OPETTAJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA. Toimintakertomus ja tilinpäätös tilikaudelta

OPETTAJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Toimintakertomus ja tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2015 31.12.2015

Opettajien Työttömyyskassa Tilikausi 1.1.2015 31.12.2015 Tasekirjan sisällysluettelo Sivut Toimintakertomus 1.1 21 Tilinpäätös Tuloslaskelma 2.1 1 Tase 3.1 2 Liitetiedot 4.1 6 Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 5.1 1 Luettelo kirjanpitokirjoista sekä tositelajeista ja niiden säilytystavoista 6.1 1 Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10). Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt.

Toimintakertomus tilikaudelta 1.1.2015 31.12.2015

TOIMINTAKERTOMUKSEN SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. YLEISTÄ 4 2. KASSAN JÄSENISTÖ 2.1 Jäsenyyden ehdot 4 2.2 Jäsenet 5 3. VAKUUTUSTOIMINTA VUONNA 2015 3.1 Yleistä 6 3.2 Työttömyyspäivärahat 7 3.2.1 Työttömyyspäivärahan saajat järjestökohtaisesti sekä saajien osuus järjestön jäsenkunnasta 10 3.3. Hylätyt päivärahahakemukset 3.3.1 Hylkäys- ja lakkautuspäätökset 10 3.4 Vuorottelukorvaukset 11 3.5 Koulutuksen perusteella maksetut etuudet 12 3.6 Muutoksenhaku 3.6.1 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta 12 3.6.2 Vakuutusoikeus 14 4. TALOUS 4.1 Etuusmenojen rahoitus 15 4.2 Jäsenmaksut 15 4.3 Tasoitusrahasto 15 4.4 Sijoitustoiminta 16 4.5 Tilinpäätös 16 5. HALLINTO 5.1 Kassan kokous 17 5.2 Kassan hallitus 17 5.3 Tilintarkastajat 17 5.4 Kassan toimisto ja henkilökunta 18 6. TILIKAUDEN AIKAISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT 18 7. ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ 18 8. MUU TOIMINTA 8.1 Edustukset 8.1.1 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö 19 8.1.2 EU-säädöstyöryhmä 19 8.1.3 Työttömyyskassojen tukikassa 20 8.1.4 Kelan työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 20 8.1.5 Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 20 8.2. Tiedotus 20 9. TULEVA TOIMINTA 9.1 Yleistä 21 9.2 Opettajien Työttömyyskassa 21

4 1. YLEISTÄ Finanssivalvonnasta saadun tiedon mukaan vuonna 2015 kaikki työttömyyskassat maksoivat jäsenilleen ansiopäivärahaa yhtensä noin 2,97 mrd. euroa (2,7 mrd. euroa vuonna 2014) yhteensä 363 000 jäsenelle (332 000 jäsenelle vuonna 2014). Maksettuja päiviä oli yhteensä hieman alle 45 miljoonaa päivää (hieman alle 40 miljoonaa päivää vuonna 2014), ja keskimääräinen päiväraha oli 66,63 euroa päivässä (67,58 euroa vuonna 2014). Ansiopäivärahoista noin 344 milj. euroa (352 milj. euroa vuonna 2014) maksettiin aktiivitoimenpiteen eli työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Tällaisen työllistymistä edistävän palvelun perusteella ansiopäivärahaa sai hieman yli 46 000 jäsentä (hieman alle 46 000 jäsentä vuonna 2014), ja maksettuja päiviä oli yhteensä noin 3,9 miljoonaa (4 miljoonaa päivää vuonna 2014). Ansiopäiväraha aktiiviajalta oli korkeampi kuin keskimääräinen päiväraha, noin 87,50 euroa päivässä (hieman alle 89 euroa päivässä vuonna 2014). Vuorottelukorvausta toimintavuonna kaikki työttömyyskassat maksoivat yhteensä noin 110 milj. euroa (123 milj. euroa vuonna 2014) yhteensä hieman alle 18 000 jäsenelle (hieman alle 21 000 jäsenelle vuonna 2014). Keskimääräinen vuorottelukorvaus oli 58,69 euroa päivässä (58,02 euroa päivässä vuonna 2014). Keskimääräinen vuorottelukorvauspäivien määrä oli 105 päivää/vuorottelija (102 päivää/vuorottelija vuonna 2014). 2. KASSAN JÄSENISTÖ 2.1 Jäsenyyden ehdot Opettajien Työttömyyskassan sääntöjä ei muutettu toimintavuonna. Sääntöjen mukaan kassan jäseneksi pääsee jokainen työttömyysturvalain 1 luvun 8 :ssä tarkoitettu palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka - toimii opetus- ja kasvatusalalla opettajan tai siihen verrattavassa työssä tai - toimii opetus- ja sivistystoimen asiantuntijatehtävissä tai - on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon tai alan vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon tai - on hyväksytty suorittamaan psykologian maisterin tutkintoa ja työskentelee psykologin ammattiin valmentavassa tai siihen rinnastettavassa palkkatyössä tai - toimii opetus- tutkimus- tai niitä tukevissa tehtävissä yliopistossa, korkeakoulussa, Suomen Akatemiassa tai tutkimuslaitoksessa tai - suorittaa edellä mainittujen alojen edunvalvontatyötä.

