Mathias IESK senior. Uudenvuoden vietto Suomessa ja Ruotsissa

Mathias IESK senior Uudenvuoden vietto Suomessa ja Ruotsissa Suomessa vietetään uutta vuotta monella tavalla. Usein vietetään valamalla tinaa, paukuttelemalla raketteja, juomalla ja syömällä herkkuja esim. alkoholia (kuohuviini), nakkeja ja perunasalaattia. Nykyään uutteenvuoteen kuuluu myös uudenvuodenlupausten tekeminen. Suomessa uudenvuoden perinteeseen kuuluu myös tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe. Ruotsissa vietetään uutta vuotta usein pitämällä uudenvuoden juhlat, kotona tai ystävien luona. Yksi perinne on kun juuri ennen kuin kello lyö 12, joku lukee osat Edvard Fredinin runosta (Ring din klocka, ring) televisiossa Skansenilla. Sitä on tehty 1895 asti. Toinen perinne on uudenvuoden suukko, joka annettaan juhlan osallistujalle suulle tai poskelle. Ruotsissa ja Suomessa vietetään aika paljon erillä tavalla esim. Ruotsissa ei valata tinaa, mutta sitä tehdään Suomessa. Suomessa ei ole mitään "uudenvuodensuukkoa", mutta Ruotsissa on. Suomessa ja Ruotsissa on vähän yhteistä esim. ruuat on aika lailla samat ja molemmissa maissa paukutellaan raketteja. 1

Evelina Göksten Ystävänpäivä Ystävänpäivänä monet lähettävät kortteja ja antavat pieniä lahjoja ystäville ja tutuille. Ystävänpäivää vietetäänkin pääasiassa kaupallisissa merkeissä, korttien ja lahjojen myynti on tärkeää. Suomessa ystävänpäivää on vietetty 1980-luvulta lähtien. Siitä on tullut toiseksi suositun korttipäivä joulun jälkeen. Punainen sydän tunnetaan kautta maailman päivän tunnuksena. Ystävänpäivä on peräisin Italiasta. Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta. Yhdysvalloissa ystävänpäivää juhlitaan isosti. Jotkut tytöt uskovat, että ensimmäinen mies, joka kävelee heitä vastaan ystävänpäivänä on Valentine eli heidän oikeansa. Lisäksi uskotaan, että ystävänpäivänä omenan halkaiseminen ja siementen lukumäärää kertoo miten monta lasta kyseinen tyttö saa. Meidän perheessä juhlitaan ystävänpäivää ostamalla kakku ja antamalla pieniä lahjoja toisille. Suomessa juhlitaan ystävänpäivää ja Ruotsissa juhlitaan kaikkien sydänten päivää. Minna IESK Pääsiäinen Pääsiäinen on vuoden ensimmäinen suuri juhla. Se sattuu maaliskuun 22. ja huhtikuun 25. päivän välille vuodesta riippuen. Pääsiäistä vietetään sen muistoksi, että Jeesus kärsi, kuoli, ja nousi kuolleista. Pääsiäinen on kuitenkin aika maallinen juhla monille suomalaisille. 2

