Opettajan opas Martti Heinonen Sanna Jortikka Jukka Kohtamäki Mikko Korhonen Outi Kuusela Aulikki Laine Teuvo Nyberg Matti Palosaari Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Jakson keskeinen sisältö Jaksossa harjoitellaan oman toiminnan merkitystä niin koulussa, kaupungilla kuin netissäkin. Jaksossa tutustutaan myös kaupungissa tai taajamissa eläviin eläimiin ja kasveihin, opetellaan luokittelemaan selkärangattomia eläimiä ja pohditaan kaupunkielämän hyviä ja huonoja puolia. Jaksoaukeaman käsittelyn yhteydessä on hyvä suunnitella ja kirjata oppilaiden omat henkilökohtaiset jaksotavoitteet. JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA Jakson aiheet 1. Takaisin kouluun 2. Sinä voit vaikuttaa 3. Kivierämaa vai vihreä valtakunta 4. Siemenet leviävät monella tavalla 5. Toukat ja tuhatjalkaiset ovat suursyömäreitä 6. Kalalokki kaartelee kaupunkiin 7. Puistot ovat osa kaupunkiluontoa 8. Puiston tammi ruokkii itsensä ja monia muita 4 Ennakkokäsityksiä Oppilaiden ennakkokäsityksiä voi selvittää Oletko miettinyt -kysymysten avulla. Jaksossa esiintyvien eläinten ja kasvien lajintuntemusta voi testata ennen ja jälkeen jakson opiskelua lajintuntemussivujen avulla. 4 Lajiston opettelua virtuaalisesti Internetistä löytyvät Luontoportti ja Pinkka ovat hyvänä apuna eläinja kasvilajien opettelussa. Luontoportissa on perusteelliset kuvaukset Suomen yleisimmät kasveista, linnuista, perhoista ja nisäkkäistä. Siellä on myös tunnistustyökalu, jota voi käyttää itselle vieraan lajin tunnistamiseen. Pinkka on lajintuntemuksen oppimisympäristö. Sieltä löytyvät tavallisimmat kasvi- ja sienilajit kuvina ja niiden lyhyet kuvaukset. Pinkkaa voi käyttää lajintuntemuksen harjoitteluun ja tehdä itselleen tai toiselle oppilaalle testejä lajintuntemuksesta piilottamalla lajinimet kuvien yhteydestä.
Kuvien tarkastelu Kuvaile jaksoaukeaman näkymää. Miten luonto näkyy kaupungissa? Mitä ongelmia liikenne voi aiheut taa? Tunnistatko pikkukuvien kasvin ja linnun? Mitä lintu tekee? OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien siemenet leviävät? Miten toukka muuttuu perhoseksi? TUTKI AUKEAMAN KUVIA: Mitä kiinnostavia asioita kuvissa on? Mitä haluaisit oppia kuvien aiheista lisää? 5 Arviointi Arvioidaan tavoitteiden saavuttamista jakson lopussa kertauksen avulla. Jakson arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon oppilaan toiminnallinen osaaminen muun muassa seuraavissa asioissa: Opiskelutavoitteiden laatiminen, tavoitteiden realistisuus ja työ tavoitteiden saavuttamiseksi. Aloitteellisuus ja omaan ympäristöön vaikuttaminen. Lähiluonnon havainnointi ja lajintuntemus. Tutki ja toimi -töihin osallistuminen. Jakson koe löytyy oppaan lopusta. Kokeeseen kuuluu toiminnallinen tehtävä. Tehtävän voi toteuttaa esimerkiksi näyttämällä selkärangattomien tunnistuspolun luokan valkokankaalla. 5