5 2.2 Jäsenet Opettajien Työttömyyskassan jäsenmäärä 1.1.2015 oli 109 045 ja 31.12.2015 jäseniä oli 108 979. Jäsenmäärä laski kertomusvuoden aikana 66 henkilöllä eli 0,06 %:lla. 1 Seuraavassa jäsenet 1.1.2015 järjestöittäin. OAJ:n yleissivistävät opettajat OAJ-YSI Opettajien ammattiyhdistyspiirit 52 566 Finlands Svenska Lärarförbund FSL 4 290 Lastentarhanopettajaliitto LTOL 13 743 OAJ:n Ammatilliset opettajat Ammatilliset opettajat AO 10 387 Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat SKO 2 865 Suomen musiikinopettajien liitto SMOL 2 683 Aikuisopettajien liitto AKOL 2 526 Teknillisten oppilaitosten opettajainliitto TOOL 1 099 Liike- ja eritysalojen opettajat LEO 691 KSOLLI ry 186 Yliopistonlehtorien liitto YLL 1 635 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 778 Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat, Opsia ry 117 OAJ ja sen valtakunnalliset jäsenyhdistykset yhteensä 93 566 Tieteentekijöiden liitto TTL 6 519 Suomen Psykologiliitto 4 399 Professoriliitto 1 394 Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry 197 Yhteensä 106 075 sekä ammattiliittoihin kuulumattomia jäseniä 2 891 OAJ:n henkilökuntayhdistyksen Henky ry:n jäseniä 79 Kaikki kassan jäsenet yhteensä 109 045 1 Jäsenmäärä nousi 91 henkilöllä välillä 1.1.2014 1.1.2015 ja laski 11 henkilöllä välillä 31.12.2014 31.12.2015.

6 3. VAKUUTUSTOIMINTA VUONNA 2015 3.1 Yleistä Opettajien Työttömyyskassa maksoi vuonna 2015 kahta eri etuutta: työttömyyspäivärahaa ja vuorottelukorvausta. Työttömyyspäivärahaa puolestaan maksettiin joko työttömyyden vuoksi (sisältäen lomautukset ja ns. lisäpäivät) tai työllistymistä edistävään toimenpiteeseen osallistumisen perusteella. Työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ovat mm. omaehtoinen opiskelu ja työvoimakoulutus. Etuuden maksamisesta säädetään työttömyysturvalaissa ja vuorotteluvapaalaissa. Ansiopäivärahaa koskevaan lainsäädäntöön tehtiin toimintavuonna eräitä muutoksia, jotka vaikkakin yksittäisen etuuden saajan kannalta voivat olla merkittäviä, ansiopäivärahan kokonaismaksatuksen kannalta olivat melko pieniä. Muutokset muun muassa alensivat korkeimpia päivärahoja (palkkatason ylittäessä 3 115 euroa kuukaudessa), pienensivät korotettua ansio-osaa ja paransivat ikääntyvien ansiopäivärahan saajien toimeentuloa muuttamalla ansiopäivärahan laskentasääntöä eräissä tilanteissa. Toimintavuonna muutettiin työvoimapalveluja koskevia säännöksiä tavoitteena vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Näillä muutoksilla ei ole välitöntä vaikutusta työttömyyskassan toimintaan, mutta pitkällä tähtäimellä, mikäli työmarkkinatilanne toimilla paranee, muutokset vaikuttavat myös työttömyyskassoihin. Lisäksi toimintavuonna voimaan tulleiden lakimuutosten tavoitteena oli parantaa työ- ja elinkeinotoimistojen mahdollisuuksia keskittyä julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamiseen siirtämällä työmarkkinoilla olon esteiden ja työllistymistä edistävistä palveluista poissaolojen selvittäminen työ- ja elinkeinotoimistoilta työttömyyskassan hoidettavaksi. Vuorotteluvapaalain muutokset Vuorotteluvapaalakiin säädettiin vuonna 2014 eräitä 1.9.2014 voimaan tulleita muutoksia, jotka alkoivat täysimääräisesti vaikuttaa vuonna 2015. Merkittävimmät muutokset koskivat vuorottelijalta vaadittavan työhistorian määrää (vähimmäismäärän nousu 10 vuodesta 16 vuoteen) ja sijaista koskevaa työttömyysvaatimusta. Etuuksia maksettiin yhteensä noin 106,6 miljoonaa euroa. Menon jakautumista kuvataan osioissa 3.2-3.5.

7 3.2 Työttömyyspäivärahat Työttömyyspäiväraha 2015 2014 2013 Euroa 82 897 870 70 738 483 59 827 863 Etuuspäivää 1 081 496 935 645 786 371 Henkilöä 11 349 10 876 9 993 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 2 771 2 784 2 756 - josta laskennallinen päiväraha 76,04 76,24 75,54 Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 70,46 69,75 69,02 Joista lomautusten perusteella maksettu - euroa 1 413 998 1 253 912 1 185 452 - henkilöä 1 119 1 532 1 336 - maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 69,96 81,42 87,95 Toimintavuoden muutoksista edeltäneeseen vuoteen nähden tulee huomioida etuuden saajien määrän jatkunut kasvu ja maksettujen eurojen määrän kasvu. Kun myös keskimääräinen maksettu kausi pidentyi ollen vuonna 2015 noin 95 päivää (vuonna 2014 noin 86 päivää, vuonna 2013 noin 79 päivää), menon kasvu selittyy paitsi päivärahan saajien määrän kasvulla myös pidentyneellä päivärahan maksatuksella. Maksetut eurot nousivat edelliseen toimintavuoteen nähden 17,2 % (työttömyyden perusteella maksetun ansiopäivärahan määrässä kaikkien kassojen muutos +6,8 %). Keskimääräisen maksetun ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan suuruus vuonna 2015 (70,46 euroa brutto) on 0,71 euroa suurempi päivää kohden kuin vuonna 2014. Keskimääräisen maksetun etuuden nousu on siis noin 1,0 prosenttia. Keskimääräiseen perustepalkkaan perustuva täysi ansiopäiväraha laski vuodesta 2014 vuoteen 2015 bruttona 0,21 euroa/päivä. 2 Yksi huollettava oli 17 %:lla, kaksi 20 %:lla ja useampi lapsi 10 %:lla työttömyyspäivärahaa saaneista. Vuonna 2015 kassan maksamaa ansiopäivärahaa saaneiden henkilöiden määrä nousi 473 henkilöllä vuoteen 2014 verrattuna. Lomautuksen vuoksi työttömyysetuuden hakijana olleiden määrä laski 413 hakijalla. Lomautusjaksot ovat pääosin olleet lyhyitä. Työttömyyspäivärahan saajista 78,9 % oli naisia kun kassan koko jäsenistöstä 75,3 % on naisia. Maksettujen eurojen määrä nousi 17 %:lla vuoteen 2014 verrattuna. Maksettujen päivien määrä nousi 16 %:lla. 2 Vuodesta 2014 vuoteen 2015 keskimääräinen etuus nousi 0,71 euroa, 1,0 prosenttia, ja keskimääräiseen perustepalkkaan perustuva täysi päiväraha laski 0,20 euroa päivässä (vuodesta 2013 vuoteen 2014 keskimääräinen etuus nousi 0,73 euroa, 1,1 prosenttia, ja keskimääräiseen perustepalkkaan perustuva täysi päiväraha nousi 0,70 euroa päivässä).

