Kaakon jokitalkkari hanke

Kaakon jokitalkkari hanke VUOSIRAPORTTI 2015 Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Kymenlaakson kalatalouskeskus ry

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTUS 7 2 HANKKEEN SISÄLTÖ 7 3 KUVAUS VUODESTA 2015 8 3.1 Jokikokoukset ja työsuunnitelmat 9 3.2 Mätirasiaistutukset 11 3.2.1 Tulokset 14 3.3 Vastakuoriutuneiden taimenten istutukset sekä muut siirtoistutukset 16 3.3.1 Tulokset 18 3.4 Sähkökoekalastukset 18 3.4.1 Tulokset 20 3.5 Kunnostus-suunnittelu, kohteet ja kunnostukset 22 3.5.1 Vehkajoki 23 3.5.2 Vehkajoen Mustajoen haara 26 3.5.3 Summanjoki 33 3.5.4 Myllyoja, Jaala (N 6773570 E 476379) 43 3.5.5 Dokumentointi 45 3.6 EKOenergian ympäristörahaston avustus ja työt 46 3.7 Kartoitukset 48 3.8 Dna näytteenotto 49 3.8.1 Tulokset 51 3.9 Kuduntarkkailut 52 3.10 Kesämarkkinat ja kalastuspäivä 53 3.11 Vedenlaatu ja muut huomiot sekä lisäselvitykset 55 3.11.1 Soskuanjoki 55 3.11.2 Myllyoja 56 3.11.3 Mustajoki 57 3.11.4 Unterniskanjoki 59 3.11.5 Silmunjoki 61 4 HANKKEEN RAHOITUS, YHTEISTYÖ JA KUSTANNUKSET63

3 5 HANKKEEN NÄKYVYYS, MEDIA JA TIEDOTTAMINEN 64 6 SEMINAARIT JA ESITELMÖINTI 66 7 KIITOKSET JA JATKOTOIMENPITEET 67 8 ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS 68 Kansikuva (Kaakon jokitalkkari): Summanjoen alaosan täydennyskunnostukset elokuussa 2015. LIITTEET Liite 1. Etelä-Saimaan talkookuva 2.1.2016 Liite 2. Sähkökoekalastukset 2015, joissa Kaakon jokitalkkari oli mukana. Liite 3. Kauden 2015 kunnostukset. KUVAT Kuva 1. Kaakkois-Suomen keskeiset jokimuodostumat (Kaakkois-Suomen ELY-keskus). Kuva 2. Kaakon jokitalkkari Vuolenkosken kyläkalenterissa 2015. Kuva 3. Summanjoen jokikokous Liikkalassa, esitelmöimässä ELY-keskuksen Vesa Vanninen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 4. Salon-/Unterniskanjoen mäti-istutus 13.3.2015 (kuva Risto Niemelä). Kuva 5. Taimenen mätiä suoraan rasioihin Enonkoskella (kuva Kaakon jokitalkkari) Kuva 6. Mäti-istutuksissa tarvitaan myös ripaus onnea (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 7. Taimenten kasvu oli kaudella 2015 paikoin todella nopeaa (kuva Tomi Menna). Kuva 8. Taimenen mäti-istutuspoikasien kahta eri ikäluokkaa (kuva Kaakon jokitalkkari) Kuva 9. Vastakuoriutuneiden taimenten pienpoikasia levitettiin 27.5.2015 Rakkolanjoen kunnostettuihin koskiin (kuva Sauli Vainikka). Kuva 10. Taimenien siirtoistutusta Hiitolanjoen vesistössä 9.10.2015 (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 11-12. Sähkökoekalastusta Soskuanjoella ja Virojoella (kuvat Kaakon jokitalkkari hanke ja Juha Ilvonen). Kuva 13. Sähkökoekalastusta Joensuunjoella, jossa jokitalkkarin apuna Savonlinnan ammattipoiston kala-alan opiskelijoita (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 14. Soskuanjoelta 30.9.2015 Luonnonvarakeskuksen sähkökoekalastusryhmän saama luonnonkudusta peräisin oleva lohi (kuva Kaakon jokitalkkari).

Kuva 15. Evästauko ja sähköpostit hoidettiin sähkökoekalastusten yhteydessä Hiitolanjoella (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 16. Kivimateriaalin tarkastus Ruduksen Neuvottoman montulla 30.3.2015 (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 17 18. Rudus Oy:n kivitoimitukset Haminan Neuvottomasta (kuvat Rudus Oy ja Kaakon jokitalkkari). Kuva 19. Kauden 2015 kunnostukset aloitettiin 13.7. Paijärven Vaenrannan-nivalta (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 20. Vehkajoen Mustajoen -haara Ihamaan ja Onkamaan kylien välissä. Kuva 21. Korkuskosken yläosaa heti kunnostuksen jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 22. Korkuskoski oli haasteellinen ja paikoin ahdas toteuttaa, mutta ei luovutettu (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 23. Muurahaiskosken keskiosan aukaisu ja kivien levitys (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 24. Kattilakosken kunnostuksen haasteena olivat historialliset saharauniot, joiden ohi ja yli kivimateriaalit varovasti toimitettiin jokeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 25. Mustakosken reippaita talkoolaisia uoman kunnostuksen kimpussa (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 26. Vasemmalla vuoden 2015 kivimateriaalia ja oikealla vuoden 1999 kivimateriaalia (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 27. Rajakoski heti kunnostuksen jälkeen iltapäivällä (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 28. Kellokoski etsittiin sateisena sunnuntaina ennen osakaskunnan kokousta Reitkallissa (kuva Kaakon jokitalkkari Kuva 29. Kellokoski kunnostusoperaation jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 30. Reitkallin kivimateriaalit läjitettynä ystävällisen maanomistajan tontilla (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 31. Näkymä Reitkallin maantiesillalta alavirtaan heti kunnostuksen jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 32. Rautatiesillankoski kuvattuna niska-alueen uudelta soraikolta alavirtaan (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 33. Metsäkylän Sahakosken ns. alakoskea kunnostustyön aikana (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 34. Pieni kutualue tehtiin lopuksi Sahakosken sillan alapuolelle (kuva Kaakon jokitalkkari). 4

Kuva 35. Metsäkylän VPK:n pihaan oli hyvä opastaa ja kipata kivet (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 36. Myllyojan talkoiden avaus-sanat ja talkoiden käynnistys (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 37. Poikaskivikot menivät putkea pitkin rinnettä alas liukkaasti ja täsmällisesti (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 38. Jokitalkkari virittää GoPro kameraa dokumentoimaan kunnostusta (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 39. Aki Janatuinen dokumentoimassa Summanjoella näkemäänsä (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 40. Vedenkorkeus vaihteli vesivoimalaitoksien alapuolella (mitan 14 cm 35 cm välillä) kepin mustan tussin merkkien väliä (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 41. Virojoen yläosan kunnostusten suunniteltu aloituskohde (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 42 43. Kymenlaakson kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Martti Puska inventoimassa Summanjoen latvahaaroja kesäkuussa 2015 (kuvat Kaakon jokitalkkari). Kuva 44. Summanjoen latvojen taimen (kuva Martti Puska). Kuva 45 46. Dna -näytteenottoa ja nättejä tutkittavia (kuvat Martti Puska ja Kaakon jokitalkkari). Kuva 47 48. Kuvakaappaukset on otettu Kaakon jokitalkkarin Facebook -sivuilta. Kuva 49. Summanjoen Reitkallin maantiesillan alapuolen uusilla soraikoilla kävi kuhina lokakuussa (kuva Juha Ilvonen). Kuva 50. Jokikunnostus ja -tutkimusasioita esiteltiin 16. 17.5.2015 Vuoksen kalamarkkinoilla Imatralla (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 51. Koululaiset saivat infoa ja opastusta eri rasteilla Lappeenrannan satamassa (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 52. Soskuanjoen Suikin sillalla kokoontuivat edustajat osakaskunnasta, kalastusalueelta ja ELY-keskuksen vesiviranomaiset sekä Kaakon jokitalkkari 25.9.2015 (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 53. Padon alapuoli ja vesimäärä sähkökoekalastuksen yhteydessä (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 54. Mustajoen kaivuut syksyllä 2015 (kuva Esko Kivistö). Kuva 55. Autojen pesijät ohjattiin muualle Salon-/Unterniskanjoelta kesällä 2015 (kuva Kaakon jokitalkkari). 5

