SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

2011 VUOSIKERTOMUS

www.savonvoima.fi

VALOA ELÄMÄÄN JA ENERGIAA TOIMINTAAN. on sähköä ja lämpöä tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö, joka monipuolisilla palveluillaan tarjoaa asiakkailleen elämänlaadun ja menestymisen edellytyksiä., SAVON VOIMA VERKKO OY, SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY PL 1024 (Kapteeninväylä 5), 70901 Toivala vaihde (017) 223 111, faxi (017) 223 900 MAKSUTON PALVELUNUMERO 0800 30 140 (ma-pe klo 8 18) asiakaspalvelu@savonvoima.fi 24 H VIKAPALVELUNUMEROT Sähkö: 0800 30 7400, Kaukolämpö: 0800 30 7800 SÄHKÖPOSTILOGIIKKA etunimi.sukunimi@savonvoima.fi. www.savonvoima.fi SOSIAALINEN MEDIA www.facebook.com/savonvoima www.twitter.com/savonvoima SAVON VOIMAN SÄHKÖNSIIRRON VASTUUALUE KIURUVESI VIEREMÄ IISALMI SONKAJÄRVI RAUTA- VAARA KUOPION ENERGIAN VERKKOALUE LAPINLAHTI Tuotamme ja myymme kaukolämpöä 14 savolaiskunnan alueella 19 taajamassa. KAUKOLÄMMÖN ERILLISTUOTANTOA LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTOA VESIVOIMAN TUOTANTOA ÄÄNEKOSKI (SUMIAINEN) KEITELE VESANTO PIELAVESI TERVO RAUTA- LAMPI KONNE- VESI HANKA- SALMI MAANINKA SIILIN- JÄRVI KUOPIOO SUONEN- JOKI PIEKSÄMÄKI NILSIÄ LEPPÄVIRTA VARKAUS JUANKOSKI Myymme sähköä ja energiaan liittyviä salkunhallintapalveluita koko Suomeen.

SISÄLTÖ 06 08 09 11 12 13 14 15 16 17 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS SAVON VOIMA VUONNA 2011 OSINKORAHOILLA HYVINVOINTIA KUNTIIN TOIMITUSVARMA SÄHKÖ ON ELINEHTO SÄHKÖVERKKO KAUKOLÄMPÖ ENERGIANTUOTANTO MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT HENKILÖSTÖ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 5

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 Luonto asetti vuonna 2011 monenlaisia haasteita energiayhtiöille. Lämpimän sään seurauksena kiinteistöjen lämmitysenergian tarve vähentyi edellisestä vuodesta yli 15 prosenttia. Norjan ja Ruotsin vesitilanteen nopea vahvistuminen ja samanaikainen päästöoikeuksien hinnanlasku alensi tukkusähkön hintaa spot-markkinoilla 13 prosenttia. Loppuhuipentumana Tapanin ja Hannun päivän myrskyt aiheuttivat suuria ongelmia sähkönjakelussa lähes koko Suomessa. Vuosi 2011 oli vaiherikas ja erittäin työntäyteinen. Kiinnitimme erityistä huomiota tuottavuuskehitykseen. T VUODEN EDETESSÄ Euroopan talouskriisin vaikutukset heijastuivat enenevässä määrin teollisuusasiakkaidemme toimintaan ja energiantarpeeseen. Taloudellisen tilanteen heikkenemisen seurauksena asiakkaillamme oli maksuvaikeuksia selvästi edellistä vuotta enemmän, mikä johti valitettavasti myös luottotappioidemme kasvuun. Syksyllä 2010 käynnistämämme laajamittainen toimenpideohjelma kannattavuuden parantamiseksi on tuottanut toivottuja tuloksia ja operatiivisen toiminnan tuloskehitys oli tavoitteitamme parempi poikkeuksellisen lämmintä ja myrskyisää joulukuuta lukuun ottamatta. Erityisen ilahduttavaa oli tuloksen merkittävä parantuminen ankarasti kilpaillussa sähkönmyyntiliiketoiminnassa. Savon Voima -konsernin liikevoitto oli 25,7 miljoonaa euroa, parannusta edelliseen vuoteen 62 prosenttia. Tulosta arvioitaessa on huomattava, että vuoden 2011 tilinpäätös sisältää useita osakkuusyhtiöihin liittyviä kertaluonteisia eriä, joiden yhteisvaikutus pienensi konsernin liikevoittoa 3,4 miljoonaa euroa ja konsernin tilikauden voittoa 1,9 miljoonaa euroa. Vuoteen 2010 verrattuna energiavolyymit pienenivät kaikissa liiketoiminnoissamme: sähkön myynti väheni 19,9 prosenttia, voimalaitoksillamme ja tuotanto-osuuksillamme tuotetun sähkön määrä 28,9 prosenttia, kaukolämmön myynti 12,4 prosenttia ja verkossamme siirretyn sähkön määrä 4,7 prosenttia. Hannun päivän myrsky 27.12. aiheutti pitkiä keskeytyksiä sähkönjakeluun ja yli kolmen miljoonan euron lisäkustannukset sähköverkkotoimintaamme. Onnistuimme hoitamaan tämän suurhäiriötilanteen paremmin kuin aikaisemmat (Manta 1985, Unto 2002, Mielikki 2003, Asta ja Veera 2010). Havaitsimme kuitenkin toiminnassamme selkeitä kehitystarpeita ja niihin liittyvät kehittämistoimenpiteet on käynnistetty. Erityisen ongelmallista oli asiakastiedottaminen. Joulukuun myrskyt aiheuttivat ennätyksellisen laajoja tuhoja ja pitkiä sähkönjakelun keskeytyksiä Etelä-Suomessa, mikä lisäsi kritiikkiä energiayhtiöitä kohtaan. Seurauksena on ilmeisesti sähkömarkkinalain muutos, mikä lisää verkkoyhtiöiden vastuita ja sen myötä taloudellisia riskejä. Toivottavasti lakimuutokset kyetään suunnittelemaan harkiten, jotta sähköverkkoihin tehtävät mittavat investoinnit ja kunnossapitotyöt voidaan toteuttaa jatkossakin viisaasti. Savon Voima on toiminut vastuullisesti koko 65-vuotisen historiansa ajan. Maakunta sähköistettiin aikoinaan ripeästi ja kustannustehokkaasti ja kaukolämpötoimintaan lähdettiin mukaan ensimmäisten joukossa. Kymmenen vuotta sitten käynnistettiin bioenergiaohjelma, jonka seurauksena maakunnan energiavarojen hyödyntämistä on tuntuvasti lisätty ja vastaavasti öljyn käyttöä vähennetty. Nyt on käynnissä lainsäätäjän edellyttämien etäluettavien sähkömittareiden asennustyö sekä 1960- ja 1970-luvuilla rakennetun sähköverkon uusinta. Olemme investoineet tällä vuosituhannella toimitusvarmuuteen, vähäpäästöiseen energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen yhteensä 290 miljoonaa euroa. Sähköverkkoon olemme investoineet viimeisten viiden vuoden aikana yhteensä lähes 1000 euroa jokaista asiakasta kohti. Olemme siirtäneet ilmajohtoja maanteiden varsiin ja lisänneet verkostoautomaatiota ja maakaapelointia. Työ jatkuu ja tulemme investoimaan vuosittain sähköverkkoon noin 30 miljoonaa euroa seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. Vuosi 2011 oli vaiherikas ja erittäin työntäyteinen. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota tuottavuuskehitykseen, minkä seurauksena henkilöstömäärämme on vähentynyt viimeisten kolmen vuoden aikana yhteensä 18 prosenttia. Henkilöstömme vahvaa sitoutumista kuvaa hyvin, että sairauspoissaolojen määrä oli vain 2,6 prosenttia. Lämmin kiitos erinomaisista tuloksista kuuluu koko henkilöstöllemme sekä kaikille yhteistyökumppaneillemme. Helmikuussa 2012 TIMO PYLVÄNEN toimitusjohtaja

Savon Voima Oyj on sähköja lämpöpalveluja tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö. Yli 210 miljoonan euron liikevaihdollaan yhtiö lukeutuu Suomen suurimpiin energiapalvelujen myyjiin. on 23 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat 31.12.2011 emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt Savon Voima Verkko Oy, Savon Voima Salkunhallinta Oy ja Lapinlahden Ekolämpö Oy. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. Vuonna 2011 Savon Voima -konsernissa oli kolme liiketoiminta-aluetta: sähkön siirto, sähkön myynti ja salkunhallintapalvelut, sekä energiantuotanto ja kaukolämpö. Sähkön siirto hoidetaan sähkömarkkinalain edellyttämällä tavalla oikeudellisesti ja toiminnallisesti eriytettynä tytäryhtiö Savon Voima Verkko Oy:ssä. Vuoden 2011 lopussa Savon Voiman sähköverkossa oli noin 111 400 käyttöpaikkaa ja kaukolämpöverkoissa noin 2 800 kiinteistöä. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 175 henkilöä. KONSERNIRAKENNE JA TÄRKEIMMÄT OSAKKUUDET 1.1.2012 SAVON ENERGIAHOLDING OY 23 omistajakuntaa (100 %) Taloushallinto, Asiakaspalvelu, Sopimusten hallinta, Laskutus ja saatavien hallinta, Henkilöstöpalvelut, Markkinointi ja viestintä, Mittaustietopalvelut, Tietohallinto, Kehitystoiminta SÄHKÖVERKKO Savon Voima Verkko Oy SÄHKÖN MYYNTI JA SALKUNHALLINTA Savon Voima Salkunhallinta Oy ENERGIANTUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ LAPINLAHDEN EKOLÄMPÖ OY (50,0 %) KYMPPIVOIMA HANKINTA OY (25,0 %) VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY (20,1 %) KYMPPIVOIMA OY (19,6 %) VOIMATEL OY (17,4 %) LIIKEVAIHTO JA LIIKETULOS LIIKETOIMINNOITTAIN LIIKEVAIHTO LIIKETULOS miljoonaa euroa 2011 2010 2011 2010 Savon Voima Verkko Oy 60,2 59,9 21,6 19,7 Savon Voima Lämpö 35,7 36,4 2,6 3,9 Savon Voima Tuotanto 30,5 55,9 1,4 6,9 Savon Voima Myynti 119,9 147,3 2,4-14,0 Savon Voima Salkunhallinta Oy 1,4 0,9 0,5 0,3 Savon Voima -konserni 211,6 239,2 26,6 15,9 LIIKEVAIHTO (milj. ) 234,3 251,6 220,8 239,2 211,6 07 08 09 10 11 OMAVARAISUUSASTE (%) INVESTOINNIT (milj. ) 75,3 76,7 77,4 73,9 78,6 07 08 09 10 11 LIIKEVOITTO (milj. ) SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) 33,2 16,4 28,7 26,6 13,1 21,8 9,9 8,9 15,9 6,3 07 08 09 10 11 30,6 40,8 30,5 28,8 32,5 07 08 09 10 11 MUUT 07 08 09 10 11 SÄHKÖNTUOTANTO KAUKOLÄMPÖ ETÄMITTAUKSET SÄHKÖVERKKO 7

