Lähtötilanne sopimuskauden 2017 2020 neuvotteluihin Mitä tavoitellaan? Ylijohtaja Tapio Kosunen
Esityksen teemat Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen asema kansainvälisessä vertailussa Alustava sopimus julkisen talouden suunnitelman sisällöstä Kärkihankkeet Kohti neuvotteluja: rakenteellinen kehittäminen Sopimusneuvottelut Yhteiset tavoitteet Korkeakoulujen rahoitusmallit Tutkintotavoitteet ja yliopistojen valtakunnalliset tehtävät 2
50 Korkeakoulutettujen osuus 30-34-vuotiaista 2014 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Lähde: OECD. Sisältää varsinaiset alempaa, ylempää ja jatkotutkintoja vastaavat korkeakoulututkinnot, ei sisällä ISCED 5 tason ns. Short Cycle lyhyempiä korkea-asteen tutkintoja 3
Korkea-asteen koulutettujen osuus 30-34-vuotiaista 2014 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: OECD. Sisältää alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, tieteelliset jatkotutkinnot sekä ISCED 5 tason ns. Short Cycle lyhyemmät korkea-asteen tutkinnot 4
Tutkimus- ja kehittämistoiminta OECD-maissa ja kumppanimaissa, 2013 Lähde: OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2015 5
Korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta, 2013 6
OECD-maissa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksit WoS:in mukaan Maailman keskitaso on 1. Maat on ryhmitelty niiden tason mukaan 2000-luvun alussa ja vuosina 2009 2012. (2)
Vuosi Ennen vuotta 2012 julkaist uja Suomen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa* Järjestelmän tai sen osien arvioinnit Innovaatiojärjestelm än kansainvälinen arviointi 2009 2012 Yliopistouudistukse n vaikutusten arviointi Tekesin arviointi 2013 Suomen Akatemian arviointi SHOKien arviointi 2014 Tutkimus- ja innovaationeuvosto n arviointi Raportit ja katsaukset Suomen Akatemia: Suomen tieteen tila ja taso 2009 Suomen Akatemia: Tieteen tila Suomen Akatemia: Tieteen tila OECD:n indikaattorijulkaisut Measuring Innovation 2010 Education at a Glance Education at a Glance Science, Technology and Industry (STI) Outlook Education at a Glance STI Scoreboard Education at a Glance Promoting Research Excellence Measuring Digital Economy STI Outlook EU:n raportit Innovation Union Scoreboard (IUS) 2011 State of the Innovation Report IUS 2013 ERA Progress Report IUS 2014 ERA Progress Report Education and Training Monitor Pohjoismaiset vertailut Nordforsk: Pohjoismaiden yliopistojen tutkimustoiminna n bibliometrinen vertailu 2011 Nordforsk: Pohjoismaiden yliopistojen tutkimustoiminna n bibliometrinen vertailu Muut tutkimukset ja selvitykset Viiden maan tutkimuspoliti ikan vertailu 2010 (SA) OPM: Suomen kansainvälin en yhteisjulkais eminen OKM: Tutkimuksen tila 2010- luvun alussa Politiikkalinjau k-set ja suunniteluasiakirjat Tutkimusinfrast ruk-tuurien nykytila ja tiekartta 2009 Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-15 Tutkimus- ja innovaatiopolitii kan toimintaohjelm a TIN:n linjaus 2015-2020 Avoimen tieteen tiekartta 2014-17 Tutkimusinfrast ruk-tuurien tiekartta 2014-20 * Lisäksi mm. Tilastokeskuksen korkeakoulu- ja tutkimustilastojen vertailutiedot, Word Economic Forumin ja Inseadin raportit (Human Capital Report, Global Innovation Technology Report, Global Competition Report) ja tärkeimmät yliopistovertailut (QS World University Ranking, Shanghai Academic Ranking of World Universities, Times Higher Education World University Ranking ja Leiden Ranking)