Kuva 56. Vesilaitokselta tulevan putken pää ja joki alapuolella kalkkipäästön jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 57 58. Hiljaista oli ja vähän saalista tuli Silmunjoelta syksyllä 2015 (kuvat Kaakon jokitalkkari). Kuva 59 60. Kuvakaappaukset jokitalkkarin Facebook näkyvyydestä kaudella 2015. Kuva 61 62. Positiivinen palaute ulkopuolisilta kannusti ja tsemppasi jokitalkkaria kaudella 2015. Kuva 63. Kaakon jokitalkkari Manu Vihtonen esitelmöimässä valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä 2015 (kuva Aarno Karels). Kuva 64. Kaakon jokitalkkari luovutti virtavesikunnostus kirjat. Kirjat vastaanotti Keijo Tuomela (kuva Juha Ilvonen). 6 TAULUKOT Taulukko 1. Taimenen mäti-istutukset ja tulokset 2015. Taulukko 2. Taimen luonnonlisääntyminen ja 0+ tuotanto syksyllä 2015. Taulukko 3. Vehkajoen kivimateriaalit ja kustannukset 2015. Taulukko 4. Vaenrannan niva-alueen kivimateriaalit. Taulukko 5. Korkuskosken kivimateriaalit. Taulukko 6. Muurahaiskosken kivimateriaalit. Taulukko 7. Kattilakosken kivimateriaalit. Taulukko 8. Mustakosken kivimateriaalit. Taulukko 9. Summanjoen alaosan täydennyskunnostuksen kustannukset 2015. Taulukko 10. Rajakosken kivimateriaalit. Taulukko 11. Kellokosken kivimateriaalit. Taulukko 12. Reitkallin maantiesillan alaosan kivimateriaalit. Taulukko 13. Rautatiesillankosken kivimateriaalit. Taulukko 14. Metsäkylän Sahakosken alakosken kivimateriaalit. Taulukko 15. Myllyojan kivimateriaalit

7 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTUS Projektin hallinto ja vastuullinen vetäjä on vuonna 2015 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Hanketta toteutettiin myös tiiviissä yhteistyössä Kymenlaakson Kalatalouskeskuksen kanssa. Näiden kahden kalatalouskeskuksen toiminta-alueella Kaakkois-Suomessa on lukuisia lohikalakantojen säilyttämiseen ja elvyttämiseen soveltuvia vesistöreittejä, joissa toimii lukuisia järjestäytyneitä kalastusalueita ja aktiivisia osakaskuntia sekä eri vesistöjen käyttöön nivoutuvia intressejä. Vesistöjen tilan kohentumiseen ja kalakantojen kehittämiseen tähdätään myös yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa sekä hanketta tukevien rahoituskanavien kautta (kuva 1). Kuva 1. Kaakkois-Suomen keskeiset jokimuodostumat (Kaakkois-Suomen ELY-keskus). 2 HANKKEEN SISÄLTÖ Kaakon jokitalkkari hanke on Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke. Hankkeessa tavoitteena on mm. elvyttää, säilyttää ja

palauttaa aikojen saatossa heikentyneitä lohikalakantoja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesistöissä. Hankkeen perusajatuksena onkin toimia eri tahoja yhdistävänä toimijana ja kalavesien omistajien yhteistyökumppanina ja apuna (tutustu ko. hankkeeseen lisää: www.kaakonjokitalkkari.fi). 8 Hankkeen keskeinen sisältö: Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti 3 KUVAUS VUODESTA 2015 Hankkeelle asetetuttuja tavoitteita toteutettiin hankesuunnitelman, kalastusalueiden ja ohjausryhmän kanssa alustavasti laaditun priorisoinnin ja jokitalkkarin laatiman aikataulutuksen, rahoitus- ja toimintasuunnitelman 2015 mukaisesti. Hankkeen ensimmäinen vuosi ja sen tuoma kokemus antoivat hyvää pohjaa ja näkemystä tulevaan kauteen. Vuosisuunnitelmassa toimenpiteitä oli jaettu vuodenaikoihin soveltuvien töiden ja niihin liittyvien rahoituksen mukaisesti (Vihtonen 2015). Hankkeen käytännön toteutuksesta huolehti edellisen vuoden tapaan hankkeelle palkattu jokitalkkari Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk). Jokitalkkari toimii vastuullisen vetäjän ja hallinnoijan, eli Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry:n palkkalistoilla (1.1. 31.12.2015) pitäen tunti- ja työkirjanpitoa. Vastuuhenkilöksi Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksesta on valittu toiminnanjohtaja Aarno Karels. Seuraavaksi katsaus vuoteen 2015 (kts.3.1 3.9) Vuolenkosken kyläkalenteriin myötä (kuva 2).

9 Kuva 2. Kaakon jokitalkkari Vuolenkosken kyläkalenterissa 2015. 3.1 Jokikokoukset ja työsuunnitelmat Vuoden 2015 alussa työtehtävänä oli järjestää muutamia jokikokouksia ja osallistua niihin. Käytännössä jokikokoukset koskettivat kuitenkin vain kahta jokialuetta, Summan- ja Vehkajokea. Kouvolan ELY keskuksessa pidettiin Summanjoen asioita käsittelevä palaveri 7.1.2015, yhdessä ELY-keskuksen, Kymijoen vesi- ja ympäristö ry:n ja kalatalouskeskusten kesken. Jokitalkkari laati palaveristä muistion ohjausryhmälle. Ohjausryhmä kokoontui 20.1. käsittelemään vuotta 2015. Jokitalkkari laati pöytäkirjan, jonka pohjalta mm. työsuunnitelmasta keskusteltiin ELY-keskuksessa 26.1.2015. Työsuunnittelu sisälsi rahoituksen hakemista, rahoitussuunnittelua, kohteiden priorisointia, työjärjestystä, kustannusarvioita ja päiväkohtaista aikatauluttamista. Tämän lisäksi työstettiin jo kunnostussuunnittelua ja lähestyttiin maan- ja vesialueiden omistajia sekä selvitettiin realiteetteja/taustatietoja ja onnistumismahdollisuuksia (kuva). Summanjoen kalataloudellisia asioita käsiteltiin Viljamaan ravintolassa (http://www.viljamaanravintola.fi/) Liikkalassa 18.2.2015. Kutsuttuina olivat vesialueen

osakaskuntien ja kalastusalueen lisäksi Haminan kaupunki, Kouvolan kaupunki ja Rudus Oy. Esitelmöinnistä vastasivat Vesa Vanninen ELY-keskuksesta, Janne Raunio Kymijoen vesi- ja ympäristö ry:stä sekä Kaakon jokitalkkari Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta. 10 Kuva 3. Summanjoen jokikokous Liikkalassa, esitelmöimässä ELY-keskuksen Vesa Vanninen (kuva Kaakon jokitalkkari). Vehkajoen kalataloudellisia asioita käsiteltiin Tykän tuulimyllyllä (http://www.tykka.com/) Kannusjärvellä 16.3.2015. Kutsuttuina olivat kaikki jokivarren osakaskunnat/kalastusalue ja Haminan kaupunki. Esitelmöinnistä vastasivat Vesa Vanninen ja Markus Tapaninen ELYkeskuksesta sekä Kaakon jokitalkkari Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta. Jokitalkkari neuvoi ja opasti Reitkallin osakaskuntaa uudelleen järjestäytymisessä sekä osallistui heidän kokoukseen kertoen heidän alueen tulevista täydennyskunnostuksista. Kokous pidettiin metsästysmajalla su 26.4.2015, jota ennen jokitalkkari kiersi alueen kohteita mm. kuvaamassa ja etsien kulkureittejä (mm. Kellokoski). Keväällä 2015 Kaakon jokitalkkari vieraili Kymenlaaksossa kalastusalueiden (Vuohijärvi, Valkeala ja Kymijoki) kokouksissa. Pro Immalanjärvi ry:n kutsui tiedotustilaisuuteensa (19.5.2015) esitelmöimään mäti-istutuksista ja Urpalanjokialue lohijoeksi ry hankeen ajankohtaisista kuulumisista (21.9.2015).

