www.paihdetiedotusseminaari.fi #ptsemma
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO LENNOT... 1 HOTELLI... 1 OHJELMA... 2 OSALLISTUJAT... 5 TIIVISTELMÄT... 7 VIERAILUT...11 TAUSTATIETOA...11 Kannen kuva: Teuvo Peltoniemi JÄRJESTÄJIEN YHTEYSTIEDOT Tiina Laurila +358 40 6623 384 (Espanjassa) Aino Majava +358 50 5824 357 (Espanjassa) Kirsi Utoslahti +358 45 6579 019 (Suomessa) Tiimi seuraa herkeämättä päihdetyötä. Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Tiimiä voit lukea myös Issuu.com -palvelussa. Tilaa tiimi: tilaukset@a-klinikka.fi Toimitussihteeri: Auli.Saukkonen@a-klinikka.fi
LENNOT JA HOTELLI LENNOT Lähtö torstaina 4.6. Helsinki-Vantaan lentokentältä Norwegianin lennolla DY5854 Helsinki Malaga klo 06.05 09.50. Paluu sunnuntaina 7.6. lennolla DY5855 Malaga Helsinki klo 10.35 16.10 tai lauantaina 6.6. lennolla DY5588 Malaga Helsinki klo 13.50 19.25. HOTELLI Seminaarihotelli Hotel Las Palmeras sijaitsee osoitteessa Calle Martínez Catena 6, 29640 Fuengirola, p. +34 952 472 700. Lähde: Google Maps 1
OHJELMA OHJELMA TORSTAI 4.6. 4.30 Kokoontuminen lentokentällä 6.05 Lähtö Helsingistä (DY5854) 9.50 Saapuminen Malagaan ja bussi hotelliin 11.00 Check in 11.30 Lounas 12.30 Tervetuloa ja esittäytyminen Viestintäpäällikkö Aino Majava, A-klinikkasäätiö MITEN ULKOSUOMALAISILLA MENEE? Puheenjohtaja: Johtaja Aarne Kiviniemi, Sininauhaliitto 12.50 Ikääntyneet ulkosuomalaiset Professori Antti Karisto, Helsingin yliopisto 13.10 Auttaako aurinko aina? Aurinkorannikon suomalaisten terveys- ja hyvinvointiriskit Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen 13.30 Addictions in Spain Psychologist Claudio Vidal Giné 13.50 Aurinkorannikkopaneeli Keskustelemassa johtaja Aarne Kiviniemi (pj.), diakoniapappi Kaisa Salo, kaupunginvaltuutettu Katia Westerdahl, päätoimittaja Antti Pekkarinen sekä lääkäri Sirpa Laukkonen 14.30 Keskustelua 14.40 Kahvitauko 15.00 Vierailukäynti ja cocktail-tilaisuus: Centro Finlandia, Fuengirola Isäntänä päätoimittaja Antti Pekkarinen, Kaupunkilehti Fuengirola 17.00 Vapaa-aikaa 2
OHJELMA PERJANTAI 5.6. Vierailukäynneille päihdehoitopaikkoihin, bussit hotellilta: 8.15 Fadais-päihdehoitoyhteisö, Mijas 8.30 Avohoitoklinikka Asociacion Alternativa 2, Fuengirola 8.30 Andasol-avohoitoklinikka, Fuengirola, www.andasol.org Kaikilla opintokäynneillä siirrytään lopuksi valkoiseen vuoristokylään Mijas Puebloon, missä tavataan Mijaksen kaupungin ulkomaalaisvaltuutettu Mario Bravo. Vierailukäynnit ovat rinnakkaisia. 12.00 Pikkubussilla takaisin hotelliin Fuengirolaan 13.00 Lounas hotellilla INTERNATIONAL MEDIA SESSION Chair: Communications Manager Aino Majava, A-Clinic Foundation 14.00 Fragile Childhood films a global success story Sustainability Specialist Leena Sokolowski, Alko 14.20 Spanish documentary on Finnish Drinking Photo journalist Javier Corso 14.50 Discussion 15.00 Päihdetiedotuspalkinnon 2015 jako Alcohol Journalism Media Award of the Year 15.20 Kahvitauko 15.40 Virittäytyminen iltapäivään Kirjailija-terapeutti Anja Snellman KORVAUSHOITO TUTKIMUS- JA KOKEMUSTIEDON VALOSSA Puheenjohtaja palvelupäällikkö Hanna Ahokas, A-klinikkasäätiö 16.10 Korvaushoitolääkkeitä katukaupassa? Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö 16.30 Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Projektipäällikkö Helena Virokannas, Osis II -hanke 3
OHJELMA 16.50 Saranaterapia korvaushoidossa Kirjailija-terapeutti Anja Snellman 17.10 Keskustelua 17.30 Vapaa-aikaa 20.00 Illallinen Ravintola Salamanca, Calle del Capitán, 1 y 3 Fuengirola, mesonsalamanca.es LAUANTAI 6.6. 9.00 Huomenta Puheenjohtaja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö VERKKOHOITO KÄYTÄNNÖN TULOKSIA 9.10 Asiakkaan kohtaamisen haasteet ja myötäeläminen Asiakastyöntekijä Charlotta Grönberg, Peluuri 9.30 Päihdekuntoutus verkossa A-klinikkasäätiön pilotin ensitulokset Sairaanhoitaja Sanna Ranta, A-klinikkasäätiö 9.50 Peli poikki -hoito-ohjelman tulosten arviointia Kehittämispäällikkö Jenni Kämppi, Peluuri 10.10 Sosiaalityötä somessa Projektikoordinaattori Koko Hubara, A-klinikkasäätiö 10.30 Keskustelua 10.50 Seminaarin yhteenvetoa: Miten päihdeasiat tulisi sanoittaa hoitotyössä ja mediassa? 11.45 Lähtö lentokentälle bussilla (lauantaipaluu DY5588 13.50 19.25) Vapaa-aikaa SUNNUNTAI 7.6. 8.30 Lähtö lentokentälle bussilla (sunnuntaipaluu DY5855 10.35 16.10) 4
