OHJE 1.7.1999 ST 6.2 Radioaktiiviset jätteet ja päästöt 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuusvaatimukset ja jätteiden käsittelysuunnitelma 3 3 Jätteiden käsittelysuunnitelmasta vapauttaminen 4 3.1 Tavanomainen laboratoriojäte 4 3.1.1 Kiinteä jäte 4 3.1.2 estetuikeliuokset 4 3.2 Päästöt viemäriverkkoon 4 3.3 Päästöt ilmaan 5 3.4 Kiinteän vähäaktiivisen jätteen hävittäminen 5 4 Jätteiden käsittelyohjeita 6 5 Kirjallisuutta 6 Liite A Liite B Liite C ALI min -arvot yleisimmin käytetyille radionuklideille MAC-arvot yleisimmin käytetyille radionuklideille MAC-arvot jalokaasuille ja eräille muille kaasuille Tämä ohje on voimassa 1.10.1999 alkaen toistaiseksi. Tämä ohje korvaa 20.12.1991 annetun ST-ohjeen 6.2, Radioaktiiviset jätteet ja päästöt. Toinen, uudistettu painos Helsinki 1999 Oy Edita Ab ISB 951-712-314-0 ISS 0789-4716 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCETRALE RADIATIO AD UCLEAR SAFETY AUTHORITY
Valtuutusperuste Säteilyturvakeskus antaa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet, säteilyturvallisuusohjeet (ST-ohjeet), säteilylain (592/1991) 70 :n 2 momentin nojalla. Säteilytoiminnan turvallisuudesta vastaa säteilylain mukaan säteilytoiminnan harjoittaja. Toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että STohjeissa esitetyn mukainen turvallisuustaso toteutetaan ja ylläpidetään. Tämä ohje sisältää neuvoston direktiivin 96/29/Euratom; EYVL :o L 159, 29.6.1996, s. 1 täytäntöönpanoon liittyviä vaatimuksia.
Ohje ST 6.2 1 Yleistä Radioaktiivisella jätteellä tarkoitetaan radioaktiivisia aineita ja radioaktiivisten aineiden saastuttamia laitteita, tavaroita ja materiaaleja, joilla ei ole käyttöä ja jotka radioaktiivisuutensa vuoksi on tehtävä vaarattomiksi. Menetelmä, jolla jätteet tehdään vaarattomiksi, riippuu jätteen laadusta, aktiivisuudesta ja jätteessä olevien radionuklidien ominaisuuksista kuten puoliintumisajasta ja säteilylajista. Lähtökohtana jätehuollon suunnittelussa ja toteutuksessa on se, että radioaktiivisten aineiden leviäminen ympäristöön ja jätteiden joutuminen asiattomien käsiin estetään tehokkaasti. Teollisuudessa, tutkimuksessa ja lääketieteessä käytetyt umpilähteet on useimmissa tapauksissa varastoitava tai loppusijoitettava erityisiin radioaktiivisille jätteille tarkoitettuihin paikkoihin. Radionuklidilaboratorioissa syntyvä jäte on usein niin vähäaktiivista, ettei jätettä ole tarpeen varastoida ja loppusijoittaa radioaktiivisena jätteenä. STUK 2 Säteilyturvallisuusvaatimukset ja jätteiden käsittelysuunnitelma Jos toiminnan laatu edellyttää radioaktiivisten aineiden vähäisiä päästöjä ilmaan, viemäriverkkoon tai muutoin ympäristöön, on erityisesti varmistettava, että päästettävät ainemäärät pidetään Säteilyturvakeskuksen asettamien raja-arvojen alapuolella ja niin pieninä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (säteilyasetus 23 ). Radioaktiivisten jätteiden käsittelyssä yleiset säteilyturvallisuusvaatimukset ovat seuraavat: iin sanotun kriittisen ryhmän * yksilön efektiivinen annos ei ylitä arvoa 10 msv vuodessa. Yhden vuoden toiminnasta aiheutuva kollektiivisen efektiivisen annoksen sitouma ei ylitä arvoa 1 mansv. Säteilyasetuksen (1512/1991) 24 :n mukaan Säteilyturvakeskus vahvistaa perusteet sekä asettaa tarvittavat pitoisuus- ja aktiivisuusrajat sen toteamiseksi, onko jätettä pidettävä radioaktiivisena jätteenä. Tässä ohjeessa esitetään radioaktiivisten jätteiden käsittelyä koskevat säteilyturvallisuusvaatimukset sekä