Alihankintayritysten turvallisuusarviointi
Sisältö Alihankintayritysten turvallisuusarviointi... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus ja tavoite... 3 prosessi... 3 kysymysten tarkennukset... 4 1. Turvallisuus johtamisessa... 4 2. Turvallisuuden hallinta... 5 3. Turvallisuusosaamisen kehittäminen... 7 Tilaajavastuu... 7 Turvallisuusarviointi... 8 Turvallisuusarvioinnin kysymykset... 9 Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, teollisuusryhmä Teksti: Kari Ritolahti Taitto: Innocorp Oy ISBN 978-951-810-484-4 (pdf)
Alihankintayritysten turvallisuusarviointi Johdanto Turvallisen työpaikan perusedellytys on, että kaikki osapuolet toimivat turvallisia työmenetelmiä käyttäen. Hyvään tulokseen turvallisten toimintatapojen kehittämisessä päästään, kun tilaaja ja palvelutoimittaja tekevät jatkuvasti yhteistyötä. Tämän tueksi ja apuvälineeksi on laadittu arviointikysymysten sarja sekä tukimateriaali arvioitsijoille. Tarkoitus ja tavoite Alihankinta- ja palveluyritysten turvallisuusarvioinnilla on tarkoitus kannustaa tilaajayritysten yhteistyökumppaneita kehittämään työterveyttä ja -turvallisuutta edistäviä toimintatapoja. Tavoitteena on nostaa yhteisen työpaikan turvallisuustasoa, vähentää tapaturmia ja vaaratilanteita sekä edistää nolla vahinkoa -ajattelutapaa. Arvioinnin avulla siirretään turvallisuusajattelua ennakoivaan suuntaan tekemällä havaintoja turvallisuuden kehittämisestä ja toteuttamalla korjaavat toimenpiteet, ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Tavoitteena on myös auttaa työn tilaajaa toimittajavalinnoissa ja saamaan palautetta omasta toiminnastaan yhteisissä toiminnoissa. prosessi voidaan toteuttaa tilaajayrityksen aloitteesta tai toimittajayrityksen pyynnöstä. Arvioitavalle yhteistyökumppanille esitellään arviointiin liittyvät asiat ja vaiheet, kerrotaan itsearvioinnin osuudesta ja lähetetään arviointikysymykset. Arvioitava yritys tekee itsearvioinnin ja lähettää tuloksen tilaajalle. Tämän jälkeen yhteisessä katselmuksessa käydään kysymykset läpi ja tarkennetaan niitä tarvittavilta osin yhteisen näkemyksen mukaisesti sekä kirjataan korjaavat toimenpiteet ja niiden toteutukselle aikataulu. Arvioinnissa on korjaavia toimenpiteitä mahdollista kirjata kummallekin osapuolelle, ja kumpikin huolehtii osaltaan niiden toteuttamisesta. Arvioinnista syntyvä dokumentti päivätään ja allekirjoitetaan. dokumentista jää kummallekin osapuolelle oma kappale. Uudelleenarviointi voidaan tehdä toimittajayrityksen pyynnöstä tai silloin, jos varsinaisessa arvioinnissa on raportoitu sellaisia poikkeamia, jotka edellyttävät uudelleenarviointia tai ns. tarkastusarviointia. prosessi kaaviona Syntyy tarve turvallisuusarvioinnille Tilaaja ottaa yhteyttä palvelutoimittajaan tai palvelutoimittaja ottaa yhteyttä tilaajaan ja ehdottaa arviointia in liittyvät menettelyt käydään läpi: - itsearviointi - yhteinen arviointi - aikataulut Palvelutoimittaja suorittaa itsearvioinnin Tilaaja lähettää arviointikysymykset palvelutoimittajalle Tilaaja ja palvelutoimittaja suorittavat yhdessä varsinaisen arvioinnin toimittajan tekemän itsearvioinnin pohjalta Kirjataan korjaavat toimenpiteet ja toteutusaikataulu dokumentit molemmille osapuolille Sovitaan mahdollisesta tarkastusja uudelleenarvioinnista Työturvallisuuskeskus 3