7 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Oppilas ymmärtää asuinalueiden puistojen ja metsien olevan tärkeitä ihmisten viihtyvyydelle ja muille eliöille tunnistaa puulajeja lehtien perusteella ymmärtää, että lehtipuut puhdistavat kaupunki-ilmaa. Ehdotus oppitunnin kuluksi A. Opetuskeskustelu 1. Oppilaat tuovat koulun pihasta luokkaan kolme puun lehteä. Kiinnitetään lehdet teipillä tai kontaktimuovilla vihkoon ja tunnistetaan oppikirjan Lajintuntemussivujen avulla. 2. Vertaillaan pihalta löytyneitä lehtiä. Keräsikö kukaan havupuun neulasia? Montako eri puulajia lehtien perusteella koulun pihalla kasvaa? Onko puiden joukossa kaupunkien yleisimpiä puulajeja: lehmusta, koivua, pihlajaa ja vaahteraa? 3. Tarkastellaan kuvaparia 7.1. ja 7.2. Miten puisto eroaa metsästä? Onko omassa asuinpaikassa puistoja? Entä kaupunkimetsiä? Ks. Kuvan tarkastelu. 4. Keskustellaan puistojen ja kaupunkimetsien merkityksestä ihmisille ja eläimille. Puut puhdistavat kaupunki-ilmaa ja tarjoavat elinpaikkoja kaupunkilinnuille sekä muille eliöille. Puistot ja metsät ovat tärkeitä virkistyspaikkoja. 5. Keskustellaan oman ympäristön viheralueista. Millaisia puistoja ja metsiä omalla asuinalueella on? Kuinka usein oppilaat käyvät niissä? Mitä he siellä tekevät? Oman ympäristön puistoja ja metsiä voi tarkastella myös ilmakuvasta tai kartasta netin karttapalveluiden avulla. 6. Tehdään taulutyö. 7 PUISTOT OVAT OSA KAUPUNKILUONTOA 30 Kaupunkimetsissä ja puistoissa kasvaa monia puulajeja. Puistoihin istutetaan usein lehmuksia ja muita lehtipuita, sillä ne kestävät kaupunkiilmassa olevia saasteita havupuita paremmin. Lehtipuut pudottavat lehtensä joka vuosi. Näin saasteet eivät pääse kertymään niiden lehtiin samoin kuin havupuiden monivuotisiin neulasiin. Kaupunkien yleisimmät puulajit ovat lehmus, koivu, pihlaja ja vaahtera. 7 ja Katso kuvia ja mieti, miten puisto eroaa metsästä. 7. Puhutaan luonnon ympäristön vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin. Tarkastellaan kuvaa 7.5. Ks. Kuvan tarkastelu. B. Ulos oppimaan 1. Tutkitaan koulun pihan tai läheisen puiston puulajeja. Tunnistetaan puulajeja niiden lehtien perusteella. 2. Tehdään Tutki ja toimi -sivun puistotutkimus kuudessa ryhmässä: puulajit, pensaat, kukkaistutukset, linnut, selkärangattomat, ilma ja äänet, ihmiset. Tutkimuslomakkeet löytyvät liitteestä 7. Jos koulun lähellä ei ole puistoa, voidaan tutkimus tehdä koulun pihasta. 3. Kootaan yhteen kaikkien ryhmien tulokset. Tuloksiin voidaan liittää puiston tai koulun pihan kartta. Sähköiseen esitykseen voidaan liittää valokuvia pihalta. 4. Tulosten käsittely: Mitä tulokset merkitsevät puiston tai pihan käytön kannalta? Viihtyvätkö ihmiset tutkitussa ympäristössä? Kuinka paljon siellä on erilaisia kasvi-ja eläinlajeja? Onko puisto teidän mielestänne viihtyisä? Jos ei ole, miten sitä voisi muuttaa viihtyisäksi? Ottakaa yhteyttä kaupungin puisto-osastoon ja esitelkää heille ehdotuksenne. 30