Haminan kaupunginjohtaja kutsui Kaakon jokitalkkari -hankkeen Raatihuoneelle esitelmöimään 28.10.2015 kylien yhteiseen aamukahvitilaisuuteen. Tilaisuudessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita Haminassa, mukana kaupunginjohtajan kutsumana esitelmöimässä myös Haminan vesi ja kaupunginarkkitehti. 11 Jokikokouksien tuloksena saatiin Summanjoen alaosan täydennyskunnostusta esiteltyä, kuten myös yläosan jokihaarojen tärkeyttä vaelluskalakantojen kehittämisessä. Tilaisuudet olivat tärkeitä käytännön vuoropuhelulle. Paikalla olleet saivat ajankohtaisen tilannekatsauksen myös kalatalousviranomaisten taholta, kalatalouskeskukselta ja Kymijoen vesi ja ympäristöltä. Keskiössä olivat syksyllä jokeen nousevien kalojen Didson luotaukset (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 324/2016), Sahakosken kalatieasia ja virtavesikunnostukset sekä kalastuksen säätely. Vehkajoen jokikokouksessa esille noussut Mustajoen haaran kunnostus toteutui jokikokouksen ansiosta suunniteltua nopeammin ja osoittautui lopulta jopa kunnostusten aloituskohteeksi kaudella 2015. Summanjoen alaosalle siirryttiin pian Vehkajoen jälkeen. Molempien jokialueiden osakaskunnat olivat hyvin informoituja sekä mukana käytännössä töiden edistämisessä, kuten myös toteutuksessa. Kivimateriaalin toimittaja Rudus Oy saatiin konkreettisesti informoitua sekä jatkettiin vuoden mittaan kestänyttä yhteistyötä. 3.2 Mätirasiaistutukset Hanke toteutti maaliskuussa 2015 taimenen mätirasiaistutuksia usealla eri kohteella eri puolilla Kaakkois-Suomea. Mätirasiaistutuksia tehtiin ennalta suunniteltuihin kohteisiin, jotka olivat jo kunnostettu, mahdollisesti tulossa kunnostukseen tai pidettiin potentiaalisena kohteena palauttaa taimen tai tutkia taimenen luonnonkierron edellytyksiä. Mädit kustannuksiin osallistui Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Immalanjärven osakaskunta. Kaikkiaan rasioita asennettiin 70 kappaletta, 8 litraa ja 53 308 mätijyvää. Mäti-istutuksissa on käytetty muovisia amerikkalaisia Whitlock-Vibert mätirasioita, joihin mätijyvät asennetaan (http://www.fedflyfishers.org/conservation/programs/eggplant/tabid/120/default.aspx) ja laitetaan kivien suojaan (kuva 4).

12 Kuva 4. Salon-/Unterniskanjoen mäti-istutus 13.3.2015 (kuva Risto Niemelä). Rautalammin kantaa oleva taimenen mäti saapui matkahuollon kautta Hankasalmelta kylmässä styrox laatikossa Kouvolaan. Vuoksen laitosemoista lypsetty ja hedelmöitetty silmäpisteellä oleva mäti noudettiin paikanpäältä Luonnonvarakeskuksen Enonkosken kalanviljelylaitokselta, jossa mäti oli kätevä laittaa suoraan rasiaan (kuva 5).

13 Kuva 5. Taimenen mätiä suoraan rasioihin Enonkoskella (kuva Kaakon jokitalkkari) Mätirasioiden ja painona olleiden tiilikivien poiskerääminen ja huolto on myös eräs tärkeä työvaihe. Samalla voidaan todentaa kuoriutumisprosentti. Rasioiden kerääminen yhdistettiin samalla suunnalla muihin kenttätöihin (kuva 6). Kuva 6. Mäti-istutuksissa tarvitaan myös ripaus onnea (kuva Kaakon jokitalkkari).

14 3.2.1 Tulokset Käytännössä kaikilla kohteilla kuoriutuminen tapahtui hyvällä prosentilla (95 99 %). Mätiistutuksista saatiin kuitenkin vaihtelevia tuloksia ja tiheyksiä, jotka todennettiin syyskuussa sähkökoekalastuksin. Parhain tulos saatiin Salon-/Unterniskanjoen kohteelta (52 kpl/100 m 2 ), jossa myös parhain kasvu. Isoin kesän vanha poikanen oli 13,3 cm ja 24 grammaa (kuva 7). Myös Lanajoen toisella koealalla poikasia oli jopa 50 kpl aarilla, vaikka joki oli tuolloin melko vähävetinen. Poikaset vapautettiin mittauksen ja punnituksen jälkeen elävinä takaisin pyyntialueelle. Kuva 7. Taimenten kasvu oli kaudella 2015 paikoin todella nopeaa (kuva Tomi Menna). Mäti-istutuksilla ei kuitenkaan tarkoituksella haettu suuria tiheyksiä, vaan ennen kaikkea kohteen soveltuvuutta ja lajin kotiuttamista uusille kohteille, joista saataisiin myös uutta tietoa ja poikisi kunnostustoimia. Kohteilta, joilta ei saatu tuloksia on arvioitava kunnostuksia tai muita mahdollisia jatkotoimia ja niiden kannattavuutta. Mäti-istutuksista saatiin kaudella 2015 tuloksia (10/13) lähes kaikilta koealoilta. Kulunut vuosi oli myös ilmeisesti sää- ja luonnonolosuhteiltaan (mm. veden-/ilman lämpötilat sekä sadanta/vesimäärä) edellistä vuotta suosiollisempi taimenten poikasille. Vuonna 2014

15 mätipoikasia löytyi keskimäärin 9 kpl aarilta (Vihtonen 2015), kun vuonna 2015 poikasia tavattiin 17 kpl aarilta. Vuonna 2015 kohteet olivat kaikki ns. pienvesikohteita, kun vuonna 2014 mukana hieman isompia reittivesien koealoja, joissa pieni mätimäärä yhdistettynä korkeampaan kesäaikaiseen veden lämpötilaan ja mahdollisesti suurempaan predaatiopaineeseen osaltaan vaikuttivat heikentävästi tulokseen. Esimerkiksi mädistä 1-kesäiseksi jokipoikaseksi selviytyi Kymenlaakson kohteissa 7 % (Puska 2016). Kauden 2015 nollatulokset tulivat kohteilta, jotka mahdollisesti lähes kuivuivat tai olivat muuten vesimäärältään vaatimattomat ja vailla pienpoikasten suojapaikkoja (tauluko 1). Taulukko 1. Taimenen mäti-istutukset ja tulokset 2015. Kymenlaakso 11.-12.3.2015 laji kanta rasioita mätiä (dl) tiiliä dl/rasia mätijyviä/rasia mätijyviä yht. (kpl) 0+ tiheys (kpl/aari) Konnikkakoski, Konnikkajoki, Kouvola/Luumäki taimen rautalampi 7 7,7 3 1,1 770 5390 8,3 Padanperse, Konnikkajoki, Kouvola/Luumäki taimen rautalampi 7 7,7 3 1,1 770 5390 8,3 Myllyoja/Konnikkajoki, Luumäki taimen rautalampi 4 4 2 1 700 2800 0 Alalammenpuro/Konnikkajoki, Luumäki taimen rautalampi 2 2 1 1 700 1400 0 Puro Niinistössä, Valkeala taimen rautalampi 3 3 2 1 700 2100 13,3 Kukko-oja, Vuohijärvi taimen rautalampi 6 6,6 3 1,1 770 4620 28 Lapoja, Vuohijärvi taimen rautalampi 2 2 1 1 700 1400 24,4 Korvenpäänjoki, Vuohijärvi taimen rautalampi 7 7 3 1 700 4900 10,7 yhteensä 38 40 18 28000 Etelä-Karjala 13.3.2015 laji kanta rasioita mätiä (dl) tiiliä dl/rasia mätijyviä/rasia mätijyviä yht. (kpl) 0+ tiheys (kpl/aari) Unterniskanjoki, Vuoksennniska taimen vuoksi 12 14,4 7 1,2 759 9108 52 Pyhälammen puro, Immalanjärvi taimen vuoksi 2 4 0 2 1266 2532 0 Lanakoski, Lanajoki, Ruokolahti taimen vuoksi 6 7,2 3 1,2 760 4560 16 Hiekkatien koski, Lanajoki, Ruokolahti taimen vuoksi 6 7,2 2 1,2 759 4554 50 Käringinkoski, Ruokolahti taimen vuoksi 6 7,2 3 1,2 759 4554 12 yhteensä 32 40 15 25308 Ilahduttava on huomata, miten joltain kohteilta löytyi kevään 2015 istutuksien lisäksi myös edellisen vuoden mäti-istukkaita ja todettiin kasvun sekä talvehtimisen sujuneen hyvin (kuva 8).

