Perämeren kansallispuiston virkistys- ja veneilypalveluiden kehittämissuunnitelma

Perämeren kansallispuiston virkistys- ja veneilypalveluiden kehittämissuunnitelma

Tämä kehittämissuunnitelma on tehty osana Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa (Interreg IV A Pohjoinen) Boundless Bothnian Bay hanketta. Lisätietoja: www.metsa.fi/bbb. Kansikuva: Metsähallitus/ Saara Airaksinen Tekijät: Anna Meriruoho, Anne Laurila 2

Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Aluekuvaus... 5 2.1 Toimijat ja keskeiset suunnitelmat Perämeren kansallispuistossa... 5 2.2 Palvelut ja kysyntä... 7 2.3 Miksi Perämeren kansallispuistoon?... 11 3 Kehittämistavoitteet... 12 3.1 Virkistyspalvelut ja -rakenteet... 13 3.2 Saavutettavuus... 14 3.3 Viestintä ja markkinointi... 15 3.4 Tuotekehitys... 16 3.5 Yhteistyö... 17 4 Kehittämisohjelma... 18 5 Suunnitelman vaikutusten arviointi... 21 Lähteet... 22 Liitteet... 24 Liite 1. Lausuntojen kooste.... 24 3

1 Johdanto Perämeren kansallispuiston virkistys- ja veneilypalveluiden kehittämissuunnitelman tarkoituksena on tarkastella kansallispuiston matkailun ja virkistyskäytön nykytilaa, asettaa tavoitteet ja löytää keinot kansallispuistoon suuntautuvan virkistyskäytön ja veneilyn kehittämiselle sekä parantaa puiston palveluiden laatua ja saavutettavuutta. Kehittämissuunnitelman tehtävänä on toimia kansallispuiston matkailun ja virkistyskäytön suunnittelun ja ohjaamisen käsikirjana kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti. Lisäksi suunnitelma toimii asiakirjana rahoituksen hakemisessa konkreettisia kehittämistoimenpiteitä varten. Kehittämistoimenpiteet tukevat kansallispuiston maankohoamisen muovaaman meriluonnon suojelua ja kalastuselinkeinon synnyttämien kalastustukikohtien ja perinnemaisemien säilyttämistä. Kansallispuistojen ja luonnon merkitys matkailun vetovoimatekijänä on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana (Järviluoma 2006; Puhakka 2008). Maailmalla kansallispuistoja pidetään käsitteenä, jotka ovat portteja kansakunnan upeimpaan luontoon ja kävijöiden unohtumattomiin elämyksiin. Kansallispuistot ovat tae monimuotoisesta ja hyvinvoivasta luonnosta sekä korkealaatuisista luontomatkailu- ja virkistyspalveluista. Niin ikään ulkoministeriön asettaman Suomen maabrändivaltuuskunnan (2010) laatimassa Suomen maabrändistrategiassa kansallispuistot saivat keskeisen roolin. Jotta puistojen kasvavaan matkailu- ja virkistyskäytön paineeseen voidaan vastata ja samalla varmistaa puistojen luontoja kulttuuriarvojen säilyminen, kansallispuistoihin suuntautuvaa matkailua kehitetään kestävän luontomatkailun periaatteiden mukaisesti. Suunnitteluprosessi aloitettiin maaliskuussa 2012. Se laadittiin yhteistyössä sidosryhmien, matkailuelinkeinon ja luontopalveluiden kesken. Suunnitelman koonnista vastasi erikoissuunnittelija Anna Meriruoho ja se hyväksyttiin Pohjanmaan luontopalveluiden johtoryhmän kokouksessa 8.11.2012. Suunnitelman toteutuksen seuranta ja päivittäminen tehdään Perämeren kansallispuiston hoidon ja käytön suunnitelman (Metsähallitus 2009) seurannan yhteydessä. 4

2 Aluekuvaus 2.1 Toimijat ja keskeiset suunnitelmat Perämeren kansallispuistossa Suunnitelmassa tarkastellaan Perämeren kansallispuiston virkistyskäyttöä ja veneilyä. Lisäksi suunnitelmalla on paikallinen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen ulottuvuus. Keskeiset toimijat, suunnitteluasiakirjat ja strategiat, jotka kytkeytyvät tähän suunnitelmaan on kuvattu ja listattu alla. Kansainväliseltä tasolta suunnitelmassa huomioidaan kytkös Ruotsin puolen Haparanda skärgård kansallispuistoon. Kuva 1. Perämeren kansallispuiston sijainti ja palvelut. Perämeren ja Haparanda skärgårdin kansallispuistot ovat osa Perämeren kaaren merellisten virkistyskohteiden helminauhaketjua. 5

Vuonna 1991 perustettu Perämeren kansallispuisto sijaitsee Kemin ja Tornion kuntien ulkosaaristossa. Kansallispuiston pinta-ala on 157 km 2. Kansallispuisto koostuu noin 30 saaresta ja luodosta, jotka kattavat puiston kokonaispinta-alasta 250 hehtaaria. Perämeren kansallispuiston keskeisimpiä toimijoita ovat kunnat, kalastajat, alueella toimivat veneilyseurat, kansallispuistoa liiketoiminnassaan hyödyntävät matkailuyritykset ja Kemin Matkailu Oy. Perämeren kansallispuiston alueella toimii kymmenkunta ammattikalastajaa. Kansallispuiston yleisvesialueen sisällä on kaksi Metsähallituksen hallinnassa olevaa vesialuetta. Niistä on Perämeren kansallispuistoasetukseen kirjattu, että kalastus hoidetaan kuten yleisvesialueella. Lisäksi Huiturin vesialue on Metsähallituksen hoidossa, joka myöntää alueelle lupia vain ammattikalastusta varten. Lohen ja meritaimenen kalastus tapahtuu ns. regal paikoilla, joihin luvat myöntää Lapin Ely-keskus. Vapaa-ajan veneilijöistä koostuvalla Kemin moottorivenekerholla on tukikohta kansallispuiston Pensaskarin saaressa. Sen viereisessä saaressa Etukarissa tukikohtaa pitää torniolainen veneseura Pursi 82. Kalastusseuroista Pirkkiön kalastajainseuralla, Alatornion kalastajainseuralla, Ajoksen kalaseura ry:llä ja Kemin jahti- ja kalamiehet ry:llä on niin ikään kalastustukikohdat kansallispuistossa. Kemin kaupunki on pääosakas Kemin Matkailu Oyssä, joka omistaa, myy ja markkinoi Jäänmurtaja Sampon, Kemin Lumilinnan, Kemin Jalokivigallerian, Kemin Matkailun ravintolapalveluiden ja Kemin matkailuneuvonnan tuotteita ja palveluita. Kemin kaupunki on laatinut äskettäin Kemin matkailun master planin vuoteen 2020. Strategiassa korostetaan merellisyyttä matkailun vetovoimatekijänä sekä meren, jään, lumen ja kulttuuriympäristön mahdollistamia ainutlaatuisia elämyksiä. Yksi kehittämisen painopistealueita on Lapin matkailustrategiaa mukaillen Perämeren kansallispuiston sekä lähisaariston virkistys- ja matkailukäytön kehittäminen. Tornion kaupunki hoitaa kunnallisen matkailuneuvonnan yhdessä rajanaapurikuntansa Haaparannan kanssa. Muutoin matkailu on osa kaupungin elinkeinostrategiaa ja kaupungilla on yhteinen visio Haaparannan kanssa. Osa Kemi-Tornio alueen matkailun yhteisistä kehittämistoimista tehdään Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen kautta, johon kuuluvat Meri-Lapin kunnat eli Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola ja Simo. Torniossa matkailun kehittämisestä vastaa omalta osaltaan TeamBotnia, joka on Tornion kaupungin ja pienten ja keskisuurten yritysten kehittämisyhtiö. Vuodenvaihteessa 2011-2012 lakkautetussa Meri-Lapin matkailuyhdistyksessä oli edustettuina sekä Kemin että Tornion kaupungit ja alueen matkailuyrityksiä. Yhdistyksen toimintaa, matkailun kehittämisen suuntaviivoja viitoittamaan ja kohti Meri-Lapin matkailun osakeyhtiön perustamista varten Meri-Lapin alueelle laadittiin vuonna 2011 Meri-Lapin matkailustrategia. Osakeyhtiön perustaminen on toistaiseksi työn alla. Strategiassa määritellyssä matkailun visiossa korostuu jäätyvään mereen, rajattomuuteen ja paikalliskulttuuriin tukeutuva matkailun vetovoima. Alueella on käynnissä useampia meren vetovoimaisuuden kasvattamiseen tähtääviä hankkeita, joissa osassa on myös ruotsalaisia kumppaneita mukana. Perämeren kansallispuiston virkistys- ja veneilypalveluiden kehittämissuunnitelma pohjautuu useisiin eri aluetasojen strategioihin ja suunnitelmiin. Lisäksi tässä suunnitelmassa on 6