Ortodokseille se on kuitenkin hyvin tärkeä, he paastoavat 40 päivää sitä ennen. Viikkoa ennen pääsiäistä monet suomalaiset lapset käyvät virpomassa naapureita ja sukulaisia. He toivottavat silloin onnea ja menestystä koristetuilla pajunoksilla ja saavat palkaksi rahaa tai suklaamunia. Virpomisloru Virvon varven Tuoreeks terveeks Tulevaks vuueks siulle vitsa Miulle palkka. Pääsiäisen värit ovat keltainen ja vihreä. Ihmiset saattavat koristella kotinsa pajunkissoilla, narsisseilla, koristetipuilla ja pupuilla, sekä itse kasvatetulla rairuoholla. Pääsiäisenä syödään kananmunia, mämmiä, pashaa, ja joskus pääsiäislammasta. Minun oma kokemus pääsiäisestä on että syömme mämmiä, maalaamme munia, ja syömme rahkapiirakoita talossa joka on täynnä koristetipuja, koristeltuja pajunoksia sekä narsisseja. Pari vuotta sitten myös väskynäsopan (=rusinasoppa) tuoksu leijaili talossa, mutta mummi vei sen mukanaan hautaan. Minulle sana pääsiäinen tarkoittaa yhteistä juhlaa perheen kanssa. Suomen ja Ruotsin pääsiäisissä ei ole suuria eroja, paitsi että Suomen juhlassa poltetaan kokkoa ja virvotaan viikkoa ennen, ja se että Ruotsissa ei syödä mämmiä. Suomessa syödään mämmiä, Ruotsissa ei. Suomessa kasvatetaan rairuohoa, niin Ruotsissakin. Suomessa virvotaan, Ruotsissa ei. Suomessa poltetaan kokkoa, Ruotsissa ei. Suomessa on trullit, niin Ruotsissakin. Ainoa asia jota Ruotsissa on, mutta Suomessa ei ole on että Ruotsissa saadaan enemmän karkkia per lapsi. Jotkut sanovat, että Ruotsin pääsiäinen on enemmän juhlittu kuin Suomen, mutten ole asiasta varma. Ruotsissa juodaan juomaa (Coca-Colan tapaista) jota kutsutaan Jul/Påsk mustiksi (Myydään sekä jouluna että pääsiäisenä. Nimeä vain vaihdetaan.) Tällaista juomaa ei ole Suomessa? 3

Maya IESK //5a Pääsiäinen Pääsiäistä vietetään maalis-huhtikuussa. Pääsiäisenä maalataan kananmunia, syödään kananmunia, karkkia ja mämmiä. Pääsiäispupu piilottaa suklaamunia ja munia, jossa on karkkia sisällä. Lapset etsivät piilotettuja munia ja pukeutuvat pääsiäisnoidiksi. Pääsiäisenä noidat lentävät Kyöpelivuorelle. Sara Göksten Pääsiäinen Pääsiäinen on yksi suurimmista juhlista vuodessa. Milloin pääsiäinen on, ei ole vielä päivämäärällä päätetty, mutta maaliskuun 22. ja huhtikuun 26. välisinä päivinä pääsiäistä vietetään. Sitä vietetään Jeesuksen kuoleman vuoksi ja kuin hän sitten nousi kuolleesta. Yleensä pienemmät lapset menevät virpomaan lähistön taloihin ja he sanovat virpomislorun ''virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks vitsa sulle palkka mulle''. He antavat asukkaille yhden koristetun pajunoksan ja silloin voi saada mahdollisesti rahaa tai suklaamunia. Pääsiäisenä myös kasvatetaan omaa rairuohoa. Jotkut ihmiset koristelevat pihansa pajun oksilla, noidilla, tipuilla tai narsisseilla. Kolme yleistä asiaa mitä syödään pääsiäisen aikana ovat: lampaan liha, mämmi ja kananmunia. Minä vietän aina pääsiäistä Suomessa, mutta en käy virpomassa enää niin kuin 4

