Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Rikosoikeuden aineopinnot 5. 20.11.2009 Sakari Melander OTT, VT, Rikosoikeuden professori (mvs.) Oikeustieteellinen tiedekunta
Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Rikosoikeuden aineopinnot 5. 20.11.2009 Sakari Melander OTT, VT, Rikosoikeuden professori (mvs.) Oikeustieteellinen tiedekunta
Yleistä luentosarjasta Luentoajat To 5.11. 10 12 PIV Pe 6.11. 10 12 PIV Ma 9.11. 18 20 PIV Ti 10.11. 10 12 PIV Ke 11.11. 18 20 PIV To 12.11. 18 20 PIV Pe 13.11. 10 12 PIV Ma 16.11. 18 20 PIV Ke 18.11. 18 20 PIV Pe 20.11 14 16 PIV 1. luentokuulustelu to 26.11. 14 16 PIV 2. luentokuulustelu ke 9.12. 12 14 PIV Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 3
Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä osana rikosoikeudellista järjestelmää Rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko Muodollinen määritelmä Rikoksesta langetettava seuraamus, rangaistus, keskeistä Seuraamuksen kiinteä yhteys rikokseksi tai rikoksena arvioitavaan tekoon Rikos toiminta-, seuraus- ja/tai tekijävääryytenä Aineellinen määritelmä Teon sosiaalinen vahingollisuus Seurauksen sosiaalinen vahingollisuus Tekijän syyllisyys Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 4
Rangaistus keskeisiä käsitteitä Rangaistuksen virallisluonne Viranomainen määrää rangaistuksen lain nojalla Rangaistusten käytöstä päättävät valtion oikeudenhoitoviranomaiset Rikoksen seuraamus Rangaistus on seuraus lain rikkomisesta Perusteena aina jo tehty rikos - Poikkeuksena tietyt turvaamistoimenpiteet Rangaistuksen moiteluonne Ilmentää tekijän teon vääryyttä ja menettelyn moitittavuutta Kärsimysluonne Rangaistus on tietoista kärsimyksen aiheuttamista Rangaistuksella puututaan oikeudellisesti suojattuihin etuihin Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 5
Rangaistusteoriat Rikosoikeudellisen järjestelmän oikeutusta perinteisesti tarkasteltu rangaistusteorioiden yhteydessä Filosofiassa ja oikeustieteessä Rangaistusteorialla tarkoitetaan Teoriaa rikosoikeuden käytön perusteista - Rangaistuksen tarkoitus, oikeutus ja tehtävät yhteiskunnassa - Kontrolloiva funktio: osoittaa ja täsmentää hyväksyttävän rikosoikeuden käytön edellytykset - Justifioiva funktio: rangaistuksen käytön oikeuttaminen, jos teorian asettamat ehdot täyttyvät - Systematisoiva funktio: rikosoikeuden ja rangaistuksen käyttöä ohjaavat periaatteet - Sisällöllinen funktio: aineellisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 6
Rangaistusteoriat Sovitusteoriat Rangaistus tehdyn teon oikeudenmukainen sovitus Rangaistuksen oikeutus saadaan tehdystä rikoksesta Ei tulevaisuuteen liittyviä tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia - Kutsuttu myös absoluuttisiksi teorioiksi - Sovitusteorioita kuitenkin monenlaisia (nyk. esim. unfair advantage -teoriat) Preventioteoriat Tulevaisuuteen suuntautuvia teorioita Rangaistuksen hyötyvaikutukset Erityispreventio - Keskittyminen rikoksentekijään itseensä - Vaarattomaksi tekevä vaikutus (inkapasitaatio) - Varoittava vaikutus - Sopeuttava tai sosiaalistava vaikutus Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 7
Rangaistusteoriat Hoitosuuntaus - Ensimmäisessä vaiheessa yhteiskuntasuojelu - Vaaralliset rikoksentekijät, henkisesti häiriintyneet ym. - Eristämislaitokset - Toisessa vaiheessa rikoksentekijän hoitaminen - Erityisprevention hyvinvointivaltiollinen vaihe - Psykologia - Täytäntöönpanovaiheessa huomiota kiinnitettiin psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien ratkomiseen - Hoidollisten seikkojen uusi korostaminen - Esim. ehdotus vakavista seksuaalirikoksista tuomittujen lääkehoidosta tai muusta velvoitteellisesta hoidosta (OMTR 2009:1) Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 8
Rangaistusteoriat Yleispreventio Yksilöä laajempi pelotepreventio (deterrence) ulkoiset motiivit lain noudattamisessa - Rikoksia tehdään kuitenkin suhteellisen vähän lakien noudattaminen pikemmin niiden oikeaksi kokemisen vuoksi, ei rangaistuksen pelon vuoksi Moraalia luova ja ylläpitävä vaikutus tekijän sisäiset motiivit tärkeitä lain noudattamisessa - Normien sisäistäminen - Legitimiteetti - Muodolliseen auktoriteettiin perustuva lain noudattaminen - Tapaa luova vaikutus Kl 2009 9
Rangaistusteoriat Kommunikatiiviset teoriat Rangaistuksen ilmauksellinen tai kommunikaatiota välittävä tehtävä Ekspressiiviset teoriat erotuksena kommunikatiivisista teorioista - Moraalisen moitteen julistaminen vai vastavuoroinen kommunikaatio? Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 10
Rangaistusjärjestelmä Lain säätämisen taso Yleispreventio ja kommunikatiivisuus Rangaistuksen määräämisen taso Yleispreventio ja sovitus Rangaistuksen täytäntöönpanon taso Erityispreventio Tärkeä havaita, että eri tavoite voi vaikuttaa eri tasoilla tai että usea tavoite voi vaikuttaa yhdessä Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 11
Seuraamukset ja kytkentä perusoikeuksiin Rikosoikeus oikeudenalana erityisen perusoikeusherkkä Perusoikeudet vaikuttavat siihen, millaisia seuraamuksia voidaan lailla säätää ja miten seuraamukset pannaan täytäntöön Kuolemanrangaistuksen kielto Kidutuksen kielto Ihmisarvon loukkaamattomuus Eduskunnan perustuslakivaliokunta Vankeusrangaistus merkitsee puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen ja sakkorangaistus omaisuuteen (PeVL 23/1997 vp) Perusoikeuksien rajoitusedellytysten suhteellisuusvaatimus yhteydessä rangaistusseuraamuksen ankaruuteen Kl 2009 12
Rikosoikeudelliset seuraamukset ja EUrikosoikeus EU:ssa lähtökohtana joko vastavuoroisen tunnustamisen periaate tai aineellisen rikoslainsäädännön lähentäminen Aineellisen rikoslainsäädännön lähentäminen Ulottunut myös seuraamuksiin Neuvoston päätelmät rangaistusten yhdenmukaistamisessa noudatettavasta lähestymistavasta v. 2002 Vihreä kirja seuraamusten lähentämisestä ym. jäsenvaltioissa C-440/05, Komissio v. Neuvosto Seuraamusten lähentämisessä ongelmia Rangaistusten erilaisuus jäsenvaltioissa Lähtökohtien valinta - Maksimi- vai minimirangaistukset? - Seuraamusten lajit? Kl 2009 13