Suomen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa Vuosi Järjestelmän tai sen osien arvioinnit Raportit ja katsaukset EU:n raportit Pohjois maiset vertailut Muut tutkimukset ja selvitykset OECD:n indikaattorijulkaisut Politiikkalinjaukset ja suunniteluasiakirjat 2015 Kvasiantuntijaryhm än selvitys Suomen korkeakoulujärjestel män kehittämistarpeist a (Technopolis Group) OKM: Korkeakoulujen asemointitilastot Education at a Glance STI Scoreboard Digital Economy Outlook Education Policy Outlook IUS 2015 Education and Training Monitor Eurydice: Modernisation of HE in Europe: Access, Retention and Employability; National Student Fee and Support Systems in European HE Suomalaisen yliopistotutkimuksen tuottavuus ja vaikuttavuus Bibliometric impact analysis of the Academy of Finland s Centre of Excellence Programmes Korkeakoulujen ja tutkimuslaitoste n yhteistyön syventämisen tiekartta 2016 Yliopistouudistuk -sen arviointi OKM: Asemointitilastot Suomen Akatemia: Tieteen tila ja Huippuyksikköpo litiikan arviointi Education at a Glance STI Outlook IUS 2016 Education and Training Monitor VTT osaava - hanke 2017 OECD tutkimusja innovaatiopolitiik an arviointi Korkeakoulujen asemointitilastot Education at a Glance STI Scoreboard IUS 2017 Education and Training Monitor 2018 Ammattikorkeakouluuudistuksen arviointi 2018 Korkeakoulujen asemointitilastot Education at a Glance STI Outlook IUS 2018 Education and Training Monitor Korkeakoulujen asemointitilastot: https://vipunen.fi/fi-fi/kkyhteiset/sivut/indikaattorit.aspx
Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020, 5.4.2016 Hallitus pitää kiinni neljän miljardin euron säästötavoitteestaan. Sen kattamiseksi on päätetty täydentävistä sopeutustoimista. Merkittävä osa säästötavoitteen vajauksesta johtui siitä, että inflaatio on ollut alhaisempi kuin hallitusohjelmaa laadittaessa arvioitiin. Tämän seurauksena hallitusohjelmassa sovittu indeksisäästö on tuottanut tavoiteltua pienemmän säästön. Hallitus esittää aiemmin esitettyjen indeksisäästöjen korvaamiseksi 0,85 prosentin tasasuuruista vähennystä vastaaviin menoihin. Hallitus kompensoi kehyspäätöksen uuden indeksisäästön vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindeksiin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahaindeksiin täysimääräisesti. Huom. Aiemmin päätetty yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotusten jäädyttäminen 2016-2019 ja ns. apteekkikompensaation (HY, ISY) poisto 2017 ovat edelleen voimassa Vuosina 2017 2018 yhteensä noin 105 milj. euron panostus korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseksi ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseksi sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseksi. 10
Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020, 5.4.2016 Hallitus on päättänyt opintotukisäästön toteuttamisesta. Hallitus kohtuullistaa selvitysmies Roope Uusitalon esittämää opintotuen ehtojen kiristämistä ja opintotukileikkausta siten, että pitkän aikavälin säästövaikutukset ovat noin 122 milj. euroa Hallitus valmistelee syksyn 2016 budjettiriiheen mennessä esityksen sekä toisen että korkea-asteen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin Suomeen perustetaan genomikeskus. Tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistetaan tehokas yhteistyö genomikeskuksen kanssa. Perustetaan kansallinen syöpäkeskus. Näiden perustamiskustannuksiin kohdennetaan yhteensä 17 milj. euroa vuosina 2017 2020 Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa 14.4.2016, jonka jälkeen se julkistetaan kokonaisuudessaan. Samassa yhteydessä julkistetaan hallitusohjelman päivitetty toimintasuunnitelma. 11
Hallituksen strateginen painopiste: Osaaminen ja koulutus 12
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet Kärkihanke 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään korkeakoulutuksen kehittämisohjelma 13
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet Kärkihanke 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitalisaatio peruskoulujen ja opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 14