Ansiopäivärahamenoon vaikuttaa edelleen sovitellun päivärahan maksamiseen vuonna 2014 voimaan tulleet lakimuutokset. Tuolloin käyttöön otetun suojaosan vuoksi hakijalle maksettiin täyttä päivärahaa 3942 maksukertaa vuonna 2015 3. Vuoden 2013 loppuun saakka nämä maksukerrat on maksettu soviteltuna päivärahana. Lisäksi soviteltua päivärahaa on maksettu aiempaa suurempana, koska vasta suojaosan ylittävä tulo vaikuttaa päivärahaa pienentävästi. Vuonna 2015 soviteltua päivärahaa maksettiin työttömyyden aikana yhteensä 4 421 hengelle (vuonna 2014 yhteensä 3 781 hengelle ja vuonna 2013 3 233 hengelle). Soviteltua päivärahaa maksettiin yhteensä noin 18,6 milj. euroa vuonna 2015, kun määrä vuonna 2014 oli 15,2 milj. euroa ja vuonna 2013 10,8 milj. euroa. Lisäksi koulutuksen aikana maksettiin soviteltua päivärahaa 1,5 milj. euroa. Sovitellun päivärahan saajien määrä kasvoi noin 17 % ja maksettujen eurojen määrä kasvoi 22 %. 4 Työttömyyspäivärahan normaali enimmäisaika 500 päivää täyttyi 126 jäsenen kohdalla (133 jäsentä vuonna 2014 ja 103 jäsentä vuonna 2013). Ansiopäivärahan lisäpäivillä oli vuonna 2015 yhteensä 424 henkilöä. Opetusalan työttömyys on joka vuosi ollut suurimmillaan kesäkuukausien aikana. Kausivaihtelu johtuu määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden suurehkosta osuudesta. Tämä näkyy osaltaan myös maksuja saaneille henkilöille kertyneiden 500 päivän enimmäisaikalaskurin päivien lukumäärässä. Työttömyysjaksot ovat edelleen verrattain lyhyitä. 43 prosentille vuonna 2015 työttömyyspäivärahaa saaneista maksettiin päivärahaa alle 60 päivältä. Noin 65 prosentilla maksuja saaneista oli 500 päivän laskuriin kertynyt vuoden loppuun mennessä alle 130 päivää. 5 Sekä päivärahan maksaminen neljän kalenteriviikon tai kuukauden erissä jälkikäteen että käsittelyaika vaikuttavat siihen, että työttömyys tilastoituu maksatukseksi pienellä viiveellä. Tästä syystä kesäkuukausien suurempi työttömyys näkyy saajien lukumäärän kasvuna vasta heinä-syyskuussa. Seuraavasta taulukosta näkyy työttömyyspäivärahaa saaneiden henkilöiden määrä kuukausittain vuosina 2010-2015. 8 3 noin 3000 maksukertaa vuonna 2014. 4 Muutos vuoteen 2013 verrattuna: saajat 36,7 % ja maksetut eurot 72 %. 5 Vastaavat osuudet vuonna 2014 48 ja 69 prosenttia, mikä myös kuvastaa aiemmin todettua maksukauden pidentymistä.

9 Työttömyyspäivärahan saajien osuus kassan koko jäsenistöstä on vuonna 2015 ollut 11 657 henkeä, mikä vastaa 10,7 %:ia koko jäsenistöstä. Luvut ovat merkittävän suuria. Kaikkien saajien osuuteen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi edellä kuvattu kausivaihtelu: eniten päivärahan saajia oli elokuussa (8 246 henkeä), vähiten tammikuussa (3 691 henkeä) keskiarvon ollessa 4 780 henkeä. 6 Verrattaessa ansiopäivärahan saajien kuukausikeskiarvoa vuoden lopun jäsenmäärään jäsenistön työttömyysaste vuonna 2015 olisi ollut 4,4 %. Vuonna 2014 työttömyysaste näin laskettuna olisi ollut 3,9 %, ja 2013 3,4 %. Kuukausikohtainen saajien määrä ja siitä laskettu työttömyysaste kuvaa kuitenkin vain tasoitettua työttömyyttä, eikä se annakaan aitoa kuvaa esimerkiksi siitä, miten kausivaihtelu vaikuttaa jäsenten taloudellisen tuen tarpeeseen. Osiossa 3.2.1 saajat on purettu järjestökohtaisesti koko vuoden saajamäärien perusteella. 6 Vuonna 2014 työttömyyspäivärahan saajien osuus kassan koko jäsenistöstä oli 11 177 henkeä, mikä vastasi 10,2 %:ia koko jäsenistöstä. Eniten päivärahan saajia oli tuolloin elokuussa, 7 321 henkeä, vähiten huhtikuussa, 3 192 henkeä, keskiarvon ollessa 4 224 henkeä kuukaudessa.