OSALLISTUJAT OSALLISTUJAT Kirsi Aarniva Konsuli Suomen suurlähetystö Hanna Ahokas Palvelupäällikkö A-klinikkasäätiö Maarit Avellan Viestintäpäällikkö Sininauhaliitto Javier Corso Photo journalist Charlotta Grönberg Asiakastyöntekijä Peluuri, Sininauhaliitto Anna-Maria Halle Viestintäpäällikkö Raha-automaattiyhdistys Pekka Heinälä Yksityislääkäri Koko Hubara Projektikoordinaattori A-klinikkasäätiö Kimmo Hätinen Projektityöntekijä Kalliolan setlementti Jenni Jeskanen Toimittaja Freelancer Antti Karisto Tutkija, tietokirjailija Helsingin yliopisto Mirja Karlsson Toimitussihteeri Syöpäjärjestöt, Syöpä-lehti Jukka Keski-Pukkila Toimitusjohtaja ContrAl Clinics Tom Kettunen Nordic Studies on Alcohol and Drugs Taina Kivijärvi Toimittaja Itä-Häme Aarne Kiviniemi Johtaja Sininauhaliitto/Sininauhasäätiö Jenni Kämppi Kehittämispäällikkö Peluuri Kuninkaankallion Markku Lahtinen Ohjaaja, päihdetyöntekijä asumispalveluyksikkö, HDL Sirpa Laukkonen Lääkäri Tiina Laurila Viestintäsuunnittelija A-klinikkasäätiö Jorma Lehtola Toimittaja A-lehdet Marjut Lindberg Toimittaja 5
OSALLISTUJAT Aino Majava Viestintäpäällikkö A-klinikkasäätiö Mäkisalo- Merja Ropponen Kansanedustaja Eduskunta Marko Niemi Toimittaja Yleisradio Liisa Osolanus Projektisuunnittelija A-klinikkasäätiö, Osis II -hanke Maarit Paaso Rehtori Aurinkorannikon suomalainen koulu Antti Palmu Projektityöntekijä Kalliolan setlementti Antti Pekkarinen Päätoimittaja Fuengirola.fi Jenni Perovuo Kokemusasiantuntija Vva ry Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Ossi Rahkonen Toimittaja Helsingin yliopisto Sanna Ranta Sairaanhoitaja A-klinikkasäätiö Ari Saarto Kehittämisjohtaja A-klinikkasäätiö Kaisa Salo Diakoniapappi Suomen evankelis-luterilainen kirkko Tuija Siera Vertaistoimija Suomen Lumme ry Kaarlo Simojoki Johtava ylilääkäri A-klinikkasäätiö Psykoterapeutti, kirjailija, Anja Snellman toimittaja Vastaamo Leena Sokolowski Vastuullisuusasiantuntija Alko Oy Arto Tiihonen Erikoistutkija Turun yliopisto Juhani Tiilikainen Kokemusasiantuntija Vva ry Päivi Tiittanen Viestintäpäällikkö EHYT ry Jane Toija Vertaistoimija Suomen Lumme ry Helena Virokannas Projektipäällikkö A-klinikkasäätiö, Osis II -hanke Päätoimittaja, Katia Westerdahl kaupunginvaltuutettu Óle-lehti Heikki Virtala Liikunnan ja terveystiedon opettaja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDA 6
TIIVISTELMÄT TIIVISTELMÄT Tiivistelmät ovat esitysjärjestyksessä. MAISTUUKO ELÄKELÄISELÄMÄ AURINGON ALLA? MAISTUUKO ALKOHOLI? Antti Karisto, professori, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, antti.karisto@helsinki.fi Puheenvuoro perustuu kirjaani Satumaa. Suomalaiseläkeläiset Espanjan Aurinkorannikolla (SKS, 2008), jonka aineistoina olivat kyselyt, haastattelut, havainnointi, Espanjan kokemuksia koskevat elämäkerralliset kirjoitukset, päiväkirjat, Aurinkorannikon suomalaislehdet, sinne sijoittuvat kaunokirjalliset kuvaukset ja muutamat muut pienoisaineistot. Siirtolaisten etninen identiteetti heikentyy ajan myötä, mutta Espanjassa asuvilla suomalaisilla suomalaisuus pikemminkin tiivistyy. He eivät olekaan siirtolaisia sanan tavanomaisessa mielessä, vaan kausisiirtolaisia, jotka asuvat osan vuodesta Suomessa. Espanjassa asuessaan he osallistuvat erilaisiin kulttuuriharrastuksiin, harrastavat liikuntaa ja viettävät sosiaalista elämää aktiivisemmin kuin Suomessa oltaessa. Yleensä etelän elämään ollaan hyvin tyytyväisiä, ja Espanjaan muutto osataan selittää hyväksi valinnaksi. Aina ei mielekästä tekemistä kuitenkaan löydy, ja alkuajoille tyypillinen etelän euforia voi haihtua. Tyhjyyden tuntoja täytetään myös alkoholilla. Tehtyjen vertailujen valossa alkoholinkäyttö on Aurinkorannikolla selvästi yleisempää kuin Suomessa asuvien samanikäisten keskuudessa, erityisesti naisilla. Alkoholinkäyttö on yleensä ongelmatonta ja liittyy esim. ruokailutottumusten espanjalaistumiseen. Mutta ongelmakäyttöäkin esiintyy. Suomalaisia ympäröi Espanjassa erilainen alkoholikulttuuri, ja juominen voi muuttua sosiaalisessa mielessä