What goes around -lyhytelokuvan suunnittelu ja toteutus Arttu Niemelä Opinnäytetyö Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Media-assistentti 19.12.2011
Sisällys 1 Johdanto 1 2 Alustava työsuunnitelma 2 3 Esituotanto 3 3.1 Tehtävät 3 3.2 Ongelmat 3 4 Tuotanto 4 4.1 Perjantai 4 4.2 Lauantai 5 5 Jälkituotanto 6 5.1 Leikkausosuus 6 5.2 Graafinen osuus 7 6 Arvioiva päätäntä 8 Lähteet 11
1 1 Johdanto Tein opinnäytetyökseni kauhuteemaisen lyhytelokuvan, joka käsittelee nuoren oman tyhmyyden takia aiheuttaman kuolemantuottamuksen tuskaa. Valitsin tällaisen aiheen, koska nykypäivänä nuorten humalassa ajaminen on aiheuttanut yhä enemmän ja enemmän kuolemantuottamuksia. Pyrin tämän lyhytelokuvan avulla hieman valistamaan nuoria siitä, mitä humalassa ajamisesta voi pahimmassa tapauksessa seurata. Alussa oli pelko. Sitten ihminen keksi kuvan. Kuvan avulla ihminen oppi kohtaamaan pelkonsa ja tekemään sen vaarattomaksi. (Hänninen Latvanen 1996: 9.) Halusin tehdä kauhulyhytelokuvan myös sen takia, koska kauhuelokuvat eivät koskaan ole olleet minun suosikkielokuviani, ja halusin tietää, miten erilaisiin kauhuelokuviin luotiin se kauhutunnelma. Tämän avulla pystyn voittamaan oman pelkoni kauhuelokuvia kohtaan ja kykenen myös itse tekemään kauhuelokuvia. Tämä lyhytelokuvaprojekti on ollut siis todella antoisa. Kerron tässä opinnäyteraportissa, mitä missäkin vaiheessa on tapahtunut. Ensimmäisenä tulee esituotanto, jossa kerron eri vaiheista ennen kuvauksia. Tämän jälkeen tulee tuotanto, sisältäen kuvauspäivien tapahtumat ja ongelmat, sekä ongelmien ratkaisut. Viimeisenä tulee jälkituotanto, joka sisältää lyhytelokuvan leikkauksen, äänien jälkikäsittelyn, DVD valikon ja kansien teon, DVD levyn keskiöpainatuksen teon sekä lyhytelokuvan polton DVD levylle. Näiden lukujen jälkeen tulee arvioiva päätäntä, jossa kerron oman mielipiteeni tästä lyhytelokuvasta ja sen teosta.
2 2 Alustava työsuunnitelma Tavoitteenani on käsikirjoittaa, ohjata, editoida ja tuotteistaa 3-4 minuuttia pitkän lyhytelokuvan, jonka lajityyppi on kauhu. Olin saanut idean lopputyöhöni jo ensimmäisenä vuonna, joten minulla oli hyvät lähtökohdat lopputyön suunnittelussa. Esituotannossa kirjoitan ideani paperille ja teen siitä käsikirjoituksen, jonka pohjalta pystyn kuvaamaan lyhytelokuvan. Sen lisäksi laadin esituotannossa kuvausaikataulut, hankin näyttelijät ja työryhmän sekä käyn kuvauspaikoilla etukäteen ottamassa valokuvia, joiden pohjalta pystyn tekemään kuvakäsikirjoituksen. Kuvaukset tapahtuvat tuotannossa. Kuvaan lyhytelokuvani kahtena eri päivänä ja kahdessa eri kuvauspaikassa, ja kuvaan Canon EOS 7D merkkisellä järjestelmäkameralla. Järjestelmäkameran videokuvan laatu on erilainen kuin videokameran kuvan laatu. Valitsin järjestelmäkameran, koska katsoin sen kuvanlaadun täydentävän lyhytelokuvani aihealuetta. Jälkituotannossa editoin kuvatun materiaalin lyhytelokuvaksi ja teen äänien jälkikäsittelyä, eli säädän kaikki kuvauksissa tallennetut, tarvittavat äänet samalle äänentasolle ja liitän ne videoon. Teen videoon myös pientä värikorjailua, jotta saan kaikista videon pätkistä saman sävyiset ja saan laadittua videoon värien avulla kauhu-teemaisen tunnelman. Viimeisenä jälkituotannossa teen valmiille lyhytelokuvalle DVD valikon ja poltan sen DVD-levylle, suunnittelen sille kannet ja teen levylle keskiöpainatuksen.
