METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2001

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2001

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2001 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKATSAUS 3 Toiminta-ajatus ja organisaatio 3 Toimintalinjat 3 Toimintaympäristön muuttuminen 4 Ohjaustapa 5 Toiminnan rahoitus 5 Resurssit 5 Toimitilat ja investoinnit 5 Yhteistyösopimukset 6 Kotimainen yhteistyö 7 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 7 2.1 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen 7 Yhteiset tavoitteet 7 Rahoitus 9 Tutkimustoiminta 11 Tutkimustiedon välitys 14 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 15 Kansainvälinen toiminta 15 Tukipalvelut 16 2.2 Muut tulos- ja toimintatavoitteet 17 Budjetin selvitysosan tulostavoitteet 17 Julkaisutoiminta 17 Asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuus 18 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU 19 3.1 Tilinpäätöslaskelmat 19 Tuotto- ja kululaskelma 19 Tase 20 Talousarvion toteutumalaskelma 22 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot 23 3.3 Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 34 Tuotto- ja kululaskelma 34 Tase 34 Talousarvion toteutuminen 35 Määrärahojen käyttö 37 4. SISÄINEN VALVONTA 38 5. ALLEKIRJOITUKSET 39 LIITTEET

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2001 1. TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja organisaatio Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on lain (1114/1999) mukaan edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/1999) painottaa tutkimustulosten käytäntöön vientiä tehtävien hoidossa ja se lisäsi laitoksen tehtäviä metsänjalostustoiminnan osalta. Metlan uusittu työjärjestys tuli voimaan vuoden 2001 alussa. Metlan strategiassa määritellyn Palvelumetlavision mukaisesti Metla on kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa, kansallista ja kansainvälistä tiedeyhteisöä sekä koko metsäklusteria. Strategian mukaan laitoksen toiminta-ajatus on tiivistetty muotoon: Toimintalinjat Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metlan valtakunnallinen organisaatio perustuu yhtymämalliin. Toimintavuonna laitoksen organisaation muodostivat neljä tulosaluetta ja yhdeksän tulosyksikköä (liite 1). Tulosalueita ovat tutkimus, tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta, tutkimustiedon välitys, kansainvälinen toiminta ja tukipalvelut. Tulosyksiköitä ovat Joensuun ja Vantaan tutkimuskeskukset sekä seitsemän maakunnallista tutkimusasemaa. Tutkimustoiminnan perusyksikkö on hanke. Ongelmakeskeiset tutkimusaiheet on koottu tutkimusohjelmiin, joita tulosohjataan määräajan itsenäisinä tulosyksikköinä tutkimuskeskusten ja -asemien tavoin. Tutkimusohjelmilla Metla vastaa ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin, sekä tavoittelee laajaa yhteistyötä laitoksen sisällä ja sen ulkopuolella. Toimintavuonna Metlassa oli käynnissä kahdeksan tutkimusohjelmaa. Laitoksen toimintalinjoista vastaavan johtokunnan ja johtoryhmän kokoonpanot esitetään liitteessä 2. Metlan toimintalinjat määritellään tutkimuksen painoalojen avulla. Tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttivat toimintavuonna erityisesti Kansallisen metsäohjelman tietotarpeet. Tutkimuksen painoaloja olivat Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosioekonomiset kytkennät, julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla, valtakunnan metsien inventointi, Etelä-Suomen metsien uudistaminen, suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö, metsätalouden suunnittelu, metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset sekä metsäpuiden jalostus. Tutkimusohjelmien lisäksi jatkettiin lyhyemmän aikavälin tutkimusta käytännön metsätalouden ja metsäpolitiikan ajankohtaisia tietotarpeita varten.

Toimintaympäristön muuttuminen Metlan yhtymämalliin perustuvan strategian mukainen uusi tulosaluejako tuli voimaan toimintavuoden alussa. Maa- ja metsätalousministeriön linjausten mukaan 1.1.2001 Joensuun tutkimusasema muutettiin tutkimuskeskukseksi. Samanaikaisesti Helsingin tutkimuskeskus lakkautettiin ja aloitettiin sen toimintojen keskittäminen Vantaan tutkimuskeskukseen. Tältä pohjalta toimintoja kehitettiin sekä Joensuussa että pääkaupunkiseudulla vuonna 2000 valmistuneiden Joensuun toimintojen sekä Joensuun ja pääkaupunkiseudun henkilöstön kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmien mukaan Joensuun tutkimuskeskuksen toimintojen pääpaino kohdistetaan sellaisille soveltaville tutkimusaloille, joiden avulla voidaan parhaiten kehittää alueellista talous- ja yritystoimintaa. Joensuu profiloituu metsätalouden suunnitteluun, metsänhoitoon, metsäteknologiaan ja puutieteeseen painottuneeksi tulosyksiköksi. Näitä tutkimusaloja vahvistetaan niihin liittyvillä taloustieteen, metsätalouden ympäristövaikutusten ja kansainvälisen metsätalouden tutkimuksilla. Pysyvän henkilöstön määrä nostetaan sataan vuoteen 2005 mennessä. Keväällä 2001 valmistui Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusyksikkötyöryhmän muistio, joka piti Metlan yhdeksää tutkimusyksikköä tarkoituksenmukaisena lukumääränä ja ehdotti, että Kolarin tutkimusasema säilytetään itsenäisenä tutkimusyksikkönä aiemmin suunnitellun lakkauttamisen sijasta. Työryhmä myös ehdotti, että tutkimusyksiköiden profiilien kehittämistä jatketaan, laitoksen omia sekä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten yhteisiä professorien virkoja, tutkijoiden suhteellista osuutta laitoksen henkilökunnasta ja verkostoyhteistyötä tutkimustiedon käyttäjien kanssa lisättäisiin. Lisäksi työryhmä järjesti Metlan verkostovaikutukset seminaarin Kolilla 16.1.2001, jossa käsiteltiin Metlan tutkimusyksiköiden kehittämistä. Seminaariin osallistui yli 40 henkilöä Metlasta ja sen keskeisistä yhteistyötahoista. Keväällä 2001 järjestettiin myös laitoksen johdon ja tulosyksiköiden johtajien seminaari, jossa tarkennettiin tulosyksiköiden profiileja ja käsiteltiin ehdotuksia uusiksi professorien viroiksi. Syksyllä 2001 tutkimuskeskusten ja -asemien sekä laitoksen johdon välisissä tulosneuvotteluissa erityistä huomiota kiinnitettiin tulosyksiköiden profiilien mukaiseen toimintaan. Kesäkuussa Metlan tutkimuksen asiantuntijaryhmä käsitteli ehdotukset uusista professorien viroista, ja ehdotti, että Metlaan perustettaisiin viisi uutta professorin virkaa, joista kaksi yhteisrahoitteisina Joensuun ja Helsingin yliopistojen sekä yksi yhteisrahoitteisena Lapin yliopiston ja Metsähallituksen kanssa. Metlan johtokunta hyväksyi asiantuntijaryhmän ehdotukset jatkovalmisteluun. Metsäntutkimuslaitosta koskevan lain käsittelyn yhteydessä loppuvuodesta 1999 eduskunta hyväksyi laitoksen hallinnassa olevia alueita koskevan kannanoton, jossa edellytettiin, että ainakin pääosa Metsäntutkimuslaitoksen hallinnoimista kansallis- ja luonnonpuistoista ym. suojelualueista tulee siirtää Metsähallituksen hallintaan. Toimintavuonna käytiin yhteistoimintaneuvottelut ja valmisteltiin alueiden siirtoa siten, että niiden vaikutukset voitiin ottaa huomioon vuoden 2002 talousarvioehdotuksessa. Alueiden siirtosopimus Metlan ja Metsähallituksen välillä allekirjoitettiin syksyllä 2001. Sopimuksen mukaan 62 000 hehtaaria Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olleita luonnonsuojelualueita sovittiin siirrettäväksi Metsähallituksen hallintaan vuoden 2002 alusta lukien. Syksyllä 2001 Maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta käynnistettiin neuvottelut puutavaranmittauslain operatiivisten toimintojen siirtämiseksi Metlan vastuulle, mikä kirjattiin myös ministeriön ja Metlan vuoden 2002 toimintaa koskevaan tulossopimukseen.

