Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015
Oppimistavoitteet Kurssilla perehdytään kolonialismin historiaan ja tutkimukseen, postkolonialistiseen teoriaan erityisesti historiantutkimuksessa sekä globaalihistoriaan niin ilmiönä kuin tutkimuskohteenakin. Luennoilla käydään läpi keskeisiä käsitteitä ja tutkimusperinnettä sekä teoreettisemmin että esimerkkien valossa. Harjoitustyö Harjoitustyössä on tavoitteena syventää opittua jonkin kolonialismiin, postkolonialismiin tai globaalihistoriaan liittyvän aiheen avulla. Kurssin arviointi: 0 5/5
Suoritustapa Kirjallinen harjoitustyö ja loppukeskustelu ma 16.3. klo 12 14. Harjoitustyön ohje Valitse aiheeksi jokin kolonialismiin, postkolonialistiseen kauteen tai globaalihistoriaan liittyvä ilmiö. Se voi olla yksittäinen tapahtuma, laajempi ilmiö tai jakso historiasta. Kerro aihe sähköpostilla viimeistään su 8.2. > seija.jalagin@oulu.fi Etsi tutkimuskirjallisuutta (kirjoja, artikkeleita) ja laadi tutkimusessee aiheesta tarkastellen, miten tutkijat ovat analysoineet ja tulkinneet aihetta kolonialismiin, jälkikolonialismiin tai globaalihistoriaan liittyen. Harjoitustyön ohjepituus on 5 6 liuskaa (sis. 2000 merkkiä välilyönteineen / sivu = 10 000 12 000 merkkiä). Harjoitustyön voi kirjoittaa myös englanniksi. Palauta harjoitustyö viimeistään ti 17.3.2015 > seija.jalagin@oulu.fi
Mahdollisia teemoja, joista harjoitustyön aiheen voi muotoilla jonkin siirtomaavallan kolonialistinen historia, esim. siirtomaahallinto, taloudelliset kytkökset, muuttoliike kolonioiden ja metropolin välillä (maahanmuutto, siirtolaisuus), emämaan ja siirtomaan/maiden väliset yhteydet, jne. jonkin siirtomaan kolonialistinen historia, esim. valloitus, kolonisaatioprosessi, dekolonisaatio, neo-kolonisaatio, kolonialismi ja kehitys, kolonialismi ja köyhyys, jne. representaatiot: imperiumi historiankirjoituksessa, imperiumi politiikassa, suhtautuminen maahanmuuttajiin, kehitykseen, jne. valtakysymykset: rotu, etnisyys, sukupuoli, luokka globaalit ilmiöt: kauppaverkostot ja ylirajainen liiketoiminta, siirtolaisuus, pakolaisuus, ihmisoikeudet, ylikansalliset organisaatiot (esim. YK, Kirkkojen maailmanneuvosto), ympäristöhistoria (ja muut eiinhimilliset ilmiöt, esim. ilmastonmuutos), taudit (erit. epidemiat, kuten rutto, kolera, ebola), globaalit aatteet (nationalismi, kommunismi, kristinusko, islam), ruoan globaalit ketjut, jne. MUISTA RAJATA aihe huolellisesti, jotta tilaa jää tapahtumahistorian selvittämiseltä myös ilmiön analysoimiseen kolonialismin, postkolonialismin tai globaalihistorian tutkimuskohteena.
Luennot ma klo 12-14 ja to 10-12 ma 26.1. Kolonialismi ja globaalihistoria outo tanssipari? Imperialismi ja kolonialismi to 29.1. Postkolonialismi ja jälkikoloniaalinen teoria ma 2.2. Globalisaatio ja globaalihistoria to 5.2. Kolonialismin historiaa (1) to 19.2. Kolonialismin historiaa (2) ma 23.2. & to 26.2. vierailuluennot: Prof. Maciel Santos, CEAUP, Centre for African Studies, University of Porto (Portugal): The Portuguese Colonial System in Africa ma 9.3. to 12.3. ma 16.3. Loppukeskustelu ti 17.3. Harjoitustyön palautus: seija.jalagin@oulu.fi
Ks. tarkemmin Olli Löytty: Kuka pelkää mustavalkoista miestä? Toiseuttavan katseen rajat. Teoksessa Olli Löytty (toim.) 2005: Rajanylityksiä. Tutkimusreittejä toiseuden tuolle puolen. Helsinki: Gaudeamus, s. 86-102.