3 3 Esituotanto 3.1 Tehtävät Esituotannon tehtävinä olivat työryhmän kokoaminen, käsikirjoituksen laatiminen, kuvauspaikkojen ja näyttelijöiden hankkiminen, aikataulujen laatiminen sekä tavaroiden lainaus. Näistä tehtävistä käsikirjoituksen laatiminen oli vaikein tehtävä, koska idea itsessään oli jo vaikea toteuttaa. Tämän takia alkuperäinen idea koki monta muutosta matkan aikana, mutta sain silti pidettyä alkuperäisen aiheen. Työryhmän kokoamiseen ei mennyt kauaa aikaa, koska kaksi kaveriani olivat lupautuneet auttamaan minua lopputyöni kuvauksissa, joten sain heidät kuvaajikseni. Lisäksi eräs maskeeraaja otti minuun yhteyttä ja tarjosi palveluitansa. Näyttelijöitä hain Facebookissa olevan Castbook nimisen ryhmän kautta. Sain sähköpostiini paljon näyttelijäpostia, joista valitsin neljä mielestäni rooleihin sopivaa näyttelijää. Olin miettinyt kuvauspaikkoja jo pitkään, joten niiden etsiminen ei tuottanut ongelmia. Ainoastaan ulkokuvausten kuvauspaikan vaihdoin, koska tie, jolla meidän alun perin piti kuvata, oli liian vilkas, joten vaihdoin sen erääseen syrjäisempään tiehen. Vaihto oli kannattava, koska tuo syrjäisempi tie sopi paremmin lyhytelokuvani aiheeseen. Sisäkuvauksia varten löysin Juupajoelta täydellisen, vanhan talon, joka on seurakunnan omistuksessa. 3.2 Ongelmat Ongelmia alkoi muodostumaan heti käsikirjoituksen laatimisessa. Alkuperäinen idea oli niin vaikea toteuttaa lähes olemattomalla budjetilla ja lyhyessä ajassa, joten sitä täytyi muuttaa runsaasti. Vaikein osuus ilmeni onnettomuuskohdassa, koska onnettomuus piti toteuttaa siten, ettei itse onnettomuutta näytetä. Ratkaisuksi keksin jälkituotantovaiheessa tuoda onnettomuuden esille ääniefektien avulla.
4 Seuraava ongelma ilmeni aikataulujen suunnittelun aikana. Neljästä näyttelijästä kahdelle ei sopinut aikataulut, joten he joutuivat vetäytymään projektista. Onneksi tyttöystäväni ja hänen kaverinsa suostuivat tulemaan heidän tilalle, joten ongelma oli nopeasti ratkaistu. Uusi ongelma syntyi kuvauspäivien päättämisen kohdalla: alkuperäiset kuvauspäivät (perjantai 25.11 ja lauantai 26.11) eivät käyneet päänäyttelijälleni henkilökohtaisten menojen takia, joten jouduimme vaihtamaan lauantain kuvaukset sunnuntaille. 4 Tuotanto 4.1 Perjantai Tuotanto-, eli kuvausvaiheessa oli aikataulut tehty, näyttelijät hankittu ja heidän kanssaan juteltu, kuvauspaikat päätetty ja tarvittavat tavarat hankittu, joten pystyin aloittamaan kuvaukset. Perjantaina suunnitelmissa oli kuvata ensimmäinen kohtaus, eli autokohtaus. Ongelmia ilmeni heti: kuvaajani Maiju ei päässyt paikalle, joten minun piti kuvata tämän päivän materiaalit. Seuraava ongelma tuli eteen juuri pari tuntia ennen iltakuvauksia: päänäyttelijäni soitti ja kertoi myöhästyneensä junasta, kun junalle mennessä matkan keskeytti tietyö. Onneksi Tampereelta tuli Orivedelle toinen juna puoli tuntia myöhemmin, joten hän pääsi sillä tulemaan Orivedelle ja sieltä muun Orivedeltä tulevan työryhmän mukana kuvauspaikalle. Muuten kuvaukset sujuivat hyvin ilman ongelmia. Sää oli kylmä, tuulinen ja märkä, mutta se ei kuvauksia haitannut. Kuvausten jälkeen tulikin jo kiire viedä Tampereelta tulleet näyttelijät junalle, mutta he myöhästyivät. Joten kuvausten jälkeen kävimme meillä juomassa vähän lämmintä teetä ja kaakaota ja lähdin itse viemään heitä autolla Tampereelle. Näin saimme ensimmäisen kuvauspäivän hienosti päätökseen.