Ohjaustapa Toiminnan rahoitus Resurssit Toimitilat ja investoinnit Metsäntutkimuslaitoksen ohjaustapa on tulosohjaus. Luonnonsuojelualueiden osalta Metlaa tulosohjaa ympäristöministeriö. Asiakasrahoitteisen toiminnan, yhteisrahoitteisten hankkeiden ja EU-hankkeiden osalta noudatettiin nettobudjetointia. Metlan vuonna 2001 saama kokonaisrahoitus oli 269 milj. markkaa (liite 3). Kokonaisrahoitus oli 12 milj. markkaa suurempi kuin edellisvuotena johtuen lähinnä suoran budjettirahoituksen (213 milj. markkaa) sekä maa- ja metsätalousministeriön (9,1 milj. markkaa) rahoitusten kasvusta. Kasvu johtuu lähinnä Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämiseen varatuista määrärahoista sekä vuoden 2001 alussa realisoituneista valpas- ja tupo-ratkaisusta. Ympäristöministeriön (4,6 milj. markkaa) ja valtiovarainministeriön rahoitukset (15,2 milj. markkaa) sen sijaan laskivat lievästi. Oman budjettirahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 79 %, joka oli yhden prosenttiyksikön suurempi kuin edellisenä vuotena. Eri ministeriöiden kautta tuli 18 % (48,7 milj. markkaa) rahoituksesta. Hieman vajaa kolme prosenttia (7,5 milj. markkaa) rahoituksesta tuli erilaisten tutkimusyhteistyösopimusten perusteella. Erä oli samansuuruinen kuin edellisenä toimintavuonna. Budjetin ulkopuolinen rahoitus budjetoitiin toimintamenoihin vuonna 2001 toisin kuin edellisinä vuosina. Toimintavuonna Metlalla oli hallinnassaan 151 000 hehtaaria valtion metsiä, joista 69 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita ja 4 800 hehtaaria opetusmetsiä (liite 4). Toimintavuonna valmisteltiin luonnonsuojelualueiden siirtoa Metsähallitukselle, joita siirtyi 1.1.2002 Metsähallituksen hallintaan 62 000 hehtaaria. Henkilöstön määrä vuonna 2001 oli henkilötyövuosina (htv) mitaten 998, joka oli 18 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenomomentilta palkattiin 846 htv joka oli 37 enemmän kuin vuonna 2000. Yli puolet henkilötyövuosilisäyksestä oli seurausta Joensuun tutkimuskeskukseen perustetuista uusista viroista tai toimista. Työministeriön momenteilta palkattiin 94 htv, jossa oli vähennystä 10 htv edellisvuoteen. Muulla rahoituksella palkattiin 58 htv, joka oli 9 htv vähemmän kuin vuonna 2000. Vakinaista henkilöstöä oli Metlan palveluksessa toimintavuoden lopussa 751 henkilöä (liite 5), joka oli 8 henkilöä enemmän kuin vuonna 2000. Palkkausjärjestelmän uudistaminen ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa vaan on edelleen kesken. Sitä jatketaan. Tavoiteaikatauluna on saada järjestelmä valmiiksi seuraavan sopimuskauden alkuun mennessä. Joensuun ja Vantaan tutkimuskeskusten rakentamishankkeiden hankesuunnitelmat vahvistettiin maa- ja metsätalousministeriössä syksyllä 2001. Senaatti-kiinteistöt toimii hankkeiden rakennuttajana. Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakennushanke käsittää 145 hengen työpisteen rakentamisen sekä toiminnalle välttämättömät tutkimus-, laboratorio- ja aputilat sekä tarvittavat yhteiset henkilöstö- ja sosiaalitilat. Rakennukseen tulevat toimitilat myös Joensuun kaupungille ja Joensuun yliopistolle sekä yhteiselle ruokalalle. Hankkeen kokonaislaajuus on 7 530 brm2 ja kokonaiskustannusarvio on 81,7 miljoonaa