SAVON VOIMA VUONNA 2011 TAMMIKUU Keskitimme toimintamme Siilinjärvelle Rissalan yrityskylään. 1.1.2011 korotimme KestoVoimatuotteen myyntihintaa keskimäärin 5 %, sähkön siirtohintoja keskimäärin 8 % ja kaukolämmön myyntihintaa keskimäärin 7,6 %. HELMIKUU MAALISKUU 11.3.2011 Maanjäristyksen seurauksena syntynyt tsunami aiheutti ydinonnettomuuden Fukushimassa Japanissa. Muutama päivä tapahtuman jälkeen Saksa ilmoitti sulkevansa seitsemän ydinreaktoria väliaikaisesti, minkä vuoksi päästöoikeuden hinta nousi Euroopassa. HUHTIKUU Jatkoimme bioenergiaohjelmaa käynnistämällä 11.4.2011 Suonenjoen biolämpökeskuksen perustustyöt. 1.4.2011 korotimme KestoVoimatuotteen myyntihintaa keskimäärin 3 %. Valitsimme huhtikuun lopussa 24 Kipinä-kesätyöntekijää. TOUKOKUU 24.5.2011 osallistuimme valtakunnalliseen Touko 2011 -harjoitukseen, jossa testattiin eri osapuolten yhteistyötä sähköjärjestelmän vakavassa ja pitkittyneessä häiriötilanteessa. 31.5.2011 julkistimme osavuosikatsauksen tammi-huhtikuulta: liikevaihto 88,4 milj. (96,5 milj. ) ja liikevoitto 18,6 milj. (12,6 milj. ). KESÄKUU VARTTIVOIMA Otimme käyttöön uuden VarttiVoima -tuotteen, jossa hinnat muuttuvat neljännesvuosittain markkinahintojen mukaan. HEINÄKUU Myimme 40 %:n osuutemme Juankosken Biolämpö Oy:stä. 1.7.2011 korotimme KestoVoimatuotteen myyntihintaa keskimäärin 5,9 %. ELOKUU 4.8.2011 Suonenjoen lämpökeskuksen öljysäiliövuoto, jossa vuoti raskasta polttoöljyä suoja-altaaseen noin 120 kuutiota. 18.8.2011 Savon Voiman hallitus teki päätöksen nopeuttaa etämittausohjelmaa yhdellä vuodella siten, että mittarit on asennettu vuoden 2012 loppuun mennessä. SYYSKUU 27.9.2011 Savon Voiman hallitus teki päätöksen osallistumisesta Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön suunnittelu- ja kilpailuttamisvaiheeseen. LOKAKUU 15.10.2011 alensimme KestoVoimatuotteen myyntihintaa keskimäärin 3 %. Bioenergiaohjelma jatkuu: Käynnistimme Tahkovuoren biolämpökeskuksen toteutusinvestoinnin, kun hankinnan esiselvitys konkretisoitui 25.10.2011. 24.10.2011 muutimme Siilinjärven Harjamäen lämpökeskuksen öljykäyttöisen höyrykattilan kaasukäyttöiseksi. MARRASKUU 1.11.2011 allekirjoitimme sopimuksen Andritz Hydron kanssa Atron vesivoimalaitoksen tehonnostoinvestoinnista. 7.11.2011 Maaningan Viannankoskessa sijaitseva yhtiön pienin vesivoimalaitos otettiin saneerauksen jälkeen tuotannolliseen käyttöön. JOULUKUU 12.12.2011 Kiuruveden voimalaitoksen sähkösuodattimen vastaanotto. 19.12.2011 vähensimme Voimatel Oy:n osake-omistusta 37,4 %:sta 17,4 %:iin. Myimme osakkeet Voimatel Oy:n enemmistöomistajalle Osuuskunta KPY:lle. 20.12.2011 Tuulivoimahankkeisiin liittyvä Innopower-omistuksen siirto Kymppivoimaan: Savon Voima myi omistamansa Innopower Oy:n osakkeet Kymppivoima Oy:lle ja merkitsi Kymppivoima Oy:n osakkeita järjestelyyn liittyneessä suunnatussa osakeannissa. 20.12.2011 Savon Voiman hallitus teki päätöksen yhtiön osallistumisesta Innopower Oy:n tuulivoiman laajennusinvestointeihin Kemin Ajoksessa ja Kristiinankaupungissa. 26. 27.12.2011 Tapanin ja Hannun päivien myrskyn aiheuttama sähkönjakelun suurhäiriö. 30.12.2011 teimme päätöksen uuden asiakastietojärjestelmän hankinnasta Logica Suomi Oy:ltä. Lopetimme öljyn myynnin asiakkaillemme vuoden 2011 lopussa. 8

OSINKORAHOILLA HYVINVOINTIA KUNTIIN LAPINLAHTI Vuonna 2012 Lapinlahden kunta laajentaa Savon Voiman osinkotuotoilla koulua, peruskorjaa vanhusten hoivaosastoa, päällystää teitä ja tukee paikallista yritystoimintaa. KUN SÄHKÖNSIIRTO hoituu, kaikki toimii. Silloin Pohjois-Savossa asuva kuntalainen ei välttämättä huomaa Savon Voiman vaikutusta elämässään. Aamulla kahvinkeittimet porisevat, tietokoneet käynnistyvät, koululuokkiin syttyy valot ja sairaaloiden laitteet toimivat moitteettomasti. Mutta Savon Voima vaikuttaa kunnissa muutenkin, kuin vain luotettavana sähkön ja lämmön toimittajana. Yritys jakaa vuosittain huomattavia summia osinkoja suoraan 23 pohjoissavolaiseen omistajakuntaansa. Kunnat taas käyttävät rahat omaan toimintaansa, kuten terveydenhoitopalveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen, lasten ja nuorten koulutuksen järjestämiseen, asukkaidensa kotien rakentamiseen tai teiden kunnossapitoon. Osinkotulot ovat osa kaupunkien ja kuntien rahavirtaa, jolla tuotetaan hyvinvointia kuntalaisille. Viime vuonna 23 omistajakuntaa saivat yhteensä 5,3 miljoonaa euroa Savon Voiman osinkotuloja. Osinkorahat eivät ole missään kunnassa korvamerkittyä rahaa, eikä niitä siis ole etukäteen suunnattu mihinkään erityiseen toimintaan tai hankkeeseen. Lapinlahden kunnanjohtajan Marko Korhosen mukaan kunnan saama arvioitu rahasumma vuonna 2012 mahdollistaa suurusluokaltaan Nerkoon koulurakennuksen laajennuksen, Varpaisjärven vanhusten hoito-osaston muutostyöt ja vesikaton korjauksen sekä kaava-alueiden teiden peruskorjausten suunnittelut ja päällystykset kaikkiaan 15 kohteessa. Kaikki omistajakuntien osingot palautuvat siis suoraan kuntalaisten hyväksi, sanoo Korhonen. Kaikki omistajakuntien osingot palautuvat suoraan kuntalaisten hyväksi, kertoo Lapinlahden kunnanjohtaja Marko Korhonen. MUKANA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lapinlahden kunta luo yhtiön jakamilla osingoilla edellytyksiä myös paikalliselle yritystoiminnalle ja vaikuttaa siis välillisesti kuntalaisten hyvinvointiin lisäämällä sitä kautta osaltaan verotuloja. Kunnan omistama elinkeinopalveluyhtiö, Viitostien Ykköstilat Oy, rakentaa ja vuokraa toimitiloja Lapinlahdella. Sen omistamissa tiloissa toimii muun muassa puusepän- ja metalliteollisuuden yrityksiä, jotka työllistävät yli 200 lapinlahtelaista. Jos yritystä ja rakentamiamme toimitiloja ei olisi, ei niissä toimivia yrityksiä eikä työpaikkojakaan todennäköisesti olisi, sanoo Viitostien Ykköstilat Oy:n toimitusjohtaja Olavi Nissinen. LUOTETTAVA TOIMIJA JA YHTEISTYÖKUMPPANI Korhosen mielestä energiayhtiö on turvallinen pitkänlinjan toimija ja luotettava sähköntoimittaja kuntalaisille ja yrityksille, kuten paikallisille maaseutu- ja maatalousyrittäjille. Yhtiö turvaa kattavasti ja laajalla alueella koko kunnan energiahuollon. Kaikissa kunnan kiinteistöissäkin käytetään Savon Voiman toimittamaa sähköä. Kunnanjohtajan mielestä Savon Voima luo turvallista oloa asiakkailleen tiedottamalla nopeasti paikallisradiossa alueen mahdollisista häiriöistä sähkön- tai lämmönjakelussa. Energiayhtiö on myös luotettava yhteistyökumppani. Sen Korhonen on huomannut käytännössä muun muassa kunnan ja Savon Voiman yhteisessä tuotantolaitoshankkeessa. Lapinlahden kunta on ollut mukana suunnittelemassa kunnan ja Savon Voiman yhteisyritys Lapinlahden Ekolämpö Oy:n yhdistettyä lietteenkuivaus- ja biolämpölaitosta. Kunta on ollut myös aktiivinen Savon Voiman uuden biolämpökeskustontin kaavoituksessa ja maanhankinnassa. Savon Voiman tavoitteena on vuonna 2012 rakentaa tontille uutta teknologiaa sisältävä pellettilämpökeskus. Investoinnilla vähennetään öljyn käyttöä ja varmistetaan kaukolämmön saanti kovimmillakin pakkasilla. Näen Savon Voiman roolin erittäin keskeisenä kunnan infrastruktuurin kehittäjänä, Korhonen toteaa. Lapinlahden kunnan omistaman elinkeinopalveluyhtiö Viitostien Ykköstilat Oy:n viimeisin hanke on Kevako Oy:n uusi toimitila Asematiellä. Kevako on valmistuskumppani, joka valmistaa mm. terästuotteet alusta loppuun ja toimittaa ne tarvittaessa suoraan loppuasiakkaalle. Valmistusta tukee myös oma suunnittelu. 9