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet Kärkihanke 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään korkeakoulutuksen kehittämisohjelma Korkeakouluja pyydettiin raportoimaan hallituksen kärkihankkeeseen Nopeutetaan siirtymistä työelämään liittyvistä konkreettisista toimista helmikuussa 2016. Muutamia havaintoja: - toisen asteen yhteistyö painottuu lukioihin ja hakuvaiheen informaatioon opetustarjontaa melko vähän - korkeakoulujen opetusyhteistyötä kuvaavat ristiin rastiin menevät yhteistyöverkostot, epäselvää missä määrin strategisia valintoja - kaikki yliopistot ilmoittavat tarjoavansa mahdollisuutta kesäopintoihin, Arenen http://summersemester.fi/haku/ - verkko-opetusta lisätään, mutta asema opetuksen suunnittelun kokonaisuudessa usein epäselvä Strategiarahoituksen allokoinnissa otetaan huomioon toimet tämän kärkihankkeen tavoitteissa. 15
Kärkihankkeet kehittämisen tukena Kärkihanke 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 16
KOTUMO-tiekartta 2015 2017 (OKM:n julkaisuja 2015:16) VNK SM VM OKM LVM MMM TEM STM YM (PLM) Toimijat Korkeakoulut / Arene ja UNIFI Tutkimuslaitokset / TUNE Avoin tieto Avoin tiede ja tutkimus AVOIMET TIETO- VARANNOT JA TULOKSET Tutkimusinfrastruktuurit Palvelukapasiteetti Toimenpidekokonaisuudet INFRA- STRUK- TUURIT Rahoitusinstrumentit Yhteistyö ohjauksessa Organisaatiomuodot OHJAUS JA VIESTINTÄ Vaikuttavasti erilaistuen yhdessä tehokkaiksi KAMPUKSET JA KENTTÄ- ASEMAT KOULUTUS JA TUTKIMUS Tietopohja Henkilöstöyhteistyö Vaikuttavuus Tutkimusympäristöt Luottamuselimet 17
= yliopisto tai ammattikorkeakoulu kampus = Yliopiston tutkimusasema = Luke toimipaikka = Syke toimipaikka = Evira toimipaikka (tutkimus) = Maanmitttauslaitos = Ilmatieteen laitos = Työterveyslaitos = Säteilyturvakeskus = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos = Geologian tutkimuskeskus = VTT Kevo: TY tutkimusasema Kilpisjärvi: HY tutkimusasema Sodankylä: OY tutkimusasema, Ilmatieteen laitos Kolari: Luke toimipaikka Utsjoki: Luke toimipaikka Kaamanen: Luke toimipaikka Muddusjärvi: HY tutkimusasema Inari: Luke toimipaikka Värriö: HY tutkimusasema Salla: Luke toimipaikka Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk, Ilmatieteen laitos, STUK, GTK Keminmaa: Luke toimipaikka Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk, Luke toimipaikka, Syke toimipaikka, Evira, Työterveyslaitos, THL, VTT Kokkola: Centria amk, yliopistokeskus (JY, OY, VY), GTK Kannus: Luke toimipaikka Vaasa: Vaasan yliopisto, Vaasan amk, Novia amk, Luke toimipaikka, THL Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY, Taideyliopisto), Luke toimipaikka Laukaa: Luke toimipaikka Siikajoki: Luke toimipaikka Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk, Luke toimipaikka, Syke, THL, VTT Hyytiälä: HY tutkimusasema Parkano: Luke toimipaikka Tampere: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen amk, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, VTT Pori: Satakunnan amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY) Jokioinen, Ypäjä: Luken toimipaikat, Ilmatieteen laitos Husö: ÅA tutkimusasema Konnevesi: JY tutkimusasema Raahe: VTT Oulanka: OY tutkimusasema Kuusamo: Luke toimipaikka Kuhmo: Syke toimipaikka Taivalkoski: Luke toimipaikka Kajaani: Kajaanin amk, VTT, yliopistokeskus (ISYO, OY, LY, JY), Luke toimipaikka (Paltamo) Sotkamo: Luke toimipaikka Maaninka, Tervo, Suonenjoki: Luke toimipaikat Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Evira, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, GTK, VTT Outokumpu: GTK Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk, Luke toimipaikka, Syke Enonkoski: Luke toimipaikka Punkaharju: Luke toimipaikka Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY), Luke toimipaikka Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk, VTT Kouvola: Kymenlaakson amk Lahti: Lahden amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY) Mekrijärvi: ISYO tutkimusasema Turku, Kaarina, Naantali, Seili: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun amk, Luken toimipaikat, Työterveyslaitos, THL, VTT, TY tutkimusasema Hämeenlinna: Hämeenlinnan amk Lammi: HY tutkimusasema Hyvinkää, Loppi: Luken toimipaikat Tvärminne: HY tutkimusasema Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga-Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk, UPI, VATT, EVIRA, Luke MML, Ilmatieteenlaitos, GTK, VTT, STUK, THL, TTL, SYKE, Luke toimipaikat (Vantaa, Vihti), Aalto tutkimusasema, Maanmittauslaitos (Kirkkonummi), Kotus 25 % suomalaisista