huomioitu Metsähallituksen toimintaa ohjaavat ohjeet, joita ovat muun muassa kestävän luontomatkailun periaatteet, ohjeistus matkailuyhteistyöstä sekä asiakasseurannasta. Alla on listattu keskeisimmät paikalliset, alueelliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset suunnitteluasiakirjat ja strategiat, jotka on huomioitu tämän suunnitelman laadinnassa, tavoitteiden asetannassa ja kehittämistoimenpiteissä. - Lapin maakuntaohjelma 2011-2014 (Lapin liitto 2010) - Lapin maakuntasuunnitelma 2030 (Lapin liitto 2009) - Kestävän luontomatkailun periaatteet luonnonsuojelualueilla (Metsähallitus 2004) - Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet (Metsähallitus 2010a) - Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi (Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämistyöryhmä 2002) - Suomen matkailustrategia 2020 ja toimenpideohjelma vuosille 2007 2013 (Valtakunnallinen matkailustrategiatyöryhmä 2006) - Lapin matkailustrategia 2011 2014 (Lapin liitto 2011) - Perämeri Itämeren pohjoinen helmi (Metsähallitus 2010b) - Meri-Lapin matkailustrategia 2011 2014 (Meri-Lapin matkailuyhdistys Ry 2011) - Kemin matkailun master plan 2020 (Kemin kaupunki 2011) - Perämeren kansallispuiston, Perämeren saarten ja Röytän Natura 2000 -alueiden hoitoja käyttösuunnitelma (Metsähallitus 2009) - Perämeren kansallispuiston luonnonhoitosuunnitelma (Metsähallitus 2010c) - Perämeren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 (Karlin 2012) 2.2 Palvelut ja kysyntä Perämeren kansallispuiston kävijöitä ja veneilijöitä palveleva varustus on monipuolisinta Selkä-Sarven saaressa, jossa sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsee yleisösauna ja kaksi tulentekopaikkaa (Kuva 1; Taulukko 1). Kansallispuistossa sijaitsee myös laitesukeltajille tarkoitettu vedenalainen luontopolku. Selkä-Sarven saaren eteläpään kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kalastajakylän rakenteet on kunnostettu niin, että kävijät voivat hyödyntää niitä tauko- ja majoituspaikkana sekä tutustuakseen saaren kulttuuriperintöön. Vuosittain, heinäkuun lopulla Selkä-Sarvessa järjestetään Sarvipäivät -tapahtuma, joka kerää sataman täydeltä kansallispuiston ystäviä. Kansallispuiston alueella on kolme vuokratupaa ja yksi autiotupa. Pensaskarissa ei ole tällä hetkellä varsinaista satamaa eikä laituria, mutta saareen pääsee rantautumaan ankkuripaikalla. Pensaskarin saaressa sijaitsee myös kansatieteellisesti arvokas entinen kalastajakylä sekä maankohoamisrannikolle tyypillinen, merestä kuroutunut, pieni kluuvijärvi. Alle on listattu tarkemmat tiedot Perämeren kansallispuiston palveluvarustuksesta. 7

Taulukko 1. Perämeren kansallispuiston palvelurakenteet. Maihinnousupaikat ja satama Vuokra- ja autiotuvat Selkä-Sarvessa retkisatama, jossa 2 laituria ja kiinnittymismahdollisuus noin 30 veneelle. Ankkuripaikat Iso-Huiturissa, Vähä-Huiturissa ja Pensaskarissa. Selkä-Sarven vuokratupa, Kokko 4 vuodepaikkaa, puuhella, kaasuliesi, astiat, sauna ja satama 1 km päässä Vähä-Huiturin vuokratupa 6 vuodepaikkaa, sauna, kaasuliesi, astiat, tulentekopaikka Etukarin vuokratupa 3 vuodepaikkaa, kamiina, astiat, sauna, tulentekopaikka Tulentekopaikat Telttailualue Luontopolut Käymälät Nähtävyydet Kansallispuiston alueella toimivat matkailun yhteistyöyritykset Selkä-Sarven autiotupa, Kalla 2 vuodepaikkaa, pieni takka, sauna ja satama 1 km päässä Selkä-Sarvi, Vähä-Huituri Selkä-Sarvi Selkä-Sarven luontopolku Opastettu, pitkostettu polku 1,24 km. Reitin varrella aurinkokello ja penkkejä. Vedenalainen luontopolku Selkä- ja Maa-Sarven edustalla. 0,5 km. Tarkoitettu laitesukeltajille. Reitin varrella opasteet esittelevät vedenalaista luontoa, hylkyjä ja meribiologin työtä. Selkä-Sarvi, Vähä-Huituri, Pensaskari Selkä-Sarvi: aurinkokello, Ailinpietin kalamaja, asumusten raunioita Pensaskari: jääkellari, verkonkuivauskenttä, kalamökki, aitta, venevalkama Maa-Sarvi: muistomerkki Iso-Huituri: Piispankivi Lisätietoja muinaisjäännöksistä: Mäkivuoti 1994. 3 yhteistyöyritystä (v. 2012) Opastukset ja tilausristeilyt Kalajoen Meriluontokeskus ja Liminganlahden luontokeskus välittävät tietoa kansallispuiston retkeilymahdollisuuksista. Lisäksi Kemin Jalokivigallerian kanssa on palvelusopimus kansallispuistossa sijaitsevien vuokratupien välittämisestä. Sitä kautta sillä merkittävä paikallinen rooli kansallispuiston kävijöiden opastuksessa ja asiakasneuvonnassa. Perämeren kansallispuiston esite uudistettiin vuonna 2010. Muuta opastusmateriaalia puistoalueesta löytyy verkkopalveluiden avulla (Taulukko 2). 8