16 Kuva 8. Taimenen mäti-istutuspoikasien kahta eri ikäluokkaa (kuva Kaakon jokitalkkari) 3.3 Vastakuoriutuneiden taimenten istutukset sekä muut siirtoistutukset Kaakon jokitalkkari sai 25.5.2015 sähköpostiin tiedustelun mahdollisuudesta suorittaa Mustajoen kannan vastakuoriutuneiden taimenten poikasten istutus. Istutusvesistöksi tarkentui Rakkolanjoki ja sekä sen sivujoki (Hansaarenjoki). Poikaset noudettiinkin pikimmiten Laukaan kalanviljelylaitokselta 27.5.2015. Luonnonvarakeskuksen Laukaan henkilökunta pakkasi poikaset happipakkauksiin ja nostettiin jokitalkkarin autoon. Pakkauksia oli viisi kappaletta ja kaikkiaan 12 000 poikasta. Pakkaukset peiteltiin huovalla ja jääkoneen mursketta aseteltiin pakkausten ympärille kuljetuksen ajaksi. Tällä varmistettiin, ettei kuljetusveden lämpötila nouse liikaa matkan aikana. Paikanpäällä jokitalkkaria istutuksessa avustamassa olivat joukko alueen ihmisiä. Ennen istuttamista kohdevesistöä lämpötilaa tasattiin muovisessa ammeessa, jossa pakkauksia oli myös paikoin helppo kuljettaa. Poikasten tasaisessa levittämisessä käytettiin pieniä astioita ja kahluuvarusteita (kuva 9). Rakkolanjoen vesistöalueen taimenen vastakuoriutuneiden pienpoikasistutuksesta uutisoi Etelä-Saimaa, Vartti (Etelä-Karjala) sekä Uutis-Vainikkala.

17 Kuva 9. Vastakuoriutuneiden taimenten pienpoikasia levitettiin 27.5.2015 Rakkolanjoen kunnostettuihin koskiin (kuva Sauli Vainikka). Lokakuussa jokitalkkari oli avustamassa osakaskuntia ja kalatalousviranomaisia taimenten siirtoistutuksessa Hiitolanjoen vesistössä. Keräsimme taimenia Hiitolanjoen Lohijoesta sähkökoekalastusvälineillä ja kiinni saadut kalat siirrettiin kalojen kuljetukseen varattuun säiliöön. Kalat kuljetettiin säiliössä Hiitolanjoen vesistön yläosan koskialueille. Sama toimenpide oli toistunut jo kahtena edellisenä vuotena. Tänä syksynä taimenia pyydystettiin 139 kappaletta (kuva 10). Siirtoistutuksia seurataan vuosittain sähkökoekalastuksin.

18 Kuva 10. Taimenien siirtoistutusta Hiitolanjoen vesistössä 9.10.2015 (kuva Kaakon jokitalkkari). 3.3.1 Tulokset ELY-keskuksen sähkökoekalastajat todensivat istutusten onnistumista ja tiedottivat näin: Rakkolanjoen kotiutusistutukset vaikuttavat onnistuneen (Rajajokien kuulumisia 28.8.2015: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/rajajokien-kuulumisia-etela-karjalasta-kaakkoissuomen-ely-keskus-#.vo_hwhnuhdg). Myös Hiitolanjoen vesistöalueen siirtoistutetut taimenet ovat kotiutumassa uusille alueille ja poikasia on todennettu alueella suoritetuilla sähkökoekalastuksilla. 3.4 Sähkökoekalastukset Kaakon jokitalkkari suoritti sähkökoekalastuksia syys- lokakuussa lukuisilla eri kohteilla sekä oli yhden päivän mukana seuraamassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) sähkökoekalastusryhmää (kuva 11 12). Kaakon jokitalkkari toteutti syksyllä 70 eri koealan sähkökoekalastuksen ja yhdellä kohteella suorittamassa siirtoistutusta sekä kolmella koealalla mukana seuraamassa. Tutkittavia jokia oli kaikkiaan 35 kappaletta. Sähkökoekalastus pinta-alaa kertyi kaikkiaan 8849,5 m 2. Koealan pinta-alan keskiarvoksi muodostui 125 m 2 (liite 2). Sähkökoekalastamalla pyrittiin mm. todentamaan ja

kartoittamaan jokien vaelluskalojen luonnontuotantoa sekä mäti-istutuskohteiden ja kokeiden onnistumista. Lisäksi edellisten vuosien kunnostuskohteiden ja tulevien kunnostuskohteiden seurantaa suoritettiin sähkökoekalastaen (kuva 12). Kohteet olivat valittu ja listattu yhdessä ohjausryhmän kanssa. Sähkökoekalastusta Etelä-Karjalassa YouTube video (julkaistu 22.4.2015): https://www.youtube.com/watch?v=m6c4cfspzqo 19 Kuva 11-12. Sähkökoekalastusta Soskuanjoella ja Virojoella (kuvat Kaakon jokitalkkari hanke ja Juha Ilvonen). Jokitalkkarin apuna kuukauden kestäneissä sähkökoekalastuksissa (kohteesta riippuen) olivat Martti Puska, Aarno Karels, Matti Vaittinen, Ari Nieminen, Juha Ilvonen, Jari Simola, Jouni Simola, Erkki Ohlsbom, Reijo Ihanainen ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijat (kuva 13).

20 Kuva 13. Sähkökoekalastusta Joensuunjoella, jossa jokitalkkarin apuna Savonlinnan ammattipoiston kala-alan opiskelijoita (kuva Kaakon jokitalkkari). 3.4.1 Tulokset Sähkökoekalastukset osoittivat, että luonnonvaraisia taimenkantoja on kuitenkin Kaakossa, mutta vain muutaman joen alueella ja patojenkin takana, paikallisina populaatioina. Taimenen luonnonlisääntymistä todennettiin yhdeksän eri joen alueelta. Paikoin luonnonlisääntymisestä saatiin ilahduttavan hyviä tiheyksiä välillä 55 77 kpl aarilta (taulukko). Taulukko 2. Taimen luonnonlisääntyminen ja 0+ tuotanto syksyllä 2015. joki koski/koeala taimen 0+ tiheys/100 m 2 Summanjoki (yläosa) Huhmarkoski 77 Kirkkojoki (keskiosa) Kirkon silta 56 Virojoki (yläosa) Mullikkakoski 55 Kelkanjoki (alaosa) Puusilta 33 Vaalimaanjoki (yläosa) Pääläisenkoski 22 Vaalimaanjoki (yläosa) Muurolan myllykoski 19 Summanjoki (yläosa) Rahinkangas 15 Summanjoki (alaosa) Reitkalli 12 Vehkajoki (alaosa) Töytäri 1,3 Summanjoki (latvat) Rytökoski 1 Summanjoki (latvat) Eerikkoski 1 Vehkajoki (alaosa) Myllykylä 0,8