3.2.1 Työttömyyspäivärahan saajat järjestökohtaisesti sekä saajien osuus järjestön jäsenkunnasta Työttömyyspäivärahan saajien osuus jäsenmäärästä vaihtelee järjestökohtaisesti. Seuraavassa taulukossa on todettu saajien lukumäärä järjestöittäin sekä saajien osuus järjestön vuoden alun jäsenmäärästä toimintavuosina 2015 ja 2014. OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ YSI LTOL FSL SKO TOOL SMOL YLL AKOL Saajat 2015 6 292 855 346 286 102 373 162 525 Jäsenmäärä 1.1.2015 52 566 13 743 4 290 2 865 1 099 2 683 1 635 2 526 10 Osuus jäsenistä 2015 12,0 % 6,2 % 8,1 % 10,0 % 9,3 % 13,9 % 9,9 % 20,8 % 2014 11,7 % 6,9 % 7,4 % 9,8 % 10,6 % 13,6 % 8,5 % 20,7 % OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ Opsia OAJ/ AO LEO KSOL SOOL YHT Saajat 2015 786 54 11 90 11 9 893 Jäsenmäärä 1.1.2015 10 387 691 186 778 117 93 566 Osuus jäsenistä 2015 7,6 % 7,8 % 5,9 % 11,6 % 9,4 % 10,6 % 2014 7,1 % 9,3 % 5,4 % 12,9 % * 10,4 % YKS. Henky Kaikki TTL PSYK. PROF. SAJO JÄS ry. YHT. Saajat 2015 1 034 262 25 * 423 * 11 642 Jäsenmäärä 1.1.2015 6 519 4 399 1 394 197 2 891 79 109 045 Osuus jäsenistä * saajia 0-9 henkilöä 2015 15,9 % 6,0 % 1,8 % * 14,6 % * 10,7 % 2014 14,2 % 5,9 % 1,3 % * 7,5 % * 10,2 % 3.3. Hylätyt päivärahahakemukset 3.3.1 Hylkäys- ja lakkautuspäätökset Työttömyysturvalain mukaisia hylkäys- ja lakkautuspäätöksiä tehtiin yhteensä 7125. Niistä 1 288 perustui työ- ja elinkeinotoimiston lausuntoon.

11 TE-toimiston lausuntoon perustuneet päätökset: Ei ole työnhakijana 685 Ei hae kokoaikatyötä 49 Ei ole työtön työ- ja elinkeinotoimiston lausunto 446 Estynyt olemasta työmarkkinoilla 9 Työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään 28 Päätoiminen opiskelija 71 Työttömyyskassan antamat muut päätökset: Työkyvyttömyyden perusteella (mm. sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke) 232 Muu estävä etuus (mm. eläke, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha) 159 Työnantajan maksama korvaus (mm. lomakorvaus, vuosiloma-ajan palkka, taloudellinen etuus) 43 Työaika estää sovitellun päivärahan maksamisen 1 913 Päivärahaa ei jäänyt maksettavaksi sovitellun työtulon vuoksi 1 548 Jäsenyys- tai työssäoloehto ei ole täyttynyt 246 Omavastuuaikaan liittyvät hylkäyspäätökset 256 Muut syyt (mm. ei antanut tarvittavia tietoja, hakemus myöhästynyt) 511 Ansiopäivärahan jonkin korotusosan enimmäisaika täyttynyt 25 500 päivän enimmäisaika täyttynyt 503 500 päivän enimmäisaika täyttynyt yli 60-vuotiaalla 11 65 vuoden täyttäminen 51 Ylläpitokorvaus hylätty 238 TE-toimiston asettama korvaukseton aika eli karenssi (mm. eronnut työstä, kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta). 101 Kielteiset päätökset yhteensä 7 125 3.4 Vuorottelukorvaukset Vuorottelukorvaus 2015 2014 2013 Euroa 13 951 512 15 955 287 14 556 017 Etuuspäivää 209 995 238 603 221 746 Henkilöä 2105 2 450 2 271 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 3 496 3 489 3 440 - josta laskennallinen päiväraha 70 % 60,75 63,20 62,64 - josta laskennallinen päiväraha 80 % 69,43 72,23 71,59 Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 65,37 65,82 64, 78

Vuonna 2014 vuorotteluvapaalakia muutettiin niin, että siirtymäajan jälkeen, vuoden 2015 alusta lukien kaikkia vuorotteluvapaita koskien työhistorian vähimmäisedellytys nousi 10 vuodesta 16 vuoteen. Muutoksen odotettiin merkitsevän kasvua vuorottelukorvauksen maksatukseen, sillä lakimuutokseen sisältyi siirtymäaika. Arvio oli, että vapaalle pyrittäisiin aktiivisesti ennen kuin siirtymäsäännös päättyisi. Vuorottelukorvauksen maksatus ei kuitenkaan kehittynyt vuoden 2015 talousarviota valmisteltaessa odotetulla tavalla, vaan vapaan käyttö laski 345 henkilöllä. Vuonna 2015 vuorotteluvapaan käytön muutos oli -14 % edelliseen toimintavuoteen verrattuna 7. Kaikkien työttömyyskassojen osalta muutos oli niin ikään noin -14 % vuoteen 2014 verrattuna. Muutos ei myöskään johtanut toimintavuonna siihen, että lyhemmällä, 10 vuoden työhistorialla vuorotteluvapaalle jäävien osuus olisi noussut. Vuorottelukorvauksen saajista edelleen yli puolella, 55 prosentilla oli työhistoriaa yli 25 vuotta ja näin oikeus korkeampaan vuorottelukorvaukseen (80 % ansiopäivärahasta). Vuonna 2014 vastaava osuus oli 52 %. Vuorotteluvapaalain mukaisia hylkäys- ja lakkautuspäätöksiä annettiin yhteensä 159. 3.5 Koulutuksen perusteella maksetut etuudet 12 Koulutuksen perusteella maksetut etuudet 2015 2014 2013 Euroa 9 753 962 9 454 989 8 543 146 Etuuspäivää 95 539 92 032 87 887 Henkilöä 936 852 836 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 2 740 2 715 2 654 - josta laskennallinen päiväraha 87,69 93,52 91,60 Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 87,74 88,58 82,37 3.6 Muutoksenhaku Koulutukseen osallistumisen perusteella maksettavan ansiopäivärahan saajien määrä nousi 9,9 % vuoteen 2014 verrattuna, samoin nousi maksettujen päivien ja eurojen määrä. Keskimääräinen päiväraha laski 5,83 euroa. 3.6.1 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Vuonna 2015 annettiin kaikista etuuslajeista yhteensä 42 490 päätöstä. Näistä työttömyysturvaa koskevia myönteisiä päätöksiä oli yhteensä 33 675 ja kielteisiä 7 125. Vuorottelukorvausta koskevia päätöksiä annettiin yhteensä 1 690. Takaisinperintäpäätöksiä annettiin 849 kappaletta. Työttömyyskassan antamista päätöksistä tehtiin vuonna 2015 yhteensä 225 valitusta, eli 37 valitusta enemmän kuin vuonna 2014. Valitukset jakautuivat aihealueittain seuraavasti: 7 vapaalla olevien määrän muutos vuodesta 2013 vuoteen 2014 oli + 8 prosenttia.