Näkemyksiä rakenteelliseen kehittämiseen Yliopistojen rehtorit (Turun Sanomat maaliskuu 2016) Puolet Suomen yliopistojen rehtoreista karsisi yliopistojen määrää, 5-9 yliopistoon nykyisestä 14 Toisaalta moni rehtori pitäisi yliopistojen määrän ennallaan tai kieltäytyy ottamasta asiaan kantaa Professorit (Helsingin Sanomat maaliskuu 2016, vastaukset 932 professorilta) 19
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tilanne helmikuussa 2016 YT-neuvotteluja ja henkilöstövähennyksiä eri puolilla Suomea Neuvotteluasiakirjat sisälsivät edelleen paljon käynnistettäviä lisäselvityksiä ja runsaasti olemassa olevien strategisten yhteistyösopimusten kuvausta Pääpaino keskinäisessä profiloitumisessa, poisvalintoja vielä varsin niukalti tai valmistelu on vielä kesken Yliopistojen keskinäiseen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävään työnjakoon liittyviä kehittämistoimia ei juuri esitetty Merkittävimmät kehittämistoimet kohdistuivat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistämiseen. YO-AMK-koulutusyhteistyötä säilyttäen duaalimalli ja tutkintojen ominaispiirteet Alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien vahvistaminen ei noussut merkittävästi esille Varsinaiset rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet ja päätökset jäivät asetettuihin tavoitteisiin nähden vähäisiksi Toimenpiteiden konkreettisuutta on pystyttävä vielä nostamaan Tukea yksityiskohtaisemmasta tilastollisesta tuloksellisuustarkastelusta 20
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tilanne helmikuussa 2016 Korkeakoulujen keskinäiset rakenteet Tampere3: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat vuoden 2018 alusta korkeakoulukonsernin L2-hanke: Korkeakoulujen osaamiskeskittymä, joka perustuu LY:n ja Lapin ammattikorkeakoulun omistukselliselle yhteydelle. Kahdesta itsenäisestä oikeushenkilöstä syntyy kiinteämpi Lapin korkeakoulukonserni LUT-konserni: Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu tiivistävät edelleen yhteistyötään tavoitteena perustaa 1.1.2018 aloittava LUT-konserni, jonka osana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu. Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen fuusio vuoden 2017 alusta 21
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tilanne helmikuussa 2016 Korkeakoulujen yhteistyö U5: Itä-Suomen, Oulun, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyösopimus Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittoutuma Tekniikan alan yliopistojen yhteistyö ja työnjako Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset ml. YO-AMK -yhteistyö Koulutusrakenteiden uudistaminen (laaja-alaiset kandiohjelmat, hakukohteiden määrän vähentäminen, siirtymävaiheet, monitieteisyys, yhteistyö toisen asteen kanssa) Poisvalinnat, sisäänottojen vähentäminen tietyillä aloilla ja uudet avaukset Korkeakoulujen sisäinen kehittäminen (osin korkeakoulujen välistä) Muutos- ja sopeuttamisohjelmat, henkilöstörakenteen kehittäminen Tiedekunta- ja laitosrakenteen uudistaminen, laboratoriohenkilökunnan pooli Palvelutoimintojen kokoaminen, toimitilat ja kalliit infrastruktuurit Koulutusvienti (toimintaa varten perustetut yhteiset yhtiöt) 22
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tilanne helmikuussa 2016 Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet Tunnistettu omia vahvuuksia tukevia kansallisia ja kansainvälisiä strategisia kumppaneita, priorisointi ja yhteistyön syventäminen Suhteet työ- ja elinkeinoelämään Alueelliset yhteistyörakenteet ja yhteistyöyksiköt (esim. Oulun Innovaatioallianssi, Palosaaren ja Savilahden kampukset) Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö Alakohtaiset osaamiskeskittymät (esim. HiLife osaamiskeskittymä 2017, OuluHealth, Biopankit, HAMK luonnonvara-alan -yhteistyö) Yhteiset tutkimusinfrastruktuurit ja henkilöstöresurssit Korkeakouluilla eniten yhteistyötä VTT, Luke ja THL 23