PIEKSÄMÄKI Ilman Pieksämäen saamia Savon Voiman osinkoja kunnan nykyistä veroprosenttia pitäisi nostaa 0,25 prosenttiyksikköä suuremmaksi. Osinkotulot tarkoittavat Pieksämäen veronmaksajille siis merkittäviä tuloja. huomioi myös yritysten tarpeet. Yhtiön kantamasta yhteiskuntavastuusta taas kertoo Savon Voiman halu käyttää biovoimalaitoksissaan uusiutuvia energialähteitä. Tänä päivänä sähkön saannin toimintavarmuus on ehdoton edellytys kaikelle toiminnalle, ja siitä Savon Voima kyllä huolehtii, kommentoi Nousiainen. Savon Voiman tuotot näkyvät paikkakunnalla muutenkin, kuin osinko- ja verotuloina. Kun Savon Voiman omistajakunnat vuosituhannen vaihteessa myivät vähemmistöosakkuuden amerikkalaisomisteiselle TXU:lle, kunnat saivat kaupasta myyntituottoa. Silloin osa Pieksämäen osuudesta sijoitettiin paikalliseen elinkeino- ja kehittämisrahastoon. Sen pääomaa on käytetty haja-asutusalueiden vesihuollon rakentamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Savon Voima haluaa käyttää varoja toimintansa kehittämiseen ja parantamiseen, kuten esimerkiksi verkoston uusimiseen toimintavarmuuden lisäämiseksi. 10 PARHAIMPANA OSINKOVUOTENA apulaiskaupunginjohtaja Juha Nousiaisen mukaan osinkosumma vastasi noin 0,5 prosenttia kunnan vuosibudjetista. Vastaava summa riittää kattamaan vuodessa yhden tai parhaimmillaan kahden kyläkoulun kaikki kustannukset opettajien palkkoineen, koulurakennuksen ylläpitokustannuksineen ja koulutarvikkeineen. Osingoilla voidaan järjestää vuosittain siis noin 30 60 koululaisen oppipolku. Toinen konkreettinen esimerkki rahasumman suuruusluokasta on se, että varoilla palkataan vuodessa 20 30 kunnallista vanhustenhuollon työntekijää, kertoo Nousiainen. Savon Voima tuottaa sähköä ja lämpöä koko Pieksämäen kunnan alueella, ja se on aikanaan vastannut alueen sähköverkoston rakentamisesta. Vain Virtasalmen seutu saa sähkönsä toiselta yhtiöltä, Suur- Savon sähköltä. Osa haja-asutusalueista, joissa on enimmäkseen vapaa-ajan asutusta, odottaa vielä sähköjä. Tämän lisäksi Savon Voimalla ja kunnalla riittää tulevaisuudessa töitä myös uusien alueiden sähköistämisessä. PAIKALLISUUS PELKKÄÄ PLUSSAA Nousiainen pitääkin erittäin tärkeänä sitä, että energiayhtiö pysyy savolaiskuntien omistuksessa. Hänen mielestään paikallisuus tuo Savon Voiman toimintaan luotettavuutta ja varmuutta. Energiayhtiössä kuunnellaan ja ymmärretään Savon alueen päättäjien ja kuntalaisten toiveita ja tarpeita. Tämän Nousiainen on huomannut Savon Voiman toiminnassa jo parinkymmenen vuoden ajalta. Tänään paikallistuntemus näkyy muun muassa Pieksämäen uusien asuinalueiden sähköverkkojen rakentamisessa, joka on sujunut jouhevasti. Nousiaisella on positiivinen mielikuva savolaisesta energiayhtiöstä. Hänen kokemuksensa on, että energiayhtiön työntekijöiden kanssa on helppo keskustella ja neuvotella. He tuntevat sekä taajamien että haja-asutusalueiden ominaispiirteet, ja osaavat ottaa ne huomioon toiminnassaan sähkön- ja lämmöntuottajana. Savon Voima Nousiainen ymmärtää sen, että kuntiin jaetut osinkotuotot ovat olleet joinakin vuosina odotettua pienempiä tilanteen niin vaatiessa. Pienemmät osingot tarkoittavat sitä, että SAVON ENERGIAHOLDING OY Omistajat 1.1.2011 LAPINLAHTI IISALMI KIURUVESI KUOPIO VARKAUS SUONENJOKI LEPPÄVIRTA PIEKSÄMÄKI NILSIÄ SIILINJÄRVI PIELAVESI SONKAJÄRVI RAUTALAMPI JUANKOSKI MAANINKA VIEREMÄ RAUTAVAARA VESANTO KONNEVESI TERVO KEITELE HANKASALMI 0,90 % ÄÄNEKOSKI 0,58 % Yhtiön kantamasta yhteiskuntavastuusta kertoo Savon Voiman halu käyttää biovoimalaitoksissaan uusiutuvia energialähteitä, kommentoi apulaiskaupunginjohtaja Juha Nousiainen. 8,49 % 7,34 % 7,25 % 7,22 % 7,08 % 6,54 % 6,40 % 6,07 % 5,27 % 5,18 % 4,95 % 4,16 % 3,32 % 3,27 % 2,96 % 2,77 % 2,46 % 2,35 % 2,13 % 1,71 % 1,60 % Savon Voima Oyj:n omistaa kokonaisuudessaan 23 kunnan muodostama Savon Energiaholding Oy. Kuntiin jaettu osinkosumma vuonna 2011 oli 5,3 milj. ja osingot vuosilta 2007 2011 ovat yhteensä 39,6 milj..

TOIMITUSVARMA SÄHKÖ ON ELINEHTO OSUUSKUNTA ITÄMAITO Lapinlahdella toimivaa Osuuskunta Itämaitoa ei olisi ilman luotettavaa sähköntoimitusta. Pitkä sähkökatkos näkyisi heti kuluttajan elämässä kauppojen tyhjyyttä ammottavina maito- ja jogurttihyllyinä. JO PARIN VIIKON pituinen tai sitä pidempi sähkökatkos tarkoittaisi sitä, että kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla ei enää pian käytettäisi lainkaan maitotuotteita. Lehmiä ei voitaisi enää lypsää, sillä ne ovat tottuneita lypsykoneisiin, eivätkä suostu käsin lypsyyn. Vaikka useimmilla maitotiloilla onkin varavoimajärjestelmä, joka turvaa hetkellisesti tilan toiminnan luonnonkatastrofin aikana, varavoimalla ei yleensä pystytä järjestämään vedensaantia. Maitotilojen tuhannet lehmät kärsisivät pian utaretulehduksista ja janosta, sillä sähkökatkos keskeyttäisi myös navetoiden vedensaannin. Lisäksi 150 Itämaidon työllistämää maitoautojen kuljettajaa ja satoja maidonjalostusyritysten työntekijöitä joutuisi jäämään koteihinsa ilman päivittäistä työtään. Sähkökatkoksen aikana voi olla hetkellisesti vaikeaa uskoa, että sähköntuotanto olisi luotettavaa. Mutta kun myrskytuhoja korjataan, silloin viimeistään näkee, että Savon Voima on luotettava, vastuullinen ja turvallinen sähköntuottaja. Silloin yritys tekee yötä päivää töitä sen eteen, että sähkökatkokset jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Energiayhtiön luotettavuus ja vastuullisuus toteutuu myös siinä, että se investoi jatkuvasti sähköverkon ylläpitoon ja sen parantamiseen, toteaa Osuuskunnan toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen. Luotettava sähkönsiirto mahdollistaa tämän päivän maitoyrittämisen, sillä nykynavetat ovat yhä voimakkaammin koneellistettuja ja riippuvaisia verkkosähköstä. Lukkarisen mukaan nykyaikainen maitotila ei voisi toimia omavaraisen sähkön varassa. Maitotilan omavarainen sähköntuotanto ei ole yhtä luotettava ratkaisu, kuin energiayhtiön toimittama sähkö. Verkkosähkö tuo maitotilallisille myös vapautta. Koska koneet hoitavat osan siitä navettatyöstä, joka ennen tehtiin käsin, maidontuottajille jää enemmän aikaa syventyä toimintansa kehittämiseen. Sähkö tuo mielekkyyttä tämän päivän maidontuottajien toimintaan. Uskon myös, että maakunnallinen energiayhtiö tuntee vastuunsa paremmin, kuin monikansallinen sähköyhtiö. MOILAS LEIPOMO OY Pieksämäen Naarajärvellä leivotaan ruisleipiä, sämpylöitä ja korvapuusteja, joita nautitaan ympäri Suomenniemen. Moilas Leipomon reseptinä on ollut jo 55 vuotta rakkaudella, rehdisti ja hyvistä raaka-aineista. TURVATTU SÄHKÖNSIIRTO on leipomotoiminnalle elinehto. Kun sähköt katkeavat, leipomon automaatiolinjat pysähtyvät, leivät palavat uuneihin ja liiketoiminta keskeytyy. Näin on valitettavasti käynytkin. Moilasen leivät paloivat karrelle viimeksi vuoden 2011 tuhoisien myrskyjen aikana. Se tietää yritystoiminnallemme sitä, että kaupan hyllyt täyttyvät nopeasti toisen toimittajan tuotteista, toteaa toimitusjohtaja Tomi Hyttinen. Savon Voiman paikallisuusetu nousee esiin myös Moilasen näkökulmasta. Hyttinen istuu vuosittain saman pöydän ääreen keskustelemaan energiayhtiön johdon kanssa sähkökatkosten haasteista ja niiden aiheuttamista harmeista leipomotoiminnalle. Hänen mielestään yhteisten tapaamisten tärkein seikka piilee siinä, että ne antavat Savon Voimalle kasvot. Meitä on ymmärretty ja palautteemme on otettu huomioon. On positiivista, että Savon Voima on läheinen, paikallinen toimija. Asiaan on aina helpompi palata, kun tuntee toisen osapuolen. Ja onhan meillä molemmilla kuitenkin toiminnassamme sama tarve, eli luotettava sähkönsiirto. On aina hyvä tietää, mitä Savon Voimalle kuuluu. On positiivista, että energiayhtiö on läheinen, paikallinen toimija. Yhteistyö sujuu, kun tuntee toisen osapuolen, kertoo Moilas Leipomo Oy:n toimitusjohtaja Tomi Hyttinen. Sähköjen katketessa leipomon automaatiolinjat pysähtyvät, leivät palavat uuneihin ja liiketoiminta keskeytyy. 11