minä tein pienenä. Minä syön mämmiä silloin tällöin ja karkkia useammin. Pääsiäisenä minulla on loma ja silloin en tee mitään erikoista. Jos lunta vielä on menen mahdollisesti lumilautailemaan. Suomen ja Ruotsin pääsiäinen ei eroa niin monella eri tavalla. Jotkut eroavat asiat ovat, että Suomessa syödään mämmiä Ruotsissa ei ja Suomessa on pääsiäiskokko. Ruotsissa pääsiäispupu on isompi asia kuin Suomessa, esimerkiksi Ruotsissa uskotaan että pupu piilottaa munat ja sitten ne pitää etsiä ja sisältä löytyy karkkia ja rahaa. Mette IESK senior Pääsiäinen Pääsiäinen on maaliskuussa tai huhtikuussa. Silloin lapset pukeutuvat noidiksi, kissoiksi tai jäniksiksi. Pääsiäisenä askarellaan, tehdään kortteja, virpomisvitsoja ja maalataan kananmunia. Lapset pukeutuvat noidiksi ja menevät soittamaan ihmisten ovikelloa, sekä antavat kortteja että virpovat terveyttä ja onnea. Virpomisloru kuuluu seuraavasti: Virvon varvon tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks. Sulle vitsa mulle palkka. Pääsiäinen alkaa palmusunnuntaina, jolloin vanhan kansanperinteen mukaan lapset lähtevät virpomaan ja loppuu toiseen pääsiäispäivään, maanantaihin. Vanha uskomus sanoo, että jos pääsiäispäivänä sataa vettä niin kesästä tulee kurja ja kylmä. Suomessa lähetetään tuttaville kortteja, mutta ei niin paljoa kuin jouluna. Kun kortteja lähetetään pääsiäisenä, niissä yleensä toivotetaan Hyvää Pääsiäistä. Kun me vietämme pääsiäistä, me syömme suvun kanssa ruokaa. Me ostamme paljon karkkia ja joskus mämmiä. Kun minä olin pieni niin äidillä ja isillä oli tapana piilottaa kananmunia ja niissä oli aina karkkia ja vähän rahaa. Nyt me vain saamme karkkia ja rahaa käteen tai kananmunaan. 5

Suomessa uskotaan vähän enemmän Jeesuksen tarinaan. Ruotsissa ei virvota ihmisiä samaan tapaan kun Suomessa. Ruotsissa ei syödä mämmiä, mutta sitä kylläkin myydään. Julia IESK Pääsiäinen Pääsiäinen on yksi suurimmista juhlista vuodessa. Milloin pääsiäinen on, ei ole vielä päivämäärällä päätetty, mutta maaliskuun 22. ja huhtikuun 26. välisinä päivinä pääsiäistä vietetään. Sitä vietetään Jeesuksen kuoleman vuoksi ja kuin hän sitten nousi kuolleesta. Yleensä pienemmät lapset menevät virpomaan lähistön taloihin ja he sanovat virpomislorun ''virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks vitsa sulle palkka mulle''. He antavat asukkaille yhden koristetun pajunoksan ja silloin voi saada mahdollisesti rahaa tai suklaamunia. Pääsiäisenä myös kasvatetaan omaa rairuohoa. Jotkut ihmiset koristelevat pihansa pajun oksilla, noidilla, tipuilla tai narsisseilla. Kolme yleistä asiaa mitä syödään pääsiäisen aikana ovat: lampaan liha, mämmi ja kananmunia. Minä vietän aina pääsiäistä Suomessa, mutta en käy virpomassa enää niin kuin minä tein pienenä. Minä syön mämmiä silloin tällöin ja karkkia useammin. Pääsiäisenä minulla on loma ja silloin en tee mitään erikoista. Jos lunta vielä on menen mahdollisesti lumilautailemaan. Suomen ja Ruotsin pääsiäinen ei eroa niin monella eri tavalla. Jotkut eroavat asiat ovat, että Suomessa syödään mämmiä Ruotsissa ei ja Suomessa on pääsiäiskokko. Ruotsissa pääsiäispupu on isompi asia kuin Suomessa, 6