13 Työvoimapoliittiset asiat Aihe kpl Päätoiminen opiskelija 17 Kieltäytynyt/eronnut työstä/koulutuksesta/toimenpiteestä 42 Kieltäytynyt työnhakusuunnitelman laatimisesta 1 Ei työtön/ei työnhakijana 8 Työllistyy yrityksessä/omassa työssä 5 Muu työvoimapoliittinen syy 22 Yhteensä 95 Sosiaalipoliittiset asiat Aihe kpl Sovittelu 30 Etuuden perusteena oleva palkka 29 Työssäoloehto 7 Omavastuuaika 4 Takaisinperintä (ei perustevalitusta) 8 Jäsenyys, alku ja päättyminen 7 Työnantajan maksama taloudellinen etuus 1 Ei toimittanut tarvittavia tietoja 11 Korotettua ansio-osaa ei maksettu 3 Hakemus myöhästynyt 13 Sosiaalietuus 6 Muut 11 Yhteensä 130 Kaikki yhteensä 225 Oikaisupäätöksiä valitusten johdosta annettiin 75 kpl. Oikaisupäätöksistä 42 annettiin, koska valituksen yhteydessä saatiin uutta selvitystä aiempaan verrattuna. Työvoimapoliittisen lausunnon muuttaminen myönteiseksi valitusvaiheessa oli perusteena oikaisupäätökselle 18 tapauksessa. Oikaisupäätöksistä 9 (23 vuonna 2014) voidaan katsoa kokonaisuudessaan johtuneen työttömyyskassan virheestä valituksenalaisessa päätöksessä. 6 valituksen käsittely päättyi jäsenmaksujen maksamiseen valitusaikana tai työttömyyskassan luovuttua takaisinperinnästä. 20 valitusta peruttiin muutoksenhakijan saatua työttömyyskassalta laajemman selvityksen annetun päätöksen perusteista. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta käsitteli toimintavuoden aikana yhteensä 95 kassan jäsenen valitusta (tilastoitu sen mukaan, milloin muutoksenhakulautakunnan päätös on postitettu). Valitusten keskimääräinen käsittelyaika työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa oli arviolta noin 8 kuukautta. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen yhteensä 79 tapauksessa, jätti valituksen tutkimatta 3 tapauksessa, kumosi (ja osittain palautti asian työttömyyskassalle uudelleen käsiteltäväksi) 5 tapauksessa ja hyväksyi valituksen 4 tapauksessa. 4 valitusta peruttiin lautakuntavaiheessa.

14 3.6.2 Vakuutusoikeus Kumotut ja käsiteltäväksi palautetut tapaukset: Kumotuista päätöksistä yhden perusteena oli työnhaun voimassaolo. Yksi koski työstä eroamista, yksi päätoimista opiskelua ja yksi palkanmääritystä. Yhdessä päätöksessä takaisinperittävää määrää kohtuullistettiin. Hyväksytyt valitukset: Muutoksenhakulautakunta hyväksyi toimintavuoden aikana 4 kassan antamaan päätökseen kohdistunutta valitusta. Yksi päätöksistä koski työsuhteen päätymistä, jossa valitus jätettiin lautakunnan ratkaistavaksi. Yksi päätöksistä koski yli kuuden kuukauden poissaoloa työmarkkinoilta, jossa kassa oli esittänyt valituksen hylkäämistä. Kaksi päätöksistä koski työstä kieltäytymistä, joista toisessa kassa puolsi valituksen hyväksymistä ja toisessa tapauksessa valitus jätettiin lautakunnan ratkaistavaksi. Vuoden 2015 aikana vakuutusoikeuteen valitettiin 10 työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä (tilastoitu sen mukaan, milloin valitus saapunut Opettajien Työttömyyskassaan). Yhdeksässä valituksessa jäsen haki muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja kaikki valitukset toimitettiin vakuutusoikeuden tutkittavaksi. Kassa valitti yhdestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen Aiheet olivat seuraavat: Päätoiminen opiskelija 4 Päätoiminen yrittäjä 1 Työssäoloehto (kassan valitus) 1 Takaisinperintä 1 Työnhaku ei ollut voimassa 1 Soviteltu päiväraha 1 Palkanmääritys 1 Yhteensä 10 Vakuutusoikeus käsitteli toimintavuonna 11 valitusta (tilastoitu sen mukaan, milloin vakuutusoikeuden päätös on postitettu). 10 tapauksessa valitus hylättiin ja yhdessä tapauksessa valitus hyväksyttiin. Hyväksytyssä valituksessa päätöksen perusteena oli muu työvoimapoliittinen syy. Kassa oli puoltanut valituksen hyväksymistä.

