Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät isänmaan ystävät ja juhlavieraat, tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää. Marraskuussa 1917 eduskunta päätti ottaa korkeimman vallan käytön omiin käsiinsä ja irrottaa Suomen Venäjän hallinnasta. Kuudentena päivänä joulukuuta 1917 eduskunta hyväksyi porvarillisten ryhmien itsenäisyysaloitteen melko tiukassa äänestyksessä, äänin 100 puolesta 88 vastaan. Aloitteen hyväksymisellä eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi. Eduskunnan päätöksellä Suomen kansa otti kohtalonsa omiin käsiinsä. Suomi astui muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana. Tätä eduskunnan päätöstä me Suomessa ja täällä Lieksassa tänään juhlimme. Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat ja kotirintamanaiset, Itsenäisyytemme on ollut historiamme aikana uhattuna erityisesti talvi- ja jatkosodan aikana. Rajaseutupaikkakuntana nykyisen Lieksan kaupungin alueella on käyty useita merkittäviä taisteluja Suomen kansakunnan itsenäisyyden turvaamiseksi. Talvisodan ensimmäinen taistelu koko Suomen rintamalla käytiin Lieksan Inarissa 30.11.1939 noin klo 6.30. Neuvostojoukot ylittivät rajan Inarin tien suunnassa kello kuuden jälkeen. Tässä taistelussa kaatui talvisodan ensimmäisenä suomalaisuhrina sotamies Kalle Rajala. Tämän tapahtuman seurauksena Lieksan Sotiemme veteraanit
yhteistyötoimikunta ja Lieksan rajakilta järjestävät vuosittain Talvisodan uhrin muistohetken Inarissa sodan ensimmäisen kaatuneen muistomerkillä sodan syttymispäivänä, 30.11. Kitsin Palkinjärven viivytysasemassa taisteltiin 2. 4. joulukuuta. Saarroksiin joutumisen pelko ratkaisi suomalaisjoukkojen siirtymisen Viisikon puolustusasemaan Hatunkylään, jonne rajalta on matkaa noin 25 km. Neuvostojoukot hyökkäsivät Viisikkoon 9. joulukuuta panssarivaunujen ja tykistön tukemina. Tämä ja muut hyökkäykset pystyttiin torjumaan ja jouluaattona neuvostojoukot irtaantuivat Viisikosta ja vetäytyivät valtakunnan rajan taakse lyhentääkseen huoltoyhteyksiään. Myös Ruunaan ja Kivivaaran alueella käytiin useita taisteluja suomalaisten vetäytyessä hallitusti uusiin puolustusasemiin marraskuun viimeisinä päivinä ja joulukuun ensimmäisinä päivinä. Neuvostojoukkojen hyökkäyksen painopiste oli Lieksassa Kivivaaran tien suunnalla. Puuruulla torjuttiin neuvostojoukkojen hyökkäykset 9. 25. joulukuuta välisenä aikana. Kivivaaran ja Inarin kautta hyökänneiden neuvostojoukkojen tavoitteena oli yhtyä Lieksassa. Heinäjoen eteläpuolella noin 11 km Nurmijärveltä Kuhmoon johtavan tien varrella käytiin merkittävä mottitaistelu 19. 20. joulukuuta. Taistelussa neuvostopataljoonan vastarinta murtui ja vain pieni määrä vihollisia pääsi karkuun. Neuvostopataljoona menetti kaatuneina noin 300 miestä ja vangiksi antautui 70 neuvostosotilasta. Kivivaaran alueella käytiin vielä taisteluja tammi-maaliskuussa 1940 sen jälkeen kun neuvostojoukot olivat vetäytyneet valtakunnan rajalle 27. joulukuuta. Myös jatkosodassa nykyisen Lieksan kaupungin alueella oli merkittävä rooli. Lieksa toimi Rukajärven suuntaan hyökänneen 14. Divisioonan tukialueena ja pääasiallisena huoltokeskuksena. Viimeisenä
sotakesänä 1944 neuvostopartisaanien toiminta aiheutti Lieksan alueella paljon tuhoa ja pelkoa siviiliväestön keskuudessa. Sota vaatii aina uhrinsa. Kalleimman uhrin kotiseutumme vapauden puolesta antoivat 557 sankarivainajaa, jotka lepäävät Lieksan ja Viekijärven kirkkopuistojen sankarihaudoissa. Heistä talvisodassa kaatui 134 ja jatkosodassa 423. Heidän muistonsa ja elämäntyönsä kunniaksi sankarihaudoilla laskettiin tänään sinivalkoiset seppeleet ja sytytetään ulkotulet jouluaattona. Hyvä juhlaväki, Suomessa itsenäisyysjuhla on rakenteeltaan hyvin perinteinen ja muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna hyvin isänmaallishenkinen. Sota, sen muistot ja uhraukset ovat vielä lähellä. Veteraanien läsnäolo muistuttaa meitä siitä tässäkin juhlassa. Mitä kauemmas sotavuosista edetään, sitä enemmän itsenäisyyden muut ulottuvuudet saavat juhlapäivän