esimerkiksi Ruotsissa uskotaan että pupu piilottaa munat ja sitten ne pitää etsiä ja sisältä löytyy karkkia ja rahaa. Mette IESK senior Vappu Vappua vietetään 1. toukokuuta. Vappua vietetään juomalla simaa ja syöden tippaleipää ja munkkeja. Sima on tärkeimpiä suomalaisen vapun tunnusmerkkejä. Simaa nautitaan koko perheen juhlajuomana, ja sitä on helppo valmistaa myös kotona. Vappulounas kuuluu monen perheen ohjelmaan. Vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit ja perunasalaatti. Vappuna voidaan käydä vieraisilla, tehdä kävelyretki kaupungille. Vappuna ja vapunaattona paikat ovat erityisesti kesän vieton aloittavien teekkareiden sekä muiden opiskelijoiden valloittamia. Monet ylioppilastutkinnon suorittaneet ihmiset, niin nuorempi kuin vanhempikin polvi, pitävät valkoista ylioppilaslakkia päässään. Teekkareilla on päässään teekkarilakki ylioppilaslakin sijasta. Insinööreillä ja insinööriopiskelijoilla voi olla päässään insinöörilakki. Alkoholin käyttö kuuluu nykyään hyvin usein suomalaiseen vappuun. Vappua vietetään Virossa, Suomessa, Latviassa, Ruotsissa, Slovakiassa ja Saksassa. Perinne perustuu Saksalaiseen pakanalliseen festivaaliin. Sittemmin se liitettiin Pyhään Walpurgiin. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1. toukokuuta (siis ent. vappu Fair, Walpurgistag) ja tämä tosiasia oli yhteydessä hänen 7

nimensä kanssa. Kyseisenä päivänä järjestettiin keväällä festivaaleja joissa kristinusko voitti noitauskomukset. Erityisesti ajateltiin että vappuyönä (30. huhtikuuta ja 1. toukokuuta) noidat ratsastivat luudilla, varsinkin Blocksbergiin (Brocken, korkein kohta Harz Mountains, joka tunnetaan erityisesti hämmästyttävä kohtaus "Walpurgisnacht" in Goethen Faust), jossa paholainen asuu. Jotta kummitukset saataisiin pois, ihmiset toivat melua (huutamalla, laukaisemalla aseitaan ja sarvilla) ja polttamalla tulipaloja kukkuloilla. Tällainen oli nimittäin ajanlaskumme selitys tästä alkuperältään pakanallisesta juhlasta. Jonas IESK Vappu Ruotsissa poltetaan kokkoa vappuna. Suomessa juodaan simaa ja munkkeja. Vappu on vapaapäivä ja ylioppilaiden suuri juhla. Vappua vietetään kaupungeissa, siellä on paljon ihmisiä. Vappuun kuuluvat myös vappunenät, serpentiinit ja ilmapallot. 8

Patricia IESK6C Juhannus 26. kesäkuuta Juhannusta vietetään esim. maalla, mökillä tai kotona. Juhannuksena syödään uusia perunoita, silliä ja tilliä. Jälkiruokana syömme mansikkakakkua. Suomessa juhannusta vietetään saunomalla, grillaamalla ja polttamalla kokkoa. Ruotsissa tanssitaan juhannussalon ympärillä kukkakranssi päässä. Ida Göksten Juhannus Suomessa juhannusta vietetään 26. kesäkuuta. Monet kaupungissa asuvat ihmiset menevät juhannukseksi kesämökille tai sukulaisten luo maaseudulle. Juhannusaattoiltana on tapana polttaa juhannuskokkoja ja lämmittää rantasauna tai savusauna. Saunotaan ja uidaan aamuun asti. Maalla järjestetään usein juhannustanssit, jotka ovat yhteiset koko kylän väelle. Siellä lauletaan, tanssitaan ja esitetään ohjelmaa. Veneily kuuluu myös juhannukseen. Ennen aikaan oli maito ruuat herkkuruokia juhannuksena, koska lehmät alkoivat kesällä taas lypsää. Juhannuksena grillataan ja kalaa pyydetään itse ja savustetaan. Jälkiruokaan kuuluu yleensä mansikkakakku tai itse paistettuja muuripohjalettuja mansikkahillon ja kermavaahdon kanssa. Juhannuspäivä on Suomen lipunpäivä. Lippu nostetaan juhannusaattona kello 18 ja lasketaan juhannus päivän iltana kello 21. 9