Yhteistyösopimukset markkaa. Metlan toimitilojen vuokrakustannukset ovat 5,72 miljoonaa markkaa vuodessa. Rakennuksesta tulee puurakenteinen ja hankkeesta järjestetään arkkitehtuurikilpailu alkuvuodesta 2002. Vantaan tutkimuskeskukseen rakennetaan tietopalvelurakennus. Suunnitelmien mukaan rakennukseen sijoittuvat Metlan tieteellinen keskuskirjasto, julkaisutoiminta ja tiedotus (yhteensä 16 työpistettä). Lisäksi rakennukseen tulee koko Metlan Jokiniemen aluetta palvelevat kokous- ja koulutustilat sekä henkilöstöruokala. Rakennuksen laajuus on 2 536 brm2 ja kustannusarvio 39,3 miljoonaa markkaa. Tietopalvelurakennuksen vuokrakustannukset ovat 3,64 miljoonaa markkaa vuodessa. Vuonna 2001 rakennushankkeita saatiin päätökseen Aulangolla, Pallas-Ounastunturilla, Parkanossa ja Kannuksessa. Aulangon luonnonsuojelualueella sijaitsevan kahvilarakennuksen peruskorjaus- ja laajennustyöt toteutettiin yhteistyössä Rikosseuraamusviraston kanssa. Hankkeen kustannukset olivat 2,24 miljoonaa markkaa. Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon Sammaltunturille rakennettiin ilmanlaadun mittausasema. Hankkeen kustannukset olivat 1,60 miljoonaa markkaa ja sen rahoitukseen osallistuivat Metla (30.32.74), Ilmatieteenlaitos ja Lapin TE-keskus. Lisäksi valmistuivat Parkanon tutkimusasemalle erillinen kokousrakennus, jonka kustannukset olivat 1,26 miljoonaa markkaa ja Kannuksen tutkimusaseman Lehtorannan palstalle varastorakennus, jonka kustannukset olivat 0,61 miljoonaa markkaa (mom. 30.32.74). Merkittävimmät ATK-investoinnit olivat seuraavat: Tulosyksiköihin hankittiin uudet mikroverkkopalvelimet varmistuslaitteineen (0,59 milj. mk) sekä Helsinkiin keskitetty Unix-palvelin levypalvelemeksi ja käytöstä poistuvan VAX/VMS-laitteiston korvaajaksi (0,16 milj. mk). Keskuslaboratoriolle myönnettiin laiteinvestointirahaa 180 000 markkaa kaasukromatografin hankintaan vuodelle 2001. Laite Hewlett Packaard 6890 Plus hankittiin Agillent Technologiesilta hintaan 16 0826 markkaa ja otettiin käyttöön 31.7.2001. Toimintavuonna solmittiin Metlan ja Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Seinäjoen toimipisteen välille aiesopimus. Aiesopimuksen tarkoituksena on yhteinen sitoutuminen luontoyrittäjyysverkoston organisoitumiseen. Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Kainuun ympäristökeskus, Lapin ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metla sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos solmivat tutkimusyhteistyösopimuksen. Sopijapuolet muodostavat yhdessä yhteistyöverkoston, josta käytetään nimitystä NorNet (Northern Environmental Research Network). NorNet-yhteistyön tavoitteena on toteuttaa sopijapuolten kesken pohjoiseen ympäristöön ja luonnonvarojen kestävään käyttöön suuntautuvaa perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa asiantuntija- ja laboratoriopalveluja. Toiminnalla tuetaan myös alan perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Suomen Metsätieteellinen Seura ry ja Metla solmivat julkaisutoimintansa kehittämiseksi sopimuksen, joka koskee sopijaosapuolten vuodesta 1994 lähtien yhdessä julkaisemia sarjoja

Silva Fennica ja Metsätieteen aikakauskirja. Toimintavuonna sarjojen kehittämistä jatkettiin sopimuksen pohjalta. Yhteistyösopimus ympäristön yhdennetyn seurannan toteuttamisesta Suomessa solmittiin Ilmatieteen laitoksen, Geologian tutkimuskeskuksen, Metlan, Suomen ympäristökeskuksen, Hämeen ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kesken. Säteilyturvakeskus ja Metla sopivat metsäympäristön radioekologian tutkimusta ja seurantaa koskevasta yhteistyöstä. Osapuolet yhdistävät vahvuustekijöitään ja koordinoivat tarkoituksenmukaisesti yhteisiä intressejään. Yhteistyötä tiivistetään ydinonnettomuuden valmius- ja laskeumatilanteeseen liittyvässä tutkimus- ja seurantatoiminnassa. Kotimainen tutkimusyhteistyö Kotimaista tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa lisättiin. Laitoksella on yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan sekä Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen, Joensuun yliopiston, Oulun yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. Metsäntutkimuslaitos osallistuu myös hallinnonalojen ja sektoreiden rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Järjestelmä, jonka avulla Metlan ulkopuoliset tutkijat voivat osallistua laitoksen tutkimushankkeisiin ja käyttää laitoksen tutkimustiloja ja -laitteita, on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi. Sitä jatkettiin entisessä laajuudessa. Tulosyksiköiden johtajat antavat riittävän tieteellisen ammattitaidon omaavalle ulkopuoliselle tutkijalle luvan työskennellä Metlassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Vastaavasti Metlan tutkijat voivat antaa opetusta dosentteina ja tuntiopettajina yliopistoissa. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen laitoksen tutkimushankkeissa. Laitos osallistui myös opetusministeriön rahoittamaan tutkijakoulutusohjelmaan. Kotimaista tutkimusyhteistyötä tehostettiin niiden metsäoppilaitosten kanssa, joiden metsät siirtyivät Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan vuonna 1996. Tavoitteena on sekä lisätä tutkimustulosten tarjontaa käytännön koulutusorganisaatioille mahdollisimman ajantasaisen tutkimustiedon hyödyntämiseksi että harjoittaa oppilaitosten metsissä niihin soveltuvaa koetoimintaa, joka voi palvella myös opetuksessa näytekoealoina ja yleisemminkin. 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen Yhteiset tavoitteet Seuraavassa raportoidaan Metlan ja maa- ja metsätalousministeriön välisen vuoden 2001 tulossopimuksen sisältämien tulostavoitteiden toteutuminen. Raportointi on jäsennelty tulossopimuksen mukaisesti. Ympäristöministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen esitetään liitteessä 6. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla toiminut tutkimusyksikkötyöryhmä jätti 28.3.2001 päivätyn raporttinsa Metlan kehittämisestä maa- ja metsätalousministeriölle. Metlan johtokunnassa keskusteltiin työryhmän ehdotuksista. Kehittämistä jatkettiin