7.3 Lehmus on kestävä ja saasteita sietävä kaupunkipuu. Puut puhdistavat ilmaa Puiden lehdet keräävät ilmasta ja vapauttavat ilmaan. Ne toimivat ikään kuin kaupunkien keuhkoina. Puut myös puhdistavat kaupungin ilmasta pölyä ja pienhiukkasia, jotka laskeutuvat lehtien pinnalle. Kuvien tarkastelu 7.1 ja 7.2 Puistoissa saattaa kasvaa vain yhtä tai kahta puulajia. Kaupunkimetsät ovat usein monimuotoisempia, enemmän luonnollisen metsäluonnon kaltaisia ja niissä saattaa kasvaa useampaa puulajia. Kaupunkimetsissä risteilee usein ulkoilijoiden käyttämiä polkuja. 7.5 Luonnossa liikkumisen hyviä vaikutuksia ihmisen terveydelle on tutkittu paljon. On todettu, että jo muutaman minuutin luonnossa oleskelu auttaa laskemaan verenpainetta. Mieliala kohenee 20 minuutissa, tunnissa tarkkaavaisuus paranee ja kahdessa tunnissa elimistön puolustuskyky nousee. Suomalaisista 96 % määrittelee itsensä luontoihmiseksi. 7.4 Lehden pinnassa on pienenpieniä ilmarakoja. Niistä kulkee lehteen hiilidioksidia ja vapautuu ilmaan happea. happi hiilidioksidi Hiilidioksidi 31 Taulu Kaupunkipuut Yleisimmät kaupunkipuut: lehmus koivu pihlaja vaahtera Lehtipuut kestävät saasteita havupuita paremmin. Puut puhdistavat ilmasta pölyä ja pienhiukkasia. Puut vapauttavat ilmaan happea. 31
Lisätietoa Metsä tarkoitti aikanaan rajaa tai reunaa, vierasta ja tuntematonta aluetta, johon asuttu alue päättyi. Suomen kansallispuu on rauduskoivu. Rauduskoivua sanotaan myös riippakoivuksi, koska sen oksat riippuvat usein maata kohti. Rauduskoivun tieteellinen nimi Betula pendula tarkoittaa koivua, riippuvaa. Rauduskoivusta kasvaa joskus koristeellista visakoivua. Muita koivulajeja ovat hieskoivu ja vaivaiskoivu. Vaivaiskoivu on pensasmainen, matala. Lehmus on ollut Pohjolassa pyhä puu. Sen on uskottu olevan parantava rakkauden ja hedelmällisyyden tuoja, minkä vuoksi naiset ovat kantaneet lehmuksille lahjoja. Edelleen Virossa ja Karjalassa voi nähdä lehmuksia, joiden juurilla on uhrilahjoja. Tehtävien vastaukset 1. Lehtipuut kestävät saasteita havupuita paremmin, koska ne pudottavat lehtensä syksyisin. Varsinkin lehmus on kestävä kaupunkipuu. Kestävä kehitys Monimuotoiset kaupunkimetsät ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Kun kaupunkimetsän puustossa on montaa eri lajia ja eri-ikäisiä puita sekä lahopuuta, tarjoaa metsä asuinpaikan monelle eliölajille. Esimerkiksi monet lintulajit viihtyvät monimuotoisessa metsikössä. Haavan lehdet lisäävät metsän pohjan emäksisyyttä ja ovat siksi tärkeitä monelle eliölle. Kaupunkimetsissä ja puistoissa on elämää Kaupunkimetsät ja puistot ovat tärkeitä niin ihmisille kuin eläimillekin. Linnut ja monet muut eläimet löytävät metsistä ja puistoista suojaisia pesäpaikkoja sekä ravintoa. Viheralueet ovat myös tärkeitä kulkureittejä eläimille. Ajattele vaikka kettua, joka kulkee kaupungin laidalta toiselle. Se kulkee kaupunkimetsiä ja joutomaita pitkin. Näin se pääsee turvallisemmin määränpäähänsä kuin ihmisiä ja autoja vilisevien torien, siltojen ja teiden kautta. Metsissä risteilee ihmisten tekemiä polkuja ja puistoissa teitä, joilla kaupunkilaiset lenkkeilevät ja ulkoiluttavat koiria. Kaupunkimetsien hoidosta on monia mielipiteitä. Jotkut pitävät siitä, että metsät ovat puistomaisesti hoidettuja, toiset taas haluaisivat antaa metsien olla hoitamatta. 