Keskeinen lainsäädäntö Rangaistuksen määrääminen RL 6 luku (515/2003) rangaistuksen määräämisestä RL 7 luku (697/1991) yhteisestä rangaistuksesta RL 9 luku (743/1995) oikeushenkilön rangaistusvastuusta RL 10 luku (875/2001) menettämisseuraamuksista RL 2 luku rangaistuksista RL 2a luku sakosta, muuntorangaistuksesta ja rikesakosta - A päiväsakon lukumäärästä (609/1999), A rikesakkorikkomuksista (610/1999) RL 2b luku (520/2001) ehdollinen vankeus RL 2c luku (780/2005) vankeudesta L yhdyskuntapalvelusta (1055/1996) L nuorisorangaistuksesta (1196/2004) L liiketoimintakiellosta (1059/1985) Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 14
Keskeinen lainsäädäntö Rangaistuksen täytäntöönpano Vankeuslaki (767/2005) L sakon täytäntöönpanosta (672/2002) L pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä (781/2005) L ehdonalaisen vapauden valvonnasta (782/2005) Vankeuslaki Uusi vankeuslaki voimaan 1.10.2006 Tavoitteena pyrkiä lisäämään valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan mm. edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittautumista yhteiskuntaan Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 15
Rangaistuslajit RL 6:1 (515/2003) Yleiset rangaistuslajit: rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, ehdoton vankeus (1 momentti) - Asteittain ankaroituva rangaistusjärjestelmä Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaille: nuorisorangaistus Erityiset rangaistuslajit virkamiehiä varten: varoitus, viraltapano (3 momentti) (RL 2:7 ja 2:10) Sotilaan ja muun RL 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistuksia: varoitus, poistumisrangaistus, kurinpitosakko, aresti (4 momentti) Oikeushenkilöt: yhteisösakko (RL 9 luku) Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 16
Rangaistuslajit Lisärangaistukset Lisärangaistus tuomitaan päärangaistuksen, esimerkiksi sakon, lisäksi - Viraltapano (RL 2:7, 2:10 ja 6:1.3) - Oheissakko (RL 6:10.1) - Yhdyskuntapalvelu oheisseuraamuksena (RL 6:10.1) - Sotilasarvon menettäminen (RL 2:14a) Turvaamistoimenpiteet Tärkeimpänä menettämisseuraamus Rikoksen muut seuraamukset Tuomitsematta jättäminen, ajokielto, metsästyskielto, eläintenpitokielto Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 17
Rangaistuksen määräämisen osaratkaisut Osaratkaisut Asteikon vahvistaminen Lajinvalinta Rangaistuksen mittaaminen Vähennykset Muut rangaistusta koskevat lausumat Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 18
Rangaistuslajien enimmäis- ja vähimmäismäärät Rikesakko (RL 2a:8, A rikesakkorikkomuksista 2 ): 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 (max. 200 ) Sakko (RL 2a:1): 1 120 päiväsakkoa, rahamäärä vaihtelee (kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden) Yhteinen sakkorangaistus (RL 7:3): max. 240 päiväsakkoa Määräaikainen vankeus (RL 2c:2): 14 päivää 12 vuotta Yhteinen vankeusrangaistus (RL 2c:2 ja 7:2): max. 15 vuotta Elinkautinen (RL 2c:2): elinkautinen Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 19
Asteikon vahvistaminen Lähtökohtana asteikon vahvistamisessa tapauksessa sovellettava erityisen osan rikossäännös Rikossäännöksen rakenne: rikoksen nimi, tunnusmerkistö, rangaistussäännös Säännöksen rangaistussäännös sellaisenaan sitova, ellei Yleinen miniminalittamissäännös (asteikosta poikkeaminen) Yhteinen rangaistus (korottaa enimmäisrangaistusta) Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 20
Rangaistusasteikon lieventäminen (RL 6:8) Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 21
Yhteinen rangaistus Konkurrenssi = rikosten useammuus = tekijä on tehnyt useita rikoksia tai tekoon soveltuu useamman kuin yhden rikoksen tunnusmerkistö Ideaali- ja reaalikonkurrenssista yhtenäisrangaistusjärjestelmään Kaikista samalla kertaa tuomittavana olevista rikoksista tuomitaan yhteinen rangaistus Yhtenäisrangaistusjärjestelmä perustuu ajatukselle, jonka mukaan jokainen lisärikos tuo pienenevän lisän kokonaisuudesta annettavaan tuomioon (aleneva moitelisä) Taustalla sovitus- ja kohtuusnäkökohdat - Uusimisen ja konkurrenssin ero - Kohtuussyyt: mekaanisesti yhteen täysimääräisinä lasketut rangaistukset voisivat johtaa kohtuuttomiin lopputuloksiin (esim. 50 käyttövarkautta -esimerkki) Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 22
Yhteisen rangaistuksen määrääminen RL 7 luvussa säädetyt vaihtoehdot 1) Yhteinen vankeusrangaistus - Jos samalla kertaa on tuomittava kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeuteen - Jos samalla kertaa on tuomittava jostakin rikoksesta määräaikainen vankeusrangaistus ja muista sakkoa 2) Yhteinen vankeusrangaistus + sakko - Jos yhdestä olisi tuomittava vankeutta ja yhdestä tai useammasta sakkoa, joistakin yhteinen vankeus ja ohella muista sakkoa 3) Yhteinen sakkorangaistus - Jos samalla kertaa on tuomittava kahdesta tai useammasta rikoksesta sakkoa 4) Elinkautinen - Jos jostakin elinkautinen, se tuomitaan kaikista yhteiseksi rangaistukseksi Kl 2009 23
Yhteisen rangaistuksen määrääminen RL:ssä säädetyt asteikot yhteisille rangaistuksille (RL 7:2) Ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää Eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa ei saa ylittää Ankarinta vähimmäisrangaistusta ei saa alittaa Ankarimman enimmäisrangaistuksen ylittämisen enimmäismäärät - Max. 1 v., jos ankarin enimmäisrangaistus on vankeutta vähemmän kuin 1 v 6 kk - Max. 2. v., jos ankarin enimmäisrangaistus on vankeutta 1 v 6 kk 4 v (vähemmän kuin 4 v) - Max. 3. v., jos ankarin enimmäisrangaistus on vankeutta vähintään 4 v. Yleiset vähentämisperusteet vaikuttavat ankarinta enimmäisja vähimmäismäärää arvioitaessa HUOM! Jos yhdestä tai useammasta vain sakkoa, eri enimmäisrangaistusten yhteisaikaa laskettaessa + 1 kk Kl 2009 24