Rakenteellinen kehittäminen sopimusneuvotteluissa Millä aloilla korkeakoulu katsoo olevansa tutkimuksessa kansainvälisessä kärjessä ja millä aloilla sen harjoittama tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää Minkä koulutus ja tieteenalojen merkityksen korkeakoulu arvioi korostuvan, vähenevän tai poistuvan alkavalla kaudella sekä mihin toimiin nämä muutokset antavat aihetta Korkeakoulujen koulutus ja tki toiminta on suhteutettava koko Suomen vastaavaan tarjontaan niin, että liiallisen päällekkäisen tarjonnan poistaminen ja työnjaon selkeyttäminen yhteistyössä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa toteutuu Konkreettiset ja laajavaikutteiset rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet ja näiden ajoitus siten, että niillä voidaan merkittävästi vahvistaa korkeakoululaitoksen kansainvälistä kilpailukykyä Uskottava pohja rakenneuudistusten perusteella tehtävälle strategiarahoituksen kohdentamiselle 24
hallituskausi Korkeakoulujen ohjaus 2017-2020 Valmistelu 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 Tulevaisuuskatsaukset Kehysvalmistelu Yhteiset hallinnolliset tavoitteet / poikkihallinnolliset tavoitteet TAE-valmistelu Toimialakohtaiset strategiat (Hallinnonalan strategialuonnos) Korkeakoulun strategia TAE 2015 Hallitusohjelma / toimintasuunnitelma, kevät 2015-kevät 2019 Julkisen talouden suunnitelma/ Valtiontalouden kehykset 2016-2019 TAE 2016 Kehys 2017-2020 TAE 2017 Kehys 2018-2021 (Hallinnonalan strategia 2016-2019) (Yhteiset tavoitteet) TAE 2018 Korkeakoulun strategia/tarkiste 2016-(2020) Kehys 2019-2022 Sopimuksen valmistelu Sopimus 2017-2020 Uudistetut rahoitusmallit (Sopimuksen tarkistus 2017, 2018, 2019) Kärkihankkeiden edellyttämät prosessit ja toimet Neuvottelut ml. kk- palaute Korkeakoulujen asemointitilastot (Toimintaslman tarkistus 2016, 2017, 2018) Yhteinen palaute Vuosi 2019 KK vierailut 2017 (1/3), 2018 (1/3),2019 (1/3) Alueseminaarit Korkeakoulu-uudistusten arviointi
Tiedelaitosten sopimusneuvottelujen asialista Neuvottelut ministeriön ja tiedelaitosten välillä 27.-28.4.2016 Neuvotteluissa käsitellään uuden sopimuskauden 2017-2020 sopimus aikaisempaa strategisemmat sopimukset ja virastoilla yhtenäinen sopimusrakenne sekä joitakin samoja indikaattoreita Neuvottelut sisältävät virastokohtaisia erityiskysymyksiä Neuvotteluissa käsitellään virastojen varautuminen niukkeneviin voimavaroihin, digitalisaatioon ja hallinnollisen taakan keventämiseen Esitys voimavaroista vuodelle 2017 kehyspäätöksen pohjalta Sovitaan ministeriön tiedelaitosvierailujen ajankohdat 26
Yliopistojen sopimusneuvottelujen asialista Neuvottelut ministeriön ja yliopistojen välillä 10.-27.5.2016 Neuvotteluissa keskitytään yliopistojen strategiseen kehittämiseen Tehtävät, profiili, vahvuusalueet Korkeakoulukohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet Strategiarahoitus Strategiakeskustelun osana käsitellään Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen Hallituksen kärkihankkeiden edellyttämien toimenpiteiden eteneminen Yliopiston taloudellinen tilanne Strateginen johtaminen ja henkilöstöpolitiikka Ammattikorkeakoulujen neuvottelut syksyllä asialista tarkentuu valmistelun edetessä, vastaavia näkökulmia käsittelyssä kuin yliopistojen neuvotteluissa 27