12 SÄHKÖVERKKO Savon Voima Verkko Oy:n vuosi oli kaksijakoinen. Alkuvuoden kylmä sää lisäsi sähkön siirtomääriä keskimääräiseen vuoteen verrattuna merkittävästi. Kevättalven aikana vältyimme pahoilta lumikuormatilanteilta ja myös kesä oli suhteellisen rauhallinen vikojen osalta. Loppuvuosi taas oli tyystin toisenlainen. Varsinkin marras- ja joulukuu olivat poikkeuksellisen lämpimiä. Lisäksi joulukuun viimeisellä viikolla olleet talvimyrskyt aiheuttivat suuria tuhoja sähköverkostossa ja pitkiä keskeytyksiä asiakkaillemme. VAIKKA JOULUKUUN SUURHÄIRIÖTILANNE oli sähköttömien asiakkaiden lukumäärällä mitaten yhtiömme historian vaikein, saimme varautumissuunnitelmamme mukaisen viankorjausorganisaation koottua nopeasti. Varsinainen korjaustoiminta eteni rivakasti ja saimmekin tilanteeseen nähden lyhyessä ajassa asiakkaistamme suurimman osan takaisin sähkönjakelun piiriin. Pahimmillaan katkot kestivät kuitenkin lähes viikon, joka talvikautena on huolestuttavan pitkä aika. Etelä-Suomessa tilanne oli vielä kriittisempi myrskytuhojen laajuuden vuoksi. Tilanteessa, jossa myrskyalue kattaa lähes koko Suomen, asentajaresurssien saatavuus on rajattu. Etelässä pisimmät katkot kestivät jopa viikkoja ja kritiikki sähköyhtiöitä kohtaan oli hyvin voimakasta. Tilanteen vuoksi Suomen hallitus on käynnistänyt toimet sähkönjakelun toimitusvarmuuden kasvattamiseksi ja nyt pohditaan ratkaisuja muun muassa verkoston uusimisen kiihdyttämiseksi. Keinoiksi on kaavailtu esimerkiksi asiakkaille maksettavien korvausten kasvattamista, velvoitteita kaapeloinnin lisäämiseen sekä suurhäiriöihin varautumisen parantamista. Myös tiealueen käyttöön johdon sijoituksessa kaavaillaan helpotuksia. Tarkempia määräyksiä ja ehdotuksia sähkönjakelun varmistamiseksi saadaan vielä keväällä 2012. SÄHKÖTTÖMÄT ASIAKKAAT JA TUULEN NOPEUDET 26.12. 30.12.2011 Tuhatta asiakasta m/s 60 30 50 25 40 20 30 15 20 10 10 5 0 0 26.12. klo 11 26.12. klo 15 26.12. klo 19 26.12. klo 23 27.12. klo 3 27.12. klo 7 27.12. klo 11 27.12. klo 15 27.12. klo 19 27.12. klo 23 28.12. klo 3 28.12. klo 7 28.12. klo 11 28.12. klo 15 28.12. klo 19 28.12. klo 23 29.12. klo 3 29.12. klo 7 29.12. klo 11 29.12. klo 15 29.12. klo 19 29.12. klo 23 30.12. klo 3 30.12. klo 7 30.12. klo 11 30.12. klo 15 30.12. klo 19 Enimmillään sähköttömiä asiakkaita oli 55 000. Kustannuksia viankorjauksesta aiheutui 0,7 milj. ja vakiokorvauksista 2,8 milj.. PAINETTA INVESTOINTEIHIN Vaikka verkkoyhtiön kokonaisinvestointien taso on ollut jo vuosia yli 20 miljoonan euron, kahtena edellisenä vuonna olleet rajut myrskyt ja niiden aiheuttamat ongelmat asiakkaillamme pakottavat meidät edelleen kasvattamaan verkostomme uusimiseen käytettävää rahamäärää. Vuosien 2011 ja 2012 investoinneista suurin osa kuluu lakisääteiseen vanhojen mittareiden vaihtoon etäluettaviin mittalaitteisiin. Jo yli 70 000 asiakkaallemme on asennettu uusi moderni etämittalaite vuoden 2011 loppuun mennessä. Jäljelle jääviin kohteisiin etämittaus asennetaan vuoden 2012 aikana. Myös etämittaukseen liittyviä palveluita kehitetään koko ajan. Kohdistimme investointeja verkoston uusimisessa yhä enemmän selkeästi toimitusvarmuutta parantaviin kohteisiin eli johtojen kaapelointeihin, niiden siirtämiseen teiden varsiin sekä verkostoautomaation lisäämiseen. Myös verkostomme keskeisiä solmupisteitä eli sähköasemia saneerattiin noin kolmella miljoonalla eurolla. Suuria kaapelointikohteita valmistui muun muassa Konnevedellä, missä keskijännitekaapelia vedettiin maahan yli kahdeksantoista kilometriä ja näin varmistettiin keskustan sähkönsaanti myös myrskysäällä. Tällaisia alueellamme olevien taajamien sähkönjakelun varmistamiseen tähtääviä kaapelointiprojekteja on suunnitteilla ja toteutuksessa useita muitakin. TALOUSKEHITYS HIIPUI JAKELUALUEELLAMME Uusien liittymien määrä ja sähkön lämpötilakorjattu siirtovolyymi kuvaa hyvin talouden kehitystä verkkoalueellamme. Vuoden alkupuoliskolla siirto kehittyi vielä positiivisesti eli talouden pyörät pyörivät normaalisti. Lievä epävarmuus kuluttajien suhtautumisessa tulevaan talouskehitykseen sen sijaan heijastui jo keväällä rakentamiseen ja sitä kautta myös uusien sähköliittymien määrään. Syksyn edetessä sekä siirtovolyymi että uusien liittymien määrä kääntyi laskuun. Tämä osoitti alueellamme sijaitsevan teollisuuden kasvun hidastuvan ja rakentamistoiminnan hiljentyvän. Rakentamisessa selkeimmin hidastuminen näkyi vapaa-ajan kohteissa, joiden aloitukset loppuivat miltei kokonaan. Muussa rakentamisessa aktiivisuutta oli vielä alueemme suurimmissa keskuksissa. Muualla toiminta oli melko hiljaista. SÄHKÖN SIIRTOHINTA JA VERKOSTORASITE 1.1.2012 Sähkölämmitteinen pientalo, 18 000 kwh Verollinen siirtohinta (snt/kwh) 8 7 6 5 4 3 2 1 Savon Voima Verkko 0 0 50 100 150 200 250 300 Verkostopituus/sähkönkäyttäjä (m) Graafissa on esitetty 20 suurimman verkkoyhtiön siirtohinta (snt/kwh) ja verkostopituus (m/sähkönkäyttäjä).

KAUKOLÄMPÖ Savon Voiman kaukolämpötoiminta alkoi noin 37 vuotta sitten vuonna 1975. Kiuruvedeltä alkanut kaukolämmön rakentaminen on sittemmin kasvanut 19 taajaman tärkeimmäksi lämmitysmuodoksi 14 savolaiskunnan alueella. Kaukolämpöasiakkaita vuoden vaihteessa oli 2 793 ja lämmönjakeluverkostoa 343 km. Tuotantolaitoksia oli 83 kpl, joiden lämmöntuotannon kokonaisteho on 510 MW ja sähköntuotannon 26,9 MW. KAUKOLÄMPÖTOIMINTAA VASTUULLISESTI AJAN HERMOLLA Kaukolämpötoiminnan alkuvaiheessa keskityimme asiakashankintaan sekä lämmönsiirtoverkoston ja tuotantolaitosten rakentamiseen. Ostimme myöhemmin kokonaisia kaukolämpöjärjestelmiä alueen kunnilta ja kaupungeilta, kuten Iisalmen ja Pieksämäen kaukolämpötoiminnot. Laajan kokonaisuuden hallinta vaatii jatkuvaa kehittämistä ja yhdenmukaistamista rakenneratkaisuissa ja toimintatavoissa. Päämäärätietoinen toiminnan kehittäminen ja tehostaminen on menestyvän liiketoiminnan elinehto. Pyrimme monin eri keinoin minimoimaan kustannuksia ja toimitusvarmuutta sekä parantamaan tuotteen laatua. Seuraamme aktiivisesti myös uudenlaisten lämmitysratkaisujen tuloa markkinoille ja täydennämme osaamistamme hankkimalla asiantuntijapalveluita yrityksen ulkopuolelta. Polttoaineiden hankinta asettaa toiminnalle haasteita. Käytimme tuotannossamme viime vuonna kotimaisia polttoaineita 88 prosenttia kokonaistarpeesta. Loppuosa oli huippu- ja varalämpökeskusten tarvitsemaa polttoöljyä. Keskimäärin lähes joka tunti saapuu jollekin tuotantolaitoksellemme polttoainekuorma, joka punnitaan ja siitä otetaan kosteusnäyte lämpösisällön ja toimituksen hinnan määrittämiseksi. Näiden toimintojen hallitsemiseksi otimme käyttöön polttoaineiden hankintajärjestelmän, jolla tilaus-, toimitus- ja laskutustapahtumat hallitaan. Energiantuotannossa toimimme vastuuntuntoisesti lainsäädäntöä sekä viranomaismääräyksiä ja ohjeita noudattaen. Kaikesta huolimatta vahingoilta ei voi aina välttyä. Virheellisestä rakenneratkaisusta johtuva raskasöljysäiliön ulkopuolinen korroosio aiheutti säiliövuodon Suonenjoen lämpökeskuksella. Raskasöljyä valui turvamääräysten mukaisesti rakennettuun ylivuotoaltaaseen, eikä ympäristölle aiheutunut vahinkoa. Öljyvahingon seurauksena tarkastimme kaikki vastaavat öljysäiliöt ja aloitimme varotoimenpiteenä syksyllä 2011 energiantuotannon ja kaukolämmön riskikartoituksen. Käsiteltävinä aihekokonaisuuksina olivat mm. öljy-, kemikaali- ja kaasuvuodot, käyttöhäiriöt sekä sähköonnettomuudet. Eri poikkeamista listasimme mahdolliset syyt ja niistä aiheutuvat seuraukset ja vaikutukset. Näiden perusteella laadimme lyhyet ohjeet toiminnasta onnettomuuden estämiseksi sekä toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa. INVESTOINNEILLA KOHTI PÄÄSTÖTTÖMÄMPÄÄ ENERGIANTUOTANTOA Investoimme vuonna 2011 tuotantolaitoksiin ja kaukolämpöverkostoon 8 miljoonaa euroa. Rakennutimme Suonenjoelle uuden 8 MW:n biolämpökeskuksen, joka otetaan käyttöön kevään 2012 aikana. Lämpökeskukseen tulee myös 2 MW:n savukaasupesuri, jolla savukaasuja puhdistetaan ja otetaan sen sisältämä lämpö talteen. Laitoksessa poltetaan kotimaisia polttoaineita, pääasiassa puuta ja turvetta. Investoinnin seurauksena saamme vähennettyä öljyn käyttöä Suonenjoen kaukolämmöntuotannossa. Uusimme Kiuruveden Sahatiellä sijaitsevan biovoimalaitoksen savukaasujen suodattimen ja savupiipun syksyllä 2011. Uudella sähkösuodattimella saavutamme nykyvaatimusten mukaiset mekaanista suodatinta huomattavasti pienemmät hiukkaspäästöt. Varmistaaksemme lämmön tuotannon esimerkiksi laitosvaurion yllättäessä, rakensimme viidelle kaukolämpöpaikkakunnalle valmiudet ajoneuvolla nopeasti siirrettävän höyrykattilan liittämiseksi kaukolämpöverkostoon. Näiden lisäksi teimme useita muita investointeja, kuten esimerkiksi muuttamalla Siilinjärven Harjamäen lämpökeskuksen höyryntuotannon öljystä kaasukäyttöiseksi. Bioenergiaohjelman jatkuessa käynnistimme Tahkovuoren 2,5 MW:n biolämpökeskuksen toteutusinvestoinnin. Lämpökeskus valmistuu vuoden 2012 aikana ja sen suunnittelussa ja rakentamisessa olemme kiinnittäneet erityistä huomiota maisemallisiin näkökulmiin. Siilinjärven biolämpökeskus Iisalmen voimalaitos Lapinlahden Ekolämpö Oy Maaninka, lämmönostosopimus lämpöyrittäjältä Iisalmen apujäähdytin Rautalammin biolämpökeskus Toivalan biolämpökeskus Pieksämäen apujäähdytin Karttulan biolämpökeskus Pielaveden savukaasupesuri SAVON VOIMAN BIOENERGIAOHJELMA 2001 2011 POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS (tuhatta MWh:a) 1200 1000 800 600 400 200 Lämmön osto Öljy Puu Turve 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Vuonna 2011 polttoaineiden käytön kokonaismäärä kääntyi laskuun huippuvuoden 2010 jälkeen. Öljyn ja turpeen suhteellinen osuus on vähentynyt puupolttoaineiden käytön lisääntyessä. Polttoaineiden kokonaiskäyttömäärä oli hieman yli 900 000 MWh. Suonenjoen biolämpökeskus Tahkovuoren biolämpökeskus (rakenteilla 2012) 13