Yhteisen rangaistuksen määrääminen Yhteinen sakkorangaistus Enintään 240 päiväsakkoa Jos sakkorangaistuksella erityinen vähimmäismäärä, sitä ei saa alittaa Sakkorangaistuksen vaikutus yhteisen vankeusrangaistuksen enimmäismäärää laskettaessa - Jos yhdestä tai useammasta vain sakkoa, sakkojen katsotaan eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa laskettaessa vastaavan yhteensä yhtä kuukautta vankeutta Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 25
Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen (kohtuullistaminen) RL 7:6 Tilanne, jossa olisi voitu tuomita yhteinen rangaistus vastaajan asemaan ei saisi vaikuttaa se, milloin ja missä järjestyksessä rikokset tulevat oikeuskäsittelyn Edellytykset Tekijä tuomittu ehdottomaan vankeuteen (T1) rikoksesta R1 ja Häntä syytetään (T2) rikoksesta R2, joka tehty ennen ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista R1 R2 T1 T2 Ehdoton Kohtuullistaminen RL 7:6 Kl 2009 26
Kohtuullistaminen R1 R2 R3 R4 T1 T2 Ehdoton vankeus Kohtuullistaminen vain R2 Aikaisempi tuomio kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana Kl 2009 27
Lajinvalinta Lajinvalinnassa lähtökohtana erityisen osan rikossäännöksen rangaistussäännös Lajinvalinnassa kysymys suurelta osin seuraamuksen ankaruudesta päättämisestä ei näin voida täysin erottaa rangaistuksen mittaamisesta RL 6:3.3: Rangaistuksen lajin valinnassa noudatetaan rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavia perusteita Kun kysymys valinnasta ankaruudeltaan poikkeavien lajien kesken, noudatetaan yleisiä mittaamisperusteita Lisäksi omia lajinvalintaperusteita Määrällinen ja laadullinen ulottuvuus Määrällinen: rangaistuslajien eriarvoinen ankaruus Laadullinen: rangaistuslajien eri ominaisuudet Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 28
Lajinvalinta Tuomioistuin joutuu usein tekemään valinnan eri rangaistuslajien välillä Pääsääntöisesti välillä vankeus sakko - Useat rangaistussäännökset mahdollistavat sekä sakon että vankeuden tuomitsemisen - Kysymys moitearvosteluun liittyvästä arvioinnista (mittaaminen) Ehdollinen vankeus ehdoton vankeus (RL 6:9) - Enintään kahden vuoden määräaikainen vankeus voidaan määrätä ehdollisena - Rikoksen vakavuus esteenä - Teolla aiheutettu vahinko ja vaara - Rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys esteenä - Tekosyyllisyys - Syyksiluettavuuden lajit, tekotapa ym. Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 29
Lajinvalinta - Tekijän aikaisempi rikollisuus esteenä - Syytetty tuomittu rangaistukseen ennen kuin syyllistyi tuomittavana olevaan rikokseen - Ei ole tarkoitus asettaa ylärajaa ehdollisten vankeusrangaistuksen mahdollisuudelle - Tarkoituksena kuitenkin vähentää useiden peräkkäisten ehdollisten tuomitsemisen mahdollisuutta - Aikaisempien rikosten määrä ja törkeys - Aikaisemmista rikoksista kulunut aika - Kohtuussyyt (ikä, sairaus ym.) Alle 18-vuotiaat (RL 6:9.2) - Ehdotonta vain painavista syistä - Rikoksen vakavuus ja tekijän menettelyn moitittavuus Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 30
Lajinvalinta Ehdollisen rangaistuksen oheisseuraamukset Oheissakko (RL 6:10.1) - Jos ehdollista vankeutta yksin pidettävä riittämättömänä - Voidaan tuomita, vaikka erityisen osan rangaistussäännöksessä ei olisi mainittu sakkoa - Käytännössä lähinnä törkeissä rattijuopumustapauksissa - Sovelletaan yleisiä sakkoa koskevia säännöksiä (RL 2a luku) Yhdyskuntapalvelu oheisseuraamuksena - Jos ehdollinen vuotta pidempi, YKP:a 20 90 h - Sakkoa ankarampi oheisseuraamus - Sovelletaan yleisiä YKP:a koskevia säännöksiä Kl 2009 31
Lajinvalinta Valvonta alle 21-vuotiaille - Ehdollisen vankeuden tehosteeksi koeajaksi valvontaan - Tämän oltava perusteltua - Tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi - Uusien rikosten ehkäisemiseksi - Nuorelle määrätään valvoja - Ilmoitettava valvojalle asuin- ja työpaikka, saavuttava valvojan luo, vastattava tiedusteluihin ym. Kl 2009 32
Lajinvalinta Päätös tuomitsematta jättämisestä (RL 6:12) - Lievin seuraamuslaji - Sisältää moitteen ja syyllisyyden vahvistamisen - Tuomitsematta jättämisen perusteet - Vähäisyysperuste - Vähäisyys suhteessa ko. rikoslajiin - Syyllisyys ja haitallisuus - Nuoruusperuste - Ymmärtämättömyys ja harkitsemattomuus (esim. ensikertalaiset) - Poikkeuksellisuusperuste - Anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava (esim. hätävarjelua lähellä olevat tilanteet) - Kohtuusperuste - Kohtuuttomuus ja tarkoituksettomuus (esim. sovinto taustalla krim.pol. tarkoituksenmukaisuussyyt) - Konkurrenssiperuste - Ei olennaista vaikutusta rangaistukseen Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 33
Lajinvalinta Valinta vankeuden ja yhdyskuntaseuraamuksen välillä Yhdyskuntapalvelu (YKP) (RL 6:11) - Ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta - Max. 8 kk ehdoton pääsääntöisesti YKP:na - Edellyttää rikoksentekijän suostumusta - Voitava olettaa suoriutuvan (soveltuvuusselvitys) - YKP:n esteet - Tuomitut ehdottomat vankeusrangaistukset - Voivat estää YKP:n suorittamisen käytännössä - Kokonaisrikollisuuden vakavuus - Aiemmat YKP:t - YKP varoitus vankilaan joutumisesta - Muut painavat syyt - Tulkittava suppeasti - Rikoksen laatu, tekohetki ( uusimisnopeus ) ym. Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 34
Lajinvalinta - YKP:ta tuomitaan vähintään 20 ja enintään 200 tuntia - Laissa ei vahvistettu muuntosuhdetta - Vahvistettu esitöissä - Yksi päivä vankeutta vastaa yhtä tuntia - Sisältönä tietty tuntimäärä valvonnan alaisena tehtyä palkatonta työtä - Ehtojen (velvollisuuksien) rikkominen - Ensisijaisesti kirjallinen suullinen tai kirjallinen huomautus - Törkeä velvollisuuksien rikkominen (esim. ei tee edellytettyjä työtehtäviä tai on paikalla päihtyneenä) YKP:n aloittaminen tai suorittaminen keskeytettävä, asia syyttäjälle, TI voi muuntaa suorittamatta olevan osan vankeudeksi Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 35