Taulukko 2. Perämeren kansallispuiston opastusviestinnän kanavat. Retkeilyneuvonta Verkkosivustot Esitteet Maasto-opasteet Sosiaalinen media Tapahtumat Kalajoen Meriluontokeskus ja Liminganlahden luontokeskus asiakaspalvelu, opastus, näyttely ja audiovisuaalisia esityksiä. Kemin Jalokivigalleria vuokratupien varaukset Luontoon.fi/perameri Luontoon.fi on valtakunnallinen sivusto, jossa esitellään retkikohteiden palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Retkikartta.fi Retkikartta.fi -karttapalvelussa on ajankohtaiset tiedot suojelualueiden retkeilyreiteistä ja rakenteista. Perämeren kansallispuisto -esite, jossa kartta ja tietoa kansallispuiston luonnosta ja palveluista suomeksi ja ruotsiksi Maastotaulut Selkä-Sarven satamassa, Tornion Leton veneilykeskuksessa, Kemin sisäsatamassa ja Ajoksen pienvenesatamassa Facebook: Perämeren kansallispuisto Metsähallitus merellä blogi Sarvipäivät heinä-elokuussa vuosittain Selkä- Sarvessa Taulukko 3. Perämeren kansallispuiston käyttöä ja kysyntää koskevat tiedot. Lähde: Metsähallituksen asiakastietojärjestelmä. Kävijätutkimus 2012 Käyntimäärä 2011 9 800 Kotimaiset kävijät (%) 92 % Päiväkävijät Ulkomaalaiset matkailijat (%) Kävijöiden keskimääräinen rahankäyttö 8 % Yöpyjät 39 / käynti Osuus kävijöistä (%) Viipymä keskimäärin (h) 30 % 4 h Viipymä Osuus kävijöistä (%) keskimäärin (vrk) 70 % 2 vrk Käyttäjätyytyväisyys (asteikolla 1 = erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen) kävijätyytyväisyys 4,00 (2012) Perämeren kansallispuiston kävijätutkimuksen 2012 (n=185) mukaan kansallispuistoon kävijöitä houkuttelevat rentoutuminen, maisemat, luonnon kokeminen ja yhdessäolo oman seurueen kanssa. Suosituimpia aktiviteetteja ovat kävely, saunominen, veneily ja luonnon tarkkailu. Lisäksi vapaaehtoistoiminta nousi yhdeksi tärkeimmäksi aktiviteetiksi Perämeren kansallispuistossa tarkoittaen esimerkiksi puistossa tukikohtaansa ylläpitävien veneseurojen kevättalkoita tai Pidä Lappi Siistinä ry:n kanssa yhteistyössä järjestettyjä vapaaehtoistalkoita puiston retkeilyrakenteiden kunnostamiseksi ja yleisen siisteyden parantamiseksi. Talvella puolestaan jäätynyt meri tarjoaa hyvät mahdollisuudet hiihtoon, moottorikelkkailuun ja kalastukseen. Tyypillisimmät kansallispuiston vierailijat ovat iältään keski-ikäisiä (lähes 60% vastanneista ilmoitti iäkseen 45-64 vuotta), omalla veneellä liikkuvia pariskuntia tai lapsiperheitä. Yli puolet kävijöistä on rannikkokuntien Kemin ja Tornion asukkaita ja ulkomaalaisia kävijöitä on yhteensä 8 %, joista useimmat Ruotsista. Kolme neljäsosalle 9

kävijöistä kansallispuisto on entuudestaan tuttu, he ovat vierailleet siellä aiemmin ja melkein yhtä usealle kansallispuisto on matkan ainut ja tärkein kohde. Perämeren kansallispuiston kävijät ovat melko tyytyväisiä kokonaisuutena kansallispuistoon ja sen palveluihin. Tyytyväisimpiä kävijät ovat polttopuihin huolletuilla tulentekopaikoilla, merkittyihin veneilyväyliin ja laitureihin. Tosin samanaikaisesti laitureihin, yrittäjien tuottamiin palveluihin ja rakenteiden ja reittien turvallisuuteen toivotaan panostettavan määrällisesti enemmän. Tyytymättömimpiä kävijät ovat erityistarpeiden huomioon ottamiseen esimerkiksi palveluissa (esim. turvallisuus, opasteet ja reittien kuljettavuus), jätehuoltoon ja yrittäjien tuottamiin palveluihin. Kansallispuistossa noudatetaan roskattoman retkeilyn periaatetta. Lisäksi tulentekopaikkojen laatua etenkin Selkä-Sarvessa, Pensaskarissa ja Etukarissa toivotaan nostettavan rakentamalla esimerkiksi laavuja. Myös lampaiden pääsy tulentekopaikoille tulee estää. Muita palveluita, joita kävijät pitivät tärkeinä kehittää, olivat julkiset vesiliikenneyhteydet kansallispuistoon, saunomismahdollisuudet ja vieraskieliset opasteet. Kansallispuiston ainoa suoja- ja retkisatama sijaitsee Selkä-Sarven saaressa. Satama saattaa käydä ahtaaksi vilkkaana kesäviikonloppuna. Uuden ja nykyistä korkeampilaatuisen maihinnousun joko uuden sataman, laiturin tai poijujen muodossa rakentamista Pensaskariin pidetään tarpeellisena, jotta puiston virkistyskäyttöpainetta voidaan jakaa Selkä-Sarven saaren ulkopuolelle ja alueen meriturvallisuutta parantaa. Pensaskarin ja Iso-Huiturin satamista on laadittu selvitykset ja suunnitelmat, joiden perusteella Pensaskari on suojaisempi kohde satamalle Iso-Huiturin saareen verrattuna (Metsähallitus 2009). Perämeren kansallispuiston kävijöiden rahankäytöstä aiheutuviksi paikallistaloudellisiksi vaikutuksiksi on laskettu 222 000 euroa ja 3 henkilötyövuotta vuonna 2011 (taulukko 4). Paikallistaloudellisten vaikutusten arvioinnissa on käytetty kävijätutkimuksessa 2012 saatuja tietoja kävijöiden rahankäytöstä, mutta vuoden 2011 kansallispuiston käyntimäärää, sillä 2012 käyntimäärätietoja ei ollut vielä raporttia kirjoitettaessa saatavilla. Keskimäärin kansallispuiston kävijät kuluttavat rahaa 39 kansallispuiston lähialueella sijaitsevissa lähikunnissa (Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio) käyntiä kohden. 10

Taulukko 4. Perämeren kansallispuiston kävijöiden rahankäyttö ja paikallistaloudelliset vaikutukset menolajeittain 2011. Lähde: Metsähallituksen asiakastietojärjestelmä. Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset 1 11,43 6 899 0 Paikallisliikenne 2 0,35 3 123 0 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 19,57 55 064 1 Kahvila ja ravintola 3,88 33 123 1 Majoittuminen 1,06 9 425 0 Ohjelmapalvelut 3 2,49 22 190 0 Muut menot 4 0,18 1 332 0 Välittömät vaikutukset yhteensä 131 156 2 Välilliset vaikutukset 91 314 1 Kokonaisvaikutukset 222 471 3 1 Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 2.3 Miksi Perämeren kansallispuistoon? Perämeren kansallispuiston saaret ovat kohonneet merestä maankohoamisen seurauksena. Vanhimmat saaret ovat nousseet merenpinnan yläpuolelle noin 900 vuotta sitten, mutta valtaosa saarista on alle 500 vuotta vanhoja. Merestä paljastuu yhä uusia kareja ja luotoja, joille syntyy vähitellen kasvillisuutta. Maankohoamisen seurauksena saarten kasvillisuus on vyöhykkeistä ja vaihtelevaa ja jatkuvassa muutoksessa. Nuorimmat saaret ovat kivisiä, lähes kasvittomia luotoja ja pensaikot peittävät usein vanhempia saaria. Useimpien saarten rannoilla on niittymäisiä vyöhykkeitä, jotka rajoittuvat rantapensaikkoon, joka saaren sisäosiin mennessä muuttuu lehtomaiseksi rantametsäksi. Vanhimpien saarten keskiosissa on katajanummia ja pienialaisia havumetsän alkuja. Perämeri on kylmyydestä ja vähäsuolaisuudesta johtuen Itämeren karuin osa. Kansallispuiston rannat ovat kivisiä, ja vesialueet ovat enimmäkseen alle 10 metristä matalikkoa. Maankohoamisrannikko tarjoaa tärkeän elinympäristön muutamille uhanalaisille kasvilajeille kuten ruijanesikolle. Saaret ja luodot toimivat merkittävinä pesimis- ja levähdyspaikkoina lukuisille merilinnuille. Kansallispuiston alueella pesii noin 60 lintulajia, joista yksi tärkeimmistä on puiston tunnuslaji, lapintiira. Alueella esiintyy myös pilkkasiipi, riskilä, karikukko, lapinsirri, pikkutiira ja lapasotka. Silmälläpidettäviin lajeihin kuuluvat harmaahylje ja Itämeren norppa oleskelevat kansallispuiston luodoilla. Hylkeiden elinolojen vaalimiseksi on puistoalueen eteläosaan perustettu Möylyn hylkeidensuojelualue. Kansallispuiston saaria on hyödynnetty kalastus- ja metsästysmatkojen tukikohtina kautta historian. Kansallispuistossa on runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokasta kalastusperinnettä 11