kysymysten tarkennukset 1. Turvallisuus johtamisessa 1.1 Miten työsuojelupäällikölle kuuluvat velvollisuudet on yrityksessä toteutettu? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Onko yritykseen nimetty työsuojelupäällikkö? Onko yrityksessä selvyys työturvallisuuslainsäädännössä määritellyistä työsuojelupäällikön tehtävistä? Onko työsuojelupäällikkö saanut tehtävään liittyvää koulutusta? Onko työsuojelupäällikön tehtävät määritelty? Pystyykö työsuojelupäällikkö antamaan yrityksen henkilöstölle työturvallisuuteen liittyvää koulutusta? Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 2006/44, 5 luku, 28. 1.2 Miten työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytykset on yrityksessä hoidettu? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Onko yritykseen valittu työsuojeluvaltuutettu? Onko yrityksessä selvyys työturvallisuuslainsäädännössä määritellyistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä? Onko työsuojeluvaltuutettu saanut tehtävään liittyvää koulutusta? Onko työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja tähän tarvittava työaika määritelty? Pystyykö työsuojeluvaltuutettu antamaan yrityksen henkilöstölle työturvallisuuteen liittyvää koulutusta? Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 2006/44, 5 luku, 29. 1.3 Miten yrityksen työterveyshuolto on järjestetty? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, onko yrityksellä sopimus jonkin työterveyshuoltopalvelun kanssa: Onko työterveyshuollolla vuosittainen toimintasuunnitelma ja seurataanko sen toteutumista? Toimivatko henkilöstön säännölliset terveystarkastukset? Tehdäänkö tarkastuksissa esille tulleille asioille parannussuunnitelmat toimenpiteistä? Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 2 luku työnantajan velvollisuudet ja 6 luku, työterveyshuollon palveluista sopiminen. 1.4 Millä tasolla ovat yrityksen tapaturmaja sairauspoissaolot? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, millaista seuranta- ja tilastotietoa yrityksellä on sairauspoissaoloista: Paljonko on poissaolopäiviä/henkilö ja poissaoloja/yritys? Onko mahdollisista ammattitautitapauksista ja niistä aiheutuneista korjaavista toimenpiteistä seurantatietoja? Ovatko sairauspoissaolot ja tapaturmapoissaolot todettavissa erillisistä tilastoista? Onko sairauspoissaolot eritelty tilastoihin mahdollisesti syyluokituksen mukaisesti? 1.5 Miten yritys käsittelee sattuneet vaaratilanteet ja tapaturmat? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Kuinka yritys hyödyntää vaaratilanteisiin ja tapaturmiin liittyvän tutkintatiedon perehdyttämisessä ja koulutuksissa? Onko korjaaville toimenpiteille tehty suunnitelmat ja määritetty vastuuhenkilöt? Seurataanko korjaavien toimenpiteiden toteutumista? 1.6 Millä tasolla on yrityksen ensiapuvalmiudet? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, millaisella tasolla ovat yrityksen henkilöstön ensiapuvalmiudet: Onko ensiapukoulutuksen taso arvioitu vastaamaan yrityksen henkilöstön toteuttamien työtehtävien vaatimustasoa yhdessä työterveyshuollon kanssa? Millaista ensiapukoulutusta henkilöstölle on järjestetty, esim. SPR:n EA1 tai EA2? Miten iso osa henkilöstöstä on saanut EA-koulutuksen? Ovatko hankitut EA-valmiudet ajan tasalla ja koulutukset voimassa? Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 3 luku, 12, kohta ensiapu. Sosiaalija terveysministeriön opas Ensiapuvalmius työpaikoilla. 4 Työturvallisuuskeskus
1.7 Miten yrityksessä on järjestetty työaikakirjanpito? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, millainen käytäntö yrityksellä on seurata henkilöstön työaikakertymää huomioiden säännöllinen työaika sekä ylityökertymät: Huolehditaanko mahdollisten ylityökertymien lakisääteisistä rajoista ja kuinka asiaa seurataan? Työaikalain 1996/605 mukaisesti ylityön enimmäismäärät: Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. 1.8 Miten yrityksessä on järjestetty työturvallisuuslainsäädännön edellyttämä työsuojelun yhteistoiminta? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten yrityksessä on järjestetty työturvallisuuslain edellyttämä yhteistoiminta työnantajan ja eri henkilöstöryhmien välillä. Onko yrityksessä koottu työsuojelutoimikunta, jossa eri henkilöstöryhmät ovat edustettuina, tai mahdollisesti muodostettu vastaava ryhmä/työryhmä, joka käsittelee yrityksen työturvallisuuden yhteisiä asioita ja kokoontuu säännöllisesti? Onko yrityksessä muodostettu minkäänlaista yhteistä käytäntöä, jossa yhteisiä turvallisuusasioita käsiteltäisiin ja kirjattaisiin? Keskustellaanko työturvallisuuteen liittyvistä asioista työntekijän/-tekijöiden ja esimiehen kanssa? Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44, 5 luku, 22 Yhteistoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen. Tässä luvussa säädetyn yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijän välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. 2. Turvallisuuden hallinta 2.1 Miten yritys on tiedostanut toimintaansa ja henkilöstöönsä liittyvät haitta- ja vaaratekijät sekä arvioinut niihin liittyvät riskit? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Onko henkilöstölle omaa ohjeistusta ja koulutusta, jonka avulla työtehtäviin liittyviä vaaratilanteita osataan tunnistaa ja arvioida niihin liittyviä riskejä? Kirjataanko tunnistettuja vaaroja ja riskejä sekä hyödynnetäänkö niitä perehdyttämisessä ja ohjeistuksessa? Seurataanko henkilöstön osaamistason kehitystä vaara- ja riskitekijöiden vähentämisessä? Pidetäänkö koulutuksiin osallistuneista kirjaa? Onko koulutetuilta otettu allekirjoitukset osallistumisesta? 2.2 Miten yritys on huolehtinut käyttämiensä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta ja käyttökunnosta? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten yritys on huolehtinut käyttämiensä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta sekä näihin liittyvistä tarkastuksista: Onko koneisiin ja laitteisiin liittyvät määräaikaistarkastukset toteutettu ja miten ne on dokumentoitu? Onko tarkastuksille suunnitelma ja seuranta? Ovatko koneet ja laitteet säännöllisen huollon piirissä, ja kuinka mahdollisista vioista ilmoitetaan? Onko henkilöstölle annettu koneiden ja laitteiden käyttökoulutusta, onko koulutus suunnitelmallista ja miten koulutusta ylläpidetään ja dokumentoidaan? Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008. Työturvallisuuskeskus 5
2.3 Miten yritys varmistaa henkilöstön pätevyyden tulitöihin, ja miten tulitöitä kontrolloidaan? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Onko teollisuuteen liittyvät vaarat ja riskit tunnistettu tulitöitä tehtäessä? Miten erilaisissa teollisuuden tiloissa tarvittava tulitöihin liittyvä osaaminen on varmistettu? Onko henkilöstö saanut tulitöihin liittyvän peruskoulutuksen, ja onko tulitöihin liittyvän kaluston käytön osaaminen riittävällä tasolla? Onko yrityksellä omaa sisäistä koulutusta vaara- ja riskitekijöiden hallitsemiseksi? Pidetäänkö koulutuksiin osallistuneista kirjaa? Onko koulutetuilta otettu allekirjoitukset osallistumisesta? Pelastuslaki 379/2011 ja vähimmäisvaatimukset SFS 5900/2011. 2.4 Miten varmistetaan sammutuskaluston huolto ja määräaikaistarkastukset sekä henkilöstön alkusammutustaidot? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Huolehditaanko tulitöihin liittyvän kaluston kunnosta ja käyttövarmuudesta? Millä tasolla on yrityksen henkilöstön alkusammutusosaaminen? Onko yrityksen paloturvallisuustaso ja esim. henkilöstön koulutus sekä ohjeistus yrityksen oman vakuutusyhtiön määrittämällä tasolla ja sen vaatimusten mukainen? Pelastuslaki 379/2011 ja tämän edellyttämät toiminnot osana pelastussuunnitelmaa. 2.5 Miten yrityksessä huolehditaan järjestyksestä ja siisteydestä? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, onko yrityksen henkilöstölle järjestetty ympäristösuojelukoulutusta ja onko henkilöstön käytettävissä selkeät ohjeet jätteiden käsittelystä: Onko koulutuksen jatkuvuudelle suunnitelma ja kirjataanko osallistujat? Onko yrityksessä käytössä jokin käytännön järjestelmä tai työkalu järjestyksen ja siisteyden ylläpitämiseksi? 2.6 Miten yrityksessä huolehditaan jätehuollosta omalla työpaikalla ja tilaajan työkohteessa? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten yritys on huolehtinut jätehuollon järjestelyistä: Miten yrityksessä on käytännössä järjestetty jäteastiat ja niiden sijoitus sekä merkinnät? Onko jätehuolto ohjeistettu, ja ovatko ohjeet helposti käytettävissä? Onko henkilöstö saanut perehdytystä jätehuoltoon liittyviin asioihin, miten perehdytys on dokumentoitu ja miten sitä ylläpidetään? Onko ongelmajätteille ohjeistus ja erilliset jäteastiat? Miten jätteiden muodostumista ennalta vähennetään? Jätelaki 646/2011. 2.7 Miten yritys on varmistanut riittävän tiedon saannin tilaajalta pystyäkseen toimimaan turvallisesti tilaajan toimipaikalla? Tiedetäänkö esim. tilaajan työlupakäytäntö ja tilaajan määrittelemät luvanvaraiset työt? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Tiedetäänkö luvanvaraiset työt ja työlupakäytännöt? Kuinka hyvin yritys on tietoinen oikeuksistaan saada tietoa tilaajalta turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä? Miten yritys on osoittanut kiinnostuksensa saadakseen tietoa, ja kuinka on toimittu? Onko tilaajan suunnalta saatu riittävästi tietoa siitä, mitä yritykseltä edellytetään, jotta turvallinen toiminta on mahdollista? Onko tietojen vaihto tilaajan kanssa riittävää, ja miten siitä edelleen kerrotaan henkilöstölle (tai/ja kohteessa työskenteleville)? Miten yritys on tiedottanut oman toimintansa vaikutuksista yhteisellä työpaikalla? Onko työhön ja työolosuhteisiin liittyviä vaaroja tunnistettu ja niiden riskejä arvioitu? Onko yhteisellä työpaikalla toimittaessa selvitetty esim. hätätilanteisiin liittyvät kokoontumispaikat? Onko toimittajayrityksen henkilöstö saanut tilaajan turvainfon ennen töiden aloittamista? Työturvallisuuslaki 738/2002, 50 tiedottaminen ja yhteistoiminta yhteisellä työpaikalla. 6 Työturvallisuuskeskus
2.8 Miten yritys on selvittänyt oman toimintansa vaikutukset yhteisen työpaikan turvallisuuteen, ja toimiiko se tämän edistämisessä? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten yrityksessä on tiedostettu oman toimintansa vaikutukset yhteisen työpaikan turvallisuuteen ja miten yritys toimii yhteisen työpaikan turvallisuuden edistämisessä: Onko yrityksen henkilöstö perehdytetty siihen, kuinka toimitaan sellaisella työpaikalla, jossa on useamman yrityksen henkilöstöä yhtäaikaisesti töissä? Onko tällaisten tilanteiden vaaroja tunnistettu ja onko niihin liittyviä riskejä arvioitu? Tiedetäänkö, miten oman toiminnan vaikutuksista tulee tiedottaa yhteisen työpaikan eri osapuolille, onko esim. tilaajan puolelta annettu tähän ohjeita? Yhteisen työpaikan eri osapuoliin vaikuttavia työvaiheita ovat esim. pinnoitustyöt, maalaukset, hiekkapuhallukset, pesut jne. sekä yleensä sellaiset työt, joista voi aiheutua merkittävää melua, pitoisuuksia ilmaan, kulkuesteitä, kulkureittimuutoksia, tarpeita työvaiheistukseen tai aikataulutukseen. Työturvallisuuslaki 738/2002, 49 yhteisellä työpaikalla toimivien huolehtimisvelvoite. 3. Turvallisuusosaamisen kehittäminen 3.1 Miten yritys perehdyttää ja opastaa henkilöstönsä yritykseen sekä työn turvalliseen tekemiseen, myös tilapäisen työvoiman, kuten lomittajat ja vuokratyövoiman tai ulkomaankieliset työntekijät? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten yritys on järjestänyt henkilöstönsä koulutukset: Miten on järjestetty ammatillisen osaamisen koulutukset ja tason ylläpito sekä tähän liittyvä suunnitelma? Miten on järjestetty turvallisuuskoulutukset ja suunnitelmat? Pidetäänkö koulutuksiin osallistuneista kirjaa? Onko koulutetuilta otettu allekirjoitukset osallistumisesta? Mitkä turvallisuuden perustarpeet henkilöstölle on koulutettu? 3.2 Miten yrityksessä huolehditaan työturvallisuuskoulutuksista? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, ovatko yrityksen esimiehet ja muu henkilöstö saaneet riittävästi sellaista koulutusta, jonka avulla heillä on mahdollisuus tiedostaa ja ymmärtää turvallisuuteen liittyvät vastuunsa toimia omissa tehtävissään turvallisuuden kannalta esimerkillisesti edistää ja kehittää turvallisuutta yrityksen toiminnoissa. 