15 4. TALOUS 4.1 Etuusmenojen rahoitus 4.2 Jäsenmaksut 4.3 Tasoitusrahasto Työttömyysturvan rahoitukseen ei tullut merkittäviä muutoksia vuonna 2015. Valtio maksaa peruspäivärahaa vastaavan suhteellisen osuuden työttömyyspäivärahoista, vuorottelukorvauksista ja koulutusaikaisista etuuksista. Kassan oma osuus etuusmenoista on 5,5 %. Loput etuusmenoista rahoitetaan Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) varoista. Lisäpäiväoikeuden perusteella maksettaviin etuuksiin ei makseta valtionosuutta, vaan TVR vastaa 94,5 %:sta ja kassa 5,5 %:sta etuusmenoa. Hallintokuluihin saadaan sekä valtion että TVR:n osuutena peruspäivärahaa (32,80 euroa vuonna 2015) vastaava määrä kutakin alkavaa 100 jäsentä kohti sekä 0,35 % niistä kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana maksamista työttömyyspäivärahoista, lomautusajalta maksetuista päivärahoista, koulutuksen perusteella maksetuista etuuksista ja vuorottelukorvauksista, joihin suoritetaan valtionosuus. Lisäksi kassoille maksetaan hallintokulukorvauksena 2 euroa jokaisesta valituskelpoisesta myönteisestä ja kielteisestä ansiopäiväraha- ja ansiotukipäätöksestä. Opettajien Työttömyyskassa sai vuodelta 2015 valtion ja TVR:n osuutena hallintokuluihin 899.393,02 euroa mikä on 25,62 % kertomusvuonna toteutuneista hallintokuluista. Työttömyyskassan jäsenmaksu on Finanssivalvonnan vahvistama euromääräinen kuukausijäsenmaksu. Vuonna 2015 jäsenmaksun suuruus oli jäsentä kohti 7,70 euroa/kk (yhteensä 92,40 euroa/vuosi), eli korotusta vuoteen 2014 oli 1,50 euroa/kk. Järjestöt perivät työttömyyskassan jäsenmaksun jäseneltä ay-jäsenmaksuperinnän yhteydessä ja työttömyyskassan jäsenmaksuosuus tilitetään Opettajien Työttömyyskassalle kuukausittain. Jäsenmaksutilitys on tapahtunut ajallaan. Järjestöihin kuulumattomat jäsenet suorittavat itse jäsenmaksun suoraan kassalle. Työttömyyskassalain 20 mukaan työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto, jonka vähimmäis- ja enimmäismäärän vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto. Tilikauden ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon. Tilikauden alijäämä katetaan vastaavasti tasoitusrahastosta työttömyyskassalain 22 mukaisesti. Kassa voi omilla päätöksillään kerätä tai purkaa tasoitusrahastoa ja siten tasata suhdannevaihteluista johtuvia jäsenmaksutason muutoksia. Tasoitusrahaston vähimmäismäärä on 100 % kassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Tasoitusrahaston enimmäismäärä on 400 % kassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Kassan tasoitusrahaston suhdetta enimmäis- ja vähimmäismääriin tarkastellaan vahvistettaessa seuraavan vuoden jäsenmaksua.

Vuoden 2015 omalla vastuulla olevilla etuusmenoilla ja hallintokuluilla laskettuna Opettajien Työttömyyskassan tasoitusrahaston vähimmäismäärä olisi 8,36 milj. euroa ja enimmäismäärä vastaavasti 33,44 milj. euroa. Kassan tasoitusrahasto 31.12.2015 on vuoden 2015 tulos huomioiden 12.826.831,83 euroa, mikä on 153,4 % omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Kassan omalla vastuulla olevat menot alittivat huomattavasti toimintavuodelle talousarviossa arvioidun hallintokulujen ja kassan omalla vastuulla olevan maksatuskulun toteutuessa noin 1,56 miljoonaa euroa ennakoitua pienempinä ja tulos ylitti budjetoidun. Tasoitusrahaston rahoitusaste nousee toimintavuoden talousarviota tehtäessä ennustetusta (talousarvion mukainen rahoitusaste 119,40). Menojen muutoksen syitä on selvitetty kohdassa 3.2 Työttömyyspäivärahat. Ansioturvan saajamäärän kokonaiskasvu oli yli 500 jäsentä vuoteen 2014 verrattuna. 16 2015 2014 2013 Jäsenmaksu EUR/vuosi 92,40 74,40 62,40 Tilikauden tulos 1 699 949 492 680 96 415 Tasoitusrahasto % 153,40 144,52 156,57 4.4 Sijoitustoiminta 4.5 Tilinpäätös Työttömyyskassan sijoitustoiminnan uudistamista jatkettiin päättyneenä toimintavuotena. Sijoitussuunnitelmassa pääoman turvaavuus on etusijalla tuotto-odotuksiin nähden. Osa sijoitustoiminnasta ulkoistettiin. Toimintavuonna kassanjohtaja valtuutettiin uusimaan tai jättämään uusimatta eräät määräaikaistalletukset kassan kulloisenkin likviditeettitarpeen mukaan. Uusissa sijoituspäätöksissä on noudatettu hajauttamisen periaatetta mahdollisuuksien mukaan. Tarjoukset on pyydetty vähintään kolmelta toimijalta. Sijoitustoiminnan tuotot vuonna 2015 olivat arvonalennukset huomioiden yhteensä 33.638,33 euroa. Toimintavuoden tilinpäätös osoittaa 1.699.949,34 euron ylijäämää (talousarviossa tulos 502.344 euroa). Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon työttömyyskassalain 20 :n mukaisesti. Yksityiskohtaiset tilinpäätöstiedot ilmenevät liitteenä olevasta tuloslaskelmasta ja taseesta.

17 5. HALLINTO 5.1. Kassan kokous Kassan varsinainen kokous pidettiin 11.5.2015 kassan toimistossa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 10 :n mukaiset asiat. Kokouksessa oli läsnä 15 kassan jäsentä. 5.2 Kassan hallitus 5.3 Tilintarkastajat Kassan varsinaisessa kokouksessa 11.5.2015 valittiin hallituksen jäsenet viiden erovuorossa olleen sijalle. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Jaana Alaja OAJ/YSI Leif Holmberg OAJ/FSL Marja Hänninen-Helin OAJ/YSI Pirita Hellberg OAJ/YSI Sauli Jaara OAJ/OAO Tarja Mäenpää OAJ/OAO Paula Kohtanen OAJ/LTOL Merja Lindholm OAJ/LTOL Timo Kraft OAJ/OAO Reijo Viitanen OAJ/OAO Merja Lehtonen OAJ/YSI Markku Tikkanen OAJ/YSI Heikki Nykänen yksilöjäsen Kaj Raiskio OAJ/YSI Niku Tuomisto OAJ/YSI Erja Oksa OAJ/YSI Tapani Kaakkuriniemi TTL Leena-Maija Åberg-Reinke TTL Kassan varsinaisessa kokouksessa 2016 ovat erovuorossa seuraavat 4 hallituksen jäsentä varajäsenineen: Marja Hänninen-Helin, Sauli Jaara, Paula Kohtanen ja Merja Lehtonen. Vuoden 2015 järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Heikki Nykäsen Helsingistä ja varapuheenjohtajaksi Niku Tuomiston Karkkilasta. Kassan varsinaisessa kokouksessa tehdyn sääntömuutoksen myötä työvaliokunnassa on kolme jäsentä aiemman kahden sijasta. Työvaliokunnan muodostivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen valitsemana jäsenenä Merja Lehtonen. Hallituksen ja työvaliokunnan sihteerinä on toiminut kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. Kassan hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana 9 kertaa ja työvaliokunta 12 kertaa. Tilintarkastajina ovat toimineet Ernst & Young Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Pasi Hirvonen, ja KHT Johanna Winqvist-Ilkka, varatilintarkastajana KHT Anne Vuorio. Tilintarkastajien valinnassa ollut virhe korjattiin ylimääräisessä kassan kokouksessa 19.1.2016.