Strategiarahoituksen kohdentaminen Sovitaan ministeriön ja korkeakoulun välisessä neuvottelussa Tulevaisuusorientoitunutta, antaen kannusteita korkeakoulujen meneillään oleville tai tuleville toimille Kohdentamisessa hyödynnetään ministeriön korkeakouluilta pyytämää raportointia, KOTUMO-ehdotuksia, korkeakoulujen ja keskeisten sidosryhmien kanssa käytyä vuoropuhelua ja muuta käytettävissä olevaa aineistoa Pyritään sopimaan koko sopimuskaudelle Ministeriön valmistelu tehdään tiettyjen teemakokonaisuuksien sisällä, joihin sisältyvät opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle kuuluvat hallitusohjelman keskeiset tavoitteet ja kärkihankkeet 1) Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen 2) Työelämään siirtymisen nopeuttaminen 3) Tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen sekä osaamisen hyödyntäminen 4) Vaikuttavuus Mikäli osoittautuu, että ministeriölle esitetyt toimenpiteet eivät ole riittäviä tai toimenpiteet edellyttävät tarkentamista, niin osa strategiarahoituksesta jätetään ministeriön myöhemmin kohdennettavaksi 28
Strategiarahoituksen kohdentaminen Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi Vuonna 2018 toteutetaan sopimuskauden tarkistusneuvottelu rakenneuudistuksesta Raportointi toimenpiteiden etenemisestä 29
Hallitusohjelma HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet 2017 2020 Suomi 2025 yhdessä rakennettu Turvallinen Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa OKM-kk sopimukset Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Asemoituminen osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti Korkeakoulun tehtävä, profiili ja vahvuusalat Tutkintotavoitteet Sovittavat tutkintotavoitteet Koulutuslaajennuksista ja uudelleen suuntauksista sekä opettajankoulutustarpeista Rahoitus Raportointi 30
Yhteiset tavoitteet Valmistelu yhdessä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa luonnos toimitettu ohjekirjeessä osana sopimusrakennetta keskustelu joulukuussa korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon päivillä Vaasassa korkeakouluilta ja sidosryhmien kirjalliset kommentit ja muutosesitykset (kommentteja 34 taholta) palautteen pohjalta muokatut tavoitteet toimitettu tähän tilaisuuteen osallistujille osana seminaariaineistoa keskustelu ja yhteisistä tavoitteista sopiminen tämän päivän aikana Saatu palaute: kansainvälisyyteen ja kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteet selkeämmin esille tavoitteissa huomioitava molemmat korkeakoulusektorit yhteiskunnallinen vaikuttavuus esille laaja-alaisesti yliopistojen sivistystehtävää käsitelty puutteellisesti maahanmuuttajiin liittyvät asiat mukaan kielelliset korjaukset ja täsmennykset 31
Yhteiset tavoitteet uudet sisällöt Tavoitetila 2025 kansainvälisen vaikuttavuuden ja näkyvyyden lisääminen hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä, verkottumista sekä eurooppalaista korkeakoulutus- ja tutkimusaluetta hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo korkeakoulujen ja OKM:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajana korostettu, että korkeakoulujen keskinäisellä ja tutkimuslaitosten kanssa syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista poisvalintojen toteuttaminen korkeakouluissa osana voimavarojen keskittämistä aiempaa vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin 32
Yhteiset tavoitteet uudet sisällöt Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen tutkintoja, opiskelijavalintoja ja hyväksilukumenettelyä kehittämällä sekä luopumalla pääsääntöisesti siltaopinnoista opiskelijavalintojen kehittäminen (toisen asteen tutkintojen hyödyntäminen ja luopuminen pitkäkestoista valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista) ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuuden kasvattaminen uusista opiskelijoista (hyödynnetään paikkojen varaamismahdollisuutta ja kehitetään siirto-opiskelijoiden valintaa) monipuolinen ohjaus, toimivat ura- ja rekrytointipalvelut sekä valtakunnallisen uraseurannan käyttöönotto korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnustamisesta 33
Yhteiset tavoitteet uudet sisällöt Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia selkeytetty tavoitteita muuttamalla kappaleiden järjestystä Korkeakouluyhteisö voimavarana korkeakouluyhteisön vahvistaminen henkilöstön osaamisen kehittämisellä, verkostoitumisella, kansainvälisillä rekrytoinneilla ja hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista 34
