DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU L Espoon Pentalan saaristomuseon ranta-aitta 8.9.2010, Teij a Zetterberg kairaamassa aj oitusnäytteitä Espoon kaupunginm useon Pentalan saaristom useon päärakennuksen ja ranta-aitan idnmddritys, dendrokronologiset ajoitukset F4U6401-F4U6408, F1U6409-F1U6411 sekä F4U6412. Dendrokronologian laboratorion ajoitusseloste 375. Pentti Zetterberg & Teija Zetterberg JOENSUU 2011
ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Luonnon-jametsätieteidentiedekunta DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO Metsätieteiden osasto P U U L U S TO A J 0 I T U K S E N S E L 0 S T E I N:o 375 I Näytteet: F4U6401-08, F1U6409-1 1, F4U641 2 Kohde: Päãrakennuksen alkuperaiset- ja kengityshirret sekä ranta-aitta I Tunnus: F1U64 Paikka: Pentalan saaristomuseo Kunta: EsDoo Työn tilaaja: Espoon kaupunginmuseo / T9 ggve Gestrin I Tilaus: 18.5.2OlOja 16.2.2011 Näytteenotto: Pentti & Teija Zetterberg I N-Ikm : 12/16 Nävtteiden säilvtvs: Dendrokronoboaian Iaboratorio I Puulajianalyysi: Pentti Zetterberg Lustomittaus: Teija I Ajoitus: Pentti Zetterberg N:o Sijainti kohteessa:1 1km. mean s.d. a.c. m.s. Vuodet Pt? Puun kaatoaika4 01 pããrakennus alkuperaiset hirret Lii 4 77 141.6 81.5.832.210 1714-1790 2A talvikausi 1790/1791 02 pããrakennusalkuperaisethirretl4 4 80 175.8 153.9.925.202 1711-1790 1A talvikausi 1790/1791 03 pâârakennusalkuperaisethirret Eli 4 92 147.3 59.0.671.249 1699-1790 2A talvikausi 1790/1791 04 paarakennus alkuperaiset hirret E12 4 71 163.8 82.2.846.195 1720-1790 2A talvikausi 1790/1791 05 paãrakennus kengityshirret El 4 117 124.0 56.4.789.212 1704-1820 2A talvikausi 1820/1821 06 paarakennus kengityshirret 12 4 103 141.7 40.5.682.176 1718-1820 2A talvikausi 1820/1821 07 paarakennus kengityshirret E4 4 90 109.4 44.6.719.231 1731-1820 2A talvikausi 1820/1821 08 paarakennus kengityshirret E2 4 106 127.4 47.6.805.195 1715-1820 2A talvikausi 1820/1821 09 ranta-aitta P4 1 157 62.4 35.9.829.236 1657-1813 3A 1-lOvuotta 1813 jâlkeen 10 ranta-aittap5 1 123 89.1 47.0.817.229 1696-1818 3A 0-3vuotta 1818 jâlkeen 11 ranta-aitta L3 1 131 82.3 31.6.715.227 1688-1818 3A 0-3 vuotta 1818 jâlkeen 12 ranta-aittal6 4 50 140.5 60.8.869.189 1769-1818 3A 0-3vuottal8l8jalkeen Aineisto ja menetelmät: Espoon kaupunginmuseon Pentalan saaristomuseon pâarakennuksen restaurointityan yhteydessa rakennuksen seinistâ otettiin hirren kappaleita dendrokronologista iänmââritysta varten. Kappaleet ottivat Livady oy:n tyôntekijât kesãllâ 2010. Dendrokronologiseen iänmââritystutkimukseen