Kun me vietämme juhannusta, niin me koristelemme verannan ja terassin koivunoksilla ja teemme vastoja. Me grillaamme ja syömme paljon muuta hyvää. Jälkiruuaksi me syömme paljon mansikoita ja jäätelöä. Me olemme myös välillä Suomessa meidän mummon ja ukin kesämökillä. Siellä me kyllä saunomme ja uimme koko ajan. Suomessa meillä on aina juhannuskokko. Suomessa poltetaan juhannuskokkoa, mutta Ruotsissa tanssitaan juhannussalon ympärillä. Ruotsissa ei moni sauno mutta Suomessa melkein kaikki saunovat. Jacob Gö Isänpäivä Isänpäivä on juhlapäivä, jota vietetään isien kunniaksi ja muistoksi. Sitä vietetään Suomessa marraskuun toisena sunnuntaina, muualla maailmassa päivän ajankohta vaihtelee. Isänpäivä on vakiintunut liputuspäivä. Minä en vietä isänpäivää. En anna isälle lahjoja. Isänpäivää vietetään samalla lailla Suomessa ja Ruotsissa. Maya IESK 5A Lucia Luciaa vietetään 13.12. Koulussa on Lucian päivä. Silloin kävellään rivissä kirkkoon. Lauletaan Santa Lucia laulu. 10

Lucia-neidolla on päällä valkoinen mekko, kynttiläkruunu ja punainen vyö. Lucian päivänä syödään Lucia-pullia ja juodaan glögiä. Voidaan myös syödä joulupöytä. Lucia tuo valon pimeyteen. Juulia IESK Senior Joulu Suomessa Joulu on Jeesuksen syntymän juhla joka tapahtui 25. joulukuuta, mutta se on monelle suomalaiselle aika maallinen juhla. Joulukauden alkaminen näkyy kaupunkikuvassa monin eri tavoin. Yleensä kaupungilla voi olla joulunavajaiset ja kaupunkia koristellaan jouluvaloilla sekä muilla koristeilla. Kauppoihin ilmestyy myös kaikenlaisia jouluaiheisia tuotteita ja jotkut viettävät pikkujoulua, joka on yleinen juhla työpaikoilla. Pikkujoulussa saatetaan antaa pieniä lahjoja ja virittäydytään muutenkin joulun tunnelmaan. Perheissä lapset odottavat joulua avaamalla joulukalenterista yhden luukun kerrallaan 24. päivään saakka. Lapsilla on myös tapana kirjoittaa joulupukille toivelista lahjoista, jotka he haluaisivat saada. Aikuiset muistuttavat, että pitää käyttäytyä kiltisti, sillä tontut kurkkivat ikkunoista ja raportoivat pukille ketkä ovat kilttejä ja ketkä tuhmia. Tuhmat lapset eivät tietenkään saa lahjoja. Kodeissa on suuri joulusiivous, jossa koko talo siivotaan lattiasta kattoon putipuhtaaksi. Joulun odotukseen kuuluu myös monet muutkin askareet kuten kuusen ja lahjojen hankinta, korttien askartelu ja pipareiden leivonta. Jouluaattona jotkut käyvät joulukirkossa aikaisin aamulla tai sitten jouluyön messussa yöllä. Se saattaa olla monelle suomalaiselle ainoa kerta vuodessa kun he käyvät kirkossa. Aattona on tapana syödä aamulla riisipuuroa, johon on 11