ongelmattomammaksi. Toisaalta riskinsä on siinäkin, jos suomalaisten pohjien päälle omaksutaan vielä espanjalaiset, alkoholin arkeen yhdistävät juomatavat. AUTTAAKO AURINKO AINA? AURINKORANNIKON SUOMALAISTEN TERVEYS- JA HYVIN- VOINTIRISKIT Merja Mäkisalo-Ropponen, Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, TtT, kansanedustaja, Eduskunta, www.merjamakisalo.fi Auringolla on meille suomalaisille paljon suotuisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Aurinko muun muassa lisää D-vitamiinin tuotantoa, tekee iholle hyvää, estää tulehdusten syntymistä, tehostaa kudosten hapetusta ja lihasten voimantuottoa sekä vähentää monien syöpäsairauksien riskiä. Suojaamaton auringossa oleminen voi toisaalta altistaa ihosyövälle. Auringon valo herättää aivoissa serotoniinin tuotantoa, jonka ansiosta mieliala paranee ja ihminen piristyy. Tämän vaikutuksesta sosiaalisuus lisääntyy - suomalainen on sosiaalisempi kesällä kuin talvella. Aurinko ei kuitenkaan poista ihmisten elämänvaikeuksia, eikä omaa itseään pääse pakoon muuttamalla Aurinkorannikolle. Valitettavasti moni kuitenkin luulee näin. Ongelmia voi tulla, jos ei ole tietoinen seuraavista tosiasioista: - Työtä ei ole saatavilla edes espanjalaisille, saati sitten ulkomaalaisille. Ilman kielitaitoa on hyvin vaikea saada työtä. - Jos ongelmia tulee, ilman suojaverkkoja apua ei ole aina helposti saatavilla. - Vuorotteluvapaalla, erilaisissa olosuhteissa, on helppo unohtaa arki ja heittäytyä viihteelle. Lapset tarvitsevat kuitenkin turvallisen arjen. - Muistisairauksia sairastava unohtaa jo opitun vieraan kielen. Pakeneminen alkoholiin ja huumeisiin pahentaa asioita. Aurinkorannikolla päihteitä on helposti ja halvalla saatavilla. Esityksessäni pohdin, mitä voidaan tehdä ja kuka auttaa? Kenelle auttaminen kuuluu? 7
TIIVISTELMÄT ALKO OY:N YKSINOIKEUSASEMA LYHYESTI JA HAITTOJEN HUOMIOON OTTAMINEN Leena Sokolowski, vastuullisuusasiantuntija, Alko Oy, leena.sokolowski@alko.fi Alko Oy on Suomen alkoholijuomien vähittäismyyntiyhtiö, jolla on yksinoikeus yli 4,7-tilavuusprosenttisten alkoholijuomien myyntiin. Alle 4,7-tilavuusprosenttisia alkoholijuomia Suomessa myydään vähittäin mm. päivittäistavarakaupoissa. Alkon osuus markkinoista on noin 30 prosenttia. Suomen alkoholilaissa on säädetty, että monopolin on otettava tehtävää hoitaessaan huomioon alkoholin aiheuttamat haitat. Mitä Alko tekee ottaessaan haitat huomioon? Alko tukee mm. alkoholitutkimusta (terveyteen liittyvä ja haitat muille) ja tekee sidosryhmien kanssa yhteistyötä. Järjestöyhteiskumppaneiden kanssa tehdään keskinäiset sopimukset kaikista niistä toimista, joilla järjestöt asiaa voivat haittoja tavalla tai toisella ehkäistä. Yksi keskeisin ja tällä hetkellä suurin ohjelmamme, jolla tähtäämme alkoholihaittojen ehkäisemiseen, on Lasten seurassa -ohjelma, jossa yhteistyökumppaneina on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Vanhempainliitto. Viestiessään alkoholinhaitoista Alko joutuu monopoliasemansa vuoksi toimimaan varsin herkin tutkaimin: mikä sopii Lasiselle lapsuudelle, ei sovi Alkolle. Alko haluaa kuitenkin tuoda esille myös alkoholin aiheuttamat, rankemmatkin haitat, ja siihen viestinnässä on onneksi esim. Lasinen lapsuus. Saavuttaako viesti ihmiset Lasisen lapsuuden vai Alkon kautta, sillä ei ole väliä. Tulokset, Lasinen lapsuus ja menestyksekkäät filmit puhuvat puolestaan. KORVAUSHOITOLÄÄKKEITÄ KATUKAUPASSA? Kaarlo Simojoki, johtava ylilääkäri, A-klinikkasäätiö, kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen korvaushoito on tutkimuksellisesti ja kliinisesti tehokkaaksi osoitettu hoito, jonka piirissä on Suomessa noin 2 500 potilasta. Suomessa hoitoa on toteutettu lyhemmän aikaa kuin muissa pohjoismaissa. Korvaushoitoa raamittaa STM:n 33/2008 asetus, joka aiempaan asetukseen verrattuna laski hoitoon pääsyn kynnystä, painotti hoidon toteuttamista perusterveydenhuollossa ja mahdollisti osittain lääkkeen toimittamisen apteekista. Käytännössä asetuksen tavoitteita ei kuitenkaan ole saavutettu. Keskeinen ongelmatekijä on edelleenkin ristiriitainen suhtautuminen korvaushoitoon niin kunnissa, mediassa kuin poliittisten päättäjien keskuudessa. Kriittistä suhtautumista