ja sen jäännöksiä. Merikalastus, etenkin lohenpyynti, on ollut Perämeren tärkeä elinkeino, jonka ympärille alueen historia pitkälti rakentuu. Saarten kalastustukikohdissa oli pyyntiaikoina pysyvää asutusta, sillä pitkä matka rannikolle edellytti pidempää oleskelua saarissa. Selkä-Sarven eteläpään kalastajakylässä on todennäköisesti ollut kalastustoimintaa aina 1500 -luvun lopulta lähtien. Perimätiedon mukaan katovuosina Selkä-Sarvessa on asunut yli 300 henkeä. Saaressa on säilynyt kalastustoiminnan aikaisia rakenteita, kuten verkkotelineitä ja kalamajoja. Muita kalastustukikohtia on säilynyt Pensaskarissa ja Iso- Huiturissa. Lisäksi kansallispuistossa on kymmeniä muinaisjäännöksiä, joista tunnetuin on Iso-Huiturissa sijaitseva keskiaikainen rajamerkki Piispankivi. Kieltolain aikaan saaret toimivat salakuljettajien kätköpaikkoina, ja maastossa on edelleen nähtävillä maakuoppia eli vanhoja pirtukellarin pohjia. Kalastustukikohtien asukkaiden mantereelta mukanaan tuoman karjan laidunnus on synnyttänyt saariin perinnemaisemia. Laidunnus ja kalastustukikohtien aktiivinen käyttö piti rannat ja nummet aiemmin avoimina, mutta nykyään avoimia elinympäristöjä kuten rantaniittyjä, kulttuurivaikutteisia niittyjä ja nummia uhkaa umpeenkasvu. Kansallispuiston perinnemaisemien säilyttämiseksi puistossa on alettu laiduntaa lampaita 1990 luvun puolivälistä lähtien. 3 Kehittämistavoitteet Perämeren kansallispuiston virkistyskäytön kehittämisen tavoitetilaa käsiteltiin kehittämissuunnitelman työpajassa 29.5.2012 Kemissä. Työpaja-aineiston ja suunnitteluprosessin muun osallistamisen kautta Perämeren kansallispuiston virkistyskäytön ja veneilyn kehittämisen tavoitetilaksi vuoteen 2020 määriteltiin: Perämeren kansallispuisto on Perämeren lippulaiva, joka houkuttelee merellisten elämysten äärelle. Perämeren kansallispuisto tunnetaan maankohoamisrannikon meriluonnosta, rikkaasta kalastuskulttuurista ja merenperinnöstä sekä laadukkaista palveluista paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansallispuiston virkistys- ja veneilypalvelut tuotetaan luonto- ja kulttuuriarvoja vahvistaen ja kestävän matkailun periaatteita noudattaen. Yhteistyö Haparanda skärgård kansallispuiston kanssa on rajatonta ja puistoja hoidetaan ja niiden virkistyspalveluita tuotetaan parhaita käytäntöjä hyödyntäen. 12

Alla taulukoissa 5-9 on määritelty teemoittain keskipitkän aikavälin (5-10 vuotta) tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi 1-5 vuoden aikajänteellä. Luvun 4 kehittämisohjelma noudattaa samaa teemoitusta. Teemoja ovat: 1. Virkistyspalvelut ja -rakenteet 2. Saavutettavuus 3. Viestintä ja markkinointi 4. Tuotekehitys 5. Yhteistyö 3.1 Virkistyspalvelut ja -rakenteet Taulukko 5. Perämeren kansallispuiston virkistyspalveluiden ja -rakenteiden kehittämistä koskevat tavoitteet ja keinot. Tavoite Keinot 1. Kansallispuiston nuotio- ja tulentekopaikkojen laatua ja siisteyttä parannetaan. 2. Kansallispuiston virkistys- ja veneilypalveluiden huollon laatu paranee ja huollon palvelukonsepti selkiytyy. 3. Virkistyspalveluiden laatua parannetaan ja määrää lisätään Selkä- Sarvessa ja Pensaskarissa. Rakennetaan uusi katettu tulenteko- ja ruoanlaittopaikka Selkä-Sarven sataman läheisyyteen. Lisäksi kohennetaan telttailualueen viereisen tulentekopaikan laatua. Vähä-Huiturin tulentekopaikka poistetaan käytöstä. Virkistyspalveluiden huoltosopimuksen sisältöä muokataan siten, että vain selkeästi kilpailutettavia osioita ostetaan ulkopuolisilta toimijoilta. Otetaan käyttöön uusia vapaaehtoistyön muotoja huoltotoimenpiteiden toteutuksessa ja osallistetaan sidosryhmiä aktiivisemmin kansallispuiston ja sen palveluiden huoltoon. Selkä-Sarven polun linjaus muutetaan kulkemaan lähemmäksi mantereen puolesta rantaa, jolloin vanhentuneet pitkospuut voidaan poistaa käytöstä. Selkä-Sarven saunan lattia ja saaressa sijaitseva vartiotorni kunnostetaan. 4. Kansallispuiston tärkeimmät vierailukohteet Selkä-Sarvi ja Pensaskari ovat helposti saavutettavissa ja rantautuminen niihin on turvallista. Myös Etukariin ja Iso- ja Vähä-Huituriin pääsee rantautumaan pienveneellä. Pensaskariin linjataan luontopolku rantautumispaikalta entiseen kalastajakylään. Pensas- ja Etukarin veneseurojen palveluvarustusta kehitetään osana muuta saarten palvelukokonaisuutta. Parannetaan kansallispuiston maihinnousurakenteiden ja veneenkiinnitysrakenteiden turvallisuutta ja laatua ponttoonilaitureiden kunnostustoimin. Sittemmin Selkä-Sarven sataman palvelukapasiteettia parannetaan tukemalla 13

aallonmurtaja ponttiseinällä ja tekemällä molemmille aallonmurtajille täyttötyö. Veneiden kiinnitys tapahtuu jatkossa poijullisilla veneaisoilla, jotka kiinnitetään suoraan ponttiseinään. Tällöin nykyiset ponttonilaiturit voidaan poistaa käytöstä. Pienempikokoista aallonmurtajaa siirretään ulommas merelle, mikä mahdollistaa myös isompien alusten käyttää satamaa. Huomioidaan lasten, lapsiperheiden ja matkailuyritysten tarpeet Selkä-Sarven ja Pensaskarin maihinnousupalveluiden suunnittelussa. Selvitetään toimiva ratkaisu parantaa pitkällä tähtäimellä veneilijöiden ja matkailuyritysten rantautumismahdollisuuksia Pensaskariin. Lähdetään suunnittelemaan ja rakentamaan rantautumismahdollisuuksia siinä tapauksessa, että saaren kulttuurihistoriallisesti arvokas kalastajakylä saadaan kunnostettua, saaren muuta palveluvarustuksen laatua saadaan nostettua ja saaren virkistyskäyttö lisääntyy ja sinne syntyy toimivia luontomatkailutuotteita. 5. Veneily- ja virkistyspalvelut vastaavat käyttäjien tarpeita ja toiveita. Ne edistävät yritysten liiketoiminnan edellytyksiä ja käyttäjien hyvinvointia. Haetaan kansallispuiston maihinnousurakenteiden parantamista ja toteutusta varten yhteistyökumppaneita, rahoituskanavia ja medianäkyvyyttä. Varmistetaan, että maihinnousumahdollisuuksien parantaminen Pensaskarissa ei vaaranna saaren luonto- ja kulttuuriarvoja. Toteutetaan jatkuvaa kävijä- ja asiakasseurantaa. Huomioidaan muutokset kävijärakenteessa ja palautteessa annetut ehdotukset palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tiedotetaan palautteesta ja kehittämisehdotuksista yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. 3.2 Saavutettavuus Taulukko 6. Perämeren kansallispuiston saavutettavuuden kehittämistä koskevat tavoitteet ja keinot. Tavoite Keinot 1. Kansallispuiston saavutettavuus paranee päiväkävijöille, jotka eivät voi vierailla siellä omalla veneellä. Etsitään parhaita käytäntöjä lisätä kansallispuistoon suuntautuvia asiakkaalle toimivia luontomatkailutuotteita. Matkailun tuotekehitystyötä tehdään yhdessä toimijoiden kesken. Perämeren alueella testataan vesiliikenteen toimivuutta kesällä 2013 Boundless Bothnian Bay- hankkeessa. Testauksen perusteella etsitään toimivaa palvelukonseptia kansallispuistoon suuntautuvan vesiliikenteen 14