työryhmän ehdotusten mukaisesti. Tutkimusyksiköiden kehittämissuunnitelmat, profiilit ja painoalat tarkistettiin. Tutkimuskeskusten ja -asemien lukumäärää ei ole työryhmän ehdotuksenkaan mukaan tarpeellista muuttaa. Sivutoimipisteiden tarpeellisuutta tarkasteltiin yksikkökohtaisesti toiminnan suunnittelun ja/tai työjärjestysten tarkistusten yhteydessä. Uusia professorien virkoja on perustettiin viisi (luontomatkailun professorin virka lisäksi tammikuussa 2002) tutkimuksen asiantuntijaryhmän suositusten mukaisesti. Yhteisiä professorin virkoja Metlalla on Oulun, Joensuun ja Lapin yliopistojen kanssa. Henkilöstörakennetta kehitettiin perustamalla joitakin tutkijan toimia lakkauttamalla vastaavasti muulta henkilöstöltä vapaiksi jääneitä virkoja. Metlan www-sivut uudistettiin tiedonvälityksen parantamiseksi. Joensuun tutkimusasema muutettiin tutkimuskeskukseksi ja Helsingin tutkimuskeskuksen toiminnot yhdistettiin Vantaan tutkimuskeskukseen vuoden 2001 alusta lukien. Joensuun tutkimuskeskuksen henkilöstösuunnitelma sisältyy 18.6.2001 päivättyyn muistioon "Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan ja Joensuun henkilöstösuunnitelmien koordinointi". Tutkimuskeskus valmisteli tarkennetun henkilöstösuunnitelmansa tammikuussa 2002. Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen etenee laaditun aikataulun mukaisesti. Vuoden 2001 lopulla vakinaisen henkilöstön määrä oli kasvanut 57 henkilöön alkuperäisestä 40:stä. Hakuprosessissa olevia avoimia virkoja/toimia on neljä ja yhdestä vapaaehtoisestä Joensuuhun siirtyjästä on tehty siirtopäätös. Joensuun tiedossa oleva henkilöstömäärä on siten 62 vakituista henkilöä. Vantaan ja Joensuun tutkimuskeskusten rakentamissuunnitelmat vahvistettiin ja arkkitehtuurikilpailu on käynnissä Joensuun osalta. Eräiden Metlan luonnonsuojelualueiden siirtäminen Metsähallituksen hallintaan valmisteltiin toimintavuonna tapahtuvaksi vuoden vaihteessa. Asiaa koskeva siirtosopimus allekirjoitettiin 24.10.2001 Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen välillä. Alueiden hallinnansiirto, henkilöiden ja tehtävien siirto sujuivat joustavasti. Käytännön asioiden toteutus järjestetään siirtosopimuksessa sovitussa aikataulussa. Metsähallituksen ja Metlan välinen sopimus Metsähallituksen maiden käytöstä tutkimus- ja kenttäkoetoimintaan neuvoteltiin laajemmaksi käsittäen myös tutkimusyhteistyön periaatteet. Metlan ja Metsähallituksen tutkimustoiminnan yhteistyösopimusta valmisteltiin vuonna 2001 ja se allekirjoitetaan lähiaikoina. Uusien tulosalueiden koordinointia varten niille nimettiin Metlan johtoryhmässä toimivat vastuuhenkilöt. Toiminnan suunnittelua ja seurantaa varten henkilöstöä koulutettiin tulosyksiköissä ja tutkimusaloittain. Tutkimuksen tulosalueella toimittiin tutkimuksen asiantuntijaryhmän linjausten mukaisesti. Tutkimuksen suuntaamisessa kiinnitetty erityistä huomiota Kansallisen metsäohjelman 2010:n tietotarpeiden tuottamiseen. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminnan tulosalueen organisointi ja henkilöstön koulutussuunnitelmat valmisteltiin tutkimusmetsä- ja laboratoriotyöryhmissä. Ryhmien laatimat kehittämisehdotukset hyväksyttiin tulosalueen toimintaohjeiksi 19.1.2001. Tutkimustiedon välityksen tulosalueen toimintoja esiteltiin keväällä 2001 valmistuneessa ekstensiotyöryhmän raportissa. Kansainvälisen toiminnan tulosalueen strategiset linjaukset hyväksyttiin johtokunnassa syksyllä 2001. Tukipalvelujen tulosalueella toimittiin mm. tietohallinnon strategisten linjausten ja henkilöstöstrategian täytäntöönpanon mukaisesti. Metla ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio käynnistivät mm. metsäneuvontaan ja suunnitteluun sekä metsänkasvatuksen päätöksentekoon liittyvät yhteishankkeet. Lisäksi Metla ja Tapio järjestivät yhteisiä seminaareja.

Metlalle osoitetut kansainvälisiä metsäkysymyksiä koskevat tietotarvekyselyt ohjattiin kulloinkin parhaalle asiantuntijalle tai ministeriöt olivat suoraan yhteydessä Metlan tutkijoihin. Ministeriön kanssa neuvoteltiin ja sovittiin siitä, miten tuki voidaan erityisesti tärkeimpien metsäalaan liittyvien sopimusten osalta järjestää keskitetymmin. Tätä varten päätettiin perustaa vastuuhenkilöverkosto. Käytännön metsänjalostustoiminnan integrointia metsägenetiikan tutkimukseen ja muuhun toimintaan jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Toimintoja koordinoi metsänjalostuksen uudeksi professoriksi vuonna 2001 nimitetty Katri Kärkkäinen. Rahoitus Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2001 bruttotoimintamenojen ja henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueille: Tulosalue Talousarvio Myönnetty Myönnetty Myönnetty v. 2001 v. 2000 siirtyneistä yhteensä määrärahasta määrärahoista Milj. mk Htv. Milj. mk Htv. Milj. mk Htv Milj. mk (%) Htv. Tutkimustoiminta 134,2 588 156 556 0,9 1 156,9 (60%) 557 Tutkimusmetsät 21,7 110 24,4 98 0,06 0 24,5 (9%) 98 Asiakasrah. toim. 5,8 15 6,6 16 0,0 0 6,6 (3%) 16 Tukipalvelut 62,5 150 44,8 145 28,66 29 73,5 (28%) 174 Yhteensä 224 863 231,8 815 29,62 30 261,4 (100%) 845 Markkamääräisesti rahaa myönnettiin talousarvion osoittamille tulosalueille enemmän kuin talousarviossa esitettiin. Tämä johtuu vuodelta 2000 siirtyneistä eristä ja Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämiseen saadusta lisämäärärahasta. Toisin kuin muille tulosalueille, tukipalveluille osoitettiin vuoden 2001 määrärahoja vähemmän kuin talousarviossa oli ennakoitu. Tämä johtuu pääosin siitä, että investointimenot ja laboratorioiden hinnoitellut menot myönnettiin tutkimuksen tulosalueelta. Henkilötyövuosia myönnettiin rahoituksesta yhteensä 845 htv eli 18 htv vähemmän kuin mihin talousarvio olisi antanut mahdollisuuden. Tukipalveluja lukuunottamatta myönnetyt henkilötyövuosimäärät alittuivat kaikilla tulosalueilla. Tulokertymä ajalta 1.1. - 31.12.2001 Tulosalue Talousarvio Toteutuma Milj. mk Milj. mk Tutkimus 11,2 14,5 Tutkimusmetsät 17,9 19,4 ART 8,5 6,7 Tukipalvelut 1,5 2,4 Yhteensä 39,1 43,0

Toimintavuoden tulokertymä ylittyi 3,9 milj. markalla talousarviossa asetettuun tavoitteeseen verrattuna. Tutkimuksen, tutkimusmetsien ja tukipalvelujen tavoitteet ylitettiin. Sen sijaan asiakasrahoitteisen toiminnan osalta talousarviossa asetetusta tavoitteesta jäätiin 1,8 milj. markkaa. Tämä johtuu metsänjalostuksen vartehankkeiden menojen ja tulojen eriaikaisesta kirjaamisesta, koska vartehankkeiden tulot kirjataan vasta vartteiden luovutuksen yhteydessä. Nettobudjetoidun toiminnan tulot ajalta 1.1. - 31.12.2001 Tuloerä Talousarvio Toteutuma Milj. mk Milj. mk ART 8,5 6,7 EU-tulot 6,2 6,5 YRT-tulot 5,0 8,0 Muut tulot 1,5 2,4 TAU-hankkeet 1) 2,2 Yhteensä 21,2 25,8 1) Talousarvion ulkopuolisia hankkeita ei budjetoitu, koska niiden kirjaamiskäytäntö muuttui budjetin valmistelun jälkeen. Nettobudjetoidun toiminnan tulot ylittyivät 4,6 milj. markalla talousarviossa asetettuun tavoitteeseen verrattuna. EU-, YRT- ja muiden tulojen osalla tavoitteet ylitettiin sekä lisäksi TAU-hankkeiden tulot kirjattiin toteutumaan mukaan. Asiakasrahoitteisen toiminnan nettobudjetoidut tulot jäivät budjetoitua pienemmiksi Metsänjalostussäätiöltä Metlaan siirtyneiden sopimusten osalla, joissa ei saavutettu kustannusvastaavuutta.