korvaushoitoon perustellaan usein huolella lääkityksen valumisesta katukauppaan. Toisin kuin muissa pohjoismaissa, korvaushoitolääke monobuprenorfiini on Suomessa yleisin väärin käytetty opioidi. Aihetta on tutkittu laajasti vasta viime vuosina, uutta tietoa on niin Ruotsista kuin nyt myös Suomesta. Toukokuussa 2015 julkaistiin kotimainen tutkimusartikkeli kansainvälisessä lehdessä 1. Tutkimukseen osallistui yli 60% Suomen korvaushoidossa olevista potilaista ja kaikki Suomen korvaushoitoyksiköt. Tulosten perusteella alle 10 % potilaista oli myynyt lääkkeitään ja hieman isompi osa oli antanut lääkkeitään korvauksetta eteenpäin. Tämä on linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Korvaushoitolääkkeitään vääriin käsiin antavien joukko on siis pieni, mutta silti hoitopaikkojen resursseja ohjataan edelleen paljon valvontaan. Ne ovat poissa psykososiaalisesta kuntoutuksesta, joka on kuitenkin kaiken päihdehoidon keskeinen elementti. Kontrollinäkökulma vaikuttaa myös hoitoon pääsyyn: hoidon porrastus ei toteudu toivotulla tavalla ja hoitojärjestelmä jumiutuu. Korvaushoitoon ei olla edelleenkään valmiita panostamaan Suomessa, jossa on alhaisin hoidossa olevien kattavuus kaikista Pohjoismaista 2. Kielteisellä suhtautumisella korvaushoitoon on laajat negatiiviset vaikutukset niin yksilöön kuin yhteiskuntaan tilanteessa, jossa päihdehoidon tarve on selkeästi kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana. 3 1 Launonen, E., et al. Diversion of opioid maintenance treatment medications and predictors for diversion among Finnish maintenance treatment patients. International Journal of Drug Policy (2015), http://dx.doi.org/10.1016/j.drugpo.2015.03.007 2 Selin et al. Opioidikorvaushoito Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 19/2015 VSK 70 3 Ollgren et al. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):5 8
TIIVISTELMÄT VERTAISTOIMINTA KORVAUSHOITOPOTILAAN ELÄMÄNHALLINNAN TUKENA Helena Virokannas, projektipäällikkö, Osis II -hanke, helena.virokannas@a-klinikka.fi; Liisa Osolanus, projektisuunnittelija, Osis II -hanke, liisa.osolanus@a-klinikka.fi Haittoja vähentävällä korvaushoidolla pyritään parantamaan asiakkaan elämänlaatua. Resurssisyistä elämänlaadun parantaminen keskittyy usein lääkkeenjakoon ammatillisen psykososiaalisen tuen jäädessä vähemmälle. A-klinikkasäätiön Helsingin Vinkissä tarjottavassa haittoja vähentävässä korvaushoidossa asiakkaalla on mahdollisuus viettää aamuhetki kahvipöydän ääressä lääkkeenjaon yhteydessä. Asiakkaiden toisilleen antama vertaistuki on tärkeä osa hoitoa. Ammattilaisten sanaton viestintä ihmisen hyväksymisestä sellaisena kuin hän on, on merkityksellistä ihmisen itsetunnolle. Vertaistoiminta voi tulla korvaushoidon rinnalle vahvistamaan elämänhallintaa. Asiakas voidaan ohjata vertaistoimintaan, jossa hän saa päiviinsä sisältöä ja tekemistä juuri sen verran kuin jaksaa ja haluaa. Ympäröivän yhteiskunnan asenteet korvaushoidossa olevia kohtaan ovat usein negatiivisia korvaushoidossa oleva on todistetusti narkomaani. Vertaistoiminnassa ihmiselle tarjotaan uudenlaista identiteettiä ja statusta huumeiden käyttäjän rinnalle tai sijaan. Vertaistoimija työskentelee ammattilaisen rinnalla merkityksellisessä toiminnassa. Hän on avuksi ja hyödyksi muille apua tarvitseville. Voimaantumista tapahtuu, kun vertaistoimija saa onnistumisen kokemuksia, häntä kannustetaan ja häneen uskotaan. Mukaan ottamisen voima, matalan kynnyksen vertaistoiminta ja korvaushoito ovat haittoja vähentävässä työssä lyömätön yhdistelmä. ASIAKKAAN KOHTAAMISEN HAASTEET JA MYÖTÄELÄMINEN Charlotta Grönberg, asiakastyöntekijä, ongelmapelaajien erityisohjaaja, Peluuri, charlotta.gronberg@peluuri.fi Mies aloittaa puhelun kertomalla, että on ottanut suuren yliannostuksen lääkkeitä alkoholin kanssa ja tahtoo kuolla tämän puhelun aikana [ ] Hän sanoo, että kun minua kuuntelee, ei haluakaan kuolla 25v. miespelaaja soittaa ja kysyy "mitä mä teen?". Peluurin päivystäjän päiväkirjasta näkyy, miten monipuolista ja haastavaa työtä teemme. Miltä näyttää Peluurin asiakastyöntekijän arki? Tutustumme pikakelauksella Peluuriin palvelukokonaisuutena ja työyhteisönä. Miten työntekijä valmistautuu