piilotettu manteli ja uskotaan että mantelin saaja on erityisen onnekas henkilö. Muita perinteisiä jouluruokia ovat kinkku tai jokin muu liha kuten kalkkuna, porkkana- ja lanttulaatikko ja rosolli ja jälkiruoaksi luumurahkaa. Jouluaattona koristellaan yleensä myös kuusi, jonka juurelle lahjat laitetaan. Illemmalla vierailee etenkin lasten odottelema henkilö joulupukki. Joulupukiksi pukeutuu ehkä joku perheenjäsen tai sitten pukin voi tilata pukkipalvelusta. Hän jakaa lahjat ja lapset saattavat laulaa hänelle lauluja ja esittää ehkä näytelmiä. Tärkeä osa jouluaattoa on tietenkin joululaulut, joita lauletaan yhdessä perheen kanssa. Joulupäivänä ihmiset pysyttelevät yleensä kotona, katsovat tv:tä lukevat, syövät ja nauttivat lahjoistaan. Tapaninpäivä on marttyyri Stefanuksen muistopäivä. Ennen vanhaan tapaninpäivänä oli tapana käydä ajelulla hevosen vetämässä reessä, mutta nykyisin ihmiset kyläilevät ystävien tai sukulaisten luona autolla. Joulu Ruotsissa Joulua vietetään aika pitkälle samalla tavalla Ruotsissa kuin Suomessakin. Suurimmat erot ovat varmaankin ruoissa. Klassiseen ruotsalaiseen joulupöytään kuuluvat mm. graavilohi tuoresavustettu lohi, monenlaiset sillit, savustettu ankerias, mätiä ja rapuja, kala- ja äyriäispateeta. Lämminruokapuolella joulupöytään kuuluvat lihapullat ja makkarat, pasteijat, savustettu poronpaisti, Janssonin kiusaus, paahtokylki punakaalin kera sekä tietenkin joulukinkku.jälkiruoaksi nautitaan esim. tikkunekkuja ja jääsuklaata. Joulupöydän kanssa juomaksi tarjotaan snapsia, julmustia sekä jouluolutta. Ruotsissa vietetään myös mielestäni enemmän marttyyri Lucian kuolemaa Lucia kulkueella. Sitä vietetään myös Suomessa, muttei se ole yhtä iso asia. Miten minä vietän joulua? Joulun alla teemme paljon jouluperinteitä: leivomme pipareita, askartelemme 12

joulukortteja ja kuuntelemme paljon joulumusiikkia. Perheemme viettää jouluaattoa yleensä sukulaisten luona. Jouluaattona saatamme mennä aamulla ulos laskemaan pulkalla tai tehdä jotain muuta mukavaa. Päivällä syömme suuren jouluaterian, johon liittyvät monenlaiset ruoat, kuten lihapata, perunamuusi, lohi, erilaiset kastikkeet, porkkana- ja lanttulaatikko ja lihapullat ja jälkiruoaksi luumurahkaa pipareita ja muita herkkuja. Illalla laulamme joululauluja ja vaari saattaa lukea jouluevankeliumin ja pukki tulee käymään jos olemme nuorempien serkkujemme luona. Kokeilemme lahjojamme ja saatamme herkutella lisää. Vietämme yleensä aika perinteistä suomalaista joulua. Lähteet: http://www.visitsweden.com/ruotsi/aktiviteetit/kulttuuri/ruotsalaisetperinteet/ Suomen tunnilla saadut monisteet Johanna-Louise Göksten Joulu Jouluna joulupukki tulee. Monta odottaa että hän tulee ja antaa joululahjat. Joulu on pääsiäisen ohella kirkkovuoden tärkein juhla. Jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää, joka tapahtui 25. joulukuuta. Joulun valmisteleminen teettään paljon työtä: siivotaan, valmistetaan ruokia, ostetaan lahjoja, lähetetään joulukortteja ja hankitaan joulukuusi. Joulupöydässä on yleensä tarjolla kinkkua, porkkana- ja perunalanttilaatikkoa, riisipuuroa, piparkakkuja ja joulutorttuja. Joulu on melkein samanlainen juhla Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa kuitenkin syödään laatikkoruokia, Ruotsissa ei. 13