ASIAKASRAHOITTEISEN TOIMINNAN (ART) KUSTANNUSVASTAAVUUS- LASKELMA v. 2001 Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut kaikki yht. kaikki yht. Metla tavan- metsänjal. om. ART ART Tulot 8500000 6665233 5680443 984790 ART:n erilliskustannukset: - Aineet ja tarvikkeet 700000 541780 407862 133918 - Henkilöstökustannukset 3888000 4173743 2881519 1292224 - Muut erilliskustannukset 1250000 1027492 947406 80086 - Varte-enn. hankkeiden palkat -402499-402499¹) - Varte-enn. hankkeiden muut ek. -93230-93230¹) Erilliskustannukset yhteensä 5838000 5247286 4236787 1010499 Käyttöjäämä 2662000 1417947 1443656-25709 Käyttöjäämä tuloista % 31 21 25-3 Osuus yhteiskustannuksista 2022000 1961047 1498390 462657 Korot 20000 76396 18071 58325 Kustannukset yhteensä 7880000 7284729 5753248 1531481 Ylijäämä/Alijäämä +620000-619496 -72805-546691 Tunnusluvut Ylijäämä/Alijäämä tuloista % 7-9 -1-36 Tuotot % kokonaiskustannuksista 108 91 99 64 1) keskeneräisten hankkeiden vartehankkeiden v. 2001 saatuja ennakkomaksujavastaavat kustannukset vähennetään v. 2001 kustannuksista 2) josta Metlan tavanomainen ART -73 ja Metsänjalostuksen ART -546 Asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta 1999-2001 esitetään liitteessä 9.

Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslakelma kokonaismenoista vuodelta 2001 (1000 mk) 1999 2000 2001 1) 1) TULOT 17 093 14 753 18 387 1) KUSTANNUKSET 2) 3) 4) ERILLISKUSTANNUKSET Muuttuvat kustannukset - henkilökustannukset 12 986 11 131 11 273 - matkat 1 096 965 722 - aineet ja tarvikkeet 1 535 1 694 1 757 - ostetut palvelut 1 805 1 596 1 704 - muut 275 973 805 ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2) 3) 4) 17 697 16 359 16 261 KÄYTTÖJÄÄMÄ -604-1 606 2 126 Osuus yhteiskustannuksista 6 753 5 788 5 862 Korot 11 476 11 470 17 294 Poistot 1 556 388 496 KUSTANNUKSEN YHTEENSÄ 2) 3) 4) 37 482 34 005 39 913 ALIJÄÄMÄ -19 785-19 253-21 526 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuloista, % -3-10 11 Alijäämä tuloista, % -115-130 -117 1) Ls. alueiden tulot eivät ole mukana, v. 1999: 506, v. 2000: 582, v. 2001: 979 2) Ls. alueiden osuus kustannuksista ei ole mukana, v. 1999: 8 997, v. 2000: 9 112, v. 2001: 9 137 3) Tutkimuksen avustamisen osuus kustannuksista ei ole mukana, v. 1999: 3 699, v. 2000: 4 604, v. 2001 uusi hankerakenne eikä vertailtavissa 4) Työministeriön osuus kustannuksista on mukana, v. 1999: 3 199, v. 2000: 4 574, v. 2001: 1154, (paitsi Kolin kansallispuiston luontokeskuksen rakentaminen ja Hotelli Kolin saneeraus)

Tutkimustoiminta Vuonna 2001 Metlan työohjelmassa oli 206 tutkimushanketta, jotka jakaantuivat hanketyypin mukaan seuraavasti: Hanketyyppi lkm Tutkimusohjelmiin kuuluvat hankkeet 56 Yhteisrahoitteiset hankkeet (YRT) 65 EU-hankkeet 20 Erillishankkeet 65 Yhteensä 206 Metlan tavoitteena on suurentaa hankkeiden kokoa ja vähentää näin hankkeiden lukumäärää. Vuoteen 2000 verrattuna hankkeiden määrä vähenikin viidellä hankkeella. Eniten vähenivät erillishankkeet (10 kpl). Sen sijaan YRT-hankkeiden määrä lisääntyi viidellä. Yhteisrahoitteisten hankkeiden (YRT) lisäksi lähes joka kolmas Metlan hanke oli yhteistutkimus, jossa tehdään tutkimusyhteistyötä eri yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Resurssitarkastelua varten Metlan tutkimushankkeet on koottu 25 tutkimusaiheryhmäksi. Liitteessä 8 esitetään rahoituksen jakautuminen tutkimusaiheryhmiin vuosina 1996-2001. Tutkimusohjelmilla, joita on perustettu Metlan tutkimustoiminnan painoaloille, oli vuonna 2001 käytettävissä seuraavat resurssit: Tutkimusohjelma Milj. mk Htv. Metsänuudistaminen Etelä-Suomessa (EMU) 5,6 23 Valtakunnan metsien inventointi (VMI) 9,6 41 Julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla (JUK) 3,1 10 Suometsien kestävä käyttö (SUO) 8,9 39 Metsätalouden suunnittelu (MTS) 2,9 12 Metsänkasvatuksen vaihtoehdot (MOT) 7,8 30 Suometsien hiilivarat (HMS) 2,8 9 Metsäpuiden jalostusohjelma (JAL) 15,9 62 Yhteensä 56,5 227 Tutkimuksen suuntaamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota Kansallinen metsäohjelma 2010:n tietotarpeiden tuottamiseen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaamiseen ja metsäalan yrittäjyyteen. Nämä kysymykset otettiin huomioon Metlan tutkimuksen asiantuntijaryhmän tekemissä linjauksissa, kun uusia tutkimushankkeita hyväksyttiin laitoksen työohjelmaan ja kun uusia virkoja, mm. uudet professuurit, perustettiin tai vanhoja virkoja täytettiin uudelleen. Metla käynnisti vuoden 2001 alussa 5-vuotisen tutkimushankkeen Metsäpolitiikka yksityismetsätalouden ohjaajana. Hankkeessa tutkitaan erityisesti metsäneuvonnan- ja metsäsuunnittelun vaikuttavuutta sekä lisäksi muita metsäpolitiikan keinoja. Vuonna 2001 hankkeessa käytettiin Metlan työvoimaa 37 henkilötyökuukautta ja lisäksi mukana olivat