5 4.2 Sunnuntai Sunnuntaina suunnitelmissa oli kuvata kaksi viimeistä kohtausta, jotka kumpikin tapahtuivat vanhalla talolla. Sää oli mitä otollisin lyhytelokuvaa varten: oli kylmä ja pieni usva leijaili ilmassa. Tampereelta tulleet näyttelijät tulivat aamujunalla Juupajoelle, hain heidät ja menimme yhdessä kuvauspaikalle. Talolle tultuamme tutkimme hieman tarkemmin ympäristöä, ja kävi ilmi, että käsikirjoituksessa mainittua vessaa ei talossa ole. Niinpä päätimme hieman muuttaa käsikirjoitusta ja leikkasimme vessan kokonaan pois. Vessakohtauksen päätimme kuvata keittiössä, jonka seinälle asetimme ison peilin, josta heijastuu Leenan ensimmäinen kuollut kaveri. Idea osoittautui hyväksi ja onnistuneeksi, jopa paremmaksi mitä alkuperäinen idea. Ongelmat eivät loppuneet tähän: meidän käytössä ollut aggregaatti sisälsi ainoastaan kaksi pistorasiaa, ja meillä ei ollut muuta kuin yksi 2-paikkainen jatkojohto mukana, joten jouduimme käyttämään ainoastaan kahta lamppua. Lopulta emme tarvinneetkaan enempää lamppuja, pärjäsimme kahdella mainiosti suuntaamalla valot kattoa kohti, jolloin valo heijastui koko huoneeseen. Näiden kahden ongelman jälkeen pärjäsimme pitkään ilman ongelmia, kunnes aggregaatista loppui polttoaine ja kameran akusta virta. Olimme muutamaa kuvaa vaille valmiita lopettamaan kuvaukset, mutta ennen jatkamista tarvitsimme aggregaattiin lisää bensaa. Soitin siis lähellä asuvalle kaverilleni ja hän toi meille sen verran bensaa että saisimme kuvaukset kuvattua. Jouduimme kumminkin odottamaan hetken aikaa, jotta kameran akku latautuisi sen verran, että saisimme loput kuvat kuvattua. Kameran latautuessa pakkasimme tarpeettomia tavaroita kasaan, ettei tarvitse kuvausten jälkeen niitä pakata. Hetken päästä, kun kameran akussa oli tarpeeksi virtaa, pääsimme jatkamaan kuvauksia. Pääsimme viimeiseen kuvaan asti ennen kuin aggregaatista loppui uudestaan bensa. Emme viitsineet soittaa uudestaan kaverille, niin vähän kun oli kuvattavaa enää jäljellä. Onneksi otin kotoa LEDtaskulampun mukaan, jolla saimme viimeistä kuvaa varten spottivalon. Jälkituotannossa totesin, että tämä spottivalo oli juuri sopiva videon loppukuvaksi.
6 Loppuen lopuksi sunnuntaipäivän kuvaukset onnistuivat, saimme kaiken tarpeellisen kuvattua ja materiaali näytti todella hyvältä jälkikäteen katsottuna. 5 Jälkituotanto 5.1 Leikkausosuus Jälkituotantoon tullessa olin saanut kuvattua kaiken tarvittavan, ja pääsin editoimaan materiaalia. Aloitin editoinnin kaappaamalla materiaalit koneelle ja luomalla uuden projektin Adobe Premiere Pro CS4 ohjelmaan. Materiaalia kaapattaessa huomasin, kuinka paljon materiaalia me olimme kahden päivän aikana saaneet kuvattua. Siitä materiaalimäärästä syntyi pieni ongelma, koska videot olivat omina tiedostoinaan ja äänet omina tiedostoinaan, ja ennen kuvausten alkua en muistanut äänittää jokaisen äänileikkeen alkuun että mitä se sisältää. Niinpä minun piti selvittää, mikä äänitiedosto kuului mihinkin videoon. Siirrettyäni materiaalit Premiereen, pääsin aloittamaan leikkauksen. Leikkaaminen oli vaikeampaa mitä luulin, koska käsikirjoitusta ja alkuperäistä ideaa oli muutettu niin paljon, etten pystynyt toteuttamaan sellaista leikkausta mitä olin alun perin suunnitellut. Mutta ensimmäisen kohtauksen leikkaus sujui siitä huolimatta hyvin, se meni aika paljolti sen mukaan miten olin suunnitellutkin. Seuraavat kohtaukset olivatkin vaikeampaa leikkausta, mutta näihin kahteen viimeiseen kohtaukseen käytin enemmän aikaa. Tein lyhytelokuvan alku- ja lopputekstit Adobe After Effects CS4 ohjelmalla. Koska lyhytelokuvan koko nimi oli What goes around comes around, halusin esittää lyhytelokuvan nimen omalla, erikoisella tavallaan. Joten tein koko nimestä kaksi erillistä otsikkoa, toisen videon alkuun ja toisen loppuun. Tämän lisäksi tein After Effects ohjelmalla kumpaankin otsikkoon oman poistumisanimaationsa.