18 5.4 Kassan toimisto ja henkilökunta Työttömyyskassa on toiminut Keskinäiseltä Eläkevakuutusyhtiöltä Eteralta vuokratuissa tiloissa osoitteessa Pasilankatu 4 B, 00240 Helsinki. Kassan henkilökunta vuonna 2015 Marjaana Maisonlahti, kassanjohtaja Mikko Häyrinen, toimistopäällikkö ja kassanjohtajan sijainen Tuija Häkkinen, talouspäällikkö Muuta henkilökuntaa kassan palveluksessa vuonna 2015 oli 39 henkeä, joista 12 työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa vuosilomakaudella. Määräaikaisista työntekijöistä 4 jatkoi osa-aikatyössä syksyllä 2015. Toimintavuoden aikana yksi henkilö oli perhevapaalla. Toimintavuonna käytössä olleiden henkilötyövuosien määrä oli 27,3 (vs. 27,6 / 2014). 6. TILIKAUDEN AIKAISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT Toimintavuonna työttömyyskassa on osallistunut maksatusjärjestelmän kehitystyöhön. Uudistetun ohjelman ensimmäinen osa otettiin käyttöön loppuvuodesta 2015. Toimintavuonna otettiin käyttöön työttömyyskassan uudistetut kotisivut ja käynnistettiin henkilökunnan ja hallinnon käyttöön tarkoitetun intran rakentaminen (suunniteltu käyttöönotto alkuvuodesta 2016). Lisäksi toimintavuonna toteutettiin sijoitustoiminnan osittainen ulkoistaminen. 7. ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Maksatuksen kehitys Työttömyyskassan toimintaa on useiden vuosien ajan voitu pitää jokseenkin vakiintuneena. Jäsenistö on työssä pääasiassa julkisella sektorilla, joten talouden suhdannevaihtelut eivät välittömästi ole heijastuneet jäsenistön työllisyyteen. Jo aiempina toimintavuosina on kuitenkin ollut havaittavissa muutoksia jäsenten työmarkkina-asemassa, sekä kuntataloudesta että koulutusjärjestelmään kohdistuvista muutoksista johtuen. Myös määräaikaisten palvelussuhteiden välissä oleva työttömyys on lisääntynyt. Vuorotteluvapaan käyttöön on lainsäädännön muutostilanteissa yleensä liittynyt se, että vapaalle jäännissä on kasvua. Päättyneeseen toimintavuoteen liittyy toimintakertomuksen alussa olevat vuorotteluvapaalain muutokset. Näistä odotetuista muutoksista johtuen työttömyyskassa varautui päättyneenä toimintavuotena merkittävään menokasvuun sekä ansiopäivärahan että vuorottelukorvauksen maksatuksessa.

Maksatuksen muutokset eivät vuonna 2015 toteutuneet talousarvion valmistelun yhteydessä arvioidulla tavalla. Tämä osoittaa haasteet, joita maksukehityksen ennustamiseen liittyy. Työttömyyskassa jatkaa edelleen yhteistyökumppaneiden kanssa jäsenten työllisyystilanteessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten arviointia ja varautuu reagoimaan palvelutarpeessa tapahtuvaan kehitykseen. Rahoituksen kehitys Opettajien Työttömyyskassan kuten kaikkien työttömyyskassojen toiminnan kannalta nykyisen ansioturvan rahoitusjärjestelmän säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeä periaate. Erityisesti valtionosuus- ja vakuutusmaksujärjestelmän nykyisen jakauman säilyttäminen on keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys. Työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten maksuvelvoite ei saa siirtyä työntekijöiden kannettavaksi. Kassan tasoitusrahaston rahastointiasteen kehitys on ollut kasvultaan negatiivinen toimintavuosina 2012-2014. Vuoden 2015 jälkeen rahastointiaste kuitenkin nousee. Rahoitusaste ja likviditeetti ovat edelleen tasolla, jolla pystytään turvaamaan kassan toiminta myös etuusmenojen kasvaessa, jos kasvu tapahtuu maltillisesti. Toimintavuoden 2011 päättyessä tavoitteeksi asetettu rahoitusasteen nostaminen on kuitenkin osoittautunut toimintaympäristössä haastavaksi, etenkin kun jäsenmaksu on euromääräinen, eikä näin ollen automaattisesti seuraa palkkatason nousua. Lyhyellä aikavälillä tavoitteena on säilyttää tasoitusrahaston rahastointiaste minimin yläpuolella. Tavoitteeksi pidemmällä aikavälillä on asetettu rahastointiaste, jossa tasoitusrahaston suuruus vastaisi kassan omalla vastuulla olevaa 2-2,5 vuoden menoa. 19 8. MUU TOIMINTA 8.1 Edustukset 8.1.1 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toimii valtakunnallisena työttömyyskassojen yhteenliittymänä, edistää kassojen työskentelyä sekä tekee esityksiä, järjestää koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia ja antaa lausuntoja työttömien sosiaaliturvan ja työttömyyskassalain kehittämiseksi. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti toimi yhteisjärjestön hallituksen varsinaisena jäsenenä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan vuosikokous on kevät- tai syyskokous. Kevätkokous pidettiin 19.5.2015 ja syyskokous 24.11.2015. Kassan vuosikokousedustajana toimi Mikko Häyrinen. 8.1.2 EU-säädöstyöryhmä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön EU-säädöstyöryhmä kerää tulkintatietoa EUkysymyksistä, suunnittelee koulutustilaisuuksia työttömyyskassojen EU-/ETA vastaaville käsittelijöille, valmistelee tulkintasuosituksia ETA-kysymyksissä, seuraa EU-lainsäädännön valmistelua, ja valmistelee ja ylläpitää kuvauksia EU-maiden työttömyysturvajärjestelmistä. Marjaana Maisonlahti on jäsenenä EU-säädöstyöryhmässä.