Tutkimustiedon välitys työpanoksellaan Lounais-Suomen, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen metsäkeskukset sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metla aloitti hankkeen, jossa selvitetään luonnonmetsien ja talousmetsien rakenteen, kehitysdynamiikan ja monimuotoisuuden erot. Vuosina 2001 04 toteutettavan hankkeen tavoitteena on tuottaa luonnonmetsien rakenteesta ja kehitysdynamiikasta tietoa, jota voidaan hyödyntää vertailuaineistona metsikön kehitystä kuvaavien mallien parantamisessa sekä talousmetsien luonnonhoito-ohjeiden kehittämisessä. Kesällä 2001 mitattiin puolet vuosina 1993 2000 luonnonmetsiin perustetuista 400 koealasta. Vuonna 2001 hankkeeseen käytettiin Metlan työvoimaa 44 henkilötyökuukautta. Suonenjoen tutkimusasemalla aloitettiin sinne vuonna 2000 perustetun professorin viran tehtäväalaan liittyvä tutkimus metsänuudistamisen teknis-taloudellisesta toimintaympäristöstä ja logistiikasta. Tutkimuksia varten hyväksyttiin tutkimushanke Metsänuudistamisen teknis-taloudellinen toimintaympäristö ja logistiikka. Lisäksi puuntuotannon tulevaisuusskenaarioita työstettiin organisoidussa työryhmässä ja ne valmistuivat syksyllä 2001. Metsänviljelyn ja puunkasvatuksen teknis-taloudelliset kysymykset sisältyivät myös tutkimuksiin. Metsänraja-alueen kestävään kehitykseen liittyvää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä vahvistettiin valmistelemalla Rovaniemellä toukokuussa 2002 seminaari metsänrajaalueen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä käytöstä ja työstämällä sen pohjalta raportti lokakuussa 2002 pidettävään ministerikokoukseen Saariselälle. Valtakunnan metsien inventoinnin kenttätöitä tehtiin suunnitelmien mukaisesti Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kainuun kenttätyöt saatiin päätökseen elokuussa. Pohjois-Pohjanmaalla kenttätyöt jatkuvat suunnitelmien mukaisesti keväällä 2002. Tutkimustiedon välitys organisoitiin siten, että laitostasolla siitä vastaa Metlan johtoryhmässä nimetty henkilö (toistaiseksi tutkimusjohtaja). Toimintayksiköiden tasolla tutkimustiedon välitys on organisoitu niiden tutkimusjohto hankkeille ja yksiköiden johtajien vastuulle. Hanketasolla tutkimustiedon välityksestä vastaa vastuututkija. Tutkimustiedon välitys otettiin huomioon uusien hankkeiden suunnittelussa siten, että hankkeiden hyväksymisen edellytyksenä oli, että niissä oli suunnitelma tutkimustiedon välityksestä. Hanke-esityksiä arvioitaessa arvioitiin myös odotettavissa olevien tutkimustulosten vaikuttavuus ja hyödynnettävyys. Arviointimittareiden määrityksestä vastaa tulosalueen vetäjä yhdessä tutkimuksen asiantuntijaryhmän kanssa. Metlan tutkimusmetsät, tiedotus, verkkopalvelut ja julkaisutoiminta tukivat tutkimushankkeita tutkimustiedon välityksessä välittämällä siihen liittyvää tietoa, tehostamalla Metlan sisäistä verkostoitumista, tarjoamalla työvälineitä ja osaamista, avustamalla tiedottamisessa ja palvelujen markkinoinnissa. Lisäksi järjestettiin tilaisuuksia, joilla parannettiin tutkimustiedon välityksessä tarvittavia valmiuksia ja taitoja. Verkottumista tutkimustiedon käyttäjien ja välittäjien kanssa lisättiin eri tasoilla. Lisäksi tutkimustiedon välityksen kehittämisen tavoitteena olivat asiakkaiden tunnistaminen ja asiakaspalautteen seurannan, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä tuotteiden ja palveluiden markkinointi ja niistä tiedottaminen.

Metsänomistajien päätöksenteon tukijärjestelmän sisällöllistä kehitystyötä jatkettiin Metlassa Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset -tutkimusohjelman tutkimushankkeissa. Tuotteistamisen edellyttämän ohjelmiston kehitystyön rahoittamiseksi haettiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa yhteistutkimusrahoitusta MMM:n yhteistutkimusmäärärahoista. Hanke ei saanut rahoitusta ja sen jälkeen aloitettiin neuvottelut hankkeen toteuttamiseksi yhteisrahoitteisena potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Rahoitus saatiin osin kuntoon Metlan omin voimin vuoden 2001 aikana. Metsätuhotietopalvelun tuotteistaminen aloitettiin tekemällä Metlan metsätuhoihin liittyvää palvelu- ja neuvontatoimintaa tunnetuksi potentiaalisille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Tiedotuskanavana on ollut Internet, jossa avattiin maaliskuussa 2001 Metlan Metinfo- tiedonjakokanavan osana metsien terveyteen liittyvä palvelukokonaisuus, jonka sisällön kehittämisessä Metsätuhotietopalvelu oli aktiivisesti mukana. Metla jatkoi lokakuussa ilmestyvän Metsäsektorin suhdannekatsauksen ja joulukuussa ilmestyvän englanninkielisen laitoksen, Finnish Forest Sector Economic Outlook in, julkaisemista. Loppusyksyllä 2001 käytiin vilkasta julkista keskustelua Metlan suhdannekatsauksesta, joka päätettiin ottaa uudellen tarkastelun kohteeksi mm. evaluoimalla hanke kesäkuussa 2002. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta Kansainvälinen toiminta Kenttäkokeiden evaluointi saatettiin loppuun ja evaluointityöryhmä jätti raporttinsa Metlan johdolle 31.12.2001. Raportissa esitetään joukko kehittämistoimenpiteitä, joista keskeisimpiä ja laajimpia ovat aineistorekisterin ja kenttäkoetoiminnan laatukäsikirjan laadinta. Tutkimusmetsätoimintoja organisoitiin siten, että tulostavoitteen saavuttamiseksi taloudellinen tulos paranisi. Kustannukset tosin kasvoivat 4 % (tavoite laskea 10 %), mutta vastaavasti tulot kasvoivat 23 % vuoden 2000 tuloihin verrattuna ja 2 % verrattuna talousarvioon. Tulostavoitteena oli tulotason pysyminen ennallaan. Metlan tutkimusmetsäverkosto arvioitiin ja kartoitettiin tarpeet sen parantamiseksi. Tutkimusmetsäverkosto arvioitiin puutteelliseksi Joensuun, Suonenjoen ja Vantaan Ruotsinkylän sekä Kannuksen toiminta-alueilla. Samoin todettiin tarkoituksenmukaiseksi luopua Saariselän matkailualueen hallinnasta ja hoitamisesta. Tältä pohjalta aloitettiin neuvottelut maiden hallinnan siirroista Metsähallituksen kanssa, jotka johtivatkin aiesopimuksen tekoon vuonna 2002. Laboratorioiden laatujärjestelmän kehittämiseksi keskuslaboratorioon perustettiin laatupäällikön toimi. Keskuslaboratorion laatukäsikirja ja sen oheismateriaalit valmistuivat ja akkreditointihakemus jätettiin 23.11.2001 Mittatekniikan keskukselle. Metlan johtokunnan päätöksen mukaisesti laitokselle laadittiin uusi kaksiosainen kv. toiminnan strategia, joka hyväksyttiin marraskuussa 2001. Strategian jalkautussuunnitelma, joka koostuu nykytilan kuvauksesta, strategian jalkautussuunnitelmasta ja toiminnan seuraamiseksi tarvittavien mittarien rakentamisesta valmistui vuoden 2001 lopulla.