Yliopistojen rahoitusmalli 2017 Lausunnot työryhmäraportista saapuneet ja lausuntoyhteenvedot tehty OKM asetusluonnosten lausuntokierroksen päättyminen 11.4.2016 Lausuntoyhteenveto ja asetusten käsittely 4/2016 Lausunnoilla olevassa versiossa työryhmän ehdotusten mukaisesti: Koulutus: Ylempien korkeakoulututkintojen leikkuriryhmät (ISCED-luokittelun mukaisesti), 55 op tarkistaminen siten, että se ottaa huomioon keväällä aloittavat ja vuoden aikana valmistuvat, opiskelijavaihdossa siirtyminen vaihdossa suoritettujen opintopisteiden laskentaan, työllistymisen vahvistaminen yhdellä prosenttiyksiköllä Tutkimus: ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen poistaminen rahoitusmallista sekä vertaisarvioitujen julkaisujen laadun merkityksen vahvistaminen laskennassa Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet: alakohtaisuuden vahvistaminen yhdellä prosenttiyksiköllä, käytännössä Taideyliopiston perustamisen yhteydessä sovitun tasokorotuksen siirtäminen strategiarahoituksesta alakohtaisuuteen 35
Yliopistojen rahoitusmalli 2017 Lausunnoilla olevassa versiossa OKM:n valmistelusta esitettävät muutosesitykset Strategiarahoituksen vahvistaminen edelleen kahdella prosenttiyksiköllä, ulkomaalaisten ylempien korkeakoulututkintojen osuutta ei poistettaisi rahoitusmallista Ylemmät korkeakoulututkinnot 13 % (aiemmin 14 %), 55 op 10 % (aiemmin 12 %) Työllistymisen rahoitustekijän laskennassa siirryttäisiin vuoden 2019 rahoituksesta alkaen huomioimaan laadullisen työllistymisen näkökulma. Myös osa tohtorin tutkintojen perusteella määräytyvästä rahoitusosuudesta allokoitaisiin tohtorien laadullisen työllistymisen perusteella 36
Yliopistojen rahoitusmalli 2017 - asetusluonnos
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli 2017 työryhmän esitys 38 - asetusvalmistelu kevään 2016 aikana
Yliopistojen tutkintotavoitteiden valmistelu kaudelle 2017 2020 Toteuma -15 Toteuma Ka. 13-15 Tavoite 13-16 OKM ohjekirje 17-20 YO ehdotus 1 17-20 OKM ehdotus 1 17-20 YO ehdotus 2 17-20 Alemmat kk-tutkinnot 15 039 13 852 14 200 14 600 14 630 14 670 14 667 Ylemmät kk-tutkinnot 15 312 14 870 15 023 15 150 16 289 15 185 15 763 Tohtorin tutkinnot 1 882 1 824 1 635 1 600 1 898 1 677 1 843 39
Yliopistojen ylempien kk-tutkintotavoitteiden valmistelu kaudelle 2017 2020 Toteu ma - 15 Toteum a Ka. 13-15 Ohjeki rje 17-20 YO 1. ehdotus 17-20 OKM 1. ehdotu s 17-20 YO 2. ehdotu s 17-20 Tavoite 13-16 Hammaslääketiede 146 133 145 160 170 165 175 Kasvatusalat 1 640 1 571 1 760 1 760 1 821 1 780 1 790 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet 2 594 2 537 2 423 2 500 2 732 2 550 2 625 Luonnontieteet 1 193 1 178 1 436 1 470 1 424 1 445 1 540 Lääketiede 625 608 660 720 748 720 720 Maatalous- ja metsätieteelliset alat 215 237 248 240 260 245 255 Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat 2 851 2 775 2 530 2 300 2 613 2 325 2 471 Terveys- ja hyvinvointialat 483 480 450 470 505 470 492 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat 3 336 3 201 3 484 3 650 3 980 3 630 3 760 Yhteiskuntatieteet ja palvelualat 2 228 2 149 1 887 1 880 2 036 1 855 1 935 Kaikki yhteensä 15 312 14 870 15 023 15 150 16 289 15 185 15 763 40
Yliopistojen valtakunnalliset tehtävät 2017 2020 Rahoitus YO ehdotus OKM ehdotus YO 2. ehdotus 2013 2016/v (29.1.2016) (1.3.2016) (18.3.2016) (taso 2016), 2017 2020/v, 2017 2020/v, 2017 2020/v, 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa: 1000 euroa 115 053 136 894 104 121 125 894 Kohdennettavissa vuosina 2017-2020 noin 111 M /v 41
Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteiden valmistelu kaudelle 2017 2020 Toteuma -15 Toteuma Ka. 13-15 Tavoite 13-16 OKM ohjekirje 17-20 AMK ehdotus 1 17-20 OKM ehdotus keväällä 2016 AMK-tutkinnot 23 716 23 098 22 778 21 400 25 162 Ylemmät AMKtutkinnot Ammatillinen opettajankoulutus 2 366 2 143 1 838 3 200 3 750 1 788 1 838 1 600 1 550 1 791 42