Kun me vietämme joulua, niin me syömme kinkkua, perunaa, riisipuuroa, piparkakkuja, porkkana- ja lanttulaatikkoa. Ensin katsomme Aku Ankkaa, sitten avaamme lahjat. Jasmiina IESK junior Joulu Jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää joka tapahtui 25. joulukuuta. Suomessa vietetään jouluaattoa 24. päivä joulukuuta, jolloin annetaan lahjoja toisille, syödään jouluateria ja ehkä käydään joulusaunassa. Ennen joulua on kuitenkin paljon tehtävää esimerkiksi: kuusen koristeleminen, talon koristeleminen kynttilöillä, joulutontuilla ja jouluvaloilla. Tärkeää on myös jouluateria. Jouluateriaan kuuluu: kinkku, porkkana- peruna- ja lanttulaatikko, rosolli sekä riisipuuroa, piparkakkuja ja joulutorttuja. Joulu aloitetaan odottamaan jo marraskuun loppupuolella. Ensimmäisenä päivänä joulukuuta lapset avaavat ensimmäisen luukun joulukalenterista ja pian vanhemmatkin lähtevät ostamaan joululahjoja. Meidän perhe viettää joulua sukulaisten kanssa, niin kuin monet muutkin perheet. Usein olemme serkuillamme. Ennen jouluaattoa koristelemme kuusen, leivomme piparkakkuja, kuuntelemme joululauluja ja olemme innoissamme joulusta. Jo ennen jouluaattoa äitini ja tätini alkavat leipoa herkullisia jouluruokia. Jouluaaton aamuna kaikki lapset lähtevät laskemaan mäkeä. Illalla kaikki syövät ihania jouluruokia ja jälkiruoaksi on luumurahkaa. Ruoan jälkeen kaikki menevät olohuoneeseen, joka on koristeltu punaisella joulun värillä. Kaikki laulavat joululauluja ja odottavat jännittyneinä että joulupukki tulee. Kun joulupukki tulee hän jakaa lahjat ja lapset laulavat pukille. Avaamme lahjat ja katsomme kun muut avaavat lahjojaan. Ennen joululomaa ihmiset lähettävät kortteja toisilleen ja usein askartelevatkin 14

korttinsa itse. Ennen joulua on neljä adventtisunnuntaita, tänä aikana on työpaikoilla pikkujouluja. Jouluaattoaamuna syödään riisipuuroa, jonka joukkoon on kätketty manteli. Mantelin saaja on todella onnekas. Suomella ja Ruotsilla joulun vietossa ei ole paljon eroja ainoastaan jouluruoissa. Suomessa lähes kaikki perheet syövät porkkana-, peruna- ja lanttulaatikkoa, mutta Ruotsissa ei syödä niitä. Ruotsissa usein syödään lihapullia ja nakkeja taas Suomessa ei syödä niitä jouluna. Suomessa ennen kuin joulupukki tulee, mennään joulusaunaan, mutta Ruotsissa ei mennä. Joulun jälkeisenä päivänä on tapaninpäivä, jolloin juhlitaan marttyyri Stefanuksen muistopäivää. Minulle tärkeintä joulussa on kuunnella joulumusiikkia ja viettää aikaa perheen kanssa. Jeremias IESK Senior Joulu Joulu on jonkinlainen juhla mitä juhlitaan Jeesuksen syntymän takia. Jeesus syntyi 25. joulukuuta ja sen takia joulua vietetään 24. joulukuuta. Kun joulua juhlitaan, niin syödään tosi paljon hyvää ruokaa. Siihen kuuluu yleensä silliä, savustettua kalaa, joulujuomaa, perunaa, lihapullia, makkaraa, punajuurta, porkkanalaatikkoa, piparkakkuja, pullaa, karkkia, perunalaatikkoa, joulutorttuja ja paljon muuta. Jouluisin ruukataan koristella joulukuusi ja laittaa ikkunoille kyntteliköt ja muuta hienoa. Jouluisin voidaan myös lähettää joulukortteja ja toivottaa hyvää joulua tai lähettää pienempiä lahjoja. Jouluisin tulee myös joulupukki käymään ja tuo joululahjoja kaikille kilteille lapsille ja aikuisille. Eroja Suomen ja Ruotsin juhlimisessa on että Suomessa sitä käydään useimmiten jouluisin saunassa. Minä juhlin näin Jouluisin me ollaan Suomessa ja joka toinen joulu Ruotsissa. Joka joulu me 15