järjestämiselle. Varmistetaan, että myös isommat alukset pääsevät rantautumaan kansallispuistoon. 2. Liikkuminen veneellä kansallispuistossa on turvallista. Kansallispuiston tapahtumien yhteydessä varmistetaan, että tapahtumien markkinointi saavuttaa potentiaaliset asiakkaat ja ne ovat asiakkaiden helposti saatavilla. Sarvipäivistä saadut kokemukset hyödynnetään matkailun tuotekehityksessä ja tapahtuman avulla innostetaan paikallisia asukkaita vierailemaan kansallispuistossa. Viranomaisyhteistyön avulla taataan vesillä liikkumisen turvallisuus ja väylämerkintöjä koskevan kävijäpalautteen välittyminen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiin. 3.3 Viestintä ja markkinointi Taulukko 7. Perämeren kansallispuiston viestintää ja markkinointia koskevat tavoitteet ja keinot. Tavoite Keinot 1. Kansallispuistoa ja sen Kansallispuiston tiedollisessa saavutettavuudessa virkistyspalveluita käsittelevää tietoa panostetaan sähköiseen viestintään, sosiaaliseen on helposti saatavilla ja se on mediaan ja testataan mobiilia tiedonjakelua. käyttäjäystävällistä. Perämeren kansallispuiston näkyvyyttä parannetaan mantereen tärkeimmissä lähtösatamissa maastotauluin sekä matkailun kannalta keskeisillä opastuspaikoilla. Vanhentuneet maastotaulut poistetaan käytöstä. Selkä-Sarvesta välitetään reaaliaikaista kuvaa ja tuulitietoja, jotta veneilijät näkevät jo mantereelta lähtiessään minkälaiset sääolot ja käyttötilanne Selkä-Sarven satamassa on. 2. Perämeren kansallispuiston tunnettuus ja merkitys matkailun vetovoimatekijänä paranee. 3. Perämeren kansallispuiston näkyvyys ja rooli osana Perämeren veneily- ja merellisten virkistyskohteiden brändiä vahvistuu. Varmistetaan että informaatiota on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Perämeren kansallispuiston ja siellä toteutettavien luontomatkailupalveluiden viestintä on yhtenäistä ja perustuu hyvään vuorovaikutteiseen yhteistyöhön matkailutoimijoiden ja -yritysten kanssa. Perämeren kansallispuisto ja alueen keskeisimmät luonto- ja kulttuuriarvot nostetaan esiin Kemi-Tornio-Haparanda brändityön toimenpiteissä. Kansallispuiston opastus- ja markkinointimateriaaleissa otetaan käyttöön Perämeren kaaren yhtenäinen, korkealuokkainen ilme. Kansallispuiston näkyvyyttä opastus- ja markkinointimateriaaleissa osana sekä Perämeren kaaren että lähiseudun veneily- ja merivirkistyskohteiden (esim. Selkäsaari ja Laitakari) verkostoa lisätään. 15 Perämeren kaaren veneilyn ja merimatkailun

kärkikohteille luodaan yhtenäinen kartta, joka tarvittaessa korvaa kohteiden vanhentuneet opasteet Oulun ja Tornion välillä. 4. Haparanda skärgård ja Perämeren kansallispuistojen yhteinen vetovoima ja tunnettuus kasvavat. Perämeren veneily- ja merimatkailun sähköistä viestintää ja verkkopalveluita yhtenäistetään. Haparanda skärgård ja Perämeren kansallispuistojen yhteistä opastus- ja markkinointiviestintää lisätään esimerkiksi linkittämällä Haparanda skärgårdin kansallispuisto Perämeren kansallispuiston viestinnän sisältöihin. Kartoitetaan tarve ja mahdollisuudet kansallispuistojen yhteiselle luontokeskus- tai näyttelylle kansallispuistojen yhteistyöhankkeessa (ks. Taulukko 9, kohta 1). 3.4 Tuotekehitys Taulukko 8. Perämeren kansallispuiston luontoarvojen ja kulttuuriperinnön tuotekehitystä koskevat tavoitteet ja keinot. Tavoite Keinot 1. Kansallispuiston luontoarvot ja kulttuuriperintö luovat entistä vahvemman perustan kansallispuiston ja seudun matkailulliselle vetovoimalle. Niiden merkitys paikallisena ylpeydenaiheena ja seudun ominaispiirteenä kasvaa. 2. Kävijöiden tietämys Perämeren kansallispuiston merkittävimmistä luonto- ja kulttuuriarvoista paranee. Kootaan Perämeren meriluonnosta ja kulttuuriperinnöstä tietoa matkailusektorille, yrittäjille ja omatoimisille kävijöille helposti hyödynnettävään muotoon. Tarinat hylyistä, haaksirikkoutuneista aluksista, pirtutrokareista, Mustaparrasta ja kalastajista puetaan matkailijoita ja kävijöitä houkuttelevaan muotoon. Etsitään toimiva konsepti luontoarvojen ja kulttuuriperinnön jalkauttamiseksi osaksi matkailuliiketoimintaa. Pensaskarin kalastustukikohtaan ja Selkä-Sarven kulttuurikohteisiin tehdään täydennysinventointi, ne kunnostetaan piha-alueineen konservoivalla korjaustavalla, jotta rakennuksiin liittyvät jotta rakennuksiin liittyvät rakennushistorialliset arvot säilyvät. Kansallispuiston kulttuurikohteita esitellään tämän jälkeen osana Perämeren kansallispuiston luonto- ja kulttuurimatkailua yhteistyössä matkailuyritysten kanssa. Selkä-Sarven luontopolulle ja satamaan lisätään maasto-opasteet alueen keskeisimmistä luontoja kulttuuriarvoista kuten ruijanesikosta, perämerenmarunasta, asutuksen raunioista ja aurinkokellosta. Etsitään kumppaneita ja rahoituslähde kansallispuiston kulttuuriperintöä kartoittavalle, kunnostavalle ja tuotekehityksessä hyödyntävälle hankekokonaisuudelle. 3. Tieto vedenalaisesta luontopolusta, Kerätään ja kartoitetaan yhdessä paikallisten 16

hylyistä ja kansallispuiston kulttuuriperinnöstä lisääntyy. Kulttuuriperintö saa entistä näkyvämmän roolin puiston tapahtumissa ja opastus- ja markkinointiviestinnässä. 4. Opastusviestintä ja asiakasneuvonta ohjaavat kävijöiden käyttäytymistä kansallispuistossa. sukelluskerhojen ja muiden sidosryhmien kanssa tietoa kansallispuiston hylyistä. Vedenalaiset kulttuuriperintökohteet inventoidaan resurssien mukaan. Rummutetaan medioissa tapahtumien ja mediaretken avulla tehdyistä löydöksistä ja kansallisaarteista. Viestinnässä varmistetaan, ettei hylkyjen tarkkaa sijaintia kerrota ja niiden esittelystä sovitaan Museoviraston kanssa hylkyjen säilymisen turvaamiseksi. Kävijöiden käyttäytymistä ohjataan kansallispuistossa tehostamalla opastusviestintää mm. koirien kiinnipitämisestä, roskattomasta retkeilystä ja saunan käyttöohjeista. 3.5 Yhteistyö Taulukko 9. Perämeren kansallispuiston yhteistyötä koskevat kehittämistavoitteet. Tavoite Keinot 1. Yhteistyö Perämeren ja Haparanda skärgård kansallispuistojen henkilökunnan välillä ja puistojen hoidossa alkaa. 2. Luontomatkailuyritysten tieto Haparanda skärgård ja Perämeren kansallispuistojen matkailumahdollisuuksista ja luontoja kulttuuriarvoista paranee. Kansallispuistojen välille kehittyy yhteisiä luontomatkailutuotteita. 3. Perämeren kansallispuistoa hyödynnetään nuorison toimintaympäristönä. Toiminta kansallispuiston luontoarvojen ja merenperinnön vaalimiseksi ja välittämiseksi nuorille ja lapsille alkaa. 4. Kansallispuistossa tukikohtaansa pitävien venekerhojen ja muiden keskeisten sidosryhmien välinen tiedonkulku ja yhteistyö suhteessa toisiinsa ja kansallispuiston hoitoon ja hallintoon selkiytyy. 5. Sosiaaliset häiriötekijät kävijöiden kesken kansallispuistossa vähenee. Käynnistetään hanke, jossa kartoitetaan yhteistyömahdollisuudet ja määritellään yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet puistojen hoidossa. Tutustutaan vuoroin Haparanda skärgård ja Perämeren kansallispuistoihin ja niiden luontomatkailuyrityksiin ja tarjontaan. Etsitään yhteisiä luontomatkailutuotteita ja yhteistyömuotoja puistojen ja matkailuyritysten kesken. Yhdistysten ja yhteistyökumppanien kanssa järjestetään vapaaehtoistoimintaa luonnonhoitotöissä sekä nuorisoleirejä ympäristökasvatuksen ja merenkulkutaitojen opettamiseksi kansainvälisellä tasolla. Selvitetään mahdollisuudet meririppikoulutoiminnan käynnistämisestä kansallispuistossa. Venekerhojen ja kansallispuiston sidosryhmien välinen yhteistyö tiivistyy ja sen organisoitumiselle etsitään mallia. Esimerkiksi Sarvipäivien yhteydessä ryhdytään järjestämään kansallispuiston yhteistyötapaamisia. Ongelmatapauksiin puututaan valvontaviranomaisyhteistyön keinoin. Puistohenkilökunta on läsnä vilkkaimpana sesonkiaikana puistossa sosiaalisten häiriöiden ehkäisemiseksi ja välttämiseksi. 17