kohtaamaan asiakkaan ja asiakkaan tilanteen, josta ei tiedä ennalta mitään? Minkälaista pohdintaa työ vaatii, mistä työpäivä koostuu ja miten kuljetaan asiakkaan rinnalla aidosti välittäen viemättä hänen taakkojaan työpäivän päätteeksi kotiin. Mitä päiväkirja kertoo kohtaamisista, ja millainen on peruspuhelu? Millaiset tunteet liikkuvat asiakkaan ja päivystäjän välillä kriisipuhelun aikana. Ketä puhelussa rajataan ja miksi? Miten huolehtia omista voimavaroistaan ja pitää itsensä kiinni työtodellisuudessa, kun jotakin särkyy? Myös työntekijän turvallisuudentunne on oleellinen osa puhelun kulkua. Asiakastyöntekijä kertoo, mikä jää asiakastapauksissa mieleen. EI SE, MITÄ SANOO, VAAN SE, MITEN SEN SANOO. VERA VERKKOAVUSTEINEN PÄIHDEKUNTOUTUSOHJELMA Sanna Ranta, sairaanhoitaja, Järvenpään sosiaalisairaala, sanna.ranta@a-klinikka.fi A-klinikkasäätiön VERA -verkkoavusteinen kuntoutusohjelma perustuu kognitiivis-behavioraaliseen menetelmään. Ohjelmassa opetellaan muun muassa tunnistamaan omia tunteita, ajatuksia ja käyttäytymismalleja ja harjoitellaan uudenlaista käyttäytymistä. Ohjelman tavoitteena on motivoida ja ohjata asiakasta muutoksessa. Ohjelma edellyttää asiakkaalta mahdollisuutta käyttää tietokonetta ja internetiä. Ohjelmassa on viisi työskentelymoduulia, joihin sisältyy yhteensä 28 verkossa suoritettavaa päihdekuntoutustehtävää. Tarvittaessa käytössä on myös lisämoduuli retkahtamistilanteisiin. Jokaiseen ohjelman moduuliin sisältyy myös yksi kasvokkainen tapaaminen oman työntekijän kanssa. Ohjelman kesto on noin neljä kuukautta. 9
TIIVISTELMÄT VERA-ohjelmaa pilotoitiin ajanjaksolla 1.11.2014 10.5.2015. Kokeiluvaiheessa oli mukana 14 kuntaa ja 12 A-klinikkasäätiön toimipistettä. Ohjelman käyttöön ja ohjaamiseen koulutettiin 20 A-klinikkasäätiön päihdetyön ammattilaista. Pilottiin osallistui 39 asiakasta, joista 11 suoritti ohjelman suunnitellusti loppuun. Parin asiakkaan hoitosuhde oli pilotin loppuessa vielä kesken. Seurantatietojen perusteella ohjelman suorittivat loppuun asiakkaat, joiden pääpäihteenä on alkoholi, joiden ilmaisema päihteiden käyttöön liittyvä hoidon tarve ja muutosmotivaatio ovat suuret, joiden elämäntilanteen muut psykososiaaliset vaikeudet eivät ole kovin vakavia ja jotka ovat työssä, eläkkeellä tai opiskelevat. Ohjelman loppuun suorittaneiden SDS-mittarilla laskettu päihderiippuvuuden vakavuusaste aleni merkittävästi ohjelman aikana. PELI POIKKI -HOITO-OHJELMAN TULOSTEN ARVIOINTIA Jenni Kämppi, kehittämispäällikkö, Peluuri, jenni.kamppi@peluuri.fi Peli poikki on kahdeksan viikon pituinen verkon ja puhelimen välityksellä toimiva hoito-ohjelma, joka koostuu viikoittaisista itsetyöskentelyosioista sekä puhelinkeskustelusta terapeutin kanssa. Olennainen osa hoitoa on nettifoorumi, joka tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden muiden ohjelmaan osallistuvien vertaistukeen. Hoitoohjelman perustana on kognitiivis-behavioraalinen terapia ja motivoiva haastattelu. Ohjelma on ollut Peluurin palveluvalikossa jo vuodesta 2007 alkaen ja se on ollut kaikki nämä vuodet erittäin suosittu: sen on suorittanut jo lähes 1 300 asiakasta. Ohjelmassa työskentelee kaksi kokoaikaista ja kaksi osaaikaista terapeuttia. Asiakkaita on jatkuvasti enemmän kuin terapeutit pystyvät ottamaan vastaan. Pisimmillään jonotusaika hoito-ohjelmaan on ollut noin kolme kuukautta. Esityksessä kerrotaan hoito-ohjelman sisällöstä ja esitellään sen tuloksia mm. tukeutumalla ruotsalaisiin ja suomalaisiin ohjelmasta tehtyihin tutkimuksiin (Carlbring P. & Smith F. 2008; Degerman N. 2010; Aspelin K. & Olerud P. 2010; Castren S. et al. 2012 ja Castren S. et al. 2013), jotka vahvistavat ohjelman tehon. Lisäksi esityksessä hyödynnetään ohjelmassa työskentelevien kokeneiden terapeuttien näkemyksiä ja ohjelman läpikäyneiltä asiakkailta saatua palautetta. VARJOMAAILMA.FI SOSIAALITYÖTÄ SOMESSA Koko Hubara, projektikoordinaattori, A-klinikkasäätiö, Lasinen lapsuus Sirpaleinen mieli -hanke, varjomaailma.fi, koko.hubara@a-klinikka.fi A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan alainen varjomaailma.fi-verkkopalvelu on paikka 12 18- vuotiaille nuorille, jotka ovat huolissaan läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä. Tiedetään, että suurin osa suomalaisnuorista käyttää internetiä useita kertoja päivässä, useimmiten tiedonhankintaan ja kommunikointiin. Sekin tiedetään, että mainitusta ikäluokasta noin joka neljäs on kokenut vanhemman juomisesta johtuvia haittoja, kaksi sadasta usein. Varjomaailma.fi on siellä missä nuoret ovat, vuoden jokaisena arkipäivänä. Se toimii sekä omalla sivustolla että yleisimmissä sosiaalisen median kanavissa. Omalla sivustolla on tarjolla ajankohtaisen tiedon lisäksi täysin anonyymi neuvontapalvelu, ammattilaisten ohjaamia nettivertaistukiryhmiä, avoin keskustelufoorumi sekä yksityisviestipalvelu. Muualla somessa Varjomaailman aikuisen tai muita samassa elämäntilanteessa olevia nuoria voi tavoittaa mm. salaisessa facebook-ryhmässä, facebook-sivulla, ask.fm:ssä, twitterissä ja instagramissa. Lasinen lapsuus on myös ollut mukana Ylen järjestämässä Pullopostia lapsuudesta -facebook-ryhmässä, joka on tarkoitettu alkoholistien aikuisille lapsille. Se on kerännyt ensimmäisen kuukauden aikana lähes 250 aktiivisesti kirjoittavaa jäsentä. Varjomaailma.fi on siitä poikkeuksellinen nuorille suunnattujen ammattilaislähtöisten verkkopalvelujen kasvavassa joukossa, että sen viitekehys ei ole nuorisotyössä, vaan lastensuojelun sosiaalityössä. Varjomaailman työote pohjautuu lastensuojelutarpeen arvioinnin ja tilannekartoituksen menetelmiin ja käytäntöihin. Varjomaailmassa liikutaan joustavasti ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn välillä, aina yhteydessä kasvokkaiseen maailmaan ja palvelujärjestelmään, useimmiten sellaisten nuorten kanssa, jotka eivät ole koskaan aiemmin uskaltaneet ottaa kodin asioita puheeksi. 10
TAUSTATIETOA VIERAILUT Vierailukäynneille päihdehoitopaikkoihin siirrytään ryhmissä busseilla. Vierailukäynnit ovat rinnakkaisia. Kaikilla opintokäynneillä siirrytään lopuksi valkoiseen vuoristokylään Mijas Puebloon, missä tavataan Mijaksen kaupungin ulkomaalaisvaltuutettu Mario Bravo. Lounas on hotellilla klo 13.00. 1 Fadais, lähtö 8.15 Andalusian maakuntahallituksen rahoittama hoitoyhteisö Mijaksen vuorilla. Yhteisössä on pitkät hoitoajat ja se muistuttaa suomalaista päihdesairaalaa. Tutustuminen ja laitoksen johtajan Ana Marin Bedoyan tapaaminen. Englanniksi, mukana tulkkina toimittaja Outi Hannuksela. Tavataan Malagan Control Clinican johtaja, päihteisiin erikoistunut lääkäri D. Francisco José Caracuel González. Comunidad Terapéutica Mijas Público Fundación Andaluza para la Atención e Incorporación Social Fadais, Casa de los Forestales. Cerro de Pulpito. Entreríos C.P. 29650 Mijas (+34) 952-113191. 2 Asociacion Alternativa 2, lähtö 8.30 Julkisesti rahoitettu avohoitoklinikka, joka muistuttaa suomalaista A-klinikkaa. Klinikalla hoidetaan kaikkia riippuvuuksia. Tutustuminen ja laitoksen johtajan Elisa Sicilia Salcedon tapaaminen. Espanjaksi, mukana tulkkina psykologi Camilla Lindström. Centro de Tratamiento Ambulatorio, Concertado C/ Palangre, 8, C.P. 29640 - Fuengirola (+34) 952-463717, 952-584640. 3 Andasol, lähtö 8.30 Yksityinen, Minnesota-ideologialla toimiva avohoitoklinikka. Klinikalla ei hoideta heroiiniriippuvuutta. Tutustuminen ja laitoksen johtajan Olga Garcia Canon tapaaminen. Englanniksi. Centro terapeutico y de crecimiento emocional, Paseo Marítimo Rey de España, Nº 6, local 9, (Entrada por C/ Heroes de Baler), CP 29640, Fuengirola www.andasol.org (+34) 952 665 123, 673 001 317. TAUSTATIETOA MILLAISTA TUKEA JA HOITOA AURINKORANNIKON MUUTTOLINNUILLE? Teuvo Peltoniemi, tietokirjailija, Sosiomedia, teuvo.peltoniemi@kolumbus.fi Pitäisikö oleskeluvaltion tarjota päihdepalvelut EU:n yleisajattelun mukaisesti? Tulisiko Aurinkorannikon suomalaisten käyttää Espanjan päihdehuoltoa? Periaatteessa varmaan kyllä, mutta pulmana on se, että päihde- ja mielenterveysongelmat tarvitsevat nimenomaan kielen välityksellä tapahtuvaa hoitosuhdetta. Suomenkielistä päihdepalvelua Espanjan viranomaisilta on taas maan nykyisessä taloustilanteessa mahdotonta odottaakaan. Järjestelmätkin ovat erilaisia. Sitä paitsi useimmiten on kyse päihdeongelmaisen Espanjassa oleskelusta, ei asumisesta. Muuttolinnut ovat välillä Suomessa, välillä Espanjassa. Siksi molempien