3.3 Miten yrityksessä huolehditaan kemikaalien käyttöön liittyvistä koulutuksista? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, onko henkilöstön työtehtäviin liittyvissä tilanteissa tunnistettu kemikaalien vaaratekijät: Onko tunnistetuista vaaratekijöistä suoritettu riskien arviointi? Onko henkilöstö saanut perehdytystä turvallisesta kemikaalien käsittelystä? Miten yritys on huolehtinut kemikaalien käsittelyssä tarvittavista henkilönsuojaimista ja niiden käyttökoulutuksesta? Onko tilaajan käyttämistä kemikaaleista saatu riittävästi tietoa? Tilaajavastuu Tilaajavastuulain (1233/2006) velvoitteet ja valvonta. Tilaajavastuulain mukaan alihankintaa ja vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee selvittää taustatiedot alihankkijoistaan. Tiedot eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Tilaajavastuulaki koskee sellaisia työsuhteita ja urakoita, jotka kestävät yli 10 päivää ja ylittävät arvoltaan 7 500 euroa. Tilaajavastuulain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Sen laiminlyönnistä voidaan määrätä sakkoa. Vastuullinen palveluja toimittava yritys raportoi tilaajalle seuraavat tiedot: arvonlisävelvollisten rekisteritieto työnantajarekisteritieto ennakkoperintärekisteritieto verovelkatieto eläkevakuutustieto työehtosopimustieto vastuuhenkilötarkistus kaupparekisteriote. Työturvallisuuskeskus 7
Turvallisuusarviointi Yrityksen tiedot Tiedot ovat luottamuksellisia Yritys Toimipaikka Osoite Y-tunnus Vastaaja Asema yrityksessä Arvioitsija Osallistujat Paikka ja päiväys Tilaajavastuu Yritys on toimittanut tilaajavastuulain 1233/2006 edellyttämät tiedot tilaajalle. Arvonlisäverollisten rekisteritieto Työnantajarekisteritieto Ennakkoperintärekisteritieto Verovelkatieto Eläkevakuutustieto Työehtosopimustieto Vastuuhenkilötarkastus Kaupparekisteriote 8 Työturvallisuuskeskus
Turvallisuusarvioinnin kysymykset Pienet ja keskisuuret yritykset 1. Turvallisuus johtamisessa Merkitse x valitsemasi vaihtoehdon kohdalle, vain yksi kohta. 1.1 Miten työsuojelupäällikölle kuuluvat velvollisuudet on yrityksessä toteutettu? Laki työsuojelun valvonnasta, 2006/44, 5 luku, 28 Työsuojelupäällikköä ei ole nimetty. Yrityksessä on nimetty työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikkö on nimetty ja suorittanut työsuojelun peruskurssin tai vastaavan työsuojelukoulutuksen. Työsuojelupäällikkö ylläpitää sekä kehittää työsuojelun yhteistoimintaa yhdessä henkilöstön ja tilaajayritysten kanssa. Työsuojelun yhteistoiminnan kehittäminen on tavoitteellista. 1.2 Miten työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytykset on yrityksessä hoidettu? Laki työsuojelun valvonnasta, 2006/44, 5 luku, 29 37 Työsuojeluvaltuutettua ei ole valittu. Työsuojeluvaltuutettu on valittu. Työsuojeluvaltuutettu on valittu ja saanut tehtävään liittyvää koulutusta, ja tehtävien hoitaminen työaikana on mahdollista. Työsuojeluvaltuutettu on valittu ja toimii aktiivisesti työturvallisuuden asiantuntijana sekä kouluttaa ja tukee työyhteisöä työturvallisuusasioissa. Työturvallisuuskeskus 9
1.3 Miten yrityksen työterveyshuolto on järjestetty? Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 2 luku Työterveyshuoltoa ei ole järjestetty. Työterveyshuolto on järjestetty lainmukaisesti ja terveystarkastukset on aloitettu tai osittain tehty. Työterveyshuolto on järjestetty ja palveluiden tarkoituksenmukaisuutta käydään läpi määräajoin, terveystarkastukset on tehty, työterveyshuollon työpaikkakäyntejä on tehty ja työoloihin on tehty joitain parannuksia työterveyshuollon suositusten perusteella. Työterveyshuolto pohjautuu toimintasuunnitelmaan, johon sisältyvät lain asettamat palvelut, sekä palvelutason sisällön toimivuutta seurataan ja verrataan käytännön tarpeisiin ja suunnitelmaa kehitetään tarpeenmukaiseksi säännöllisesti toimivassa yhteistyössä. Työperäiset altisteet tunnetaan ja henkilöstöön kohdistuvat kuormitukset on kirjattu ja ovat jatkuvassa seurannassa. 