4 Kehittämisohjelma Kehittämisohjelmaan kirjattuja Perämeren kansallispuiston kehittämistoimenpidetarpeita on koottu koko suunnitelmaprosessin ajan sekä sidosryhmätapaamisissa, työpajassa, tutustumismatkalla Selkämeren kansallispuistoon, haastatteluiden ja kävijätutkimuksen avulla. Kehittämisohjelmassa on huomioitu myös ne toimenpiteet, joita kunnat, kalastusseurat, venekerhot ja luontopalveluiden henkilöstö ovat esittäneet muissa yhteyksissä kansallispuistossa kehitettävän. Kehittämisohjelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan 1-3 vuoden aikajaksolla. Vastuutahoiksi alla oleviin taulukoihin on merkitty ensisijainen vastuutaho. Osa kehittämisohjelmassa määritellyistä toimenpiteistä toteutetaan ympäristöministeriön Metsähallitukselle luonnonsuojelualueiden hoitoa varten osoittaman budjettirahoituksen turvin (perusrahoitus). Muille kehittämiskokonaisuuksille haetaan hankerahoitusta Euroopan unionin rakennerahastoista, EU:n maaseudun kehittämisrahastosta ja työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysohjelmista. Laajemmille alue- ja kehittämiskokonaisuuksille voidaan hakea rahoitusta Interregistä, Northern Periphery Programmesta, Kolarctic ENPI CBCstä ja Pohjoismaiden ministerineuvostolta, jolloin hankekumppanit koostuvat useammasta maasta. Lähitulevaisuuden opastus- ja markkinointiviestinnän kehittämistoimenpiteet sekä puistossa tehtävät pieninvestoinnit toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamasta Boundless Bothnian Bay -hankkeesta (2011-2014). Kolme muuta suunnitelmassa esitettyä suurempaa hankekokonaisuutta palvelevat 1) pohjoisen Perämeren kulttuuriperinnön vaalimista ja vahvistamista matkailun voimavarana, 2) kansallispuiston virkistyspalveluiden ja -rakenteiden sekä rantautumismahdollisuuksien kehittämistä ja 3) Haparanda skärgårdin ja Perämeren kansallispuistojen yhteistyön aloittamista. Perämeren kulttuuriperinnön kehittämishankkeeseen kumppaneita haetaan Ruotsista ja Norjasta. Neljäntenä hankemahdollisuutena mainittakoon kansallispuistossa tukikohtaansa pitävien veneseurojen palvelurakenteiden kunnostamista sekä lasten ja nuorten aktivoimista seurojen toimintaan ympäristökasvatuksen sekä merenkulkuopetuksen avulla. Tähän rahoitusta voidaan hakea Euroopan Unionin maaseudun kehittämisen maaseuturahaston Leader-rahoituksesta. Taulukko 10. Kansallispuiston virkistyspalveluiden ja -rakenteiden kehittämistoimenpiteet. Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Rahoitus Virkistyspalveluiden huoltosopimuksen sisällön tarkastus ja vapaaehtoistyöntekijöiden ja sidosryhmien osallistaminen palveluiden ylläpitoon Tulentekopaikan kunnostus Selkä-Sarvessa Yleisösaunan lattian kunnostus Selkä-Sarvessa Selkä-Sarven luontopolun linjauksen muutos Metsähallitus 2012-2013 perusrahoitus Metsähallitus 2013 hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) Metsähallitus 2013 perusrahoitus, toteutus vapaaehtoistoimintan a Metsähallitus 2013 perusrahoitus, toteutus vapaaehtoistoimintan a 18

Ponttonilaitureiden kunnostus Selkä-Sarven satamassa Ponttiseinän rakentaminen ja aallonmurtajan täyttötöiden suunnittelu ja toteutus Selkä-Sarven satamassa Selkä-Sarven vartiotornin kunnostus Pensaskarin luontopolun suunnittelu ja rakentaminen Virkistyspalveluiden kehittäminen Pensaskarissa (ulkokäymälä, tulentekopaikka) Yhteistyö viranomais- ja vapaaehtoistyötahojen kanssa meriturvallisuuden Metsähallitus 2013-2014 perus- /hankerahoitus Metsähallitus 2015- hankerahoitus Metsähallitus 2015 hankerahoitus Metsähallitus 2015 hankerahoitus Kemin moottorivenekerho, Pursi 82 Trafi, Tornion ja Kemin Meripelastus ry, Merivartiosto, Metsähallitus 2015- hankerahoitus (esim. Leader) Jatkuva turvaamiseksi Kävijäseuranta Metsähallitus Jatkuva Kävijätutkimus 2017 perusrahoitus perus- ja hankerahoitus Taulukko 11. Kansallispuiston saavutettavuutta koskevat kehittämistoimenpiteet. Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Rahoitus Medianäkyvyys, kumppanien hakeminen ja rahoituslähteen kartoitus kansallispuiston maihinnousurakenteiden ja muun palveluvarustuksen kunnostamista varten Tuotekortit ja markkinointi risteilyliikenteen ja luontomatkailutuotteiden lisäämiseksi kansallispuistoon Sarvipäivien järjestäminen ja markkinointi vuosittain Metsähallitus 2012-2014 perus- ja hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) matkailuyritykset, Kemin Matkailu, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Metsähallitus (kumppanina) Metsähallitus, matkailuyritykset (toteutus) 2013- perus- ja hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) jatkuva perusrahoitus Taulukko 12. Kansallispuiston viestinnän ja markkinoinnin kehittämistoimenpiteet. Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Rahoitus Uudet maastotaulut Perämeren kaaren kartasta veneilypalveluineen ja luonto- ja kulttuuriarvoineen Selkä-Sarveen, Tornion Lettoon, Uleninrantaan, Mansikkanokkaan ja Kemin Ajokseen, Selkä-Sarven luontopolun varteen uudet maastotaulut Metsähallitus 2013-2014 hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) 19