Lajinvalinta Nuorisorangaistus (RL 6:10a) Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta Vähintään 4 kk ja enintään 1 vuosi Ei pakollinen seuraamus Edellytykset - Sakko riittämätön rikoksen vakavuus ja tekoon liittyvät olosuhteet huomioon ottaen - Painavat syyt eivät vaadi ehdotonta vankeutta Tarkoituksena korvata osa ehdollisista vankeusrangaistuksista Nuorisorangaistuksen tuomitsemisen oltava lisäksi perusteltua tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi Ei edellytä vastaajan suostumusta, toisin kuin YKP Vastaajaa kuultava henkilökohtaisesti Kl 2009 36
Rangaistuksen mittaaminen mittaamisperiaatteet Yleissäännös (RL 6:4) Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Oikeudenmukaisuusperiaatteet Suhteellisuusperiaate Yhdenvertaisuusperiaate Kohtuus- ja humaniteettinäkökohdat Tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat Preventionäkökohdat Kl 2009 37
Rangaistuksen mittaaminen - oikeudenmukaisuusperiaatteet Suhteellisuusperiaate Mittaamisen pääperiaate Relatiivinen näkökulma - Rikoksista tuomittavien rangaistusten suhteuttaminen tekojen eriasteiseen moitittavuuteen - Lainsäädäntötaso; rikosten suhteuttaminen toisiinsa nähden rangaistusasteikon kautta Absoluuttinen näkökulma - Yleisempi kysymys rangaistuskäytännön ankaruustasosta Taustalla rikosoikeudellisen järjestelmän oikeudenmukaisuuden, ennustettavuuden ja kansalaisten oikeustajunnan vaatimuksiin vastaamisen vaatimukset Kl 2009 38
Rangaistuksen mittaaminen suhteellisuusperiaate Rangaistuksen oikeasuhtaisuus rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen Tunnusmerkistön mukaisten seurausten arvottaminen Toteutuneet seuraukset sekä ennalta arvioiden odotettavissa ollut vahinko ja vaara - Vahinko: miten rikoksilla puututtu säännöksellä suojattuihin etuihin - Vaara: seurauksen todennäköisyys ja niiden laatu Vain ne seuraukset, joihin tekijän syyllisyys on ulottunut - Tahallisuus / tuottamus Kl 2009 39
Rangaistuksen mittaaminen suhteellisuusperiaate Esimerkki: huumausainerikokset ja vaarallisuuden vaikutus Huumausainerikoksissa vaarallisuus määräytyy huumausaineen lajin, pitoisuuden, määrän, kerta-annoksen ja käyttötavan perusteella Aineen vaarallisuus määritellään keskimääräisen pitoisuuden ja keskimääräisen käyttöannoksen mukaan Ks. esim. KKO 2006:82 (tavanomaista voimakkaampi amfetamiini), KKO 2006:58 60 (subutex mm. aineen vaikutus eri tavoin käytettynä) Kl 2009 40
Rangaistuksen mittaaminen suhteellisuusperiaate Rangaistuksen oikeasuhtaisuus teon vaikuttimiin Lisäys v. 2004 Hylättäviin motiiveihin, kuten ahneus, mustasukkaisuus ym., suhtauduttava rikosoikeudessa pidättyvästi Epäitsekkäät motiivit ja lieventävä vaikutus - Esim. voimakas inhimillinen myötätunto, kulttuuri- ja ympäristöarvot ym. Rikoksesta ilmenevä tekijän muu syyllisyys ja oikeasuhtaisuus Tekijän teossa osoittama syyllisyys (tekosyyllisyys) Syyksiluettavuuden lajit (tahallisuus, tuottamus) Rikoksen tekopäätöksen kiinteys / suunnitelmallisuus Tekotapa Kl 2009 41
Rangaistuksen mittaaminen yhdenvertaisuusperiaate PL 6.1 : Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä KKO 1973 II 73: Yhdenvertaisuutta loukkaava rangaistuksen mittaaminen ja virkavirhe RL 6:3.1: Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Yhdenvertaisuusperiaate koskee mittaamisen ohella myös lajinvalintaa Yhdenvertaisuusperiaatteen asettamat vaatimukset Samanlaisia tapauksia kohdeltava samalla tavalla Erilaisia tapauksia kohdeltava eri tavalla Ongelmana samanlaisuuden ja erilaisuuden määrittely Täyden vastaavuuden sijaan olennaisin kohdin samanlaiset tapaukset Kl 2009 42
Rangaistuksen mittaaminen yhdenvertaisuusperiaate Normaalirangaistusajattelu Pyrkii tarjoamaan mittaamiselle konkreettisen lähtökohdan ja kiintopisteen Normaalirangaistus määritellään oikeuskäytännössä - Käytännön vakiinnuttama keskimääräinen linja Tuomioistuimen tulee verrata tuomittavana olevaa tapausta rikoksen tavallisiin ilmenemismuotoihin ja tuomita sen jälkeen rangaistus, joka vastaa joko teosta tyypillisesti tuomittavia rangaistuksia tai poikkeaa näistä, jos tapaus poikkeaa keskimääräisrikoksesta törkeään tai lievempään suuntaan Apuna tuomioistuintilastot ym. sekä esim. hovioikeuspiirien laatuhankkeiden julkaisut Kl 2009 43
Rangaistuksen mittaaminen mittaaminen käytännössä Rangaistus määrätään aina sovellettavan asteikon rajoissa (+ asteikon lieventämisen vaikutus) Lähtökohtana RL 6:4:ssä tarkoitetut rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja tekosyyllisyys Normaalirangaistusajattelu rangaistuskäytännön yhtenäisyys Tätä täydentävät RL 6:5:ssä tarkoitetut koventamisperusteet, 6:6:ssä tarkoitetut lieventämisperusteet ja 6:7:ssä tarkoitetut kohtuullistamisperusteet (rangaistusasteikon lieventäminen vaikuttaa asteikkoon sekä mittaamisessa) Kl 2009 44
Rangaistuksen mittaaminen koventamisperusteet (RL 6:5) 1. Rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus Suunnitelmallisuus usein pääteltävissä tekotavasta Suunnitelmallisuus myös useassa tunnusmerkistössä kvalifiointiperusteena 2. Liigoittuminen 3. Palkkio Oltava kysymys aidosti järjestäytyneestä ryhmästä Lähtökohtaisesti vakavat rikokset Osoittaa erityisen suurta syyllisyyttä 4. Rasistiset motiivit 5. Uusiminen Ainoastaan rikokset, joiden motiivina on uhrin kuuluminen kansalliseen, rodulliseen ja etniseen tai muuhun vastaavaan kansanryhmään Vanhan ja uuden rikoksen suhde huomioitava (ks. KKO 2003:100 (ään.)) Kl 2009 45
Rangaistuksen mittaaminen yleiset lieventämisperusteet (RL 6:6) 1. Huomattava painostus, uhka ym. Syyllisyysarviointia ei ole ollut täyttä valinnanvapautta 2. Voimakas inhimillinen myötätunto tai poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus ym. Myötätunto: esim. armomurha, ruoan varastaminen lapsille Houkutus: esim. päähänpistosta tehty rikos, olennaista houkutteleva ja suotuisa tilaisuus As.om myötävaikutus: provokaatio Muu vastaava seikka: esim. perheenjäseneen kohdistunut loukkaus 3. Sovinto, pyrkimys estää tai poistaa rikoksen vaikutukset tai rikoksen selvittämisen edistäminen Rikoksen selvittämisen edistäminen: rajoittuu tekijän omiin rikoksiin 4. 8 :n 1 ja 3 momentissa mainitut perusteet Kl 2009 46