14 ENERGIANTUOTANTO Sähköntuotanto oli yhteensä 548 GWh:a, mikä on 29 prosenttia vähemmän, kuin vuotta aiemmin. Tuotantomäärä pieneni erityisesti hiililauhteen osalta sähkön tukkuhinnan pysytellessä loppuvuonna alhaisella tasolla yleisen taloudellisen tilanteen ja voimakkaasti parantuneen Norjan vesitilanteen vuoksi. Lämpimästä loppusyksystä johtuen myös vastapainetuotantomme oli normaalitasoa alempi. OLKILUOTO 4 -PROJEKTI ETENEE Teimme päätöksen osallistua Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitoksen suunnittelu- ja kilpailuttamisvaiheeseen. Savon Voiman kustannusosuus on 0,715 prosentin omistusosuuttamme vastaten noin 2 miljoonaa euroa. Summa jakaantuu usean vuoden ajalle. VESIVOIMAA YMPÄRISTÖÄ SUOJELLEN Vesivoimatuotantomme lisääntyi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli nyt 73,4 GWh:a. Keskimääräisestä vesivoiman tuotantovuodesta jäätiin silti vielä noin 7 GWh:a alkuvuoden huonon vesitilanteen vuoksi. Otimme 7.11.2011 Maaningan Viannankoskessa sijaitsevan yhtiön pienimmän vesivoimalaitoksen saneerauksen jälkeen tuotannolliseen käyttöön. Saneerauksen yhteydessä voimalaitoksen lähes satavuotias turbiinikoneisto korvautui ekologisilla ja ympäristöystävällisillä turbiineilla, jotka ovat toimintaperiaatteeltaan yksinkertaisia ja lähes huoltovapaita. Uudet koneet ovat vesivoideltuja, joten öljyvuotojen vaaraa ei ole. Näiden 2 x 0,15 MW:n turbiineiden arvioitu vuosituotanto on 1 200 MWh. Työ tehtiin nykyisten lupakäytäntojen mukaan niin, ettei ympäristöön, koskeen ja virtaamiin puututtu. TUULIVOIMATUOTANNON MÄÄRÄ KASVUSSA Savon Voima omistaa 20 prosentin osuuden Innopower Kemin Ajoksen tuulivoimapuistosta, joka vastaa 6 MW:n tuotantokapasiteettia. Ajoksen tuulivoimatuotannossa tehtiin uusi ennätys hyvän tuulisuuden ja parantuneen käytettävyyden ansiosta. Savon Voiman osuus tuotannosta oli 16,8 GWh:a (10,5 GWh:a). Joulukuussa päätimme osallistua Kristiinankaupungissa ja Kemin Ajoksessa sijaitseviin Innopower Oy:n valmistelemiin 1. vaiheen tuulipuistojen laajennushankkeisiin. Laajennukset tuovat toteutuessaan meille lisää tuulivoimakapasiteettia 4,7 MW:a, joka merkitsee 13 GWh:n lisätuotantoa vuositasolla. VESI- JA TUULIVOIMAN TUOTANTOMÄÄRÄT (tuhatta MWh:a) 120 100 80 60 40 104,5 58,9 60,3 Vesivoima Tuulivoima 20 14,8 16,8 10,5 4,3 0 2008 2009 2010 2011 Vesivoiman tuotantomäärä on ollut viime vuosina normaalivesivuoden alapuolella. Vesivoimalla tuotetulla sähköllä korvattiin vuonna 2011 hiililauhteen sähköntuotannosta syntyviä päästöjä 61 873 tonnia. Tämä vastaa nykyisellä päästöoikeuden (8,71 /tco 2 ) markkinahinnalla 538 900 euron kustannussäästöä. HAASTEENA UUSIUTUVAN SÄHKÖN TUOTANTOTUET Suomen vaikeasti ennakoitavissa oleva energiapolitiikka aiheutti hämmennystä. Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta tuli lopullisesti voimaan vasta 25.3.2011. Lain mukaan syöttötariffia on ollut mahdollista saada 1.7.2011 alkaen ja kiinteää tukea 25.3.2011 alkaen. Jo syyskuussa lakia kuitenkin päätettiin muuttaa siten, että 73,4 kiinteä sähköntuotantotuki eritoten pienvesivoimalla ja tuulivoimalla tuotetulle sähkölle lopetettiin vuoden 2012 alusta. Päätöksen myötä osa tuulivoimasta ja pienvoima kokonaisuudessaan jäävät pysyvästi ilman tuotantotukea. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla myös metsähakkeella tuotetun sähkön syöttötariffin leikkaus, jota perustellaan erityisesti hakkeen kilpailukykyä lisäävillä polttoturpeen veronkorotuksilla. Näillä tukimuutoksilla ja veronkorotuksilla on merkittävä vaikutus myös Savon Voiman omilla laitoksilla tuotetun sähkön tuotantokustannuksiin. Tukipolitiikan jatkumiseen liittyvät epävarmuudet sekä alhainen tukitaso vaikeuttavat tulevien laitosinvestointien suunnittelua. Investoinnit jatkossa esimerkiksi pieniin yhteistuotantolaitoksiin tai sisämaan tuulivoimaan eivät olisi kannattavia nykyisillä tukipäätöksillä. POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ VÄHENI Lämmin vuosi vähensi kaukolämmön myyntiä ja niinpä myös kaukolämmön tuotantolaitoksissa ja yhteistuotantovoimalaitoksissa käytettyjen polttoaineiden määrä jäi noin 100 GWh:a edellisvuotta pienemmäksi. Kaikkiaan polttoaineita hankittiin 930 GWh:a. Öljyn käyttö pieneni edelleen ja kotimaisten polttoaineiden sekä alueen teollisuudelta ostetun lämmön käyttöosuus oli 88 prosenttia. Tavoitteenamme on edelleen pienentää öljyn käyttöä niin, että viiden vuoden kuluttua se on puolittunut nykyisestä noin 100 GWh:n vuotuisesta määrästä. Kotimaisten polttoaineiden saatavuus ja laatu oli hyvä. Erityisesti puupolttoaineista oli jopa ylitarjontaa ja uusia toimijoita ilmaantui markkinoille. Tämä näkyi myös hintatasossa, joka lämmityskaudella 2011 2012 on jonkin verran edellistä vuotta alempi. LÄMMÖN JA YHDISTETYN SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEET 2011 12 % 34 % 11 % 43 % Turve Puu- ja kasviperäiset polttoaineet Raskas ja kevyt polttoöljy sekä kaasu Lämmön ostot Kuvassa on esitetty vuoden 2011 polttoaineiden käytön jakautuminen. Kotimaisten polttoaineiden käyttömäärä oli lähes 90 %.

MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT Savon Voima Myynti vastaa sähkön vähittäismyynnistä ja Savon Voima Salkunhallinta Oy energiahyödykejohdannaiskauppaan liittyvistä kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluista. Vuosi 2011 oli Savon Voima Salkunhallinta Oy:n ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. ENERGIAMARKKINATILANNE VUONNA 2011 Olosuhteet tukkusähkömarkkinoilla muuttuivat voimakkaasti vuoden aikana. Alkuvuonna markkinoita vaivannut lähes 40 TWh:n vaje vesitilanteessa parantui erityisesti kesän aikana, ja vuoden viimeisillä viikoilla saavutettiin jo noin 8 TWh:n normaalia parempi vesitilanne. Päästöoikeuden hinta oli alkuvuonna nousussa, ja maaliskuussa tapahtunutta Fukushiman ydinonnettomuutta seurannut Saksan päätös sulkea merkittävästi ydinvoimaa nosti hintaa entisestään. Kalleimmillaan päästöoikeuden hinta oli keväällä yli 18 euroa/tonni CO 2, kunnes kesäkuusta lähtien kärjistynyt euroalueen talouskriisi käänsi päästöoikeuden hinnan laskuun. Joulukuussa päästöoikeuden hinta oli alimmillaan alle 7,5 euroa/tonni CO 2. Parantuneen vesitilanteen ja halventuneen päästöoikeuden hinnan myötä sähkön tukkuhinta laski voimakkaasti. Vuosi 2011 oli jälleen merkittävien aluehintaerojen aikaa. Suurimmillaan aluehintaerot olivat elo lokakuussa, jolloin Suomen aluehinta oli keskimäärin 9,23 euroa/mwh (28,5 prosenttia) yhteispohjoismaista systeemikeskihintaa korkeampi. Suuret aluehintaerot johtuivat siirtokapasiteettirajoituksista ja voimakkaasti parantuneesta vesitilanteesta aiheutuneesta siirtotarpeesta. Vesivoimalla tuotettua sähköä ei saatu siirrettyä kysyntää vastaavasti pois Norjasta, jolloin erityisesti Norjan hinta-alueilla tukkuhinta oli erittäin matala. Marraskuussa Ruotsi jaettiin neljään hinta-alueeseen, ja joulukuussa otettiin käyttöön Ruotsin ja Suomen välillä uusi Fennoskan 2 -siirtoyhteys. Näiden muutosten odotetaan vaikuttavan tulevaisuudessa aluehintaeroja alentavasti. SPOT-VIIKKOHINTOJEN KEHITYS ( /MWh) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomen hinta-alue Systeemihinta 2011 01 2011 04 2011 07 2011 10 2011 13 2011 16 2011 19 2011 22 2011 25 2011 28 2011 31 2011 34 2011 37 2011 40 2011 43 2011 46 2011 49 2011 52 Tammikuussa Suomen hinta-alueen spot-hinta oli keskimäärin 68,92 euroa/mwh, ja joulukuussa vain 33,34 euroa/mwh. Keskimäärin spot-hinta oli Suomessa 49,38 euroa/mwh, mikä on lähes 13 prosenttia vuoden 2010 keskihintaa matalampi. SAVON VOIMA MYYNTI Vuonna 2011 sähkön vähittäismyyntiliiketoiminnan tulos parantui huomattavasti heikosti menneestä edellisvuodesta. Tulosparannus johtuu sopimuskannan tervehdyttämiseksi tehdyistä toimenpiteistä, edellisvuotta edullisemmista tukkumarkkinaolosuhteista, paremmin onnistuneesta riskienhallinnasta sekä selvästi alentuneista toimintakuluista. Sähkönmyynnin volyymi oli 2 235 GWh:a, jossa on laskua edellisvuoteen 19,9 prosenttia. Voimakkainta lasku oli aiempina vuosina voimakkaasti kasvaneessa yritysasiakassegmentissä sekä kuluttajamyynnin tiukimmin kilpailulla segmentillä. Volyymin supistuminen kohdistui liiketoiminnan heikoimmin kannattavaan osaan, ja vastaavasti saimme parannettua tulosta. Vuosi 2011 oli asiakaspalvelussa vilkasta aikaa. Tukkumarkkinoiden laskenut hintataso aktivoi kilpailijoita ja asiakkaita. Asiakaskontaktien määrä nousi yli 30 prosenttia, mutta tästä huolimatta onnistuimme säilyttämään asiakastyytyväisyyden ja parantamaan asiakaspalvelun laatua. Vuonna 2010 aloitetut toiminnan tehostamistoimet johtivat lähes 15 prosentin toimintakustannusten vähenemiseen, minkä vaikutus tulostasoon on huomattava. Joulukuussa teimme päätöksen uuden asiakastietojärjestelmän toimittajan valinnasta ja saimme näin hankintaprosessin ensimmäisen vaiheen päätökseen. Nykyiseenkin järjestelmään tehtiin vielä useita operatiivista tehokkuutta tai asiakaspalvelua parantavaa muutosta, ja puhelinpalvelussa otimme käyttöön mm. jonotusaikoja lyhentävän takaisinsoittotoiminnon. Kuluttaja-asiakkaille lanseerasimme VarttiVoima -tuotteen, joka vastaa läpinäkyvää ja tukkumarkkinoiden hintamuutoksia nopeasti myötäilevää hinnoittelua arvostavien asiakkaiden tarpeeseen. SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY Salkunhallintapalveluiden kysyntä ja asiakasmäärä säilyivät vakaana vuonna 2011. Vuosi oli toiminnan vakiinnuttamisen aikaa edellisenä vuonna hankitun sijoituspalvelutoimiluvan ja toiminnan yhtiöittämisen jälkeen. Finanssisääntely on energiatoimialallakin jatkuvassa muutoksessa, ja yhtiö on hyvin asemoitunut mahdollista valvonnan kiristymistä ja laajentumista ajatellen. Toiminnan kehityksen painopiste oli asiakkaiden position ja riskienhallinnan työkalujen kehittämisessä. Otimme käyttöön kokonaan uuden raportointijärjestelmän, joka helpottaa ja ajantasaistaa salkkujen hallintaa. Tuotekehitysrintamalla yhtiö jatkaa asiakastarpeita vastaavien suojausstrategioiden ja -tekniikoiden tuotteistamista tavoitteenaan parantaa asiakkaidensa asemaa yhä voimakkaammin muuttuvilla energiamarkkinoilla. 15

HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖÄ KESKIMÄÄRIN 500 497 400 300 200 265 208 203 175 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 Sähkö- ja tietoverkkojen rakentamis- ja kunnossapitopalveluja tuottava Voimatel Oy kuului Savon Voima-konserniin 31.3.2008 asti. Aloitimme vuoden 2011 uusissa toimitiloissa ja myös osin uusin toimintamallein. Toimitiloja suunnittelimme yhdessä henkilöstön kanssa tavoitteenamme saada kustannustehokkaasti luotua toimivat ja viihtyisät tilat. Henkilöstöpalautteen perusteella onnistuimme tavoitteessa hyvin. HENKILÖSTÖÄ oli vuoden aikana keskimäärin175, joka on 14 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tästäkin huolimatta onnistuimme vähentämään ylityötuntien määrää lähes kolmanneksella, kahden henkilötyövuoden verran. Vuoden lopussa henkilöstöä oli 181, joista vakituisia 170. Vuorotteluvapailla oli vuoden aikana kolme henkilöä. Uusia vakituisia henkilöitä palkattiin vuoden aikana neljä, vakituisia henkilöitä eläköityi viisi ja muista syistä poistui palveluksesta viisi henkilöä. Henkilöstöstä 28 prosenttia on naisia ja vakituisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 49 vuotta. Olemme kiinnittäneet työhyvinvointiin kokonaisuutena merkittävästi huomiota viime vuosina mm. kehittämällä varhaisen puuttumisen mallia, keskittämällä työterveyshuollon toiminta sekä kannustamalla henkilöstöä vapaaajan liikkumiseen. Työterveyshuollossa panostamme ennalta ehkäiseviin toimiin ja tarjoamme mm. influessarokotteet henkilöstölle. Työaikapankki ja etätyömahdollisuudet edistävät omalta osaltaan työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Tapaturmien ennaltaehkäisy ja määrätietoinen työ turvallisen työympäristön hyväksi on alkanut tuottamaan tulosta. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,6 ja henkilöstöstä 50 prosentilla ei ollut viime vuonna lainkaan sairauspoissaoloja. Yli yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia tapahtui kaksi. Vuoden aikana käynnistimme myös erityiset työturvallisuuskierrokset, jotka omalta osaltaan vahvistavat jatkuvan parantamisen kulttuuria ja lisäävät aktiivista epäkohtiin tarttumista. Keväällä toteutetun henkilöstötutkimuksen perusteella suurimpana kehittämisalueena henkilöstö koki mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Vaikuttamiskanavia pyrimmekin lisäämään aktivoimalla osallistumista strategiatyöhön nettipohjaisen henkilöstöpaneelin avulla sekä syksyllä järjestetyissä kehittämispäivätapahtumissa. Koottujen palautteiden pohjalta rakensimme liiketoimintasuunnitelmia ja muita toiminnan kehittämissuunnitelmia. MERKITTÄVÄ ALUEELLINEN TYÖLLISTÄJÄ Oman henkilöstömme lisäksi työllistimme viime vuonna yhteistyökumppaneidemme henkilöstöä noin 330 henkilötyövuoden edestä. Lisäksi harjoittelijoita oli vuoden aikana 24, joka vastasi aiempien vuosien tasoa. VAKITUISEN HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA 40 35 30 25 20 15 21 10 6 7 5 0 0-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-16 VAKITUINEN HENKILÖSTÖ TEHTÄVÄALUEITTAIN 3 % 19 % 11 % 26 % 26 41 % 38 36 20 Asiantuntijat liiketoiminnoissa Käytön ja kunnossapidon työntekijät Hallinto- ja mittauspalvelut Asiakaspalvelu Yritysjohto 16

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLTÖ 19 25 26 27 27 28 29 29 30 37 38 40 41 Hallituksen toimintakertomus Konsernin tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahoituslaskelma Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Tilintarkastuskertomus Sähköverkkoliiketoiminnan tase ja tuloslaskelma