7 Jouduin etsimään netistä erilaisia kauhuteemaisia ääniefektejä, kuten esimerkiksi synkkää taustamusiikkia, aavemaista juttelua ja matalaa ääntä. Tehtävä osoittautui haastavammaksi mitä luulinkaan, koska ensimmäiset sivustot, joilta löysin etsimäni äänet, vaativat ääniefekteistä maksua. Halusin saada äänet ilmaiseksi, joten jatkoin etsimistä, kunnes löysin erään sivuston, josta pystyin lataamaan ääntä ilmaiseksi (Freesound 2011). Niinpä löysin etsimäni sieltä kymmenien erilaisten kauhuteemaisten äänien joukosta. Saatuani tarvittavat ääniefektit ladattua, lisäsin ne Premiere projektiin. Hetken aikaa testailtuani ääniefektejä eri kohdissa videolla, sain selville, mihin kohtaan mikäkin ääniefekti kuului. Tässä työprosessissa ei kauaa mennyt, koska minun ei tarvinnut jokaista ääntä erikseen muokata, vaan pystyin muokkaamaan kaikkien efektiäänien äänentasot samalle korkeudelle samaan aikaan. 5.2 Graafinen osuus Kun videon ja äänien leikkaus oli valmis, pääsin muuttamaan valmista tuotosta MPEG2 muotoon. Muuttaminen kesti kauan, mutta pystyin siinä samalla aloittamaan DVD valikon teon. Kuvan valikkoa varten otin lyhytelokuvasta, koska se kuva, jonka valitsin, antoi pientä vihjettä siitä, mitä lyhytelokuva sisältää. Muokkasin kuvaa hieman Photoshop CS4 ohjelmalla, säätämällä värejä hiukan tummemmaksi, vähentämällä kirkkautta ja lisäämällä valikkotekstin. Näiden jälkeen kuva oli valmis, ja tallensin sen PSD muotoon. Kun videon muuntaminen oli valmis, sain lisättyä muunnetun videon valikkoprojektiin ja sain linkitettyä videon valikkotekstiin. Lisäsin myös valikon taustalle kauhuteemaisen taustamusiikin, luomaan tunnelmaa videota varten. Tämän jälkeen pääsin testaamaan, toimiiko video ja valikko. Ne toimivat, joten pääsin tekemään testi-dvd:tä, jotta tiedän, toimiiko se esimerkiksi TV:ssä. Polttamiseen ei mennyt muuta kuin 2-3 minuuttia, joten pääsin nopeasti kokeilemaan DVD:tä TV:ssä. Se
8 toimi mainiosti, ja tämä tarkoitti sitä, että voin aloittaa polttovaiheen. Poltin yhteensä 8 kappaletta DVD:itä, jokaiselle työryhmän jäsenellä oma kopio ja koululle kaksi kopiota. Laitoin DVD:t polttoon, ja sillä välillä pääsin tekemään DVD:n keskiöpainatusta. Valitsin kuvaksi saman kuvan mikä oli DVD valikossakin, koska se mielestäni kuvasi hyvin lyhytelokuvan teemaa. Lisäsin DVD:n keskiöön myös lyhytelokuvan nimen. Kun DVD:t oli poltettu, pystyin aloittamaan keskiöpainatuksen. Parin DVD:n jälkeen painatuskone kumminkin lopetti toimintansa, mutta sain sen toimimaan hetkeä myöhemmin aloittamalla keskiöpainatuksen teon alusta. Keskiöpainatuksen jälkeen oli vuorossa DVD kansien teko. Löysin järjestelmäkamerastani kuvan, joka näytti hyvältä DVD:n kansikuvaksi. Muokkasin kuvaa Photoshopissa, muutin sen mustavalkokuvaksi ja säädin kirkkautta ja kontrastia niin, että pienet yksityiskohdat pöydällä, kuten jotkin vanhat maalinmuruset, eivät erotu. Pienensin kuvaa niin paljon, että se mahtuisi DVD kanteen. Takakanteen kirjoitin lyhyen kysymyslauseen lyhytelokuvasta ja että mikä se lyhytelokuva yleisesti on. Lisäsin myös Tampereen ammattiopiston logon takakanteen. Näiden jälkeen oli testauksen vuoro. Ensimmäiset testikannet olivat joko liian suuria tai liian pieniä, joten jouduin tulostamaan kannet muutaman kerran uudestaan. Oikean koon löydettyäni tulostin 8 kappaletta kansia, joista leikkasin paperileikkurilla tyhjät reunat pois. Tämän jälkeen oli kaikille DVD:ille kannet, keskiöpainatus ja poltto tehty, joten enää ei tarvinnut muuta kuin vain testata TV:n avulla, toimivatko kaikki DVD:t. Kaikki toimivat, joten olin valmis palauttamaan lopputyöni koululle.