1.4 Millä tasolla ovat yrityksen tapaturma- ja sairauspoissaolot? Poissaoloja ei lasketa tai ei tiedetä. Poissaoloja seurataan tilastojen avulla. Poissaoloja seurataan tilastojen avulla ja tasoa pyritään alentamaan tavoitteellisesti. Poissaolot ovat alhaisella tasolla systemaattisen toiminnan ansiosta, ja tavoitteisiin pääsemistä seurataan säännöllisesti. 1.5 Miten yritys käsittelee sattuneet vaaratilanteet ja tapaturmat? Vaaratilanteita ja tapaturmia ei tutkita eikä dokumentoida. Vaaratilanteet ja tapaturmat tutkitaan ja kirjataan. Vaaratilanteiden ja tapaturmien tutkinnan perusteella sovitaan toimenpiteet. Yritys pyrkii tavoitteellisesti ja määrätietoisesti vähentämään tapaturmia sekä seuraa tavoitteiden toteutumista. 10 Työturvallisuuskeskus
1.6 Millä tasolla on yrityksen ensiapuvalmiudet? Henkilöstön ensiapuvalmiutta ei tiedetä. Ajan tasalla oleva ensiapuvalmius on vähintään yhdellä henkilöllä tai n. 10 %:lla henkilöstöstä. EA-koulutetuista on luettelo henkilöstön käytettävissä. Ensiaputarvikkeita on henkilöstön käytettävissä. Ajan tasalla oleva ensiapuvalmius on vähintään kahdella henkilöllä tai n. 20 %:lla henkilöstöstä. Yritys on asettanut tavoitteen EA-koulutuksen tasosta, ja sen toteutumista seurataan. Ensiaputarvikkeiden riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus on arvioitu esim. työterveyshuollon kanssa, ja ensiaputarvikkeet ovat henkilöstön käytettävissä. Ajan tasalla oleva ensiapuvalmius on yli viidellä henkilöllä tai yli 30 %:lla henkilöstöstä. Yritys on asettanut tavoitteen EA-koulutuksen tasosta, ja sen toteutumista seurataan. Ensiaputarvikkeiden riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus on arvioitu, ja ensiaputarvikkeet ovat henkilöstön käytettävissä. 1.7 Miten yrityksessä on järjestetty työaikakirjanpito? Työaikalaki 1996/605 Työajan seurantaa ei ole. Henkilöstön työtunneista pidetään kirjaa. Henkilöstön työtunneista pidetään kirjaa, ja resurssisuunnittelu on tilannekohtaista. Työaikakirjanpidossa ja systemaattisessa resurssisuunnittelussa ennakoidaan mahdolliset tulevat ylitykset ja siten tasataan työkuormitushuippuja. 1.8 Miten yrityksessä on järjestetty työturvallisuuslainsäädännön edellyttämä työsuojelun yhteistoiminta? Laki työsuojelun valvonnasta, 2006/44, 5 luku, 22 27 Yhteistoimintaa ei käytännössä ole. Yhteistoiminnan perustoiminnot on määritetty ja käsitelty henkilöstön kanssa, mutta toiminta on satunnaista. Yhteistoiminta on säännöllistä, ja henkilöstö on hyvin mukana toiminnassa. Toiminta on jatkuvaa, sitä kehitetään turvallisuusnäkökohdista ja se ohjaa yrityksen turvallisuuskehitystä. Työturvallisuuskeskus 11
2. Turvallisuuden hallinta 2.1 Miten yritys on tiedostanut toimintaansa ja henkilöstöönsä liittyvät haitta- ja vaaratekijät sekä arvioinut niihin liittyvät riskit? Työhön liittyviä haitta- ja vaaratekijöitä ei ole tunnistettu. Työhön liittyviä haitta- ja vaaratekijöitä on tunnistettu, mutta niistä aiheutuvia riskejä ei ole arvioitu. Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja riskien arviointi on tehty, mutta se ei ole jatkuvaa toimintaa. Korjaavat toimenpiteet kirjataan. Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja riskien arviointi ovat kattavaa, ja ne ovat kiinteä osa yrityksen toimintatapaa. Korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Työkohtainen suunnittelu ja turvallisuusarviointi ennen työn aloitusta on käytössä. 