maiden päihdetyö tulisi saada sovitettua paremmin yhteen. Paras ratkaisu olisi pieni suomalainen sosiaalityöyksikkö, joka tekisi Aurinkorannikolla ruohonjuuritason työtä läheisessä yhteistyötä suomalaisen ja espanjalaisen päihdehuollon kanssa sekä kirkon ja suomalaisjärjestöjen kanssa. Jos ei Suomen valtiolla ole rahaa, niin edelläkävijöitä voisivat taas olla järjestöt, kuten A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto ja monet pienemmät. Diakonialaitoksella on jopa taustahistoriaa Aurinkorannikon sosiaalityöstä. Merimieskirkon asiakaskunta ja maantieteelliset toiminta-alueet ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet: täällä oltaisiin suomalaisrannalla. Asunnottomia varten tarvitaan katutyötä, mutta muissa ongelmissa olisi syytä ottaa käyttöön pääsääntöisesti virtuaalinen auttaminen. Jos puhelinyritykset kykenevät tarjoamaan Suomeen palveluita Espanjasta käsin, niin varmaan systeemi toimisi myös toisin päin. Suomalainen päihdehuolto voisi tarjota puhelin- ja verkkopalveluita Espanjan suomalaisille. Päihdelinkissä on jo kehitetty tehokkaita ja kustannuksiltaan kohtuullisia oma-avun, ryhmätyön ja ammattilaisterapian välineitä, joilla voisi auttaa suoraan myös Espanjan suomalaisia. 11
TAUSTATIETOA Lääkehoidon voisi hoitaa espanjalaisten terveyskeskusten kautta. Pienin lisäyksin sama järjestelmä voisi palvella myös vaikkapa Brysselin suomalaisia ja laajentua auttamaan muidenkin maiden muuttolintuja. Maanmiestä ei pidä jättää yksin, vaikka hän on väliaikaisesti kotimaansa ulkopuolella. IKÄÄNTYVÄT PÄIHDEKUNTOUTUJAT Tiina Peksiev, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tiina.peksiev@thl.fi Tiina Peksievin Pro gradu -tutkimuksessa selvitetään, mitä on ikääntyvän päihdekuntoutujan toimijuus ja millaisia kokemuksia heillä on erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tarve tutkimukselle on ajankohtainen, sillä nyt eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat ovat miltei ensimmäisiä, joiden nuoruudessa oppima runsas alkoholinkäyttö jatkuu vanhuuteen. Meillä ei ole kokemusperäistä tietoa siitä, millainen palvelujärjestelmä vaaditaan ikääntyvän tueksi. Päihdepalveluissa ja päihdekuntoutuksessa ikääntyvä päihdekuntoutuja on relevantti tiedonantaja oman päihdeongelmansa hoidossa ja palvelutarpeissa ja hänen äänensä tulisi saada kuuluviin palveluita räätälöitäessä ja sisältöä suunniteltaessa. Mikään palvelumuoto ei yksinään auta raskaassa päihdeongelmassa, vaan palvelujärjestelmän tulisi kyetä yhteiseen vuoropuheluun ja katkeamattomaan palveluketjuun. Avohoitopalvelut voidaan kokea liian lyhyiksi ja liian harvoiksi. Työntekijät ja haastatellut kokevat, että kiire ja henkilöstön vaihtuvuus eivät sovi ikääntyneiden päihdetyöhön. Voisiko ikääntyvien päihdeongelmia lievittää riittävän tehokkaalla, ennaltaehkäisevällä etsivällä työllä, joka löytää yksinäisyydestä kärsivät ja saattaa heidät sosiaalisen tuen piiriin? YHDISTELMÄVALMISTE VÄÄRINKÄYTÖSSÄ JOPA VAARALLISEMPAA KUIN PELKÄN BUPRENORFIININ KÄYTTÖ Margareeta Häkkinen, lääkäri, Uudenmaan palvelualue, A-klinikkasäätiö, margareeta.hakkinen@a-klinikka.fi Opioidien aiheuttamat myrkytyskuolemat liittyvät yleensä lääkkeiden väärinkäyttöön huumaustarkoituksessa. LL, FL Margareeta Häkkinen tutki väitöskirjassaan vainajista mitattuja opioidipitoisuuksia. Kuolemaan johtaneet myrkytykset olivat usein tapaturmaisia, useiden aineiden aiheuttamia sekamyrkytyksiä, joissa oli mukana keskushermostoon rauhoittavasti vaikuttavia lääkeaineita, kuten bentsodiatsepiineja ja gabapentinoideja. Buprenorfiini on Suomessa yleisin huumeena käytetty opioidi. Se on myös korvaushoitolääke. Väärinkäytön ehkäisemiseksi hoidossa käytetään pääosin naloksonin ja buprenorfiinin yhdistelmävalmistetta. Myös sen väärinkäyttöä todettiin useissa kuolemantapauksissa. Yhdistelmävalmiste osoittautui väärinkäytössä jopa vaarallisemmaksi kuin pelkän buprenorfiinin käyttö. Tutkimuksen tulokset auttavat edistämään huumeiden käyttäjien turvallista lääkehoitoa. Lääkkeiden päihdekäyttöön liittyviä piirteitä tulisi tuntea väestön terveyden edistämiseksi. Margareeta Häkkinen väitteli Helsingin yliopistossa oikeuslääketieteen osastolla aiheesta "Abuse