Selvittämisen edistäminen, vaikutusten poistaminen ym. Oikeustapauksia KKO 2000:63 (oma-aloitteinen ilmoittautuminen selvittämistä edistävänä tekijänä) KKO 2003:63 (selvittämisen edistäminen esitutkinnassa) KKO 2003:53 (selvittämisen edistäminen esitutkinnassa, oma-aloitteisuus) KKO 2005:56 (ään.): (huumekätkön osoittaminen) Kl 2009 47
Rangaistuksen mittaaminen kohtuullistamisperusteet (RL 6:7) Kohtuullistamisperusteissa ei niinkään kyse rikoksen arvottamisesta, vaan tekijälle tuomittavan seuraamuksen vaikutusten arvioimisesta ja tarvittaessa sen kohtuullistamisesta Rangaistus johtaisi kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen 1. Tekijälle rikoksesta johtunut tai tuomiosta aiheutuva muu seuraus (KKO 1999:87, KKO 2005:137) 2. Vahingonkorvaus (KKO 2005:5), lastensuojelun pakkotoimi ym. Työpaikan menetys, poikkeuksellinen julkisuus (KKO 2006:44) ym. 3. Tekijän korkea ikä, terveydentila ja muut henk.koht. olot Vanhuus, vakava sairaus, nuoruus 4. Rikoksen tekemisestä kulunut pitkä aika Olosuhteet, rikoslajit, vanhentumisajat Kl 2009 48
Rangaistusasteikon lieventäminen (RL 6:8) ja rangaistuslajin vaihto (RL 6:8.4) Rangaistusasteikon lieventäminen lajinvalinnan yhteydessä (käsitelty edellä) 1 momentissa luetellut perusteet oikeuttavat tuomitsemaan lievennettyä rangaistusasteikkoa noudattaen Miniminä rangaistuslajin yleinen minimi Maksimina ¾ rangaistussäännöksen maksimista Elinkautinen 2 12 vuotta 3 mom.: alentuneesti syyntakeisille rangaistussäännöksen maksimi, miniminä yleinen minimi Rangaistuslajin vaihto (4 mom.) Vain rikoksissa, joista säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vankeutta määräajaksi Vankeusrangaistuksen sijasta sakkoa Yleisen vähentämisperusteen (1 tai 3 mom.) sovelluttava Erityisen painavia syitä (poikkeuksellisissa tapauksissa) Kl 2009 49
Yhteisen rangaistuksen mittaaminen Lähtökohtana RL 6 luvun säännökset mittaamisesta (RL 7:5.1) Suhteellisuusperiaate, yhdenvertaisuus ja normaalirangaistusajattelu johtavina periaatteina Omat mittaamisperusteet (RL 7.5.2) Rikosten vakavuus tai törkeys - Liittymä suhteellisuusperiaatteeseen Rikosten lukumäärä - Mitä enemmän rikoksia, sitä ankarampi rangaistus - Ei kaavamaisesti samansuuruinen lisä, vaan aleneva moitelisä Rikosten välinen yhteys - Joko lieventäen (esim. juopotteluun liittyvä rikoskierre) tai koventaen (esim. suunnitelmallinen liigoittuminen) Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, S. Melander Kl 2009 50
Valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä (RL 6:9) Määräaikainen enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi Esteet 1. Rikoksen vakavuus KKO 2004:45: törkeä huumausainerikos (amfetamiinin kuljetus ja levitys), 1 v 8 kk ehdollinen vankeus ja 80 tuntia YKP:a Ensikertalaisuus, vapaaehtoinen päihdehoito, työpaikka, tukiverkosto KKO 1997:140 (ään.): törkeä petos, 1 v ehdollista 2. Rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys (esim. KKO 1993:12) 3. Aikaisempi rikollisuus Rikosten lukumäärä, törkeys, aika (uusimisnopeus) KKO 1993:72 (ään.): törkeä rattijuopumus, uusiminen, irtisanomismenettely, 75 päivää vankeutta Kl 2009 51
Valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä (RL 6:9) Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita ehdotonta vankeutta, elleivät painavat syyt sitä vaadi KKO 1994:22: 16-vuotias tuomittiin ryöstöstä kahden vuoden vankeusrangaistukseen. - Rangaistuksen määräämistä ehdollisena puolsivat - Tekijän nuori ikä - Ei ollut tuomittu aikaisemmin vankeuteen - Pidättyminen uusista rikoksista - Myönteinen arvio ja ennuste tulevaisuudesta - Rikoskumppania vähäisempi osuus rikoksen täytäntöönpanossa Tekijän myönteisen sosiaalisen kehityksen tukeminen korostuu Kl 2009 52
Ehdollinen vankeus Vankeusrangaistus tuomitaan, mutta täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi (RL 2b:3) Vrt. ehdollinen tuomio Koeaika 1 3 vuotta (alkaa tuomion julistamisesta tai antamisesta) Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden täytäntöönpantavaksi Jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta TI:n harkinnan mukaan olisi tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen Syyte nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä Näistä rikoksista tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus RL 7 luvun mukaisesti Kl 2009 53
Ehdollinen vankeus Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi 14.1. 23.2. R1 R2 T1 T2 7.2 13.12. 14.2 Kl 2009 54
Ehdollinen vankeus Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi T1 ehdollinen, T2 ehdoton, mutta R1:stä ei määrätty täytäntöönpantavaksi T3 ehdoton, R1 määrätään täytäntöönpantavaksi R1 R2 R3 T1 T2 T3 Kl 2009 55
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset Ehdollista vankeutta yksinään pidettävä riittämättömänä Oheissakko 1 120 päiväsakkoa Yhdyskuntapalvelu 20 90 tuntia Jos ehdollinen vankeus yli vuosi YKP voidaan tarvittaessa muuntaa vähintään neljän ja enintään 90 päivän vankeudeksi Valvonta koeajaksi alle 21-vuotiaille Oltava perusteltua tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi KKO 2008:38: Kysymys vasta muutoksenhakuasteessa määrätyn oheissakon mahdollisuudesta KKO: muutos muutoksenhakijan vahingoksi, kysymyksessä rangaistuksen määräämisessä tapahtunut virhe Kl 2009 56
Vankeusrangaistuksen aikayksiköt Vankeutta tuomittaessa aikayksikköinä käytetään Vuosia Kuukausia Päiviä (RL 2c:3) - Koskee sekä yhteistä että yksittäistä rangaistusta Kolmea kuukautta lyhyempi rangaistus tuomitaan päivinä Vankeuslain (767/2005) mukainen rangaistusajan laskeminen Vankeus alkaa vapaudenmenetyksestä, jos ei ole vangittu - Jos on vangittu, tuomion julistamis- tai antamispäivästä Vankeus päättyy vapauttamispäivänä Vuodet ja kuukaudet lasketaan kalenteriajan mukaan - Päivät lisätään saatuun aikaan Päivissä laskettu rangaistus: 30 päivää = 1 kk Sakon muuntorangaistus lasketaan aina päiväluvun mukaan Kl 2009 57