2.2 Miten yritys on huolehtinut käyttämiensä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta sekä käyttökunnosta? Koneiden ja laitteiden kunnonseurantaa tai tarkastuksia ei erityisesti tehdä. Koneiden ja laitteiden kunnonseuranta ja tarkastukset ovat satunnaisia samoin kuin kirjaukset. Käyttöönottotarkastuksia tehdään satunnaisesti. Kone- ja laiteturvallisuudesta huolehditaan säännöllisesti sekä tarkastukset kirjataan. Koneiden ja laitteiden käyttöönottotarkastukset ovat jatkuvaa käytäntöä. Kone- ja laiteturvallisuuden korkeaa tasoa ja niiden työtehtäviin soveltuvuutta pidetään yllä. Tarkastukset ja tietokanta sekä säännölliset huollot ovat osana jatkuvaa toimintaa. Koneita tai laitteita käyttöön otettaessa tehdään aina lyhyt käyttöönottotarkastus. 2.3 Miten yritys varmistaa henkilöstön pätevyyden tulitöihin, ja miten tulitöitä kontrolloidaan? Tulitöitä ei erityisesti kontrolloida eikä tulityökorttien voimassaoloa tiedetä. Yrityksessä ylläpidetään kirjaa voimassa olevan tulityökortin omaavista henkilöistä. Tulityölupakäytäntöön liittyvät asiat tunnetaan käytännössä, tulityöt ovat suunnitelmallista toimintaa ja olosuhteet varmistetaan aina ennen luvan alaisen työn aloittamista. Yritys pitää luvat ja koulutuksen ajan tasalla, tekee tulityösuunnitelmat sekä asettaa tavoitteet tulitöiden turvallisuuden toteutumisesta ja seuraa näiden toteutumista. Yritys kehittää tulityöturvallisuutta yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 12 Työturvallisuuskeskus
2.4 Miten varmistetaan sammutuskaluston huolto ja määräaikaistarkastukset sekä henkilöstön alkusammutustaidot? Henkilöstöä ei ole alkusammutuskoulutettu. Huoltoa ja tarkastuksia ei järjestetä eikä kuntoa ja määrää tiedetä. Henkilöstöä ei ole alkusammutuskoulutettu. Sammuttimet toimitetaan huoltoon, kun huomataan päiväyksien vanhentuneen. Henkilöstö on alkusammutuskoulutettu. Sammuttimet kartoitettu ja ovat säännöllisen huollon ja seurannan piirissä. Henkilöstö on alkusammutuskoulutettu. Sammuttimien laatu ja riittävä määrä on arvioitu. Huollon ja määräaikaistarkastusten tarve osataan ennakoida. 2.5 Miten yrityksessä huolehditaan järjestyksestä ja siisteydestä? Järjestykseen ja siisteyteen ei juurikaan panosteta. Järjestykseen ja siisteyteen panostetaan satunnaisesti kuormitustilanteen mukaan. Järjestyksen ja siisteyden ylläpitoa toteutetaan esimerkiksi erikseen määriteltyinä päivinä. Järjestyksen ja siisteyden ylläpito on jokaisen henkilöstöön kuuluvan perustoimintaa osana työtehtävää, ja tasoa seurataan säännöllisesti, esim. määritellyn siisteysindeksin avulla. 2.6 Miten yrityksessä huolehditaan jätehuollosta omalla työpaikalla ja tilaajan työkohteessa? Jätelaki 646/2011 Jätehuolto on järjestetty, ja yrityksellä on jäteastia. Jätehuollosta on sopimus, ja yrityksestä löytyy oikein merkityt jäteastiat kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä määritellyille jätteille. Jätehuollosta on sopimus, ja yrityksestä löytyy oikein merkityt jäteastiat kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä määritellyille jätteille. Henkilöstöllä on ohjeet jätteiden lajitteluun toimipaikassaan, ja he osaavat toimia tilaajan kohteissa tilaajan antamien ohjeiden mukaisesti. Henkilöstö tuntee omassa toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet (ongelmajätteet), ja ne huolehditaan asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Hankinnoissa, työn suunnittelussa ja työn tekemisessä huomioidaan jätteen synnyn ennaltaehkäisy kaikissa vaiheissa. Jätehuollosta on sopimus, ja yrityksestä löytyy oikein merkityt jäteastiat kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä määritellyille jätteille. Henkilöstö on koulutettu jätteiden lajitteluun, ja he osaavat toimia oikein asiakaskohteissa sekä tarvittaessa selvittää oikeat menettelyt. Henkilöstö tuntee omassa toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet, ja ne huolehditaan säännöllisesti asianmukaiseen käsittelyyn. Vaarallisista jätteistä (ongelmajätteistä)) on kirjanpito ja pois toimitetuista löytyy siirtoasiakirjat (säilytettävä 3 vuotta). Työturvallisuuskeskus 13