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI 1.1. 31.12.2011 SAVON VOIMA -KONSERNIN RAKENNE Savon Voima Oyj on 23 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat 31.12.2011 emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt Savon Voima Verkko Oy, Savon Voima Salkunhallinta Oy ja Lapinlahden Ekolämpö Oy. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. KONSERNIN VUODEN 2011 TULOS TALOUDEN KEHITYS (milj. ) 2011 2010 2009 Liikevaihto 211,6 239,2 220,8 Suunnitelman mukaiset poistot 21,2 17,4 15,7 Liikevoitto 26,6 15,9 21,8 Voitto ennen satunnaisia eriä 24,0 15,6 21,3 Tilikauden voitto 19,1 11,4 15,7 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) 2011 2010 2009 Liikevoitto 12,6 6,6 9,9 Voitto ennen satunnaisia eriä 11,3 6,5 9,6 MUUT TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Oman pääoman tuotto (%) 7,3 4,9 7,0 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 9,9 6,3 8,9 Omavaraisuusaste (%) 78,6 73,9 77,3 Maksuvalmius, Quick Ratio 2,3 1,6 2,4 Investoinnit yhteensä (milj. ) 32,5 28,8 30,5 Investoinnit sähkönsiirtoon (milj. ) 22,3 21,0 21,7 Investoinnit kaukolämpöön (milj. ) 8,0 3,7 6,8 Liittymismaksujen lisäys (milj. ) 3,7 4,2 4,3 Vuonna 2011 konsernin liikevaihto oli 211,6 miljoonaa euroa (239,2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Liikevaihto pieneni 11,5 prosenttia, mikä oli usean tekijän yhteisvaikutusta. Vuoden 2010 viimeisellä kolmanneksella tehty päätös sähkönmyyntiliiketoiminnan riskitason alentamisesta johti myydyn sähköenergian määrän vähenemiseen. Vuosi oli edellistä huomattavasti leudompi, mikä vähensi kiinteistöjen lämmitysenergian käyttöä. Lisäksi yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen seurauksena yritysten sähkön käyttö vähentyi. Vuonna 2010 käynnistetty laajamittainen toimenpideohjelma kannattavuuden parantamiseksi onnistui hyvin. Kiinteiden kulujen vähentämistavoite saavutettiin ja energiakaupan riskienhallinnassa onnistuttiin suunnitelmien mukaisesti. Konsernin liikevoitto kasvoi 67,6 prosenttia ja oli 26,6 miljoonaa euroa (15,9). Konsernin muut kuin henkilöstökulut olivat 156,4 miljoonaa euroa (198,0) ja laskua edelliseen vuoteen oli 21,0 prosenttia. Kustannusten lasku johtui ensisijaisesti pienentyneen myyntivolyymin aiheuttamasta alemmasta energianhankintatarpeesta ja hankintatoimen tehostamisesta. Kustannukset alenivat siitäkin huolimatta, että toteutuneet polttoaineiden ja lämmön ostohinnat olivat merkittävästi edellistä vuotta korkeampia. Henkilöstökulut olivat 9,6 miljoonaa euroa (11,0) ja niiden lasku johtui vuonna 2010 toteutetuista tehostamistoimenpiteistä. Konsernin poistot olivat 21,2 miljoonaa euroa (17,4) ja ne kasvoivat 21,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Poistojen kasvu johtuu Lapinlahden Ekolämpö Oy:ssä lietteenkuivatuslaitteistoon tehdystä kertapoistosta ja viime vuosina systemaattisesti toteutetuista investoinneista, jotka kohdistuvat ennen kaikkea toimitusvarmuuden parantamiseen ja alueellisten bioenergiavarojen hyödyntämiseen. Konsernin nettorahoituskulut olivat 2,6 miljoonaa euroa (0,3) ja voitto ennen satunnaiseriä oli 24,0 miljoonaa euroa (15,5). Rahoituskulujen kasvu johtui lisääntyneestä investointien rahoitustarpeesta sekä Juankosken Biolämpö Oy:lle myönnettyjen lainojen alaskirjauksesta. Satunnaisiin eriin on kirjattu konserniavustus 0,1 miljoonaa euroa (0,1) Savon Energiaholding Oy:lle. Konsernin verot olivat 6,0 miljoonaa euroa (4,0). Tilikauden voitto oli 19,1 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2010 oli 11,4 miljoonaa euroa. Nousua tässä oli 67,6 prosenttia. Konsernin omavaraisuusaste kasvoi 4,7 prosenttiyksikköä ja säilyi hyvällä tasolla ollen 78,6 prosenttia. Maksuvalmius oli myös hyvä, Quick Ratiolla mitattuna 2,3. Tunnuslukujen laskennassa on liittymismaksut käsitelty oman pääoman luonteisena eränä. MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT VUONNA 2010 7.1.2011 Toiminta keskitettiin vuoden alussa Siilinjärvelle Rissalan yrityskylään. Bioenergiaohjelmaa jatkettiin käynnistämällä alkuvuonna Suonenjoen ja loppuvuonna Tahkovuoren biolämpökeskusten toteutusinvestoinnit. 24.5.2011 yhtiö osallistui valtakunnalliseen Touko 2011 -harjoitukseen, jossa testattiin eri osapuolten yhteistyötä sähköjärjestelmän vakavassa ja pitkittyneessä häiriötilanteessa. 18.8.2011 Savon Voiman hallitus teki päätöksen nopeuttaa etämittausohjelmaa yhdellä vuodella siten, että mittarit on asennettu vuoden 2012 loppuun mennessä. 27.9.2011 Savon Voiman hallitus teki päätöksen osallistumisesta Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön suunnittelu- ja kilpailuttamisvaiheeseen. 1.11.2011 allekirjoitettiin sopimus Andritz Hydron kanssa Atron vesivoimalaitoksen tehonnostoinvestoinnista. 7.11.2011 Viannan vesivoimalaitoksen saneerausinvestointi valmistui. 12.12.2011 Kiuruveden voimalaitokselle valmistui sähkösuodatin. 19.12.2011 Voimatel Oy:n osakeomistuksen vähentäminen 37,4 prosentista 17,4 prosenttiin. Osakkeet myytiin Voimatel Oy:n enemmistöomistajalle Osuuskunta KPY:lle. 20.12.2011 Tuulivoimahankkeisiin liittyvä Innopoweromistuksen siirto Kymppivoimaan: Savon Voima myi omistamansa Innopower Oy:n osakkeet Kymppivoima Oy:lle ja merkitsi Kymppivoima Oy:n osakkeita järjestelyyn liittyneessä suunnatussa osakeannissa. 20.12.2011 Savon Voiman hallitus teki päätöksen yhtiön osallistumisesta Innopower Oy:n tuulivoiman laajennusinvestointeihin Kemin Ajoksessa ja Kristiinankaupungissa. 19

26. 27.12.2011 Tapanin ja Hannun päivien myrskyn aiheuttama sähkönjakelun suurhäiriö. 30.12.2011 päätös uuden asiakastietojärjestelmän hankinnasta Logica Suomi Oy:ltä. ENERGIAMARKKINAT Energiateollisuus ry:n keräämien tietojen mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2011 sähköä 84,4 terawattituntia (TWh), vähennystä edelliseen vuoteen oli 3,1 TWh eli 3,5 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkönkäytön vähennys oli 1,3 prosenttia. Teollisuuden sähkön tarve väheni 2,0 prosenttia ja muu kulutus 5,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön ja lämmön yhteistuotantona tuotettu sähkö kattoi sähkön käytöstä noin 31, ydinvoima 26, vesivoima 15, lauhdetuotanto 11 ja sähkön nettotuonti 16 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,5 prosenttia. Yhteistuotanto (25,9 TWh) väheni leudon sään ja teollisuuden vauhdin hidastumisen vuoksi lähes 8 prosenttia. Ydinvoiman tuotanto (22,3 TWh) kasvoi 1,8 prosenttia. Pohjoismaisilla spot-markkinoilla sähkön hinta oli lähes koko vuoden laskusuunnassa Norjan ja Ruotsin vesitilanteen paranemisen sekä EU-alueen talouskriisin aiheuttaman päästöoikeuksien hinnanlaskun seurauksena. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomen hinta-alueella 4,9 snt/kwh, mikä oli 13 prosenttia pienempi kuin vuoden 2010 keskihinta. Suomen hinta-alueen keskihinta oli 4,8 prosenttia korkeampi kuin spot-markkinoiden systeemihinta. Aluehintaerot olivat suurimmillaan heinä-lokakuussa, jolloin Suomen alueen hinta oli keskimäärin 23 prosenttia systeemihintaa korkeampi. Fenno Skan2 -tasasähköyhteys otettiin koekäyttöön marraskuun puolivälissä, minkä jälkeen aluehintaerot ovat olleet vähäisiä. Kiinteistöjen lämmitysenergian tarvetta kuvaava lämmitystarveluku oli Kuopiossa 4.364, mikä oli yli 17 prosenttia pienempi kuin vuonna 2010 ja lähes 12 prosenttia pienempi kuin vuosien 1971 2000 keskiarvo. Kaukolämmön myynti väheni Suomessa 13 prosenttia edellisvuodesta, mutta lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi yli 4 prosenttia. Kaukolämpöä myytiin Suomessa yhteensä 30,1 TWh, josta asuntojen osuus oli 55 prosenttia. Kaukolämmön tarpeesta tuotettiin energiatehokkaasti yhteistuotantona 74 prosenttia, osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Taloudellinen toiminta hidastui vuoden 2011 edetessä, mikä pienensi jossain määrin myös Savon Voiman liikevaihtoa. TYTÄRYHTIÖT SAVON VOIMA VERKKO OY Savon Voima Verkko Oy harjoittaa sähkön jakeluverkkotoimintaa omistamassaan sähköverkossa ja on sähkömarkkinalain tarkoittama jakeluverkonhaltija omalla vastuualueellaan. Vuosi 2011 oli Savon Voima Verkko Oy:lle kohtuullisen hyvä lukuun ottamatta vuoden viimeisiä kuukausia ja varsinkin joulukuun viimeistä viikkoa. Alkuvuoden kylmät säät lisäsivät siirtovolyymiä merkittävästi samalla kun konsernissa tehdyt tehostamistoimet vähensivät toiminnan kuluja. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana vallinneet lämpimät säät yhdessä heikentyneen taloustilanteen kanssa pudottivat kuitenkin siirtovolyymia ja tästä johtuen vuoden siirtomäärä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Vuoden viimeisellä viikolla koetut myrskyt olivat sähköttömien asiakkaiden määrällä mitaten Savon Voiman historian pahimmat. Sähköttömiä asiakkaita oli enimmillään noin 55 000. Laaja suurhäiriötilanne saatiin kuitenkin nopeasti hallintaan ja kaikki tiedossa olleet viat korjattua viidessä vuorokaudessa. Myrskyistä aiheutui kustannuksia noin 3,5 miljoonaa euroa. Sähkön kokonaissiirto vuonna 2011 oli 2.099 GWh eli 4,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siirron pieneneminen johtui pääosin keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Siirtohintoja korotettiin keskimäärin 8 prosenttia vuoden alussa. Sähköverkkoon liitettyjä käyttöpaikkoja oli vuoden lopussa noin 111 400. Toimintavuoden aikana uusia sähkön liittymissopimuksia tehtiin 684 kpl. Tehtyjen sopimusten määrä oli 20,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sähköverkon investoinnit olivat 23,4 miljoonaa euroa eli 10,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinneista käytettiin etämittauksen toteutukseen 5,8 miljoonaa euroa ja vuoden 2012 loppuun saakka käynnissä oleva laajamittainen kulutusmittareiden vaihto etäluettaviin mittalaitteisiin eteni vuonna 2011 suunnitellusti. Vuoden loppuun mennessä etäluennan piirissä oli 75 000 käyttöpaikkaa. SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY Savon Voima Salkunhallinta Oy on Finanssivalvonnan valvoma sijoituspalveluyhtiö, joka tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluita energia- ja ympäristöhyödykejohdannaisilla. Toiminnan painopiste on sähköjohdannaisissa, mutta valikoimaan kuuluvat myös päästöoikeus-, polttoaine- ja valuuttajohdannaiset. Savon Voima Salkunhallinta Oy käy kauppaa ainoastaan asiakkaidensa lukuun ja tarjoaa energiamarkkinoihin liittyvää asiantuntijapalvelua. Vuosi 2011 oli yhtiön ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jonka aikana toiminnan luonne ja laajuus on vakiintunut. Yhtiön liikevaihto oli 1,4 miljoonaa euroa (0,9). Liikevaihdon kasvu johtuu lisääntyneestä palveluiden myynnistä. :N LIIKETOIMINNOT SAVON VOIMA MYYNTI Savon Voima Myynti harjoittaa sähkön vähittäiskauppaa. Sähkö ostetaan pääasiassa Nord Pool -sähköpörssistä. Myös Savon Voima Tuotannolta ostettu sähkö hinnoitellaan markkinahinnalla. Savon Voima Myynnin liikevaihto oli 119,9 miljoonaa euroa, jossa laskua edelliseen vuoteen 18,9 prosenttia. Liikevaihdon lasku johtuu sähköenergian myynnin volyymin vähenemisestä. Volyymin väheneminen johtuu edellisenä vuonna aloitettujen kannattavuuden parantamistoimenpiteiden vaikutuksista. Myynti väheni yritysasiakasmyynnissä tuotevalikoiman uudelleenjärjestelyn seurauksena. Myös myynti kaikkein voimakkaimmin kilpailluissa kuluttaja-asiakassegmenteissä väheni. Luottoriskien hallinnan tehostamistoimenpiteistä huolimatta liiketulosta rasittivat huomattavat luottotappiot. Sopeuttamistoimenpiteiden ja tappiollisten sopimusten 20