21 Kunnostetuista kohteista paras luonnonlisääntymiseen oli Luumäen Kirkkojoki (Urpalanjoen latvahaara), josta löytyi myös harjusta. Harjusta esiintyi luonnonvaraisena kolmella samalla kohteella, kuin taimentakin. Ainoa harjuksen 0+ tiheys (30 kpl/100 m 2 ) saatiin Summanjoen vesistöstä, jossa myös taimenen 0+ poikasia 77 kpl/100 m 2. Mätiistutuksesta peräisin olevia taimenia saatiin 13 eri joen alueelta (liite 2). Luonnonvaraista lohta tavattiin Hiitolanjoesta sekä Soskuanjoelta, molemmissa aivan valtakunnan rajan tuntumasta (kuva 14). Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sähkökoekalastusryhmä löysi lohen luonnonpoikasen Vuoksen seurantojen yhteydessä. Kuva 14. Soskuanjoelta 30.9.2015 Luonnonvarakeskuksen sähkökoekalastusryhmän saama luonnonkudusta peräisin oleva lohi (kuva Kaakon jokitalkkari). Osakaskuntia, kalastusalueita ja maanomistajia sekä kunnostuksia mukana tekemässä olleita aktiivia henkilöitä informoitiin puhelimitse sähkökoekalastusten tuloksista. Vuoden lopussa sähkökoekalastustulokset syötettiin maastolomakkeista ympäristöhallinnon ylläpitämään

rekisteriin, johon tunnukset ja käyttöoikeudet sekä tietokoneen asennusohjeet saatiin syksyllä Suomen ympäristökeskuksen Ict-tuen kautta. 22 3.5 Kunnostus-suunnittelu, kohteet ja kunnostukset Jokitalkkari auttoi kauden 2015 aikana vesialueen omistajia laatimalla kunnostussuunnitelmia, joiden perusteella osakaskuntia autettiin laatimaan ilmoitus ELYkeskuksen vesilainvalvojille. Tällaisia kohteita olivat mm. Alajoen osakaskunta, Tervajoen osakaskunnat, Vehkajoen osakaskunnat ja Summanjoen alaosan osakaskunnat. Laaditut ilmoitukset pohjautuivat myös aiempien vuosien kartoitusraportteihin, kuten Lindgren 2013, Toiviainen 2103 ja Vanninen 2008. Jokitalkkari auttoi myös vesialueen omistajia maanomistajien lupien saamisessa ja selvityksissä sekä kunnostusten esittelyistä puhelimitse. Vuonna 2015 ohjausryhmässä priorisoitiin tärkeimmiksi edistettäviksi kohteiksi Summanjoen alaosan täydennyskunnostukset sekä mahdollisesti Vehkajoella kunnostustöiden jatkaminen esim. Mustajoen haaraan. Jaalan Myllyojalla jokitalkkari neuvoi ja opasti paikallista osakaskuntaa (Jaala-Palojärvi osakaskunta) uoman kunnostuksessa (liite 3) Virtavesikunnostuksia toteutettiin kolmen joen alueella ja yhdellätoista eri kohteella. Kunnostustöiden käytännöntyöt ajoittuivat noin kuukauden aikajaksolle (13.7. 13.8.2015), mutta yksi kohdetta kunnostettiin vielä aivan kauden lopulla (18.12.2015). Muutamien vuoden 2015 suunniteltujen kohteiden kunnostusta siirrettiin suosiolla vuodella, jotta kunnostukset voidaan hoitaa siihen liittyvällä asianmukaisuudella ja huolellisuudella sekä tarvittavien lupien ja resurssien kannalta viisaammin. Esimerkiksi Tervajoen ja Alajoen ilmoitukset ja lausunnot jäivät syksyyn, joten töiden kiirehtimiseen ei ollut tarvetta, varsinkin kun jokitalkkaria työllistivät mm. sähkökoekalastukset. Kauden muutamia kunnostuksia saatiin kuitenkin toteutettua erittäin tehokkaasti asianosaavan yrittäjien sekä paikallisten talkoolaisten ja traktorien voimin. Kunnostuksissa hyödynnettiin tuodun kiven lisäksi uoman reunoilla olevia kiviä sekä aiemmista kunnostuksista peräisin olevaa kivimateriaalia.

Kunnostuksissa jokitalkkarin mukana kulki päivittäin paljon työkaluja, kuten lapioita, ämpäreitä, haravoita, kottikärryjä, kuvausvälineitä sekä kahluuvarusteita ja tietenkin vaihtovaatteita. Konttori piti joskus avata maastossakin (kuva 15). 23 Kuva 15. Evästauko ja sähköpostit hoidettiin sähkökoekalastusten yhteydessä Hiitolanjoella (kuva Kaakon jokitalkkari). 3.5.1 Vehkajoki Vehkajoella kunnostettiin käytännössä 13. 17.7.2015. Ensimmäiset maastokäynnit tehtiin kuitenkin jo kevät-talven aikana, kuten myös alustavia selvityksiä kivimateriaalien toimituksista sekä koneurakoinnista yms. (kuva 16). Osakaskuntien nimissä laadittiin ilmoitukset ELY-keskuksen vesilain valvojille kevään aikana. ELY-keskuksen puoltavat lausunnot saatiin 4.5. ja 9.5.2015. Kalatalousviranomainen on pitänyt tärkeänä, että luontainen vaelluskalojen lisääntyminen kutujoissa saadaan käyntiin.

24 Kuva 16. Kivimateriaalin tarkastus Ruduksen Neuvottoman montulla 30.3.2015 (kuva Kaakon jokitalkkari). Vehkajoella kivimateriaalia (32 400 mm) kunnostuksissa käytettiin 105 kuutiota (166,35 tonnia). Vehkajoelle kivet (32 100 mm) toimitettuna täysin kasettikuormin maksoivat 9,70 /tn (alv.0) Rudus Oy toimitti veloituksetta Vehkajoelle 84 tonnia ja 53 kuutiota kivimateriaalia (taulukko) Taulukko 3. Vehkajoen kivimateriaalit ja kustannukset 2015. Kivet 32-400 mm. 84 tn 0 Kivet 32-100 mm. 60,15 tn 583,45 Kivet 200-400 mm. 22,20 tn 366,30 yht. 166,35 tn 949,75 +alv 3.5.1.1 Vaenrannan-niva (N 6725432 E 514010) Vaenrannan niva-alue sijaitsee Paijärven osakaskunnan alueella ja Vuorisenjärven alapuolella. Pituutta niva-alueella on n. 30 metriä ja pinta-ala 150 m 2 (Rinne, J.). Kunnostuksen tarkoituksena oli tehdä aikaisempaan kunnostusta täydentäviä ja korjaavia toimenpiteitä osakaskunnan aloitteesta. Kunnostukseen käytettävä kivimateriaali saatiin kohteelle lahjoituksena Rudus Oy:ltä. Rudus Oy oli seulonut kohteille sopivaa ja

jokikunnostuksien kutu- ja pienpoikasalueissa käytettävää luonnonkiveä Haminan Neuvottomassa (kuvat 17 18). 25 Kuva 17 18. Rudus Oy:n kivitoimitukset Haminan Neuvottomasta (kuvat Rudus Oy ja Kaakon jokitalkkari). Koneyrittäjänä toimi Maanrakennus Posti Ky, jolla on vankkaa kokemusta aiemmista virtavesikunnostuksista Haminan alueella (kuva 19).

26 Kuva 19. Kauden 2015 kunnostukset aloitettiin 13.7. Paijärven Vaenrannan-nivalta (kuva Kaakon jokitalkkari). Kunnostuksissa käytiin koneellisesti sekä käsin läpi koko niva-alue. Osakaskunnan edustaja kävi paikanpäällä toteamassa työn toteutuneen odotetun mukaisesti. Uutta kivimateriaalia lisättiin 20 kuutiota, joilla luotiin niva-alueesta kauttaaltaan monimuotoinen elinympäristö virtavesilajeille (taulukko 4). Taulukko 4. Vaenrannan niva-alueen kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Vaenrannan-niva 13.7.2015 10 10 20 3.5.2 Vehkajoen Mustajoen haara Vehkajoen Mustajoen -haara sijaitsee Kannusjärven ja Onkamaan osakaskunnan alueella. Pituutta Mustajoen jokialueella on n. 4 kilometriä. Pudotuskorkeutta yläpuoleisen Salmennon ja alapuoleisen Ihanmaanjärven välillä on n. 6,7 metriä. Koskialueita tällä

jokiosuudella on neljä kappaletta (Mustakoski, Kattilakoski, Muurahaiskoski ja Korkuskoski). Välittömästi Korkuskosken alapuolella Mustajoen haara yhtyy Piutulanjärvestä tulevaan Vehkajoen haaraan (kuva 20). 27 Kuva 20. Vehkajoen Mustajoen -haara Ihamaan ja Onkamaan kylien välissä. Koskialueet on aiemmin kartoitettu ja inventoitu kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä silmälläpitäen ja raportissa ilmenee kunnostussuositukset. Kunnostussuosituksissa suositaan verraten keveitä toimenpiteitä, joilla ei ole vaikutusta veden korkeuksiin tai estetä padottamalla veden purkautumista uomien kautta (Vanninen 2008). Kunnostukset toteutettiin niin, ettei siitä syntynyt merkittäviä muutoksia tai seurauksia. Työt dokumentoitiin ennen ja jälkeen sekä lisätty kivimateriaali kirjattiin ylös.