2.7 Miten yritys on varmistanut riittävän tiedon saannin tilaajalta pystyäkseen toimimaan turvallisesti tilaajan toimipaikalla? Tiedetäänkö esim. tilaajan työlupakäytäntö ja tilaajan määrittelemät luvanvaraiset työt? Yritys ei ole selvittänyt tilaajalta tietoja työn turvallisesta toteuttamisesta. Yritys ja tilaaja ovat käyneet tiedot läpi sopimustasolla, jotta turvallinen toiminta on mahdollista, ja asia on dokumentoitu. Yritys on selvittänyt työhön ja työkohteeseen liittyviä turvallisuusnäkökulmia ja pyytänyt tarvittaessa tilaajalta opastustoimenpiteitä. Yritys asettaa tavoitteita tiedon saannille tilaajalta ja pyytää niitä aktiivisesti. Yritys selvittää aina kyseiseen työhön liittyvät erityispiirteet ja turvallisuustekijät. Turvallisuuden toteutumista seurataan säännöllisesti ja asiat dokumentoidaan myös oppimistarkoituksessa. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 2.8 Miten yritys on selvittänyt oman toimintansa vaikutukset yhteisen työpaikan turvallisuuteen, ja toimiiko se tämän edistämisessä? Yritys ei ole miettinyt vaikutuksiaan eikä ole määritellyt mitään toimenpiteitä. Yritys on selvittänyt vaikutuksensa, tunnistanut vaaratekijöitä ja tekee satunnaisia toimenpiteitä turvallisuuden edistämiseksi. Yritys asettaa tavoitteita toimintansa vaikutuksista, on tunnistanut vaaratekijöitä sekä arvioinut riskejä ja toimii aktiivisesti tilaajan kanssa turvallisuuden edistämiseksi yhteisellä työpaikalla. Yritys arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa sekä yhteistyön toimivuutta yhteisellä työpaikalla yhdessä tilaajan kanssa. Yritys arvioi omasta toiminnastaan aiheutuvia riskejä ja käy ne läpi henkilöstönsä kanssa. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 14 Työturvallisuuskeskus
3. Turvallisuusosaamisen kehittäminen 3.1 Miten yritys perehdyttää ja opastaa henkilöstönsä yritykseen sekä työn turvalliseen tekemiseen, myös tilapäisen työvoiman, kuten lomittajat ja vuokratyövoiman tai ulkomaankieliset työntekijät? Henkilöstöä ei perehdytetä eikä opasteta. Perehdytyskäytännöt ovat olemassa. Perehdytystä tehdään ja käytännöt sekä osallistuminen ovat kirjattu. Perehdyttäminen ja opastus on järjestelmällistä, ja turvallisuus on kiinteä osa työntekijän perehdyttämistä. Perehdyttäminen tehdään myös työtehtävien tai olosuhteiden muuttuessa. Menettelyä on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 3.2 Miten yrityksessä huolehditaan työturvallisuuskoulutuksista? Esimiehet eivät ole perehtyneet työturvallisuuteen. Esimiehet ovat saaneet esimiehille suunnattua työturvallisuuskoulutusta, joka sisältää työsuojeluvastuut. Esimiesten lisäksi osa henkilöstöstä on saanut työturvallisuuskoulutusta. Esimiehet ovat saaneet työsuojelun peruskurssia vastaavan koulutuksen, ja koko henkilöstö on saanut työturvallisuuskorttikoulutusta vastaavan koulutuksen. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 3.3 Miten yrityksessä huolehditaan kemikaalien käyttöön liittyvistä koulutuksista? Kemikaalien käyttöön liittyvää koulutusta ei ole pidetty. Henkilöstö on saanut peruskoulutusta kemikaalien turvallisesta käytöstä. Henkilöstö on koulutettu ja pystyy tunnistamaan kemikaalien vaaratekijöitä ja käyttämään käyttöturvallisuustiedotteita. Henkilöstö on koulutettu, kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ovat jatkuvassa käytössä, vaaratekijät tunnistetaan sekä niihin liittyviä riskitekijöitä arvioidaan säännöllisesti. Työturvallisuuskeskus 15
Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi Alihankintayritysten turvallisuusarviointi Julkaisu on laadittu UPA-arviointimenetelmää käyttävien arvioijien tueksi. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä asioita kullakin arviointikysymyksellä on tarkoitus selvittää. Julkaisun toivotaan helpottavan ja yhdenmukaistavan arvioijien työtä sekä edistävän tilaajan ja toimittajan välistä turvallisuusyhteistyötä.