and fatal poisonings involving prescription opioids - Revelations from postmortem toxicology" huhtikuussa 2015. NOPEASTI AURINKORANTAKUNTOON PIMEÄSSÄ POHJOLASSA? Jukka Koskelo, projektikoordinaattori, Dopinglinkki, dopinglinkki@a-klinikka.fi, www.dopinglinkki.fi Elimistön melanosyyttejä stimuloivaa hormonia jäljittelevillä aineilla pyritään saavuttamaan rusketus nopeasti ilman UV-säteille altistumista. Näiden synteettisten ja internetissä laittomasti myynnissä olevien tuotteiden vaara piilee harmaan kaupan valmisteiden koostumusten epäpuhtauksissa, joilla voi olla niin välittömiä kuin pitkäaikaisia terveysriskejä. Fitness-buumin myötä rantakunnon saavuttamista voidaan nopeuttaa myös erilaisilla rasvanpolttajilla tai laihdutuslääkkeillä, joskin epäterveellisesti. Suomalaisten kuntoilijoiden eniten käyttämiä aineita ovat kuitenkin anaboliset steroidit ja testosteroni, joilla pyritään kasvattamaan lihasmassaa. Dopingaineiden tai niihin rinnastettavien valmisteiden käyttäminen on aina terveysriski. 12
TAUSTATIETOA A-klinikkasäätiön ylläpitämä Dopinglinkki on ainoa Suomessa oleva terveysneuvontapalvelu, joka myös kouluttaa eri alojen asiantuntijoita sekä tuottaa tieteellistä tutkimustietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. Miksi tavalliset kuntoilijat käyttävät dopingaineita? Millainen on dopingaineiden käyttäjän kehonkuva? Näihin ja muihin kuntodopingin ajankohtaisiin kysymyksiin löydät vastauksen Dopinglinkin järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa Helsingissä 24. 25.9.2015. 5th Nordic Conference on Appearance and Performance Enhancing Drugs and Anti-Doping Work kokoaa yhteen koti- ja ulkomaiset asiantuntijat jakamaan tietoa kuntodopingista, keskustelemaan sen laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista ja verkostoitumaan. Konferenssin kielenä on englanti. Järjestelyistä vastaa A-klinikkasäätiön ylläpitämä Dopinglinkki, joka tarjoaa tietoa, terveysneuvontaa, tutkimusta ja koulutusta kuntodopingista. Ohjelma ja rekisteröityminen: www.dopinglinkki.fi/en/aped2015, #APED2015 JUTUN JUONENA PÄIHTEET JA RIIPPUVUUDET Tiia Ruokosalo, projektikoodinaattori, Päihdelinkki, tiia.ruokosalo@a-klinikka.fi Päihdelinkkiä on leikkisästi kutsuttu päihde- ja riippuvuustiedon supermarketiksi. Sivusto on kasvanut 20 toimintavuotensa aikana keskeiseksi tietosivustoksi päihteistä. Päihdelinkin suurin aihealue on päihteet, mutta riippuvuustietoa löytyy myös rahapeliriippuvuudesta, nettiriippuvuudesta ja muista toiminnallisista riippuvuuksista. Päihdelinkki palvelee toimittajia monin tavoin. Päihdelinkin Pikatiedosta voi tarkistaa faktat keskeisimmistä päihteistä. Jos Pikatiedosta ei löydy tarvittavaa infoa, yli 180 tietoartikkelin joukosta se luultavasti löytyy. Suosittelemme käyttämään Päihdelinkin hakutoimintoa. Tietoartikkelit ovat alan asiantuntijoiden kirjoittamia. Niitä lisäillään jatkuvasti kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista. Aihetta voi myös ehdottaa. Ihmiset rakastavat itsearviointitestejä. Päihdelinkistä niitä löytyy peräti 18 kappaletta (ja lisää on tulossa). Erilaisia laskureita löytyy viisi. Testien aiheina on alkoholi, huumeet, tupakka, rahapelaaminen, netinkäyttö, mieliala ja seksiriippuvuus. Päihdelinkin suosituin testi on alkoholin käytön riskit -testi (AUDIT). Uusinta tuotantoa on Facebook-riippuvuustesti. Promillelaskurilla voi selvittää alkoholin määrän veressä. Annoslaskurilla, viikkolaskurilla, kalorilaskurilla ja kertakäytön raja -laskurilla saa kiinnostavaa tietoa alkoholinkäytöstä ja sen vaikutuksista omaan terveyteen. Tietoa kootusti -valikosta klikkaamalla Päihdelinkin keskeinen sisältö listautuu kohderyhmittäin. Sivuilta löytyy tietoa kootusti omaan tilanteeseen, läheisille, vanhemmille, yli 65-vuotiaille, nuorille ja ammattilaisille. Keskustelualue on Päihdelinkin suosituin ja vilkkain palvelu. Monet toimittajat tavoittelevat haastateltavia Päihdelinkin keskustelualueen kautta. Haastattelupyyntöjen jättäminen keskustelualueelle edellyttää yhteydenottoa Päihdelinkin toimituksen sähköpostiin: paihdelinkki@a-klinikka.fi. Lisätietoa toimittajille: www.paihdelinkki.fi/fi/info/hyodyllista-tietoa/tutkijoille-ja-toimittajille 13