Vapaudenmenetysajan vähentäminen (RL 6:13) Jos rikoksen tehnyt ollut vapautensa menettäneenä yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuorokauden (tuomittavana olevan teon johdosta), vastaava aika vähennettävä Miniminä siis yksi vuorokausi Ylärajaa ei ole Koskee tutkintavankeutta, kiinniotettuna olemista ja pidätettynä olemista sekä mielentilatutkimusaikaa Myös tuomittavana olevaan rikokseen läheisesti liittyvät rikokset ja niistä johtuva vapaudenmenetys Vähennetään ehdottomasta, ehdollisesta, sakosta ja nuorisorangaistuksesta Sakko: huomioitava kohtuullisissa määrin, vähintään vapaudenmenetystä vastaavan ajan pituisena - Muuntorangaistuksen muuntosuhde: 3 ps = 1 pv Kl 2009 58
Ehdoton vankeus ehdonalainen vapauttaminen Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksesta vapaudessa Ennen rangaistuksen päättymispäivää Ei koske sakon muuntorangaistusta Ehdonalaisen vapauden järjestelmä vs. reaalirangaistusjärjestelmä Vangin asteittainen vapauttaminen ja sopeutuminen yhteiskuntaan vs. totaalinen vapautuminen Ehdonalaisen tausta-ajatuksia: 1) ajan kuluessa rankaisemisen tarve vähenee (progressiivijärjestelmä), 2) sovituksen ajatus vahvimmillaan rangaistuksen alkupuolella, 3) rangaistusajan suunnitelmallinen toteuttaminen, 4) integroituminen yhteiskuntaan Kl 2009 59
Ehdoton vankeus ehdonalainen vapauttaminen Määräajat: määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava päästetään ehdonalaiseen vapauteen (RL 2c:5) Kun suorittanut rangaistuksestaan ⅔ Kun 21-vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta suoritettu ½ Jos rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, kun suorittanut rangaistuksesta ½ Jos rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa ja vankeuteen johtanut rikos tehty alle 21-vuotiaana, kun suorittanut ⅓ - Tässä ja edellisessä muuntorangaistus ym. ei esteenä Ehdonalaiseen vapauteen pääseminen mahdollista kuitenkin vasta, kun vankeusrangaistusta suoritettu 14 päivää Koko rangaistusaikaa suorittavat: 5/6 rangaistuksesta (RL 2c:12) kuitenkin aikaisintaan 3 vuoden jälkeen Kl 2009 60
Ehdoton vankeus ehdonalainen vapauttaminen Yhteistä rangaistusta suorittavat (RL 2c:6) Jos eri rikokset johtaisivat eri määräosien soveltamiseen, ehdonalaiseen suuremman mukaan - Esim: jokin rikoksista tehty alle 21-vuotiaana - Ankarampi määräosa (esim. 2/3) valittava lievemmän (esim. ½) sijasta Ehdonalainen vapauttaminen yhteenlasketusta vankeusrangaistuksesta (RL 2c:7) Kun suorittanut rangaistuksesta ajan, joka saadaan laskemalla yhteen kustakin yhteenlaskettavasta rangaistuksesta suoritettava aika siihen vaikuttavan määräosan mukaan - Esim. alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta 4 kk ja 6 kk toisesta rikoksesta (1/2 x 4 kk) + (2/3 x 6 kk) = 6 kk Kl 2009 61
Ehdoton vankeus valvottu koevapaus (RL 2c:8) Voidaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle enintään 6 kk ennen ehdonalaista vapauttamista Valvonta teknisin välinein tai muulla tavalla Edellytykset 1. Edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista 2. Koevapauden ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä 3. Sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita, dopingaineita ja sitoutuu päihteettömyyden valvontaan 4. Sitoutuu noudattamaan yhteydenpito- ym. velvoitetta 5. Koevapauden ehtojen noudattamista voidaan valvoa 6. Suostumus vankeinhoitoviranomaisten tiettyihin tahoihin kohdistuvaan yhteydenpitoon Koevapaus peruutetaan, jos edellytykset eivät enää päätöksen tekemisen jälkeen täyty Vaihtoehtona varoitus ja osittainen peruutus (3 ja 4 kohdat) Kl 2009 62
Ehdonalaisen vapauttamisen lykkääminen (RL 2c:9) Lykkääminen vangin suostumuksella Jos täytäntöönpantavaksi on tulossa uusia vankeusrangaistuksia tai sakon muuntorangaistuksia tai vangilla muu perusteltu syy Lykkääminen ilman vangin suostumusta Jos vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten vuoksi ilmeinen vaara vangin syyllistymisestä henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen - Vapauttamisen lykkäämisen oltava tarpeen rikoksen estämiseksi Ilman vangin suostumusta koskevaa lykkäämistä tarkoittavaa päätöstä harkittava enintään kuuden kuukauden väliajoin Kl 2009 63
Koeaika ja ehdonalaisen vapauden valvonta Ehdonalaiseen vapautettu on vapaudessa vapauttamishetkellä jäljellä olevan jäännösrangaistuksen mittaisella koeajalla Koeaika kuitenkin enintään 3 vuotta Elinkautisvangeilla koeaika ja jäännösrangaistus aina 3 v. Ehdonalaisen vapauden valvonta Jos koeaika on yli vuosi Rikos tehty alle 21-vuotiaana Jos vanki itse pyytää valvontaa Valvonnan tarkoituksena lisätä yleistä turvallisuutta tukemalla vankia sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi Valvonta sisältää valvontatapaamisia ja mahd. muuta Ehtojen rikkominen: varoitus, nouto tai jäännösrangaistuksen osan (4 14 päivää) täytäntöönpano Kl 2009 64
Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2c:14) Edellytykset Syyttäjän vaadittava Tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta olisi tuomittava ehdotonta vankeutta Syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä Täytäntöön pantavasta jäännösrangaistuksesta ja koeajalla tehdystä rikoksesta yhteinen vankeusrangaistus Jäännösrangaistus ei saa olla RL 7:5:ssä tarkoitettu ankarin rangaistus Jäännösrangaistus voidaan jättää määräämättä täytäntöön pantavaksi Esim. jos suuri osa koeajasta suoritettu tai jos jäännösrangaistus on lyhyt Kl 2009 65
Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2c:14) Asiaa koskeva normisto on monitulkintaista ja hankalaa Käytäntö ollut erilaista, myös jäännösrangaistuksen pituuden laskeminen osalta KKO antanut asiaa selventäviä ratkaisuja KKO 2008:70 72 - Jäännösrangaistuksen täytäntöönpantavan määrän mittaaminen aina kytköksissä uuteen koeaikana tehtyyn rikokseen - Jäännösrangaistus ei voi olla lähtökohta yhteistä rangaistusta mitattaessa - Jäännösrangaistuksen tosiasiallinen vaikutus ei voi olla suurempi kuin sen rikoksen, josta olisi tulossa ankarin rangaistus - Mittaamisessa kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka suuri osa koeajasta suoritettu ennen uutta rikosta - Uusi järjestelmä ilmentää periaatetta, jonka mukaan rikosten ja niistä tuomittujen rangaistusten merkitys vähenee ja loppuu ajan kulumisen seurauksena Kl 2009 66
Elinkautinen vankeus Elinkautinen vankeus: joukkotuhonta, rikos ihmisyyttä vastaan (+törkeä tekomuoto), sotarikos (+törkeä tekomuoto), törkeä maanpetos, törkeä vakoilu, törkeä valtiopetos, murha, terroristisessa tarkoituksessa tehty tappo ja murha Elinkautisesta vankeudesta voi vapautua ehdonalaiseen vapauteen tai tasavallan presidentin armahduksella Vuosina 1980 2000 elinkautinen keskimäärin 11 12 v. Keskustelu elinkautisen vankeusrangaistuksen tarpeesta Epähumaani seuraamus? Käytännössä määräaikainen? Symboliarvo? Elinkautisen korvautuminen ylipitkillä määräaikaisilla vankeusrangaistuksilla? Kl 2009 67
Ehdonalainen vapauttaminen elinkautisesta vankeudesta (RL 2c:10) Elinkautiseen tuomittu vanki voidaan päästää ehdonalaiseen Aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa 12 vuotta 21-vuotta nuorempi, kun vankilassaoloaikaa 10 vuotta Asia tulee vireille vangin hakemuksesta Helsingin hovioikeudessa (L pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä 1 ) - Rikosseuraamusviraston annettava lausunto Harkinnassa vaikuttavia seikkoja 1. elinkautiseen johtaneen rikoksen tai rikosten laatu 2. tuomitun mahdollinen myöhempi rikollisuus 3. mahdollinen ilmeinen törkeän rikoksen vaara 4. rangaistusajan suunnitelman toteutuminen 5. vankila-aikainen käyttäytyminen Kl 2009 68
Ehdonalainen vapauttaminen elinkautisesta vankeudesta (RL 2c:10) Ennen elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista hänet voidaan määrätä max 6 kk:n valvottuun koevapauteen - 11 v 6 kk tai alle 21-vuotiailla 9 v 6 kk Valvotun koevapauden aikana tehty rikos voi aiheuttaa vapauttamisharkinnan harkitsemisen uudelleen - Lähinnä rikoksissa, jotka voisivat johtaa ehdottomaan vankeuteen - Rikosseuraamusviraston aloitteesta - Helsingin hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi - KKO 2008:11 - Elinkautisvangin valvotussa koevapaudessa tekemien rikosten merkityksestä ehdonalaisen edellytyksiä uudelleen arvioitaessa - Mm. elinkautisen toteutunut kesto huomioitava - Rangaistusajan suunnitelman täydellistä toteutumista ei vaadita Kl 2009 69
Koko rangaistusaikaa suorittavat (RL 2c:11) Korvasi vanhan pakkolaitosjärjestelmän päätöksenteko vankilaoikeudelta yleiselle tuomioistuimelle Tuomioistuin päättää syyttäjän vaatimuksesta Edellytykset Vähintään kolmen vuoden tuomio vakavasta rikoksesta Rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana syyllistynyt vakavaan rikokseen tai kolmen vuoden kuluessa koko rangaistusajan suorittamisesta tai elinkautisesta Rikoksentekijää pidettävä rikoksista ilmenevien seikkojen ja mielentilatutkimuksen perusteella erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle Koko rangaistusaikaa suorittavan ehdonalainen vapaus Mahdollista, kun suorittanut 5/6 rangaistuksesta Ei enää pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle Kl 2009 70
Sakkorangaistus Varallisuuteen kohdistuvat seuraamukset Hallinnolliset maksuseuraamukset - Pysäköintivirhemaksu - Joukkoliikenteen tarkastusmaksu - Kilpailunrikkomismaksu - Ylikuormamaksu - Alusjätemaksu - Verotusseuraamukset - EU-oikeudelliset sanktiomaksut Rikosoikeudelliset seuraamukset - Sakko - Rikesakko - Yhteisösakko Kl 2009 71
Sakkorangaistus Päiväsakkojärjestelmä (RL 2a luku) Rikoksen vakavuus suhteutetaan päiväsakkojen lukumäärään - 1 120 ps, yhteinen sakkorangaistus max. 240 ps Päiväsakon rahamäärä vahvistetaan maksukyvyn mukaan - Nettoperiaate - Yksi päiväsakko: 1/60 sakotettavan keskimääräisestä nettokuukausitulosta, josta vähennetty perustulovähennys (255 ) - Elatusvelvolliset (lapset / puoliso) vähentävät sakon rahamäärää kukin 3 eurolla - Alin päiväsakon rahamäärä 6 - HUOM! Ylinopeusasioissa erityiset minimit - Mopo 50, moottorikäyttöinen ajoneuvo 115 ja vesikulkuneuvo 60 Kl 2009 72
Sakkorangaistus Päiväsakon rahamäärän laskemisessa lähtökohtana oikeudenkäynnin tai rangaistusmääräyksen antamisen aikaiset tulot - Tulotiedot verottajalta (viimeksi toimitettu verotus) - Ongelmana tulojen muuttuminen - Merkittävänä pidetään tulojen olennaista muuttumista - Olennaisena pidetään 20 25 %:n muutosta - Selvitettävä oman uskottavan ilmoituksen perusteella, palkkakuiteista, tiliotteista, viranomaisilta saaduista selvityksistä ym. - KKO 2004:9 (ään.): pörssiosakkeiden kaupalla ansaittujen tulojen muuttuminen ja päiväsakon rahamäärä Kl 2009 73
Rikesakko Rikesakko on rahamäärältään kiinteä rikosoikeudellinen maksuseuraamus Max. 200 Käytössä olevat rikesakot: 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 Edellytykset Virallisen syytteen alainen rikkomus, josta säädetty ankarin rangaistus sakkoa tai max. 6 kk vankeutta - RL 2a luvussa (9 ) ja A:ssa rikesakkorikkomuksista erikseen määritelty rikesakolla rangaistavat teot Rikesakkoa ei saa määrätä, jos teko ei ole ollut konkreettisesti vähäinen - Rikkomus ollut omiaan aiheuttamaan muuta kuin vähäistä vaaraa tai haittaa - Menettely osoittanut piittaamattomuutta laista - Ilmeistä, että asianomistaja tulee tekemään syyttämispyynnön tai esittämään vah.korv.vaatimuksen Kl 2009 74