9 6 Arvioiva päätäntä Olen tyytyväinen lopputyöhöni, vaikka lyhytelokuvan kestoaika nousikin kolmesta minuutista seitsemään ja puoleen minuuttiin. Opin projektin aikana paljon uutta, kuten esimerkiksi sen, että hyvällä järjestelmäkameralla saa aivan erilaista kuvaa videokameroihin verrattuna, joka voi olla joissakin projekteissa hyödyksi (kuten tässä projektissa). Lisäksi opin myös sen, kuinka suuri äänien ja musiikin merkitys on tunnelman luomisessa. Erilaisia vinkkejä kuvaukseen ja leikkaukseen sain Coherent Visual sivustolta (Rahmel Dan 2011). Näiden vinkkien avulla lyhytelokuvan teko oli hieman helpompaa, kun tiesin, mitä minun kannattaa välttää ja mitä asioita minun kannattaa ottaa huomioon kuvattaessa ja käsikirjoittaessa. Otsikkojen animaatioihin etsin erilaisia ideoita After Effects ohjelmaan perehtyneen yhtiön sivuilta (Video Copilot 2011). Sieltä löysin monta erilaista otsikkoanimaatiota, mutta mikään niistä ei tuntunut sopivan lyhytelokuvani otsikkoanimaatioksi. Niinpä sovelsin hiukan joitakin animaatioita ja sain luotua omanlaiseni animaation, joka sopi mainiosti lyhytelokuvan teemaan. Jos aloittaisin opinnäytetyöni teon alusta, varaisin tarpeeksi aikaa näyttelijöiden etsimiseen ja laatisin tarkat aikataulut ajoissa, että pystyn neuvottelemaan niistä näyttelijöiden kanssa, eikä tule viime hetken peruutuksia, kuten tässä projektissani tapahtui. Lisäksi panostaisin enemmän graafisen puoleen, koska lyhytelokuvaan kohdistuva kiinnostus kasvaa, jos DVD kannet ovat mielenkiintoisen näköiset. En mielestäni panostanut niihin tarpeeksi paljon, joten ensi kerralla tiedän, mihin työtehtävään varaan eniten aikaa. Tämä projekti lisäsi kiinnostustani lyhytelokuvien tekoa kohtaan. Esimerkiksi saatuani tämän lyhytelokuvan valmiiksi, innostuin miettimään uusia lyhytelokuva-aiheita, joista
10 pystyisin kirjoittamaan käsikirjoituksen ja jotka pystyisin tuottamaan tulevaisuudessa. Kommentit, jotka olen kuullut koskien tätä lyhytelokuvaa, ovat kaikki olleet positiivisia, ja näiden kommenttien kuuleminen on aina lämmittänyt mieltäni, koska tämä lyhytelokuva on kovan työn takana ja olen siitä sen takia ylpeä.
11 Lähteet Hänninen Harto - Latvanen Marko 1996. Verikekkerit - kauhun käsikirja klankbeeld 2011. Freesound. http://www.freesound.org/people/klankbeeld/ 1.12.2011 Kramer Andrew 2011. Video Copilot. http://www.videocopilot.net/ 5.12.2011 Rahmel Dan 2011. Nuts and Bolts Filmmaking. Coherent Visual. http://www.cvisual.com/film-techniques/default.asp 28.11.2011