32 Liitteet TIIVISTELMÄ Puut puhdistavat kaupunki-ilmaa. Lehtipuut ovat havupuita kestävämpiä kaupunkipuita. Kaupungin viheralueet ovat tärkeitä niin eläimille kuin ihmisillekin. 7.5 Eräiden tutkimusten mukaan 10 minuutin luonnossa olo laskee verenpainetta ja 20 minuutin jälkeen mieliala kohenee. 1. Miksi lehtipuita suositaan kaupunkien puistoissa? 2. Millaisia puita kasvaa sinun asuinalueellasi? 3. Mitä tekemistä keksisit kuvan 7.5 kaupunkimetsässä? 4. Pidätkö enemmän puistoista vai hoitamattomista kaupunkimetsistä? Miksi? Liite 7: Puistotutkimus Oppilaat jaetaan seitsemään tutkimusryhmään. 1. Puiston puulajit 2. Puiston pensasistutukset 3. Puiston kukkaistutukset 4. Puiston linnut 5. Puiston selkärangattomat 6. Puiston ilma ja äänet 7. Puiston ihmiset Ryhmille jaetaan omat tutkimuslomakkeet. Mennään puistoon tai muuhun tutkimuskohteeseen, jossa on puita, kukkaistutuksia ja pensaita. Kukka- ja pensasistutuksia tutkivien ryhmien kanssa sovitaan minkä kokoinen istutus luetaan yhdeksi istutukseksi. Ryhmät tutkivat omaa aihettaan, merkitsevät vastaukset lomakkeeseen ja ottavat valokuvia tutkimuskohteista. Tutkimuksista valmistellaan video tai esitelmä tai kootaan kaikkien tutkimukset yhteen suureen seinätauluun tai puiston kartalle. 32
TUTKI JA TOIMI ❶ PUITA TUNNISTAMAAN A. Kerää tai kuvaa koulumatkalta tai puistosta siellä kasvavien puiden lehtiä. B. Liimaa ne vihkoosi. Yritä tunnistaa puut oppikirjan, kasvikirjan tai internetin avulla. TARVIKKEET: ❶ liimaa ❷ kamera ❷ PUISTOTUTKIMUS A. Tehkää puistotutkimus pienryhmissä. Ottakaa valokuvia tutkimuskohteista. B. Kootkaa tuloksista seinätaulu, sähköinen esitys tai vaikkapa video. 33 Osista kokonaisuudeksi KU Tehdään luokan seinälle jättipuu aaltopahvista. Liimataan siihen prässättyjä lehtiä. Jokaisessa oksassa voi vaikka olla eri puun lehtiä. KU Vaahteranlehtikruunun voi askarrella paikalla, jossa on paljon vaahteranlehtiä. Yksittäinen lehti taitellaan kahtia. Seuraavan lehden ruoti pistetään läpi taitetusta lehdestä ja kiedotaan edellisen ympärille. Näin jatketaan ja taitellaan nurjalta puolelta lehtiruodit lehtien sisälle. Lehtiä lisätään niin paljon, että kruunu on päänympäryksen mittainen. Työ päätellään työntämällä viimeiset ruodit ensimmäisen lehden läpi. Hae netistä vinkkejä ja ohjeita. Hakusana: vaahteranlehtikruunu. Seuraava oppitunti 8. Puiston tammi ruokkii itsensä ja monia muita 33
[ KAUPUNKIEN PUITA ] lehmus koivu Leikkejä lajintuntemukseen 1. Cocktail-kutsut puulajeilla Jokainen oppilas kerää itselleen yhden puun lehden/kävyn tai siemen. Puun osan lajinimestä tulee oppilaan sukunimi ja hän lähtee esittäytymään toverilleen häntä kätellen ja hänelle sanoen: Hyvää päivää, minä olen Anni Lehmus! Kuka sinä olet? Toinen vastaa: Hyvää päivää, minä olen Matti Kuusi! Hauska tutustua! Oppilaat esittäytyvät samalla tavoin kaikille muille. 2. Puu-kim Laitetaan muutaman puun lehdet/ kävyt/oksanpalat/siemenet maahan. Kerrataan yhdessä kaikkien puulajien nimet. Sitten oppilaat laittavat silmänsä kiinni ja opettaja poistaa yhden esineen. Oppilaat arvaavat tai tietävät mikä puuttuu. Tätä toistetaan muutama kerta niin, että lajinimet muistuvat mieleen. 