28 3.5.2.1 Korkuskoski (N 6729212 E 515710) Korkuskoski on Mustajoen alin koskialue, joka alkaa valtatie 26 alapuolelta ja virtaa vanhan (kivi)museosillan alitse (kuva). Pituutta koskella on noin 100 metriä ja leveys 4-6 metriä. Kunnostukseen käytettävä kivimateriaali saatiin kohteelle lahjoituksena Rudus Oy:ltä. Kunnostuksessa huomioitiin myös puumateriaalin tärkeys monimuotoisuudelle (kuva 21). Kuva 21. Korkuskosken yläosaa heti kunnostuksen jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Koskialue (noin 500 m 2 ) päästiin lopulta kunnostamaan lähes kokonaisuudessaan koneellisesti alaosan maanomistajan pihapiirin ja vanhan uimapaikan kautta. Kunnostuskohteena koski oli haasteellinen jyrkkien reunojen, puuston, pihapiirien ja sillan vuoksi, joten ajoreittien suunnitteluun ja valmistuksiin sekä itse käytännön kunnostukseen kului kaksi täyttä työpäivää. Lähellä oli, ettei koneella ollut mitään asiaa, vaikka 2008 kartoitusraportissa (Vanninen) todettiin koskelle olevan helppo pääsy kaivinkoneella (kuva 22).

29 Kuva 22. Korkuskoski oli haasteellinen ja paikoin ahdas toteuttaa, mutta ei luovutettu (kuva Kaakon jokitalkkari). Lisättävä kivimateriaali (35 m3) laskettiin uomaan museosillan sekä alaosan kautta. Lisäksi koskialueen reunoilla oli runsaasti kivimateriaalia, jota hyödynnettiin ja kaivinkoneella levitettiin. Kosken pienet sivu-uomat vesitettiin tasaisesti ja soraistettiin. Soraistus suoritettiin käytännössä maanomistajan toimesta käsipelillä ja hänen omalla ajallaan hieman myöhemmin. Taulukko 5. Korkuskosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Korkuskoski 14.-15.7.2015 30 5 35 3.5.2.2 Muurahaiskoski (N 6729160 E 516434) Muurahaiskoski on noin 70 metriä pitkä ja 3-5 metriä leveä koskialue, jossa myös pohjoisreunalla sivu-uoma. Kosken kunnostuksessa käytetty kiviaines (25 m 3 ) saatiin pellon

ja niska-alueen kautta lopulta hyvin tuotua, kun maanomistajan toiveesta varoen ohitimme pellon reunan mehiläistarhat. Pääuoman ja sivu-uoman haara levitettiin ja kivettiin, jolloin sivu-uomaankin ohjautui hyvin vettä (kuva 23). Lopuksi pitkä ja tasaiseksi perattu niskaalue kivettiin kauttaaltaan monimuotoisemmaksi sekä lisättiin hieman puumateriaalia. Alueen kunnostustoimet käsittivät 150 m 2 pinta-alan. 30 Kuva 23. Muurahaiskosken keskiosan aukaisu ja kivien levitys (kuva Kaakon jokitalkkari). Taulukko 6. Muurahaiskosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Muurahaiskoski 16.7.2015 20 5 25 3.5.2.3 Kattilakoski (N 6728189 E 517320) Kattilakoski on 40 metriä pitkä ja pääosin 4-7 metriä leveä. Alaosalla koski on leveimmillään ja monimuotoinen. Koskelle kiviaines saatiin maanomistajan kanssa sovituista reiteistä, niin niska-alueelle kuin kosken keskivaiheille. Kaivinkoneen ulottuvuuden ansiosta

kivimateriaali saatiin nätisti sahan rauniomuurien ohi ja yli. Kosken niskalle muodostettiin laaja kutualue sekä kosken keskivaiheille kutusoraa ja poikaskivikoita jakamaan sekä rikkomaan virtausta (kuva 24). 31 Kuva 24. Kattilakosken kunnostuksen haasteena olivat historialliset saharauniot, joiden ohi ja yli kivimateriaalit varovasti toimitettiin jokeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kattilakosken kunnostukseen käytettiin kaksi työpäivää. Työpäiviä värittivät sade ja ukkonen. Lopuksi puumateriaalia lisättiin kosken eri vaiheille. Kunnostettu pinta-ala oli 20 m 2 kiviaineksella noin 100 m 2 (taulukko 7). Taulukko 7. Kattilakosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Kattilakoski 16.-17.7.2015 10 10 20

32 3.5.2.4 Mustakoski (N 6728291 E 517590) Lauantaina 29.8.2015 talkoiltiin Mustakoskella ja haettiin samalla positiivistä talkoonäkyvyyttä virtavesikunnostuksille, kun talkoot sattuivat samalle päivälle valtakunnallisen Suomen luonnonpäivän kanssa. Paikalle saapui kymmenen paikallista talkoolaista ja työ viiden kuution parissa sujui porukalta suunnitellusti sekä mallikkaasti (taulukko 8). Taulukko 8. Mustakosken kivimateriaalit. Mustakoski on 30 metriä pitkä ja 3-6 metriä leveä koskialue. Puuston ja kosken reunojen vuoksi koskelle ei päässyt konevoimin. Lisäksi asia sovittiin maanomistajien kanssa hoidettavan kevyesti käsin sekä talkoillen. Kivimateriaali tuotiin traktorilla viisi kuutiota, joka osoittautui sopivaksi määräksi. Koskessa olleita kiviä hyödynnettiin kosken profiilin muokkauksessa ja olemassa olevia soraikkoja kuohkeutettiin käsivoimin sekä eri työvälinein. Käytännössä koko koskialue (n. 135 m 2 ) käytiin käsivoimin läpi (kuva 25).

33 Kuva 25. Mustakosken reippaita talkoolaisia uoman kunnostuksen kimpussa (kuva Kaakon jokitalkkari). 3.5.3 Summanjoki ELY-keskuksen kalatalousviranomaisten mukaan Summanjoen alaosan täydennyskunnostus olisi tärkeä saada toteutettua ja on ko. viranomaisten toimesta priorisoitu korkealle. Summanjoen alaosan täydennyskunnostuksen toteutus oli Kaakon jokitalkkari hankkeen tärkein edistettävä työ vuosina 2014-2015. Summanjoen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma valmistui vuonna 1998. Summanjoen alaosan koskilla suoritettiin kalataloudellinen kunnostus vuonna 1999 (64/98/2). Pääosin tuolloin kunnostuksissa käytetty kivien raekokoa oli 14 32 mm (Tapaninen 2001). Latvalan suunnitelmassa taimenen kutusoran kerrottiin tulevan olla 5-30 mm:n raekokoa (Latvala 1998). Tietoisuus karkeamman ja monipuolisemman raekoon merkityksestä on viimevuosina lisääntynyt. Vaeltavan taimenen suosima raekoko on välillä 32 65 mm (Eloranta A. 2010). Lisäksi isompien poikaskivien merkitys kunnostuksissa on myös kiistaton. Myös poikasalueita pyrittiin täydennyskunnostuksella muodostamaan lisää. Vuoden 2015 täydennyskunnostuksessa soran raekoko oli 32 100 mm (kuva 26). Ns. poikaskivet olivat raekokoa 100 400 mm. Kuva 26. Vasemmalla vuoden 2015 kivimateriaalia ja oikealla vuoden 1999 kivimateriaalia (kuva Kaakon jokitalkkari).