keräännytään koko suku ja mennään minun mummun luo ja siellä juhlitaan yhdessä. Me syömme, saunomme ja avaamme lahjat yhdessä ja sitten me teemme vaikka mitä muuta kivaa. Jeremias IESK Senior Ruotsin ja Suomen joulu Joulu on juhla, jota juhlitaan Jeesuksen syntymän kunniaksi, vaikka osa ihmisistä pitää joulusta tulleen liian materialistinen juhla ja että ihmiset ovat unohtaneet miksi joulua juhlitaan. Minun kodissani joulua vietetään harvemmin kotona. Yleensä lähdemme mummolaan tai serkuille jouluksi ja olemme sukulaisilla koko joululoman. Itse joulun vietto on yleensä minun suvussa että minun mummoni ja/tai äitini tekevät jouluaterian mikä yleensä sisältää joulukinkun porkkana ja lanttulaatikon, salaatin perunamuusia ja muita lukuisia ruokia. Kun on joulupäivä, yleensä aamulla menemme ulos ja peuhaamme lumessa. Sen jälkeen tulemme sisälle ja katsomme yleensä joka vuosi elokuvan Joulupukki ja noitarumpu. Sen jälkeen alkaa olla jo ilta ja syömme jouluaterian. Aterian jälkeen saatamme pelata pelejä ja sen jälkeen odotamme pukkia. Kun pukki tulee pienimmät serkut innostuvat hirveästi. Seuraavaksi pukki jakaa lahjat lapsille ja aikuisille sitten pukki sanoo hei hei ja lähtee pois. Loppuilta menee yleensä lahjojen avaamisessa ja niillä leikkimisessä syömme myös karkkia ja katselemme elokuvia. Ruotsissa joulunvietto on aika lähellä Suomen joulunviettoa. Kaikilla on luultavasti omat perinteet, mutta jos jotain eroja pitäisi löytää, niin suurin ero olisi luultavasti ruoissa. Suomessa me syömme paljon enemmän laatikoita niin kuin lanttu-, porkkanaja maksalaatikkoa, mutta Ruotsissa lihapullat tuntuvat olevan kova sana 16

jouluateriapöydässä. Makkara taitaa olla myös suosittua ruotsalaisessa jouluateriapöydässä. Ruotsin ja Suomen joulunvieton suurin ero on ruoka, muuten joulunvietto on aika samanlainen henkilökohtaisia perinteitä lukuun ottamatta. Joulupukki on joulun kohokohta. Pukin tarina tulee vanhasta pyhimyksestä, joka palkitsi hyvin käyttäytyviä ihmisiä joulun aikaa. Joulupukki teki läpimurron Coca-Colan kampanjassa missä joulupukki esiintyi. Tämän mainostuksen jälkeen joulupukin asun väri vakiintui punaiseksi vaikka ennen asun väri vaihteli punaisesta vihreään ja siniseen. Jamina IESK 5F Joulu Joulu vietetään 24 päivä joulukuuta. Jouluna syödään jouluruokaa. Jouluruokaa ovat kinkku, lihapullat, makkara, silli, lanttu ja porkkanalaatikko. Jälkiruokana syödään pipareita, pullaa, torttuja, luumurahkaa ja jääsuklaata. Aamulla syödään riisipuuroa, jossa on manteli. Kello neljä katsotaan Aku Ankka, jonka jälkeen syödään jouluruokaa. Sitten tulee joulupukki, joka jakaa lahjat tai joulukuusen alla odottavat lahjat avataan. Jotkut käyvät joulusaunassa, toiset ihailevat kaunista joulukuusta ja koristeita! 17