Metlaan perustettiin syyskuussa 2001 kansainvälisen metsätalouden, erityisesti siirtymätalouksien professorin virka yhteisenä Joensuun yliopiston kanssa. Metlan professori Risto Seppälä aloitti vuonna 2001 IUFROn presidenttinä ja toistakymmentä metlalaista toimi erilaisissa tehtävissä IUFROn organisaatiossa. Lisäksi IUFROn WFSE-tutkimushankken vetäjäksi valittiin Metlan tutkija Gerardo Mery. Luoteis-Venäjän metsätalouden kehittämisohjelman II-vaihe käynnistyi vuodenvaihteessa 2001/2002. EU:n 5PO:n syksyn 2001 hakukierrokselle lähti Metlasta 21 hanke-esitystä, joista kolmessa Metlaa esitettiin hankkeen koordinaattoriksi. Metla valmisteli yhdessä MMM:n kanssa asiantuntijaverkoston muodostamista tukemaan ministeriötä tärkeimmissä kansainvälisissä metsäkysymyksissä ja avustamaan prosessien valmistelussa. Asiantuntijaryhmä aloittaa toimintansa vuonna 2002. Tukipalvelut Henkilöstöstrategian täytäntöönpanon toteuttamisehdotus valmisteltiin työryhmässä, joka jätti 30.3.2001 päivätyn ehdotuksensa ylijohtajalle. Työryhmän muistio sisältää kaksi pääasiallista ehdotusta, jotka ovat intranetissa ylläpidettävän ohjetietokannan luominen sekä johtokunnan vuonna 1999 hyväksymän henkilöstöstrategiaa selventävän Mitä se on tyyppisen selittävän tekstiosan. Työryhmän ehdotukset on hyväksytty ja teknistä toteutusta jatketaan. Metsäntutkimuslaitoksen johtokunta hyväksyi 23.3.2001 pitämässään kokouksessa Metsäntutkimuslaitoksen tietohallintostrategian vuosiksi 2001-2004. Tietohallintostrategian toimeenpano aloitettiin ja sitä jatketaan suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstötilinpäätöstä varten kerättiin tilastotietoja vuosilta 1999 ja 2000. Tilastojen kirjalliseen analysoinnin jäätyä loppuvuoteen 2001, päätettiin tehdä analyysi vasta vuotta 2001 koskevien tietojen keruun jälkeen, jolloin saadaan kolmen vuoden aikasarja ja kehitys näkyviin. Henkilöstöhallintojärjestelmä-PRIMAAN päätettiin hankkia lisäjärjestelmä tilastotietojen keruun helpottamiseksi. Euron käyttöönoton valmistelua jatkettiin vuonna 1998 laaditun siirtymäsuunnitelman pohjalta laajassa työryhmässä. Siirtymäsuunnitelmaa tarkennettiin perusselvityksellä, jolloin on kartoitettu kaikki mahdolliset toiminnot ja ohjelmistot, joihin euron tulo vaikuttaa. Kokonaisuus jaetaan osiin, joille laaditaan aikataulut ja nimetään vastuuhenkilöt. Suunnitelman tarkennus valmistui syksyllä 2001. Euron käyttöönotto sujui pääosin ongelmitta huolellisen valmistautumisen ja koulutuksen avulla. Toiminnan suunnittelu- ja seurantajärjestelmää kehitettiin siten, että kustannustietoisuutta ja tulosyksiköiden vastuuta ja toimivaltuuksia lisättiin. Määrärahat kohdennettiin hankkeille tulosyksiköissä. Laboratorioiden perusanalyyseille luotiin sisäiset hinnastot, joiden mukaan hankkeet voivat budjetoida analyysikustannukset. Näin laboratorioiden kapasiteetti voidaan mitoittaa kysyntää vastaavasti. Hankkeiden raportointivelvollisuutta vuodelta 2001 täsmennettiin. Raportointiaikaa muutettiin siten, että raportit voidaan käsitellä loppuvuodesta käytävissä tulosyksiköiden johtajien ja hankkeiden vastuuhenkilöiden välisissä tulosneuvotteluissa.