34 Osakaskuntien nimissä (Metsäkylä, Reitkalli ja Summankylä) laadittiin kunnostusilmoitus ELY-keskuksen vesilain valvojille kevään aikana ja myönteinen lausunto saatiin 25.5.2015. Käytännön kutu- ja poikasalueiden täydennystyöt Rajakoskella alkaen alkoivat elokuun alussa. Kivimateriaali ostettiin Rudus Oy:n Neuvottoman montulta. Summajoella viidellä kohteella kivimateriaalia (32 400 mm) kunnostuksissa käytettiin 247 kuutiota. Summanjoelle Metsäkylä - Raitkalli kohteille sama tuote 8,90 /tn (alv.0). Summanjoelle 200 400 kivet 16,50 /tn (alv.0). Tämä piti sisällään toimituksen. Kunnostustyöt ja materiaalit kustansi Varsinais-Suomen ELY-keskus (taulukko 9). Taulukko 9. Summanjoen alaosan täydennyskunnostuksen kustannukset 2015. työ summa (sis.alv) Maanrakennus Posti ky 6418,18 Rudus Oy 5196,27 Jokitalkkarin työt 2015 10005,14 21619,59 3.5.3.1 Rajakoski (N 6716741 E 505912) Rajakoski on hieman 35 metriä pitkä ja noin 6-7 metriä leveä nivamainen koskialue, jonka vanha uomapohja on nykyisin vain tulvauoma. Täydennyskunnostus koski pääuomaa, eikä sivu-uomaan ollut aihetta puuttua. Kivimateriaali kunnostukseen haettiin traktorilla suoraan Neuvottomasta Rudus Oy:n montulta, jossa se oli valmiina seulottu oikean kokoiseksi. Kunnostus aloitettiin kaivinkoneella ylävirran puolelta ja liikkuen saarekkeen puoleista reunaa. Niskalle puhdistettiin pohjaa ja lisättiin soraa sekä käänneltiin ja järjesteltiin isoja kiviä. Virran itäreunan puoleiset montut jätettiin ennalleen, mutta soraistettiin ja kivettiin kauttaaltaan kevyesti. Saaren puoleinen reuna saatiin vesitettyä ja keskivaiheita soraistettua ja kuohkeutettua. Kosken alaosaa kivettiin kauttaaltaan ja kerroksittain erikokoisella kiviaineksella, jolloin se jäi myös kuohkeaksi ja lokeroiseksi. Koko uoman tasainen ja kokonaisvaltainen kunnostus

sekä kuohkeutus lisäsi Rajakosken vaelluskalojen tuotantopinta-alaa ja potentiaalia merkittävästi, noin 230 m 2 verran (kuva 27). 35 Kuva 27. Rajakoski heti kunnostuksen jälkeen iltapäivällä (kuva Kaakon jokitalkkari). Taulukko 10. Rajakosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Rajakoski 4.8.2015 24 14 38 3.5.3.2 Kellokoski (N 6717245 E 505988) Jokitalkkari löysi Kellokosken alkuvuoden kunnostussuunnittelun ja karttatarkastelun yhteydessä, joka varmistettiin peratuksi koski- ja virta-alueeksi maastokäynnillä 26.4.2015 (kuva). Kellokoski puuttui aiemmasta kunnostussuunnitelmasta ja sen kartoista. Reitti ja kulkeminen Kellokoskelle osoittautuivat äärimmäisen haasteelliseksi. Kellokoski kuitenkin nousi esille mahdollisena kunnostuskohteena, kunhan kulkeminen ja toteutus käytännössä jotenkin järjestyisivät (kuva 28).

36 Kuva 28. Kellokoski etsittiin sateisena sunnuntaina ennen osakaskunnan kokousta Reitkallissa (kuva Kaakon jokitalkkari). Kellokosken kunnostusta toteutettiin kahdessa jaksossa. Reitti koskelle järjestyi lopulta junaradan huoltotien ja sen läheisen pihapiirin kautta. Maanomistaja siirsi omatoimisesti tien keskellä olleet isot kivet, jonka kautta traktorilla ja peräkärrillä tuotiin muutama kuorma kiviainesta. Puita ei jouduttu reitiltä kaatamaan, ainoastaan yksi tien päälle kaatunut paksu mänty pätkittiin kulkemisen tieltä. Kivet kipattiin peräkärristä veteen, josta traktorin etukauhalla levitettiin kauttaaltaan virran alaosaan. Toisessa kunnostusjaksossa kivet ajettiin hieman ylemmäksi ja kipattiin kahteen eri kekoon. Jokitalkkari levitti nämä kivet yksin käsipelillä. Lopulta Kellokosken alaosan eri vaiheille muodostui monipuolisempi pohjan raekoko ja vaelluskalojen kutu- ja pienpoikashabitaattia 125 m 2 verran (kuva 29).

37 Kuva 129. Kellokoski kunnostusoperaation jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Taulukko 11. Kellokosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Kellokoski 6.8. ja 20.8.2015 5 7 12 3.5.3.3 Reitkallin maantiesillan koski (N 6720078 E 505963) Reitkallin ns. maantiesillankoski on osa isompaa koskijatkumoa, joka alkaa Laurinkoskesta ja päättyy Reitkallin alimmaisiin koskiin. Maantiesillan alapuolella täydennyskunnostettiin kosken laajaa niska-aluetta. Työt aloitettiin 5.8. puhdistamalla ja järjestelemällä pohjaa sekä tekemällä tilaa täydennysmateriaalin huolelliselle sijoittelulle. Seuraavana päivänä (6.8.) ajettiin kohteelle kivimateriaalit läheiseltä läjitysalueelta kaivinkoneen levitettäväksi (kuva 30).

38 Kuva 30. Reitkallin kivimateriaalit läjitettynä ystävällisen maanomistajan tontilla (kuva Kaakon jokitalkkari). Työn ohjaukseen ja toteutukseen kohde oli tältä kosken yläosalta helppo. Alaosalle pääsy olisi vaatinut runsaasti enemmän resursseja ja aikaa, eikä sen katsottu olevan edes tarkoituksen mukaista. Työn dokumentointiin kohteella oli hyvät puitteet, koska sillalta ja sillan alta sai hyvin toimintaa kuvattua eri vaiheineen (kuva 31). Kaikkiaan uutta täydennysmateriaalia saatiin koskeen levitettyä 65 kuutiota 400 m 2 niska-alueelle (taulukko 12).

39 Kuva 31. Näkymä Reitkallin maantiesillalta alavirtaan heti kunnostuksen jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Taulukko 12. Reitkallin maantiesillan alaosan kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Reitkallin maantiesillankoski 5.-6.8.2015 45 20 65 3.5.3.4 Metsäkylän Rautatiesillankoski (N 6723976 E 503987) Metsäkylän maantiesillan yläpuolen ja ns. maantiesillankosken jälkeen joen ylittää massiivinen rautatiesilta ja jonka alla lyhyt ns. rautatiesillankoski (kuva 32). Varsinainen koskiosuus sillan alla on 20 metriä ja noin 10 metriä leveä. Niskan jälkeen on syvä ponni, mutta pitkää niva-aluetta jatkuu tämän jälkeen noin 60 metriä ja lähes 20 metriä leveänä.

40 Kuva 32. Rautatiesillankoski kuvattuna niska-alueen uudelta soraikolta alavirtaan (kuva Kaakon jokitalkkari). Kunnostukset aloitettiin puhdistamalla ja huokoistamalla kaivinkoneella niva-alueen soraja hiesu alueita, joiden sekaan aloitimme täydentämään karkeampaa kiven raekokoa sekä poikaskiviä (32 400 mm). Laajan niva-alueen kunnostuksen jälkeen pääsimme varoen etenemään kohti rautatiesiltaa uoman itäreunaa pitkin. Lopulta kaivinkoneella ulotuimme soraistamaan kosken niska-alueen, johon lisättiin myös isompia kiviä soraikon tueksi ja paikallaan pysymiseksi. Niska-alueen kivimaterialin lisäys kompensoitiin isompien kivien siirroilla, jolloin vedenkorkeus ja purkautuminen tapahtuivat entiseen malliin. Koko alue käytiin läpi, johon kaivurilla pääsimme ja yletyimme, eli noin 1400 m2 täydennyskunnostettiin 61 m 2 kivimateriaalilla (taulukko). Taulukko 13. Rautatiesillankosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Metsäkylän rautatiesillankoski 6.-7.8.2015 35 26 61

41 3.5.3.5 Metsäkylän Sahakosken alakoski (N 6724605 E 503439) Metsäkylän Sahakosken alakoski on pinta-alaltaan iso ja saaren ja sivu-uoman vuoksi monimuotoinen. Kosken täydennyskunnostus ulottui ja alkoi aivan kosken loppuosasta, johon erikokoista kivimateriaalia lisättiin kerroksittain. Alaosalle oli näin tarkoitus muodostaa laaja ja suojaisa pienpoikasalue, jonka niskalle muotoutui kutualuetta (kuva 33). Kuva 33. Metsäkylän Sahakosken ns. alakoskea kunnostustyön aikana (kuva Kaakon jokitalkkari). Kosken keskivaiheita puhdistettiin ja syviä alueita säilytettiin, mutta virtausta hieman avattiin isojen kivien pienillä siirtelyillä. Kosken sivu-uoman syvät poterot säilytettiin, mutta muuten lisättiin poikaskiviä sekä soraa ja varsinkin pääuoman ja sivu-uoman yhtymäkohtaan muodostettiin laaja pienpoikasalue. Kosken pääuoman niskalla täydennettiin soraikkoa karkeammalla materiaalilla ja kosken yläosan reunoille kiveyksien väliin lisättiin poikaskivikkoa. Käytännössä koko alakosken koskialueen huolellinen täydennys ja kunnostustyö käsittivät noin 600 m 2 alueen.