- terrorismi? - radikaali islam? - maahanmuuttajat? - kolonialistinen perintö? - globalisaation seuraus? - suuren vallankumouksen perintö? -?
Ote historian laajoihin kehityskaariin Kyetä sijoittamaan pienemmät ja paikallisemmat ilmiöt isoon kuvaan Ymmärtää historiantutkimuksen anti globaalin maailman tulkitsijana Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja yhteyksien näkökulma (connected history, entangled history / histoire croisée, transnational history, global history ) Imperialismi ja kolonialismi > imperiumien muodostama maailma ja niiden valtajärjestelmät Globaalihistoria > maailmanlaajuisten ilmiöiden tarkastelu
Imperiumi (Empire, imperium, Reich, commonwealth ) Historiaa vai nykyisyyttä? Imperiumeja vai suurvaltoja? Imperialismin ja kapitalismin suhde? Imperialismin taloudelliset, poliittiset, sotilaalliset, kulttuuriset ja muut puolet? Barbara Bush 2006: Imperialism and Postcolonialism. Harlow: Pearson.
Kattavampi käsite kuin kolonialismi, mutta vaikeampi määritellä Lat. imperium, hallita, valtapiiri Määritelmistä kiistellään, esim. Lenin: kapitalismin korkein muoto, alistettujen taloudellinen riisto Perinteisten historiantutkijoiden neutraalit määritelmät: valtion tai yhteiskunnan pyrkimys hallinta toista millä keinolla tahansa tai mitä tarkoitusta varten tahansa. Muodolliset ja epämuodolliset imperiumit Muodollinen: valloitettu alue alistuu toisen valtaan (esim. Brittiläinen Intia, Ranskalainen Algeria) Sub-imperialism: sisäinen koloniaalinen suhde (esim. Etelä- Afrikka) Epämuodollinen: virallisesti poliittisesti itsenäinen alue mutta käytännössä sidottu emämaahan (esim. Kiina länsimaiden ohjauksessa 18801914) Muodollista imperialismia voi olla ilman kolonialismia, mutta ei toisin päin
Imperialismi on myös analyyttinen työkalu kansainvälisten suhteiden ja valtapolitiikan tutkimiseen Taloudellinen ~ Poliittinen ~ Sosiaalinen ~ ja Kulttuuri-imperialismi Useimmat teoriat käsittelevät eurooppalaista / länsimaista imperialismia, erit. 1800-luvulta alkaen Makrohistoriat: esim. yhden imperiumin historia Aluetutkimukset: esim. Länsi-Afrikka, Etelä-Aasia Vertailevat tutkimukset: kahta tai useampaa imperiumia vertailevat Globaalit analyysit: esim. taloushistorioitsijat, yhteiskuntatieteilijät
Lat. colonia, viljeys (antiikin Roomassa) < roomalaisten uudisasutus vieraalla tai vasta valloitetulla alueella Kreikan apoikia, asutus kaukana omasta valtiosta (polis / metropolis) Kolonialismi käyttöön vasta 1850-luvulla Valtajärjestelmä 1. Siirtokuntien perustamispyrkimys 2. Talouspolitiikka, jonka tarkoituksena on saada siirtomaista mahdollisimman suuri hyöty emämaalle 3. Imperialismiin liittyvä poliittinen ajattelutapa, joka korostaa siirtomaiden omistusta maailmanvallan ylläpidon edellytyksenä. Ks. esim. Kazanjian, David 2014: Colonial. In Hendler, Glenn & Burgett, Bruce (eds.) Keywords for American Cultural Studies. New York: New York University Press, s. 48 53.
Kolonioiden ja metropolin (keskukset) vaihtelevat suhteet Merelliset imperiumit: merentakaiset koloniat; esim. Iso-Britannia, Hollanti Mannerimperiumit: esim. Venäjä, Itävalta-Unkari Robert Young: Imperialismi toimii keskuksesta käsin, kolonialismilla ei ole poliittista fokusta.
Imperiumien ekspansio 1) rajakolonisaatio (esim. Venäjä, Pohjois- Amerikka) 2) merentakainen siirtokuntakolonisaatio (esim. Antiikin Kreikka, engl. siirtokunnat Amerikassa) 3) valkoisten uudisasutuskolonisaatio (esim. Ranskan Algeria, brittien Kenia, Rhodesia, Etelä-Afrikka) > valkoiset vähemmistönä
Map of colonial empires throughout the world in 1914. Map of colonial empires throughout the world in 1800. Source: Colonialism. Wikipedia.