2.2 Muut tulos- ja toimintatavoitteet Budjetin selvitysosan tulostavoitteet Julkaisutoiminta Tutkimusohjelmien lisäksi erillishankkeissa selvitettiin metsien virkistyskäytön kysyntää ja taloudellisia vaikutuksia. Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) -tutkimuksesta valmistui loppuraportti, joka julkistettiin tiedonkäyttäjille suunnatussa seminaarissa huhtikuussa. Tutkimuksen tuottamia tietoja hyödynnettiin laajalti Ympäristöministeriön toimesta tehdyssä Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämisohjelman laadinnassa. Virkistyskäytön taloudellisesta arvioinnista ilmestyi laaja raportti Metsien eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen -julkaisussa. Metsäteollisuustuotteiden ekokilpailukykyä ja siihen liittyvää metsätalouden strategista suuntaamista tutkittiin Metlan ja PTT:n yhteistutkimuksena. Saksalaisten teollisten asiakkaiden käsityksiä puun ekokilpailukyvystä rakentamisessa kuvaava surveytutkimus tehtiin, julkaistiin tutkimusraportti ja posteri. Lisäksi valmistui käsikirjoitus, joka julkaistaan maalis-huhtikuun vaihteessa vuonna 2002. Hakkuutähteen talteenottoon liittyvissä tutkimuksissa edettiin suunnitelmien mukaisesti. Useissa eri hankkeissa selvitettiin korjuuvaihtoehtojen vaikutusta tähteistä saatavaan polttopuun määrään, laatuun ja kustannustekijöihin. Tutkimusta kohdistettiin erityisesti talteenotosta mahdollisesti aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Vuonna 2001 aiheesta valmistui laajaa julkisuutta saanut raportti Metlan tiedonantoja -sarjassa. Metsiin sitoutuneen hiilen määrää ja niiden muutosten selvittämiseksi aloitettiin viisivuotinen tutkimusohjelma "Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät", johon osallistui 25 tutkijaa. Ministeriöiden tietotarpeita palveltiin erillisselvitysten ja konsultaation kautta sekä osallistumalla Maa- ja metsätalousministeriön Ilmastotyöryhmän ja Ympäristöministeriön Kaasutyöryhmän toimintaan. Ympäristöministeriön kaasutyöryhmälle toimitettiin YK:n ilmastosopimuksen ja Euroopan Unionin edellyttämät, vuotta 1999 koskevat Suomen metsiä koskevat kasvihuonekaasutaselaskelmat. Valtakunnan metsien inventoinnin kenttätyöitä tehtiin suunnitelmien mukaisesti Kainuussa ja osittain Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi loppusyksyllä 2001 inventoitiin syksyn myrskytuhojen vaikutuksia. Budjetin selvitysosassa mainitut tulosalueiden toimintatavoitteet on raportoitu tulossopimuksen tavoitteiden toteutumisen yhteydessä. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustuloksia julkaistiin vuonna 2001 liitteen 11 mukaisesti. Toimintavuonna Metla julkaisi 180 referee-menettelyn läpikäynyttä julkaisua. Kansainvälisiä julkaisuja oli 159 eli 85 %. Kansainvälisistä sarjoista suosituimmat julkaisumäärällä mitattuna olivat Scandinavian Journal of Forest Research, Forest Ecology and Management, Canadian Journal of Forest Research ja Silva Fennica. Kokonaisjulkaisumäärä oli 1 081 julkaisua, joista suurimman osan muodostivat referoimattomat julkaisut, 425 kappaletta. Lehtiartikkeleita oli 249 ja muita julkaisuja 221 kappaletta. Toimintavuonna tehtiin päätös uudistaa Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja -sarjan ohjeet sekä perustaa Metsäntutkimuslaitoksen työpapereita -sarja.

Asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuus Asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden seurantaa varten päätettiin perustaa seurantajärjestelmä sitten kun tutkimustiedon välityksen -tulosalueen toiminnot saadaan järjestettyä vuonna 2002. Aiemmin asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuutta seurattiin kahden vuoden välein toteutettavalla asiakaskyselyllä. Viimeksi kysely tehtiin vuonna 2000. Aiempien asiakaskyselyjen perusteella tutkimustulosten tarjonta on ollut heikoiten menestynyt osa-alue. Toimintavuonna panostettiinkin tutkimustulosten tarjonnan lisäämiseen uudistamalla laitoksen www-sivut ja päättämällä uudistaa julkaisuja. Lisäksi tehtiin sopimus Metsälehti Kustannuksen kanssa Metsäntutkimuslehden erikoisjakelusta Metsälehden tilaajille maaliskuussa 2002 (jakelu yli 40 000 metsänomistajaa). Tieteellisten julkaisujen ohella Metlassa tehtiin käytännön metsätaloutta palvelevia katsauksia ja selvityksiä. Tällaisia valmistui toimintavuoden aikana 9 kappaletta (liite 12). Metsäntutkimuslehdestä ilmestyi toimintavuonna neljä numeroa. Asiakaslehdessä julkaistaan myös kaikkien ilmestyneiden Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja -sarjan julkaisujen tiedot.

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU 3.1. Tilinpäätöslaskelmat TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.2001 1.1.-31.12.2000 Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot 20 307 133,57 18 669 245,28 Vuokrat ja käyttökorvaukset 5 672 606,75 5 267 094,86 Muut toiminnan tuotot 24 513 205,48 50 492 945,80 24 538 343,63 48 474 683,77 Toiminnan kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Varastojen lisäys(-)tai vähennys(+) -57 231,92-91 828,18 Ostot tilikauden aikana 18 547 240,67 17 116 223,06 Henkilöstökulut 202 172 140,09 183 610 945,95 Vuokrat 16 742 094,24 14 967 125,17 Palvelujen ostot 29 514 088,11 43 199 947,95 Muut kulut 16 222 250,00 15 038 185,65 Valmistevarastojen lisäys(-)tai vähennys(+) 21 500,11 86 333,75 Valmistus omaan käyttöön -7 288 743,00-22 610 070,00 Poistot 24 533 369,00 18 780 560,03 Sisäiset kulut 1 141 730,88 301 548 438,18 563 898,05 270 661 321,43 Jäämä I -251 055 492,38-222 186 637,66 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot 0,00 0,00 69,62 69,62 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 114 267,00 6 231 228,37 Satunnaiset kulut -4 918,03 109 348,97 6 231 228,37 Jäämä II -250 946 143,41-215 955 339,67 Tuotot veroista ja pakollisista maksuista: Verot ja veronluonteiset maksut 25 569,20 29 738,51 Perityt arvonlisäverot 4 364 123,06 4 239 278,50 Suoritetut arvonlisäverot -15 359 341,82-10 969 649,56-18 532 793,80-14 263 776,79 Tilikauden kulujäämä -261 915 792,97-230 219 116,46

TASE VASTAAVAA 31.12.2001 31.12.2000 KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet 4 912 700,00 4 291 700,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 527 000,00 371 000,00 Rakennukset 4 425 135,00 1 521 837,00 Keskeneräiset hankinnat 0,00 9 864 835,00 1 616 557,00 7 801 094,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 734 917,00 559 349,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 238 513 044,00 238 667 173,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 45 333 763,00 45 395 778,00 Rakennukset 186 363 347,00 188 463 664,00 Rakennelmat 3 362 536,00 3 832 779,00 Rakenteet 1 054 378,00 1 307 111,00 Koneet ja laitteet 24 116 308,00 23 197 603,00 Kalusteet 1 574 217,00 1 478 028,00 Muut aineelliset hyödykkeet 33 500,00 24 000,00 Ennakkomaksut ja keskener. hank. 4 993 106,00 505 344 199,00 10 530 065,00 512 896 201,00 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit 54 400,00 49 400,00 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 745 891,80 688 659,88 Keskeneräinen tuotanto 1 987 741,31 1 820 144,00 Valmiit tuotteet/tavarat 901 030,80 3 634 663,91 1 090 128,22 3 598 932,10 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 4 127 946,63 6 979 292,46 Muut lyhytaikaiset saamiset 5 363 950,46 5 925 979,78 Ennakkomaksut 0,00 9 491 897,09 34 605,17 12 939 877,41 Rahat,pankkisaamiset ja muut rah.varat Kassatili 30 436,60 41 301,10 Muut pankkitilit 0,00 30 436,60 0,00 41 301,10 VASTAAVAA YHTEENSÄ 529 155 348,60 537 886 154,61 VASTATTAVAA 31.12.2001 31.12.2000