kaytettavân aineiston valikoi nãistâ kappaleista lustorakenteen ja kuorenalaisen pinnan sailyneisyyden perusteella Pentti Zetterberg 8.9.2010. Pâârakennuksen alkuperaisista seinâhirsistä sekã myöhemmista kengitysvaiheen hirsistâ valittiin molemmista neljä nâytetta. Samassa yhteydessa ranta-aitasta otettiin rakennuksen iãnmääritystä varten kairausnaytteet neljâsta en hirrestâ, kaksi kutakin hirttâ kohden (Pentti ja Teija Zetterberg). Dendrokronologian laboratoriossa päârakennuksen hirrenkappaleista valmistettiin hiotut poikkileikkausnaytteet (liitekuva 1), joiden pintaan preparoiduilta kahdelta mittauslinjalta vuosilustot mitattiin Kutschenreiter Digitalpositiometer - Iustomikroskoopilla ytimesta hirren ulkopintaan millimetrin sadasosan tarkkuudella. Kaikista paarakennuksen ja ranta-aitan nâytteistâ tehtiin myös puulajin mäanitys. Naytteet 01-08 ja 12 ovat kuusesta (Picea abies Karsten, tai lehtikuusesta (Larix sp), nâitâ ei voida pelkastaan kasvianatomisten seikkojen perusteella erottaa toisistaan). Naytteet 09-1 1 ovat männystâ (Pinus sylvestris L.). Mittaussarjojen tilastolliset tunnusluvut on esitetty ylla (1km. = lustolukumäärä, mean = keskipaksuus, s.d. = keskihajonta, a.c. = 1 -asteen autokorrelaatio ja m.s. = keskiherkkyys). Pt. eli pinta-sarakkeessa 1 A tarkoittaa kaarnapintaa ja 2A alkuperaista kuorenalaista pintaa, kun taas 3A tarkoittaa mantopuuta. Naytteen kaatoajankohdan mâânitystä varten Iustosarjoja verrattiin nistiinajoituksen avulla Dendrokronologian laboratoniossa laadittuihin kuusen ja mannyn absoluuttisiin lustokalentereihin sekâ kaikkiin Dendrokronologian laboratorion arkistoon talletettuihin iãltään tunnettujen kuusi- ja mantynaytteiden Iustosarjoihin etelãisen Suomen alueelta. Ristiinajoituksen tulokset: Päärakennuksen alkuperâiset hirret (naytteet 01-04, Iiitekuvat 2-5): Hirsissä on 71-92 vuosilustoa, Iustosarjat alkavat aikavâlillã 1699-1720. Kaikkien neljãn hirren Iustosarjat pâattyvatvuoteen 1790. Kaikissa hirsissä on naytteenottokohdassa alkuperainen kuorenalainen pinta jâljellä, näytteessã 02 on säilyneena jopa kaarnaa. Kuuset, joista rakennushirret on valmistettu, on nãin ollen kaadettu talvikaudella 1790/1791 eli kesän 1790 kasvukauden päâttymisen (elo-syyskuu) jãlkeen ja ennen kesân 1791 kasvukauden alkamista (touko-kesäkuu). Vuodentarkka tubs on kaikissa sama. Varhaisin mahdollinen ajankohta pâärakennuksen rakentamiselle on kesâ 1791. Hirsien varastointi ennen rakentamista pitemmäksi aikaa on epätodennakäista, koska kuivuessaan hirret kovettuvat ja tyostaminen vaikeutuu.