34 pihlaja vaahtera 3. Mitä puuta ajattelen? Oppilas luettele valitsemansa puun tuntomerkkejä: Sillä on lyhyet neulaset, se on talvellakin vihreä, sillä on pitkät kävyt. Muut arvaavat mitä puuta hän tarkoittaa. 4. Puun kaarna Väritetään lappeellaan olevalla vahaliidulla ohuelle paperinpalalle puun kaarnan kuvio. Paperinpala asetetaan puun rungolle, sopivan vaihtelevaan kohtaan väritettäessä. Vertaillaan papereille syntyneitä kuvioita. Työtä voi jatkaa suuremmaksi kuvistyöksi. 5. Puubingo Oppilas kirjoittaa vihkoonsa neljä puuta lajintuntemussivulta. Opettaja näyttää haluamassaan järjestyksessä sivun puita sanomatta sen nimeä. Oppilas merkitsee rastin, jos on valinnut kyseisen puun. Bingoon tarvitaan neljä rastia. Bingon voi tehdä myös ulkona oikeilla puiden lehdillä. 34
jalava tammi kuusi mänty 35 6. Puuhippa Merkitään narulla puita, niin että merkittyjä puita on yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Yksi jää alueen keskelle ja muut menevät puiden luokse. Puu on turva ja keskellä oleva oppilas on hippa. Yksi oppilas saa olla kerralla yhden puun luona. Hippa huutaa: Metsä palaa!, jolloin kaikki oppilaat vaihtavat puuta. Se, joka jää ilman puuta, on seuraava huutaja. 7. Paikanvaihto Kaikki leikkijät ovat piirissä ja heille jaetaan yksi puukortti tai puun lehti/oksanpala/siemen/käpy. Aloittaja kertoo oman etunimensä ja sen jälkeen jonkin kokemuksen, joka hänellä on kädessään olevasta puulajista. Esimerkiksi: Minun nimeni on Jaana ja olen kiipeillyt kuusessa. Kaikki jotka jakavat kokemuksen, vaihtavat jonkun toisen kanssa paikkaa piirissä. Näin jatketaan kunnes kaikki ovat saaneet kertoa oman kokemuksensa. 35
8 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Oppilas tekee havaintoja puistossa tai pihalla oppii mitä yhteyttämisessä tarvitaan ja mitä siinä syntyy ymmärtää yhteyttämisen merkityksen luonnon kannalta. Ehdotus oppitunnin kuluksi A Opetuskeskustelu 1. Tarkastellaan aukeaman kuvakokonaisuutta. 2. Katsotaan aukeaman kuvia tarkemmin. a. Mitä osia puussa on? Mihin puu tarvitsee eri osia? b. Katsotaan puun juuria ja todetaan, että ne kasvavat laajalla alueella. c. Tarkastellaan puun lehteä. Minkä värinen lehti on? Mitä osia siinä näkyy? Ruoti ja lehtisuonet. d. Todetaan, että vihreä väri kertoo viherhiukkasista, joissa tapahtuu yhteyttäminen. 3. Piirretään taulun kaavio. a. Mitä yhteyttämisessä tarvitaan? Hiilidioksidia, vettä ja auringonvaloa. Mitä siinä syntyy? Sokeria ja happea. b. Miten puu saa näitä aineita? Hiilidioksidia ilmasta lehtien ilmaraoilla ja vettä juurilla maasta. c. Mihin puu käyttää tuottamaansa sokeria? Kasvuun. d. Pohditaan, miltä merkitystä lehtien määrällä on puulle. Mitä enemmän lehtiä, sitä tehokkaammin puu yhteyttää. 