vähenemisen myötä liiketulos parantui huomattavasti ja oli selkeästi positiivinen. Osittain tulosparannus johtuu edellisvuotta helpommista tukkumarkkinaolosuhteista ja riskienhallinnan paremmasta onnistumisesta. Myös toimintakuluissa saavutettiin merkittävä väheneminen. Toimintakulut vähenivät edellisvuodesta 14,7 prosenttia. SAVON VOIMA LÄMPÖ Savon Voima Lämpö vastaa konsernin lämpöliiketoiminnasta. Savon Voima Lämpö -liiketoiminnan liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lämpöenergian myynti aleni 12 prosenttia ja oli yhteensä 602 GWh. Aleneman syynä oli maaliskuusta alkaen vallinnut tavanomaista lauhempi sää. Polttoaineita käytettiin kaikkiaan 913 GWh, joista kotimaisten polttoaineiden ja lämmön oston osuus oli 88,0 prosenttia. Loppu oli öljyä ja kaasua, jota käytettiin varaja huippulämpökeskuksissa sekä Sakupe Oy:lle myydyn höyryn tuotannossa. Toimintavuoden aikana kaukolämpöverkkoon liitettiin 60 uutta asiakasta. Asiakkaita oli vuoden lopussa kaikkiaan 2 793. Kaukolämpöverkostoa rakennettiin 5 769 m, peruskorjattiin 1 039 m ja purettiin 1 230 m. Verkoston kokonaispituus oli 343 km. Suonenjoen biolämpökeskuksen valmistuminen siirtyi vuoden 2012 keväälle. Alkuperäisen aikataulun mukaan laitoksen piti valmistua vuoden 2011 joulukuun puoliväliin mennessä. Viivästymisen aiheutti lähinnä maa- ja perustusrakennusurakan suunniteltua myöhäisempi valmistuminen. Siilinjärven Harjamäessä muutettiin öljykäyttöinen höyrykattila kaasukäyttöiseksi. Kiuruveden voimalaitoksen uusi sähkösuodatin otettiin käyttöön loppuvuodesta. Höyrytys Oy:n kanssa tehtiin sopimus kahdesta ajoneuvolla siirrettävästä höyrykattilasta hätätilanteen varalle. Suonenjoen Koulukadun öljysäiliöstä vuoti noin 120 m 3 öljyä suoja-altaaseen, josta vähäinen määrä pääsi myös maaperään. Vuodon aiheutti säiliön alapohjaa lähellä oleva ulkopuolisesta korroosiosta syntynyt reikä. Vuoden 2011 aikana otettiin käyttöön Once-polttoaineen hankintajärjestelmä sekä IndMeas-hyötysuhdelaskenta Pieksämäen ja Iisalmen voimalaitoksille. ÅF Prima Oy aloitti Iisalmen voimalaitoksen energia-analyysin teon ja se valmistuu kesäkuussa 2012. Savon Voiman lämpöliiketoiminnan osana toimivan Lapinlahden Ekolämpö Oy:n toiminnan muutostoimenpiteet käynnistettiin vuoden 2011 aikana. Koska lietteen kuivaus uutta teknologiaa edustavalla laitteistolla osoittautui teknistaloudellisesti kannattamattomaksi, päätettiin laitoksen arvoa alentaa 2,8 miljoonan euron kertapoistolla. Savon Voima Oyj:n hallitus päätti Tahkovuoren 2,5 MW:n biolämpökeskuksen ja siihen kuuluvan 6 MW:n öljylämpökeskuksen rakentamisesta vuoden 2012 aikana. SAVON VOIMA TUOTANTO Savon Voima Tuotanto -liiketoiminnan sähköntuotanto oli yhteensä 548 GWh, mikä on 29 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tuotantomäärä pieneni erityisesti hiililauhteen osalta, koska sähkön hinta pysytteli alhaisella tasolla varsinkin loppuvuonna yleisen taloudellisen tilanteen ja voimakkaasti parantuneen Norjan vesitilanteen johdosta. Oma vesivoimantuotanto lisääntyi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli nyt 73,4 GWh. Keskimääräisestä vesivoiman tuotantovuodesta jäätiin silti vielä noin 7 GWh alkuvuoden huonon vesitilanteen vuoksi. Oma vastapainetuotanto oli sekin normaalitasoa alempi, eli 83,5 GWh. Pääsyynä tähän oli lämmin loppusyksy. Innopower Oy:n Ajoksen tuulivoimatuotannossa tehtiin uusi ennätys hyvän tuulisuuden ja parantuneen käytettävyyden ansiosta. Savon Voiman osuus tuotannosta oli 16,8 GWh (10,5 GWh). Hiililauhteen huono kannattavuus, pienet tuotantomäärät ja sähkön alhainen hintataso heikensivät Savon Voima Tuotannon tulosta, eikä suojauksilla pystytty sitä merkittävästi korjaamaan. Liiketoiminnan tulos oli kuitenkin selvästi positiivinen. Liikevaihto oli vuonna 2011 30,6 miljoonaa euroa, mikä oli 45 prosenttia edellisvuotta pienempi. Joulukuussa tehtiin päätös lähteä mukaan Innopower Oy:n valmistelemiin 1. vaiheen tuulipuistojen laajennushankkeisiin, jotka sijaitsevat Kemin Ajoksessa ja Kristiinankaupungissa. Laajennukset tuovat toteutuessaan lisää tuulivoimakapasiteettia 4,7 MW, joka merkitsee 13 GWh:n lisätuotantoa vuositasolla. Investoinnin arvo on 6,3 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä siirrettiin aikaisemmin suoraan omistetut Innopower Oy:n osakkeet Kymppivoima Oy:lle. Savon Voima Oyj päätti osallistua myös Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoksen suunnittelukustannuksiin osuutensa mukaisesti. Paikallisista investoinneista merkittävin oli Viannankosken vesivoimalaitoksen saneeraus. Laitokselle hankittiin kaksi uudentyyppistä lappoturbiinia, joiden sähköteho on 150 kw/kpl ja arvioitu vuosittainen sähköntuotanto 1 200 MWh. Lisäksi Kiuruveden lämpövoimalaitokselle hankittiin uusi sähkösuodin. INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 32,5 miljoonaa euroa. Sähköverkoston rakentamiseen käytettiin 23,4 miljoonaa euroa, sisältäen 0,9 miljoonaa euroa konsernin sisäistä käyttöomaisuuden siirtoa. Kaukolämpöverkostoon ja lämmöntuotantoon investoitiin 8,0 miljoonaa euroa. Liittymismaksut lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 miljoonaa euroa. TILINPÄÄTÖS, EMOYHTIÖ TALOUDEN KEHITYS (milj. ) 2011 2010 2009 Liikevaihto 160,0 188,8 174,7 Suunnitelman mukaiset poistot 7,0 7,3 6,5 Liikevoitto 5,8-4,7 1,9 Voitto ennen satunnaisia eriä 2,6-5,2-0,0 Tilikauden voitto 9,5 2,7 13,6 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) 2011 2010 2009 Liikevoitto 3,6-2,5 1,1 Voitto ennen satunnaisia eriä 1,6-2,7-0,0 Omavaraisuusaste (%) 47,9 40,3 43,5 Oman pääoman tuotto (%) 1,6-5,5-0,4 Savon Voima Oyj on kuluneen tilikauden aikana vastannut konsernin sähkökauppa-, tuotanto- ja kaukolämpöliiketoiminnoista sekä taloushallinnosta, henkilöstöpalveluista, IT-toiminnoista, kiinteistöistä, mittaustietopalveluista ja asiakaspalvelusta. 21