsitys CD- ja DVD-levyjen säilyvyydestä. Turvallisin tapa kuvien säilyttämiseen on edelleen niiden teettäminen paperikuviksi. Nykyisten kuvien säilyvyys on hyvä. Formaatti on tuttu. Tarvitaan vain valoa ja normaalinäkö riittää. Tietokonettakaan ei katselussa kaivata. Itse valokuvaus ei kuitenkaan ole muuttunut. Samat lainalaisuudet pätevät digikameroissa kuin vanhemmissa kuvausvälineissä. Kuvan asettelussa kultainen leikkaus on tärkeä muistaa rakennetta sommiteltaessa. Varjoa kannat- 19
taa hyödyntää kesäaikana, kun valo on raakaa. Silloin valon ja varjon ero aiheuttaa aivan liian voimakkaan kontrastin. Itse Saaristo sanoi käyttävänsä aina kuvatessaan salamaa. Sillä voi hallita varmemmin valotusta. Olennaisena osana esitykseen kuului digikuvan muokkaus tietokoneella. Adoben Photoshop on ennen kaikkea ammattilaisten käyttämä kuvankäsittelyohjelma. Sillä voi rakentaa valokuvan monen kuvan osia käyttämällä. Epäonnistuneistakin otoksista voi näin rakentaa uuden taideteoksen niiden osia hyödyntämällä. Se vain edellyttää hyvää näkemystä ja ohjelman oivallista osaamista. Kameroiden ominaisuuksiin ei illan puhuja juurikaan kiinnittänyt huomiota. Montako miljoonaa pikseliä pitää laitteessa olla? Mikä merkki? Mikä malli? Nämä keskustelut jäivät hyvin vähiin. Esityksensä loppuosassa Kari Saaristo näytti lukuisin esimerkein, miten eri vuorokauden ja vuodenaikoina vähäisenkin tuntuisesta aiheesta syntyy hyvä valokuva. Hänen töitään voi osaltaan nähdä nettisivuilta osoitteesta http://www.saaristo.1g.fi Oli mielenkiintoista kuulla valokuvaajan näkemys digitaalisen valokuvauksen nykytilasta. - pentti kuosmanen - 20