8 PUISTON TAMMI RUOKKII ITSENSÄ JA MONIA MUITA 36 Puiston suuri tammi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Se on vuosi vuodelta kasvanut yhä suuremmaksi. Tammella on leveä latvus ja paksu runko. Pituutta sillä jo melkein 20 metriä. Millä eväillä puut oikein kasvavat? ❶ Suuressa tammessa voi olla yli 100 000 lehteä. Jokainen lehti on kiinni oksassa. Lehdissä näkyy lehtisuonia. ❷ Lehti muodostuu pienistä soluista. Solujen sisällä on viherhiukkasia. ❸ Lehden alapinnan ilmaraoilla puu ottaa ilmasta hiilidioksidia. ❹ Juurilla puu ottaa vettä ja siihen liuenneita ravinteita. Närhi syö tammen siemeniä eli terhoja. Samalla se auttaa tammea leviämään. ❺ Juurista vesi kulkeutuu runkoa pitkin oksiin ja lehtiin. e. Miten eläimet hyötyvät yhteyttämisestä? Eläimet hengittävät kasvien tuottamaa happea ja saavat energiaa kasvien tuottamasta ravinnosta, sokerista. 4. Tehdään tehtävä 1 tai harjoitellaan ravintoketjuja lajikorttien avulla. B Ulos oppimaan Puun osat, yhteyttämiseen tarvittavien aineiden ottaminen ja ravintoketju voidaan opiskella ulkona. Kuvien tarkastelu Millainen suhde kuvan eliöillä on tammeen? Närhi käyttää tammenterhoja ravinnokseen ja hyödyttää tammea pudottamalla terhoja uusille kasvupaikoille. Molemmat hyötyvät. Naakka pesii tammen kolossa. Naakka hyötyy, tammelle ei hyötyä ei haittaa. Kirva käyttää tammen lehtien nesteitä ravinnokseen. Kirva hyötyy, tammelle kirvoista on haittaa. Leppäpirkko syö kirvoja. Sekä leppäpirkko, että tammi hyötyvät. Sinitiainen ja kirjosieppo syövät kirvoja. Sekä tammi, että linnut hyötyvät. Linnut saattavat myös pesiä tammen koloissa. Se on tammen kannalta yhdentekevää. 36
Naakka pesii tammen kolossa. Siitä ei ole tammelle hyötyä eikä haittaa. ❻ Tammi eli valmistaa viherhiukkasissaan veden, hiilidioksidin ja auringonvalon avulla sokeria ja happea. ❼ Puu käyttää sokeria kasvuunsa. Osan sokerista puu varastoi lehtiin, runkoon ja juuriin. Happi vapautuu ilmaan lehtien aukoista. Tammen kyljessä kasvaa kääpä. Se on loinen, joka ottaa ravintoa puusta. Kun tammi kuolee, se hajottaa puun runkoa. Maaperän pieneliöt ja sienet hajottavat eli muuttavat mullaksi maahan pudonneet lehdet. MONET ELÄIMET HYÖTYVÄT TAMMESTA Hyönteisten toukat ja kirvat syövät puiden lehtiä tai imevät niistä nesteitä. Joskus puiston puista tippuu pieniä makeita pisaroita. Ne ovat kirvojen erittämää nestettä. Monet kaupunkilinnut, kuten tiaiset ja kirjo siepot saavat ravintoa popsimalla kirvoja ja toukkia. Leppäpirkot syövät kirvoja. 37 Kääpä (kuvassa tammen yleinen kääpä, rikkikääpä) on loinen. Se imee ravintoa tammesta ja siitä on tammelle haittaa. Sieni (kuvassa tammihiippo) lahottaa kuolleita osia, kuten tammen pudonneita lehtiä. Se on tammen kannalta hyödyllinen tai yhdentekevä. Lisätietoa Tammi on omassa elinympäristössään tärkeä avainlaji, koska se tarjoaa ravintoa ja elinpaikan jopa 500 eri eliölajille. Puut yhteyttävät tehokkaimmin, kun vuorokauden keskilämpötila on noin 15 18 C. Silloin niillä jää elintoimintoihin kuluneen sokerin jälkeen mahdollisimman paljon energiaa kasvua varten. Tämä aika on Suomessa lyhyt. Tammi on kestävää puuainesta. Siitä tehtiin entisaikoina tärkeitä tavaroita, kuten kuten tuulimyllyn osia ja tynnyreitä. Nykyään tammesta tehdään esimerkiksi parkettilattioita. Taulu Energia Syntyvät aineet Tarvittavat aineet happi hiilidioksidi yhteyttäminen sokeri vesi 37