Päärakennuksen kengityshirret (nàytteet 05-08, liitekuvat 6-9): Hirsissä on 90-1 17 vuosilustoa, lustosarjat alkavat aikavâlillä 1704-1731. Kaikkien neljan hirren lustosarjat paattyvat vuoteen 1820. Kaikissa hirsissà on naytteenottokohdassa alkuperainen kuorenalainen pinta jäljellâ. Kuuset, joista rakennushirret on valmistettu, on näin ollen kaadettu talvikaudella 1820/1821 eli kesän 1820 kasvukauden päättymisen (elo-syyskuu) jälkeen ja ennen kesän 1821 kasvukauden alkamista (touko-kesäkuu). Vuodentarkka tubs on kaikissa sama. Varhaisin mahdollinen ajankohta paarakennuksen kengittamiselle on kesä 1821. Hirsien varastointi ennen rakentamista pitemmaksi aikaa on epatodennakoista, koska kuivuessaan hirret kovettuvat ja tyostaminen vaikeutuu. Ranta-aitan seinahirret(naytteetog-12, Iiitekuvat 10-13): Hirsissâ on 50-157 vuosilustoa, lustosarjatalkavataikavälillâ 1657-1769. Kolmen hirren lustosarjat paâttyvät vuoteen 1818, yhden hirren vuoteen 1813. Kaikki hirret ovat naytteenottokohdassa (kairaus) veistâmättömiä, mutta sitä, onko aivan viimeisin pintalusto jâljellä, ei voida varmuudella todeta, koska kaikki hirret ovat paksulti punamullattujalmaalattuja. Se, että kolmen hirren lustosarja paattyy tãsmãlleen samaan vuoteen, viittaa erittâin vahvasti siihen, ettã mahdollisesti poiskulunut lustomäãrä on hyvin vãhäinen tai ettâ kulumista ei ole tapahtunut lainkaan. Naytehirressa 09 pinta on selvästi kulunut ja puuttuva Iustomâârä voidaan arvioida vâlille 1-10. On hyvin todennâköistä, ettâ puut, joista rakennushirret on valmistettu, on kaadettu talvikaudella 1818/1819 eli kesân 1818 kasvukauden paattymisen (elo syyskuu) jãlkeen ja ennen kesän 1819 kasvukauden alkamista (touko-kesâkuu). Vuodentarkka tubs on kolmessa hirressâ sama. Varhaisin mahdollinen ajankohta ranta-aitan rakentamiselle on kesä 1819. Hirsien varastointi ennen rakentamista pitemmâksi aikaa on epatodennakoista, koska kuivuessaan hirret kovettuvat ja työstâminen vaikeutuu. Viittausohjeet: Joensuussa f~ie3~~~hf Pentti Zetterberg z~ Dendrokronologian Iaboratorion e~rt~es Zetterberg, P. & Zetterberg, T., 2011. Espoon kaupunginmuseon Pentalan saaristomuseon pâarakennuksen ja ranta aitan ianmaaritys, dendrokronologiset ajoitukset F4U6401 -F4U6408, F1U6409-FIU641 1 sekã F4U6412. ltá-suomen yliopisto Joensuu, Luonnontieteiden ja Metsatieteiden tiedekunta, Metsâtieteiden osasto, Dendrokronologian laboratorlo, ajoitusseloste 375: 1-7. Yhteystiedot:: Dendrokronologian Iaboratorio, Metsätieteiden osasto, Luonnontieteiden ja Metsâtieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto, PL 111, 80101 JOENSUU. Kãyntiosoite: Yliopistokatu 7, rakennus Y9 (Borealis). Sahkoposti: pentti.zetterberg@ uef.fi, Internet: http://wanda.uef.fi/penttizetterberg.- Liitekuva 1. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen dendrokronobogiset ajoitusnaytteet. Vasemmalla neljäalkuperaisten hii~ien poikkileikkauskiekkoa, oikealla neljã nâytetta kengityshirsista.
Liitekuva 2. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen alkuperaisen hirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnayte F4U6401. Liitekuva 3. Espoon Pentalan saaristomuseon päârakennuksen alkuperaisen hirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnãyte F4U6402. Kaarnaa on säilyneena hirren ylapinnassa (kuvan vasen reuna).
Liltekuva 4. Espoon Pentalan saaristomuseon pâarakennuksen alkuperäisen hirren poikkileikkauskiekko, clendrokronologinen ajoitusnayte F4U6403. ~.f) Liltekuva 5. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen alkuperaisen hirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnãyte F4U6404.
Liltekuva 6. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen kengityshirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnäyte F4U6405. 4, 1 Liitekuva 7. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen kengityshirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnayte F4U6406.
C) ~? ~ Liitekuva 8. Espoon Pentalan saaristom useon pãarakennuksen kengityshirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnayte F4U6407. Liitekuva 9. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen kengityshirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnäyte F4U6408.