42 Taulukko 14. Metsäkylän Sahakosken alakosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Metsäkylän alakoski 11.13.8.2015 45 26 71 Viimeisenä läjitysalue siivottiin ja kerättiin vielä kuutiollinen karkeaa soraa, joka kaivinkoneella yletyttiin asettamaan kivisillan alapuolen kosken niskalle. Varsinainen Sahakoski ja sen koski jää kuitenkin odottamaan kalatieratkaisua ja sen myötä tapahtuvia kunnostustoimia, mutta pieni kutualue padon alla siihen asti (kuva 34). Kuva 34. Pieni kutualue tehtiin lopuksi Sahakosken sillan alapuolelle (kuva Kaakon jokitalkkari). Metsäkylässä oli kaksi hyvää kivien läjitysaluetta. Toinen saatiin ihan VPK:n rakennuksen vierestä, josta pääosin toimittiin Rautatiesillankoskelle, kun taas Sahakosken kivimateriaali toimitettiin Sipolankujan länsipäässä olevalle tasaiselle sementtikentälle (kuva 35).

43 Kuva 35. Metsäkylän VPK:n pihaan oli hyvä opastaa ja kipata kivet (kuva Kaakon jokitalkkari). 3.5.4 Myllyoja, Jaala (N 6773570 E 476379) Myllyoja laskee Jaalan Vähä-Ruhmaksesta Johdasjärveen. Pituutta jokialueella on n. 90 metriä ja pudotusta tällä matkalla on noin 3 metriä. Kunnostettava alue käsitti tästä noin 50 metriä. Kunnostusaloite tuli Jaalan-Palojärven osakaskunnan toimesta, jonka Rapala rahastolta saadulla avustuksella ja myös omilla varoilla Myllyojaa kunnostettiin karkealla luonnon kivimateriaalilla. Alkuvalmistelut ja suunnitelmat, kuten myös vuoden 2014 taimenen mäti-istutuskoe toteutettiin Kaakon jokitalkkari hankkeen ja Vuohijärven kalastusalueen toimesta. Taulukko 15. Myllyojan kivimateriaalit. Kunnostus tehtiin talkootyönä ja käsityönä. Kivimateriaali tuotiin paikanpäälle traktorilla ja siirrettiin käsivoimin ja kottikärryin uoman reunalle. Korkealta reunalta kivet kaadettiin

isoon muoviputkeen, jolla ne saatiin täsmällisesti suoraan kohteeseen, eli Myllyojaan. Paikalla oli 10 talkoolaista, joista pääjoukko tuli osakaskunnasta. Lisäksi paikalla auttamassa olivat Martti Puska Kymenlaakson kalatalouskeskuksesta ja Janne Arponen Aito Taimen ry:stä. Työtä ohjasi ja Myllyojassa kiviä käänteli Kaakon jokitalkkari (kuvat 36-37). 44 Kuva 36. Myllyojan talkoiden avaus-sanat ja talkoiden käynnistys (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 37. Poikaskivikot menivät putkea pitkin rinnettä alas liukkaasti ja täsmällisesti (kuva Kaakon jokitalkkari).

45 3.5.5 Dokumentointi Jokitalkkari kuvasi ja dokumentoi maastossa tapahtunutta toimintaa digikuvaamalla omalla kännykällään ja järjestelmäkameralla ja tallentamalla videoleikkeitä GoPro Hero 3+ - toimintakameralla. GoPro saatiin lainaan ja toistaiseen käyttöön Kouvolan ELY-keskuksen kalatalousviranomaisilta. Kuvia ja videoita tallennettiin myöhempää käyttöä (kuten raportit) varten tietokoneen kovalevylle, kuten myös erikseen hankitulle ulkoiselle kovalevylle. Dokumentit ovat tärkeitä ja hyviä myös kuvallisina muistiinpanoina. Lisäksi kunnostusilmoitusten käsittelypäätöksissä on pyydetty huolellista dokumentointia (kuva 38) Kuva 38. Jokitalkkari virittää GoPro kameraa dokumentoimaan kunnostusta (kuva Kaakon jokitalkkari). Myös ulkopuoliset henkilöt kuvasivat kunnostustapahtumia ja lähettivät kuvia jokitalkkarin käyttöön. Virtavesikunnostuksen asiantuntija Aki Janatuinen vieraili myös Summanjoella ja kuvasi tapahtumia lehtiartikkeliaan varten (kuva 39). Ko. artikkeli löytyy täältä: https://issuu.com/krookmedia/docs/kalastus315

46 Kuva 39. Aki Janatuinen dokumentoimassa Summanjoella näkemäänsä (kuva Kaakon jokitalkkari). 3.6 EKOenergian ympäristörahaston avustus ja työt Vuoden 2015 toiminnan toteutukseen Kaakon jokitalkkari hanke lähetti EKOenergian ympäristörahastolle hakemuksen 9.11.2015, johon liitettiin lisäselvitykset suunnitelluista kohteista ja toimenpiteistä 9.1.2015. Päätöksen myönteisestä rahoituksesta (10 000 ) saimme 9.3.2015. EKOenergian ympäristörahaston toimenpiteitä oli alustavasti hankeaikataulutuksessa ajoitettu syksyyn 2015, mutta avustuksen turvin tehtäviä toimia on tarkoitus jatkaa ko. rahoituksen turvin myös vuonna 2016. Syksyllä 2015 hankkeessa seurattiin Urpalanjoen alaosan kalatieprosessia ja kunnostus- ja eri seurantamahdollisuuksia yhdessä ELY-keskuksen ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:n kanssa. Luonnonmukaisen kalatien tiedotettiin ELY-keskuksen toimesta rakennettavan vuonna 2016 Muurikkalan voimalaitoksen yhteyteen. Suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa ELY-keskuksen vesistöyksikkö ja rahoituksesta vastaa ELY-keskuksen

kalatalousviranomainen (http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/urpalanjokeen-kalatie-ensivuonna-kaakkois-suomen-ely-keskus-#.vtwhcnlf1dh). 47 Kaakon jokitalkkari hankkeelle myönnettyä EKOenergian avustusta pyritään käyttämään kalatien rakentamisen yhteydessä vuonna 2016 alaosan koskialueiden täydennyskunnostuksiin ja vaelluskalaseurantaan. Urpalanjoen vesivoimalaitoksien käyttö aiheutti kesällä 2015 laitosten alapuoleisella jokiosuudella vedenkorkeuden muutoksia ja vaihtelua, josta informoitiin viranomaisia. Paikallisten tekemät havainnot alaosan Tynnyrkoskella ovat tärkeitä, kun alueella suoritetaan vuosittain sähkökoekalastusseurantaa. Veden korkeus vaihteli noin 20 cm välillä (kuva 40). Kuva 40. Vedenkorkeus vaihteli vesivoimalaitoksien alapuolella (mitan 14 cm 35 cm välillä) kepin mustan tussin merkkien väliä (kuva Kaakon jokitalkkari). Kaakon jokitalkkari hankkeessa saatiin edistettyä Virojoen yläosan virtavesikunnostuksia ja aloituskohdekin on valikoitunut sähkökoekalastusten yhteydessä (kuva 41). Alustava työsuunnitelmakin on tehty, jonka pohjalta lähestyttiin maa-ja vesialueiden omistajia. Kunnostuksiin suhtauduttiin erittäin myötämielisesti. Suunnitelmat ja ilmoitukset käydään