Tehtävien vastaukset 1. Tammesta alkavia ravintoketjuja ovat esimerkiksi: Tammi närhi varpushaukka hajottajat, tammi orava hajottajat, kirva leppäpirkko hajottajat, tammi kirva sinitiainen varpushaukka hajottajat, tammi tammikääriäisen toukka sinitiainen varpushaukka hajottajat, tammi hajottajat, tammi tammikääriäisen toukka orava hajottajat. 2. a. Tammi kasvaa luonnonvaraisena vain Etelä-Suomessa. b. Tammi kasvaa lehtomaisissa metsissä, kallioiden alla, metsissä sekä pihoissa ja puistoissa. Se kasvaa puistoissa pohjoisempana kuin luonnonvaraisena, koska kaupungissa on lämpimämpää kuin maaseudulla. (Puistoon usein muualta tuotu multa on ravinteikasta.) c. Tammi kasvaa yleensä 10 20 m korkeaksi. TIIVISTELMÄ Puu saa vettä juurillaan maasta. Lehdillä puu saa ilmasta hiilidioksidia. Puu tuottaa auringonvalon avulla vedestä ja hiilidioksidista sokeria ja happea. Tätä tapahtumaa sanotaan yhteyttämiseksi. Puiston puista alkaa monia ravintoketjuja. 1. Muodosta edellisen aukeaman lajeista kolme ravintoketjua, jotka alkavat tammesta. 2. Selvitä seuraavat tiedot tammesta. a. Mikä on luonnonvaraisen tammen levinneisyys? b. Millaisilla paikoilla tammi kasvaa? c. Kuinka suureksi se voi kasvaa? 3. Levittäkää muovi lähimetsän pienen puun tai suuren puun yhden oksan alle. Ravistakaa puuta ja kerätkää pudonneet selkärangattomat eläimet lasipurkkiin. Tutkikaa tunnistuspolun (s. 24 25) avulla, mihin ryhmiin ne kuuluvat. Lue Tero Kirjosalon haastattelu. Keksi itse ensimmäisestä jaksosta kysymyksiä. Haastattele luokkakaveriasi käyttäen laatimiasi kysymyksiä. Tero, oletko nisäkäs? Kyllä olen. Liikkuuko kaupungissa muita nisäkkäitä? Liikkuu paljonkin. Ihmislajitovereita näkee tuon tuostakin. Rusakoita ja kettuja olen nähnyt tien reunojen viheralueilla. Olen nähnyt myös kärppiä ja lepakoita kaupungilla ja Korkeasaaren sillalta olen nähnyt useamman kerran harmaahylkeen. Voiko Korkeasaaressa nähdä muitakin kuin tarhalintuja? Voi nähdä vaikka mitä! Parhaillaan kuuluu kalalokkien ääntä ja valkoposkihan hien kaakatusta. Kalalokki on Korkeasaaren runsaslukuisin lokki ja niitä pesii eläinten aitauksissa, rantakallioilla ja varta vasten rakennetuissa pesälaatikoissa. Mustaselkäiset selkälokit ovat oppineet varastamaan ihmisten jäätelöitä ja muita herkkupaloja. Mikä on erikoisin paikka, jossa olet nähnyt kasveja kaupungissa? Ensimmäisenä tulee mieleen Helsingin tuomiokirkon portaat, jossa on tutkittu Osista kokonaisuudeksi TVT Otetaan kuvia puun osista esim. lähikuvia lehdistä ja niiden suonista. Kuvataan puita hyödyntäviä eliöitä. TVT Tehdään itse animaatio, video tai selostettu esitys puiston puista tai yhteyttämisestä. TVT Selvitetään netin avulla tehtävän 2 tiedot yleisistä puistopuista: puistolehmus, puistojalava, saarni. KU Tehdään luokan seinälle jättipuu aaltopahvista: Liimataan siihen prässättyjä lehtiä. Jokaisessa oksassa voi vaikka olla eri puun lehtiä. KU Painetaan lehtien kuvioita kangasväreillä. KU Tehdään hiekkapaperitaidetta. Vihreitä ja keltaisia puiden lehtiä, ruohoja, marjoja ja muitakin luonnon aineksia voi hangata hienoon hiekkapaperiin. AI TVT Haetaan netistä Kalevalan toinen runo ja luetaan se. Siinä Sampsa Pellervoinen kylvää puita. 