20 8.1.3 Työttömyyskassojen tukikassa Työttömyyskassojen tukikassa on kassojen perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tasoittaa äkillisestä työttömyyden lisääntymisestä johtuvaa taloudellista rasitusta eri kassojen välillä. Tukikassan varoista voidaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työttömyyskassoille varoja tilinpäätösvajauksen täyttämiseksi. Työttömyyskassojen tukikassan edustajiston varsinainen kokous pidettiin 26.11.2015. Opettajien Työttömyyskassaa kokouksessa edusti Tuija Häkkinen. 8.1.4 Kelan työttömyysturva-asiain neuvottelukunta Marjaana Maisonlahti toimi Akavan edustajana Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnassa. 8.1.5 Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 8.2 Tiedotus Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto toimii sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Työjaostossa käsitellään Finanssivalvonnan valmistelemia lain soveltamisohjeita työttömyyskassoille. Marjaana Maisonlahti edusti akavalaisia työttömyyskassoja neuvottelukunnan työjaostossa. Toimintavuonna työttömyyskassa on ottanut käyttöön uusitut kotisivut ja jatkanut niiden kehittämistä. Jäsenille lähetettävien tiedotteiden ja ohjeiden määrää on lisätty ja sisältöä kehitetty. Lisäksi työttömyyskassa tiedottaa edelleen jäsenjärjestöjen lehdissä ja verkkosivuilla. Toimintavuonna työttömyyskassa on myös osallistunut jäsenjärjestöjen toimi- ja luottamushenkilöiden kouluttamiseen ja antanut henkilöjäsenille neuvontaa työttömyysturvan hakemisessa erikseen järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa tavoitteena hakemusten oikeellisuus ja tämän myötä oikea-aikainen etuuden maksaminen. Tiedotuksesta vastaava toimihenkilö on kassanjohtaja.

21 9. TULEVA TOIMINTA 9.1 Yleistä Vuonna 2016 toteutettava perustulon selvityshanke, eräät työ- ja elinkeinoministeriön lainsäädäntöhankkeet ja vuoden 2017 alusta voimaan tuleviksi suunnitellut ansiopäivärahan leikkaukset tulevat vaikuttamaan työttömyyskassojen jäsenten toimeentuloon. Näin on myös Opettajien Työttömyyskassan kohdalla. Taloudellisten haasteiden kanssa painivassa toimintaympäristössä työttömyyskassat etuuksien toimeenpanijoina joutuvat myös yhä uudelleen lunastamaan oman paikkansa sosiaaliturvan toimeenpanijoiden kentässä. Tämä tavoite toteutuu parhaiten pitämällä huoli siitä, että käsittelyaika pysyy kohtuullisena ja päätöksenanto sekä maksatus ovat virheettömiä. Työmarkkinoiden murroksessa myös neuvonta ja tiedottaminen ovat avainasemassa. Muuttuvan etuuslainsäädännön ja toimintaympäristön lisäksi työttömyyskassojen toimintaa säätelevien prosessisäännösten mahdolliset muutostarpeet ja toisaalta työvälineiden kehittyminen on avainasemassa kun pohditaan ratkaisuja toiminnan haasteisiin. Jotta työttömyysturvajärjestelmä jatkossakin säilyttäisi legitimiteettinsä, on lainsäädäntöhankkeissa ja järjestelmän yleisessä kehittämisessä syytä ottaa huomioon työmarkkinoiden murros, jossa toistaiseksi voimassa olevaan kokoaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen työllistyminen vaikuttaa käyvän harvinaisemmaksi kuin ennen. Erityisesti vuoroin tai rinnan palkansaajana ja yrittäjänä työllistyminen on tilanne, jonka piirteet työttömyysturvajärjestelmämme ottaa melko heikosti huomioon. 9.2 Opettajien Työttömyyskassa Kohtuullisen käsittelyajan turvaaminen muuttuvassa työllisyystilanteessa on tulevien toimintavuosien keskeinen tavoite. Käsittelyaikatavoitteissa pysymistä yhdessä virheettömän käsittelyn kanssa turvataan jatkossakin paitsi henkilöstöratkaisuilla ja työprosessien arvioinnilla myös perehdytyksen ja sisäisen koulutuksen uudistamisella. Lisäksi työvälineiden uusiminen on keskeisessä roolissa työprosessien suunnittelussa. Työttömyyskassan toimintaa kehitetään edelleen myös tiedotuksen ja muun viestinnän osalta. Toiminnassa huomioidaan myös englanninkielisen palvelun tarpeet. Työttömyyskassan jäsenistön osalta toimintavuoteen 2016 ja 2017 vaikuttavat erityisesti suunnitellut leikkaukset koulutuksessa ja tutkimuksessa. On mahdollista, että työttömyyspäivärahan hakijoissa korostuu erityisesti yliopisto- ja tutkimustaustaisten jäsenten ansiopäivärahan tarve. Tämä tuo tiedottamiseen omat erityispiirteensä, sillä tällä jäsenryhmällä on tyypillistä se, että he liikkuvat muita jäseniä helpommin työhön ulkomaille ja takaisin Suomeen. Myös apuraha palkkatyön vaihtoehtona on tämän jäsenryhmän kohdalla todennäköisempi kuin jäsenistöllä yleensä.