vietossa jalansijaa. Onkin tärkeää nähdä, että perinteitä voidaan kunnioittaa paitsi historiaa ja uhrauksia muistaen, myös suomalaisuutta ja sen tärkeitä ominaispiirteitä korostaen. Onneksemme Lieksassa useat toimijat tekevät monella eri tavalla aktiivista perinnetyötä. Meidän on tiedostettava tämän perinnetyön merkitys kulttuuriperintömme jatkuvuuden takaamiseksi ja vaalittava perinnetyön tekemistä tulevaisuudessa. Yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde pohjautuu yhteisyyden tunteelle. Se pitää yhteiskunnat koossa. Suomen kansan itsenäisyyden ja menestymisen kannalta on ollut ratkaisevan tärkeää, että meillä on ollut vahva yhteisöllisyyden kokemus. Olemme pystyneet yhtenäi-
senä kansakuntana puolustautumaan talvi- ja jatkosodassa ja rakentamaan kansakuntamme tulevaisuutta yhteisesti vaikeissa tilanteissa. Kun seuraa tämän hetkistä yhteiskunnallista keskustelua Suomessa ei voi välttyä ajatukselta, että yhteisön merkitys ja yhteinen tahtotila asioiden hoitamisessa kansakunnan edun mukaisesti ovat jossakin määrin unohtuneet. Yksilölliset edut ja niiden turvaaminen ovat nousseet enemmän näkyviin. Uudistumisen tarve, talouden realiteetit ja tarvittavat toimenpiteetkin tunnistetaan, mutta päätöksiä ei saada tehtyä. Jos päätöksiä saadaan tehtyä, niiden toteuttaminen tuottaa merkittäviä ongelmia. Yksittäisten eturyhmien ja yksilöiden tarpeet menevät yhteisten asioiden edelle liian usein. Lieksan kaupungin tulevassa kaupunkistrategian valmistelussa yhteisöllisyyden merkitystä korostetaan tulevaisuuden rakennustyössä. Yhteisöllisyys ja luottamus ovat avainasioita, jotka sitovat asukkaat, paikallisyhteisöt, järjestöt, yritykset ja julkisen sektorin toimimaan yhteisten tavoitteiden hyväksi. Yhteisössä kaikilla toimijoilla on oma tärkeä roolinsa ja merkityksensä. Ilman yhteistä viestiä, joka katsoo positiivisesti tulevaisuuteen, itse kunkin toimijan tekeminen voi jäädä irralliseksi ja pahimmillaan tuloksettomaksi. Meidän on löydettävä ME-henki Lieksassa, jonka pohjalta pystymme yhteisesti rakentamaan kaupunkiamme kohti yhteisesti asettamaamme päämäärää. Meidän on tulevaisuutemme Lieksassa itse rakennettava ja siihen tarvittava työ tehtävä. Muut eivät sitä meidän puolestamme tee. Tämä tulee vaatimaan meiltä keskustelukykyä, joskus kompromissien tekemistä, päätöksentekoa ja päätöksentekoon perustuvaa sitoutunutta, tehokasta viestintää ja toimintaa.
Hyvät juhlavieraat, Arjen haasteista huolimatta meillä lieksalaisilla on hyvä syy katsoa positiivisesti tulevaisuuteen. Alueen yritysten toiminta viestii osaltaan korkeasta osaamisesta ja uskosta tulevaisuuteen. Suuria ja pienempiäkin investointeja suunnitellaan ja toteutetaan. Meillä on näköpiirissä merkittäviä yritystoimen kasvumahdollisuuksia, joiden toteuttamiseksi tarvitsemme yritysten ja kaupungin yhteistä ponnistelua. Tässä uskon meidän onnistuvan. Meidän on myös muistettava, että kaupungissamme on edelleen hyvät julkiset palvelut ja harrastumahdollisuudet. Kokonaisuutena kaupungin talous on kohtuullisessa kunnossa, vaikka haasteita koko ajan riittää. Kun toimimme vastuullisesti, viisaita päätöksiä tehden ja yhteiseen päämäärään työskennellen, tulevaisuutemme on turvattu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen yhteistoiminta-alueelle muuttaa kaupunkimme perusideaa ja kaupungin roolia. Elinvoiman ylläpitäminen ja kehittäminen kunnan tehtävänä korostuu. Elinvoima syntyy tahdosta ja kyvystä uudistua, nähdä muutoksessa mahdollisuuksia, toimeenpanna ja saavuttaa asioita. Elinvoima tarkoittaa vahvaa yhteistä tahtoa, vahvaa yhteisöä, ennakkoluulotonta uudistumista, johdonmukaista päätöksentekoa, muutosta ja vahvistumista. Nämä tekijät yhdessä luovat myös paikallisella tasolla parhaat edellytykset itsenäisyydelle. Tällaiseen työskentelyyn meidän tulee Lieksassa pyrkiä. Historian kokemukset osoittavat meidän myös siihen tarvittaessa pystyvän. Siihen kaupunginjohtajan uskon ja luotan. Omasta ja Lieksan kaupungin puolesta toivotan teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!