Rikesakko Rikesakon määrää poliisi tai muu laissa säädettyä valvontaa suorittava virkamies Menettely summaarista Ei oteta huomioon tekijän henkilöön ja teko-olosuhteisiin liittyviä seikkoja samoin kuin muissa rangaistuksissa Ei sovelleta esim. nuoria koskevia erityisjärjestelyjä Vastuuvapausperusteet soveltuvat Rikesakko määrätään antamalla rikesakkomääräys Annetaan pääsääntöisesti heti tiedoksi Maksuaikaa kaksi viikkoa Rikesakkomääräyksen vastustaminen Asia tuomioistuimen käsiteltäväksi viikon kuluessa tiedoksisaannista HUOM! Alioikeuden rikesakkoasiassa antamaan päätökseen ei muutoksenhakuoikeutta varsinaisin muutoksenhakukeinoin Rikesakon (lainsäädäntötason) käyttämisessä valtiosääntöisiä ongelmia Kl 2009 75
Sakon muuntorangaistus (RL 2a:4 7) Maksamattomat sakot, joita ei ole saatu perittyä, voidaan muuntaa vankeudeksi Myös maksamattomat oikeudenkäynnin turvaamiseksi tuomitut tai ulosottokaaren nojalla tuomitut uhkasakot Muuntosuhde 3 maksamatonta sakkoa = 1 päivä vankeutta (jos ei kolmella jaollinen, ylijäävää osaa ei muunneta) Uhkasakko: jokainen täysi 30 euron määrä = 1 päivä Muuntosuhdetta voidaan alentaa muuntamatta jättämisen perusteilla Muuntorangaistuksen pituus 4 60 päivää Alle 12 päiväsakkoa ei pääsääntöisesti muunneta (vain erityisistä syistä) Samalla kertaa muunnettavana olevat sakot ja uhkasakot yhdeksi muuntorangaistukseksi Jos yli 180 ps, paljousalennus Kl 2009 76
Sakon muuntorangaistus Muuntamatta jättäminen 1. Sakkoon johtanut rikos sen haitallisuus huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäinen Tarkoituksena ei ole sinänsä tiettyjen vähäisten tekojen säännönmukainen muuntamatta jättäminen Vähäisyys suhteessa tyyppitapaukseen 2. Sakkoon johtanut rikos tehty alle 18-vuotiaana Ei ilman painavia syitä Muuntorangaistus ei ensimmäinen vankilatuomio 3. Muuntorangaistus olisi kohtuuton ja tarkoitukseton Huomioon sakotetun henkilökohtaiset olosuhteet, rikoksesta aiheutuneet muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet ja muut seikat (esim. sakotetun vammautuminen rikoksen yhteydessä, sitoutuminen päihdehoitoon, pysyvä sairaus) HUOM! Lapsen HTL 26 :ssä tarkoitettu uhkasakko vain painavasta syystä; JärjL 16:ssä tarkoitettua järjestysrikkomusta koskevaa sakkoa ei saa muuntaa; rangaistusmääräysmenettelyssä annettua sakkoa ei Kl 2009 77
Oikeushenkilön rangaistusvastuu (RL 9 luku) Vuodesta 1995 (1.9.1995), v. 2003 pakolliseksi Seuraamuksena yhteisösakko 850 850000 Edellytykset Oikeushenkilön toiminnassa on tehty rikos (esim. ympäristörikos) - Ko. rikoksen osalta säädetty oikeushenkilön rangaistusvastuusta Lakimääräiseen toimielimeen tai johtoon kuuluva on ollut osallinen rikoksessa tai sallinut rikoksen tekemisen (samastusvastuu) TAI Oikeushenkilön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi (tuottamisvastuu) Voidaan tuomita, vaikka rikoksentekijää ei saada selville tai muusta syystä voida tuomita (anonyymi syyllisyys) Kl 2009 78
Oikeushenkilön rangaistusvastuu Yhteisösakon rahamäärän vahvistaminen (mittaaminen) Laiminlyönnin laatu ja laajuus Johdon osuus - Edellä mainituissa huomioidaan - Rikoksen laji ja vakavuus, rikollisen toiminnan laajuus, tekijän asema oikeushenkilön toimielimissä, rikoksen osoittama piittaamattomuus laista ja muualla säädetyt rangaistuksen mittaamisperusteet Oikeushenkilön taloudellinen asema - Oikeushenkilön koko, vakavaraisuus ja toiminnan taloudellinen tulos Mahdollisuus toimenpiteistä luopumiseen (RL 9:4 ja 9:7) Kl 2009 79
Oikeushenkilön rangaistusvastuu KKO 2002:39 (ään.) ympäristön turmeleminen A oli X Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen A oli päättänyt yhtiön toimintatavoista ja -linjoista itsenäisesti Ympäristön turmelemisteot olivat A:n toteuttamia X Oy oli pienyhtiö, joka oli antanut A:lle työpaikan Yhteisösakon tuomitseminen olisi tosiasiassa kohdistunut A:han itseensä Yhteisösakkoa ei tuomittu A tuomittiin 9 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen Kl 2009 80
Oikeushenkilön rangaistusvastuu KKO 2008:33 (Neste Oil) Öljyn siirto säiliöstä toiseen venttiili unohtui sulkea öljyä maahan ja mereen - Samanlaisia tilanteita jo kaksi aiemmin Tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen - 4 henkilöä tuomittiin Yhtiö oli laiminlyönyt riittäviin toimenpiteisiin ryhtymisen Yhteisösakon tuomitsemisessa vaikuttavat seikat - Toimet uusien rikosten ehkäisemiseksi: ympäristötekniset investoinnit olisi pitänyt tehdä jo ennen tapahtumia, lisäksi investoinnit melko pieniä - Mittaaminen - Toiminnassa olennaisia puutteita, suuri vahingonvaara, laajat vahingot ja huomattavan suuri liikevaihto (yli 7 miljardia euroa) - Yhteisösakko 500000 Kl 2009 81
Ajokielto Pakollinen seuraamus tietyissä liikennerikoksissa (TLL 75 ) Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus ja törkeä rattijuopumus Määrätään, vaikka henkilöllä ei olisi ajokorttia Rattijuopumus Vähintään 1 kk Vähintään 6 kk, jos 5 vuoden aikana syyllistynyt uudelleen Törkeä rattijuopumus Vähintään 3 kk Vähintään 1 v, jos 5 vuoden aikana syyllistynyt uudelleen Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen Samat kuin törkeässä rattijuopumuksessa KKO 2007:77: uusiminen ja laillisuusperiaate KKO 2006:101: rikokset käsiteltävänä samalla kertaa Kl 2009 82
Ajokielto Ajokielto enintään 5 vuotta Ajokiellon kestoa määritettäessä otetaan huomioon vaikutukset ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja välittömään liikkumiseen Kestoa tuomioistuimessa määrättäessä otettava huomioon poliisin määräämä väliaikainen ajokielto ja sen kesto Jos tuomioistuin jättää ajokieltoon johtaneesta teosta tuomitsematta rangaistukseen, ajokielto voidaan jättää määräämättä Kl 2009 83
Menettämisseuraamus Turvaamistoimi (RL 10 luku) Preventiivinen tehtävä: uusien rikosten ja rikoksista hyötymisen estäminen Lakiin perustuva omaisuuden korvaukseton menettäminen valtiolle Menettämisseuraamuksen perusteena laissa rangaistavaksi säädetty teko (joku tehnyt rikoksen) Myös alle 15-vuotiaan tai syyntakeettoman teko Myös anteeksiantoperusteen nojalla toimivien teot Myös oikeushenkilön toiminnassa tehdyt rikokset, joissa rikoksentekijää ei saada selville tai muusta syystä rangaista Hyötykonfiskaatio, laajennettu hyötykonfiskaatio, välinekonfiskaatio, arvokonfiskaatio Kl 2009 84