Webkameran ja tuulimittarin käyttöönotto Selkä- Sarvessa Perämeren kaaren ulkoasun käyttöönotto opastusmateriaaleissa Kansallispuiston näkyvyyden lisääminen osana Kemi-Tornio- Haparanda alueen brändiä Metsähallitus 2013 hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) Metsähallitus 2013- hankerahoitus (Boundless Bothnian Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Kemin Matkailu, matkailuyritykset Jatkuva Bay) perus-/ hankerahoitus Taulukko 13. Kansallispuiston luontoarvojen ja kulttuuriperinnön tuotekehitystä koskevat kehittämistoimenpiteet. Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Rahoitus Talkoot hylkyjen kartoittamiseksi ja mediaretki löydöksistä Perämerellä Pensaskarin kalastustukikohdan täydennysinventointi, kunnostus ja säilyttävä korjaaminen Siirrettävän näyttelyn kokoaminen kansallispuiston kulttuuriperintöesineistöstä Uudet maastotaulut ja esittelymateriaalin kokoaminen ja tuotanto Pensaskarin ja Selkä- Sarven kunnostettaviin kohteisiin Kulttuuriperinnön esittely kiinnostavalla ja kertovalla tavalla matkailutuotteissa Metsähallitus (koordinointi ja viestintä), paikalliset sukellusseurat (kartoitus vapaaehtoistoimintana) Metsähallitus yhteistyössä Museoviraston kanssa Metsähallitus yhdessä Museoviraston kanssa 2013 perus- ja hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) 2014-2015 hankerahoitus 2014-2015 hankerahoitus Metsähallitus 2015 hankerahoitus Matkailuyritykset, Metsähallitus 2015 hankerahoitus Taulukko 14. Kansallispuiston yhteistyön kehittämistä koskevat toimenpiteet. Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Rahoitus Luontomatkailuyritysten yhteistyötapaaminen Haparanda skärgård ja Perämeren kansallispuistoissa Luonnonhoitotöiden ja siivoustalkoiden järjestäminen vapaaehtoistoimintana Venekerhojen välisen tiedonkulun ja yhteistyön järjestäytyminen Nuorten ja lasten merenkulkutaitojen opetuksen, ympäristökasvatuksen ja Matkailuyritykset, Metsähallitus (kumppanina), Länsstyrelsen (kumppanina) 20 2013 hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) Pidä Lappi Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys, Metsähallitus (kumppanina) Jatkuva perusrahoitus Paikalliset vene- ja pursiseurat 2013-2014 perus- ja hankerahoitus (esim. Leader) Paikalliset vene- ja pursiseurat 2014- hankerahoitus (esim. Leader)

leirikoulutoiminnan käynnistäminen Yhteydenotot paikallisiin seurakuntiin meririppikoulutoiminnan aloittamiseksi kansallispuistoissa Paikalliset vene- ja pursiseurat 2014 perus- ja hankerahoitus 5 Suunnitelman vaikutusten arviointi Suomen luonnonsuojelulain mukaan mikäli suunnitelmalla on merkittäviä luonnonarvoja heikentäviä vaikutuksia, tulee suunnitelmaan liittää Natura-aluetta koskeva vaikutusten arviointi. Merkittävämmät vaikutukset toimenpidesuunnitelmasta toteutuessaan johtuu Pensaskarin maihinnousumahdollisuuksien parantamisesta ja sitä kautta saaren kasvavasta virkistyskäytön paineesta. Muutoin suunnitelmalla on vähäiset vaikutukset luonnonarvoihin, sillä palveluvarustukseen tehtävät muutokset ovat varsin pienimuotoisia ja sijaitsevat kansallispuistossa alueilla, joissa on jo aiempaa palveluvarustusta ja käyttöpainetta. Pensaskarin ja Iso-Huiturin saariin on tehty aiemmin luontoinventointi. Tämän inventoinnin lisäksi Pensaskarin vedenalaisluonto on alustavasti inventoitu. Näitä inventointeja tulee todennäköisesti päivittää ja laajentaa, mikäli päädytään uuden suojasataman perustamiseen alueelle. Jos alueen maihinnousumahdollisuuksia parannetaan esimerkiksi rakentamalla laituri tai lisäämällä poijuja lahdelle, inventointien uusimiselle ja laajentamiselle ei ole välttämätöntä tarvetta. Muutoin kansallispuiston kävijöiden kulkua ja matkailuyritysten toimintaa pyritään ohjaamaan entistä tehokkaammin virkistyskäyttöä ja veneilyä varten tarkoitettuja rakenteita ja alueita kohti. Kävijöiden käyttäytymiseen kansallispuistoissa vaikutetaan lisäämällä tietoa kansallispuiston luonto- ja kulttuuriarvoista ja kestävästä luontomatkailusta sekä rakentamalla uusia opasteita puistoon. Suunnitelman myönteisiä sosiokulttuurisia vaikutuksia on aktiivisesti pyritty lisäämään osallistavan suunnittelun menetelmin. Suunnitteluprosessissa on järjestetty keskeisimmille sidosryhmille ja toimijoille mahdollisuuksia tulla kuulluksi muun muassa suunnittelutyöstä tiedottamisen, haastatteluiden, tapaamisten ja työpajatoiminnan avulla. Suunnitelman tavoitteena on myös lisätä kansallispuiston sidosryhmien, Metsähallituksen ja matkailutoimijoiden välistä yhteistyöstä ja vahvistaa sidosryhmien ja kumppaneiden paikallista omistajuutta puiston hoidossa. Tämän kautta ryhmät voivat tuntea aitoa ylpeyttä kotiseudun erityispiirteistä luoden sitoutumista paikkaan ja vahvistaen yhteisöllisyyttä. Tämän lisäksi toteutuessaan suunnitelmalla on positiivinen vaikutus kävijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tarjoamalla entistä laadukkaammat ja paremmat mahdollisuudet luonnossa virkistäytymiseen. Perämeren kansallispuiston luontomatkailu on säilynyt toistaiseksi melko pienimuotoisena. Suunnitelmassa esitetyt kehittämistoimet luontomatkailun ja virkistyskäytön mahdollisuuksien parantamiseksi tulevat lisäämään kansallispuiston kävijöiden rahankäytöstä aiheutuvia paikallistaloudellisia vaikutuksia, tukevat matkailuyritysten ansaintamahdollisuuksia ja tuloja sekä vaikuttavat positiivisesti kansantalouteen luonnossa liikkumisen myönteisten terveysvaikutusten kautta. 21

Lähteet Järviluoma, J. 2006: Turistin luonto. Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa. Acta Universitatis Lapponiensis 96. Karlin, A. 2012: Perämeren kansallispuiston kävijätutkimus 2012. Julkaisematon käsikirjoitus. Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Oulu. Kemin kaupunki 2011: Kemin matkailun master plan 2020. Raportti P13608. FCG Finnish Consulting Group Oy. 34s. Lapin liitto 2009: Lappi Pohjoisen luova menestyjä. Lapin maakuntasuunnitelma 2030. Lapin liitto 2010: Lappi Pohjoisen luova menestyjä. Lapin maakuntaohjelma 2011-2014. Lapin liitto 2011: Lapin matkailustrategia 2011-2014. Julkaisu A24/ 2011. Lapin liitto, Rovaniemi. 94s. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämistyöryhmä 2002: Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. Suomen Ympäristö 535. 48 s. Meri-Lapin matkailuyhdistys 2011: Matkailuväylästä vetovoimaiseksi matkakohteeksi. Meri- Lapin matkailustrategia 2011-2014. Metsähallitus 2004: Kestävän luontomatkailun periaatteet luonnonsuojelualueilla. Metsähallitus, Vantaa. <http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/luonnonsuojelu/suojelualueidenhoitojakaytto/ virkistyskayttojaluontomatkailu/kestavanluontomatk/sivut/kestavanluontomatkailunperiaatte etluonnonsuojelualueilla.asp x>, 26.11.2010. Metsähallitus 2009: Perämeren kansallispuiston, Perämeren saarten ja Röytän Natura 2000 - alueiden hoito ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 57. 84 s. Metsähallitus 2010a: Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 127. 93 s. Metsähallitus 2010b: Perämeri Itämeren pohjoinen helmi. Perämeren virkistyskäytön ja matkailun kehittäminen vuoteen 2020. Julkaisematon raportti. 35s. Metsähallitus 2010c: Perämeren kansallispuiston luonnonhoitosuunnitelma. 32s. Mäkivuoti 1994: Perämeren kansallispuiston kiinteät muinaisjäännökset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A. No 23. 40s. Puhakka, R. 2008: Kansallispuistojen luonto luonnonsuojelun ja matkailun vuorovaikutusta määrittävät diskurssit ja niiden muutos. Terra. Maantieteellinen aikakauskirja. 120 (4). 22