38 1. Miksi tammi alkuvaikeuksien jälkeen lopulta alkoi kasvaa? 2. Mikä ongelma tammesta tuli? 3. Miten ongelma ratkesi? 4. Mitä seurasi sille, joka taittoi tammesta oksan? 5. Mitä muulle kasvillisuudelle tapahtui tammen kaatamisen jälkeen? LI Ravintoketjuhippa Tarvikkeet: vihreitä, keltaisia ja punaisia pahvikortteja kaikille oppilaille. 1. Leikkijät jaetaan kasveihin (vihreä kortti), kasvinsyöjiin (keltainen) ja petoihin (punainen). 2. Jokainen kasvi etsii kasvupaikan, eli piiloutuu. 3. Hetken päästä kasvisyöjät lähtevät etsimään kasveja. Syöty kasvi antaa korttinsa kasvinsyöjälle ja palaa lähtöpaikkaan. Kasvinsyöjät syövät mahdollisimman monta kasvia. 4. Sitten pedot lähtevät jahtaamaan kasvinsyöjiä. Kun peto koskettaa kasvinsyöjää, tämä antaa pois kaikki korttinsa. 5. Jonkin ajan päästä leikki pysäytetään ja katsotaan ketkä jäivät jäljelle. 6. Leikki aloitetaan uudestaan, ja katsotaan oppivatko kasvit parempia kasvupaikkoja ja eläimet pakenemaan tai saalistamaan paremmin. 38
KERTAUS JAKSO ❶ 2 3 4 5 6 kasvavan valtava määrä kasvilajeja. Nykyisin näkee myös viherkattoja eli katoille varta vasten kasvatettuja kasveja. Viherkatoista hyötyvät myös hyönteiset. Mikä on lempihyönteisesi ja miksi? Jostain syystä tykkään paljon kimalaisesta. Ne ovat hyödyllisiä pölyttäjiä ja niitä on helppo tunnistaa lajeittain, eivätkä ne pistä. Ne ovat karvaisia, pörröisiä ja söpöjä. Mikä on mielestäsi Korkeasaaren eläintarhan tehtävä? Edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja suojella luontoa. Eläimiä on joka puolelta maapalloa ja eläintarhassa voidaan eläinten kautta kertoa eläinyksilöistä, lajeista ja niiden elinympäristöistä. Eläimemme toimivat ikään kuin lajinsa ja elinympäristönsä suurlähettiläinä. Voimme myös kertoa miten ihmiset voivat saada eläinten elämän muuttumaan parempaan suuntaan. 39 Kestävä tulevaisuus Hyvä kaupunkimetsä on monimuotoinen. Siellä on erilaisia elinympäristöjä ja siksi sinne muodostuu monenlaisia ravintoketjuja. Luonnon monimuotoisuus on nopeasti köyhtymässä, ja siksi jokaisen pitäisi oppia seuraamaan ja suojelemaan omaa lähiluontoaan. Lisää tekemistä Kasvisoluja ja lehtisuonia voi tutkia mikroskoopilla esimerkiksi vesiruton tai lehväsammalen lehdestä: 1. Levitä lehti aluslasille. 2. Tiputa lehden päälle pisara vettä. 3. Aseta näytteen päälle peitinlasi. 4. Tarkenna pienimmällä suurennoksella (lyhyin objektiivi) karkeasäätöruuvista. Solunäytteessä erottuu koulumikroskoopilla kaksikerroksinen pinta (soluseinä ja solukalvo), viherhiukkaset, solulimaa ja usein myös tuma vaaleana ympyränä. Näkymän suuret mustareunaiset ympyrät ovat ilmakuplia. Tammen tai koivun lehden pinnasta saattaa saada ohuen leikkeen partahöylällä. Jos näyte on alapinnalta, siinä näkyy ilmarakoja. Seuraava oppitunti 9. Yhteyttämisessä syntyy sokeria ja happea Aukeaman lajien valokuvia voidaan etsiä netistä ja tehdä niistä laminoidut kortit, joita käytetään ravintoketjujen harjoittelussa. 39