Suomen maabrändivaltuuskunta (2010): Tehtävä Suomelle! Miten Suomi ratkaisee maailman viheliäisimpiä ongelmia. Maabrändiraportti 25.11.2010. <http://www.maakuva.fi/wpcontent/uploads/2011/06/ts_koko_raportti_fin.pdf>. Valtakunnallinen matkailustrategiatyöryhmä 2006: Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille 2007 2013. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Helsinki. KTM julkaisuja 21/2006. 102 s. 23

Liitteet Liite 1. Lausuntojen kooste. Taho pvm Yhteenveto Vaikutus suunnitelmaan 2.10.2012 Kohteissa olisi hyvä huomioida kunnolla isompien risteilyalusten käyminen (kokoluokkaa Jähti). Rantautuminen on jonkin verran haastavaa. Luleån saaristossa on keulaporttimaalaitureita varsinaisen suojasataman ulkopuolella. Jos meillä olisi vähän isompia niin vois kiinnittyä myös kyljeltäkin. Isot paatit vievät mielestäni liikaa laiturikapasiteettia varsinkin Sarvessa kun allaskin on pieni. Tällä tavalla myös Ruotsalaiset risteilyalukset/linjalaivat voisivat hyödyntää Suomen puolta... 1. Tornion Meripelastajat 2. Kemin moottorivenekerho, Pursi 82 Torniossakin avattiin viime kesänä risteilymyynti ja ajettiin Katariinalla, hommaa jatketaan ensikesänä yhteistyöllä. Tavoite on saada investoitua myös Tornioon laiva, joka pystyy ajamaan 40 vieraan kanssa. Ajatus on hyödyntää kansallispuistoa yhtenä käyntikohteena. 8.10.2012 -- sivu 10, kappale 2: Tyytyväisimpiä... merkittyihin veneilyväyliin ja laitureihin. Huom! Vain Sarvessa on laiturit ja niistä on huutava pula esimerkiksi Pensaskarissa. --sivu 10, kappale 3:...tai poijujen muodossa. Meidän mielestä poijut eivät riitä, koska silloin maihin pääsevät vain terveet ja tervejalkaiset. On tarkoituksenmukaista rakentaa suojasatama Pensaskariin ja luonnon suojelemiseksi ja kulkemisen helpottamiseksi myös vammaisia ajatellen pitkospuut. 24 Aiheuttaa muutoksen suunnnitelmaan. Kirjataan suunnitelmaan: Varmistetaan, että myös isommat alukset pääsevät rantautumaan ainakin Selkä-Sarven satamaan. Ja Pienempikokoista aallonmurtajaa siirretään ulommas merelle, mikä mahdollistaa myös isompien alusten käyttää satamaa. Ei aiheuta muutosta suunnitelmaan. Edellä olevien kommenttien mukaisesti varmistetaan että matkailuyritysten alukset pääsevät rantautumaan kansallispuistoon. Ei aiheuta muutosta suunnitelmassa. Tieto kävijöiden tyytyväisyydestä merkittyihin veneilyväyliin ja laitureihin perustuu Perämeren kansallispuiston kävijätutkimuksessa saatuihin tietoihin. Tarve toiselle satamalle todetaan seuraavassa kappaleessa: Kansallispuiston ainoa suoja- ja retkisatama sijaitsee Selkä- Sarven saaressa. Satama saattaa käydä ahtaaksi vilkkaana kesäviikonloppuna. Uuden ja nykyistä korkeampilaatuisen maihinnousun joko uuden sataman, laiturin tai poijujen muodossa rakentamista Pensaskariin pidetään tarpeellisena, jotta puiston virkistyskäyttöpainetta voidaan jakaa Selkä-Sarven saaren ulkopuolelle ja alueen meriturvallisuutta parantaa. Aiheuttaa muutoksen suunnitelmaan. Poistetaan sana poijut pois ja muutetaan teksti muotoon: Uuden ja nykyistä korkeampilaatuisen maihinnousun rakentamista Pensaskariin pidetään tarpeellisena, jotta puiston virkistyskäyttöpainetta voidaan jakaa Selkä-Sarven saaren ulkopuolelle ja alueen meriturvallisuutta parantaa. Pensaskarin maihinnousumahdollisuuksien parantamista suunnitellaan ja rakennetaan ehdollisena sille, että saaren kulttuurihistoriallisesti arvokas kalastajakylä saadaan kunnostettua, saaren muuta palveluvarustuksen laatua saadaan nostettua ja saaren

virkistyskäyttö lisääntyy ja sinne syntyy toimivia luontomatkailutuotteita. -- sivu 13:Teemoja ovat: 1 saavutettavuus tärkeintä, koska ensin täytyy päästä turvallisesti perille. 2 Virkistyspalvelut ja rakenteet --sivu 13, sarakkeet: sarake 4 ensimmäiseksi, siis sarake, jossa puhutaan saavutettavuudesta. Sivulla 14, sarake 4 pyydämme lisäämään toiseen kappaleeseen sanat ja vammaiset. Siis: huomioidaan lasten, lapsiperheiden ja vammaisten Selkä- Sarven ja Pensaskarin... Jatkoa samaan sarakkeeseen: Selvitetään toimiva ratkaisu parantaa veneilijöiden ja matkailuyritysten... (pois: pitkällä tähtäimellä). Samassa kappaleessa pannaan ehto suunnitelmille ja rakentamiselle. Ehto pois, eli loppukappale pois. --sivu 17, sarake 3: lisäys: esimerkiksi rippikoululeirit --sivu 18 sarake 7: lisätään suojasatama ja laiturit, se mahdollistaa, että myös vammaiset pääsevät rantaan. --sivu 19, taulukko 11, sarake 3: Meriretkeilyä mahdollistetaan suojasatamalla ja laitureilla. Samalla paine Selkäsarveen vähenee, kun Pensaskariin tulee suojasatama ja laiturit. --sivu 20, taulukko 14, sarake 4:een voisi lisätä kansainvälisyyden. Ruotsin raja on lähellä ja nuoret voisivat osallistua yhdessä molemmista maista. Pensaskariin rakennettavasta luontopolusta suunnitelmassa todetaan: Pensaskariin linjataan luontopolku rantautumispaikalta entiseen kalastajakylään. Pensas- ja Etukarin veneseurojen palveluvarustusta kehitetään osana muuta saarten palvelukokonaisuutta. Luontopolun suunnitteluvaiheessa kartoitetaan tarve pitkospuille ja esteettömän luontopolun rakentamiselle. Ei aiheuta muutosta. Teemoituksella ei ole tarvetta keskinäiseen priorisointiin. Luvun 4 kehittämisohjelman aikataulu ohjaa kiireellisimpiä toimenpiteitä. Ei aiheuta muutosta. Teemoituksella ei ole tarvetta keskinäiseen priorisointiin. Luvun 4 kehittämisohjelman aikataulu ohjaa kiireellisimpiä toimenpiteitä. Perämeren kansallispuiston kävijätutkimuksessa ei nostettu esiin liikuntaesteisiä erityisenä kohderyhmänä eikä tarvetta heidän palveluiden parantamiselle. Pensaskarin maihinnousumahdollisuuksia parannetaan pitkän tähtäimen suunnittelulla ja siihen etsitään kestävää ratkaisua. Maihinnousumahdollisuuksia parannetaan ehdollisena. Ks. aiemmat kommentit. Aiheuttaa muutoksen. Suunnitelmaan lisätään merkintä: Selvitetään mahdollisuudet meririppikoulutoiminnan aloittamisesta kansallispuistossa. Kehittämisohjelmaan lisätään toimenpide yhteydenotosta paikallisiin seurakuntiin, vastuutahoksi merkitään paikalliset vene- ja pursiseurat. Ei aiheuta muutosta. Sataman ja laitureiden suunnittelu ja rakentaminen kansallispuistoon tapahtuu ehdollisena. Liikuntaesteisten vierailusta kansallispuistossa katso myös edellinen kommentti. Ei aiheuta muutosta. Ehdotettu muutos ei ole konkreettinen kehittämistoimenpide. Suojasataman ja laitureiden suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu ehdollisesti 1-5 vuoden aikajänteellä. Aiheuttaa muutoksen. Lisätään kansainvälisyys taulukkoon 9, tavoite 3. 25