raja-arvot, joita on noudatettava päästettäessä radioaktiivisia aineita ilmaan tai viemäriverkkoon tai toimitettaessa kiinteitä vähäaktiivisia jätteitä kaatopaikalle ilman erillistä jätteiden käsittelysuunnitelmaa. Tämä ohje ei koske ydinenergian käytön eikä luonnonvarojen hyödyntämisen seurauksena syntyneitä radioaktiivisia jätteitä. Raja-arvoja sovelletaan erikseen kaasumaisten ja nestemäisten aineiden päästöille sekä kiinteille radioaktiivisille jätteille. Toiminnan harjoittaja, joka aikoo päästää radioaktiivisia aineita viemäriverkkoon tai ilmaan taikka toimittaa kiinteitä radioaktiivisia jätteitä kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen, on velvollinen tekemään jätteiden käsittelysuunnitelman. Suunnitelma on esitettävä Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi. Jätteiden käsittelyssä noudatettavat ehdot ja erityismääräykset annetaan hyväksyntäpäätöksessä. ämä erityismääräykset koskevat esimerkiksi päästöjen mittaamista, ympäristön radioaktiivisuuden ja ulkoisen annosnopeuden valvontaa, valvontamittauksissa noudatettavia suoritusvälejä, sekä * Kriittisellä ryhmällä tarkoitetaan väestöryhmää, jolle voidaan sen asuinpaikan ja elintapojen perusteella arvioida aiheutuvan suurimmat säteilyannokset. 3
STUK Ohje ST 6.2 tulosten raportointia Säteilyturvakeskukselle väestön ja vertailuryhmien säteilyannosten arvioimista ja tulosten tallentamista varten. Annosarviota varten raportissa on ilmoitettava valvontamittausten tulokset, ympäristöön päästetyt radionuklidit, niiden fysikaalinen ja kemiallinen olomuoto sekä aktiivisuudet. Toiminnan harjoittajan on toimitettava jätteiden käsittelysuunnitelmaa koskeva päätös tiedoksi vesien- ja ilmansuojelun sekä jätehuollon valvontaviranomaisille. Jos jäte sisältää radioaktiivisten aineiden lisäksi muita ympäristölle vaarallisia aineita, on jätteiden hävittämisessä otettava huomioon myös vesi-, ilmansuojelu- ja jätelainsäädännön määräykset. 3 Jätteiden käsittelysuunnitelmasta vapauttaminen Jätteiden käsittelysuunnitelmaa ei tarvitse tehdä, jos jäte on kohdan 3.1 mukaista tavanomaista laboratoriojätettä, tai toiminta järjestetään siten, että päästöissä ja kiinteiden jätteiden vaarattomaksi tekemisessä ei ylitetä kohdissa 3.2 3.4 esitettyjä raja-arvoja. Säteilyturvakeskus voi tällöinkin määrätä poistoilman radioaktiivisuuden seurannan ja tulosten raportoinnin, jos se ympäristöolosuhteiden, työn laadun ja käytössä olevien radioaktiivisten aineiden laadun ja määrän vuoksi on tarpeen. 3.1 Tavanomainen laboratoriojäte 3.1.1 Kiinteä jäte Aktiivisuus lasketaan keskiarvona jäte-erää kohti, jonka paino saa olla enintään 10 kg. Edellä tarkoitetut jätteet voidaan käsitellä kuten tavanomaiset laboratoriojätteet. Jätteistä on poistettava tai mitätöitävä kaikki säteilyvaaraa osoittavat merkinnät ja jätteet on pakattava siten, ettei niistä aiheudu kontaminaatiovaaraa. Jätteiden aktiivisuus on tarvittaessa tarkistettava mittauksella. 3.1.2 estetuikeliuokset estetuikeaineita ja niihin verrattavia orgaanista liuotinta sisältäviä jätteitä ei tarvitse käsitellä radioaktiivisina jätteinä, jos jätteen aktiivisuuskonsentraatio on enintään 10 Bq/ml eikä mukana ole alfa-aktiivisia aineita jätteen aktiivisuuskonsentraatio on enintään 100 Bq/ml eikä mukana ole muita radionuklideja kuin H-3 ja C-14. 3.2 Päästöt viemäriverkkoon Viemäriverkkoon päästettäviä radioaktiivisia aineita koskevat aktiivisuusrajat ovat seuraavat: Yhdellä kerralla viemäriverkkoon päästettävä aktiivisuus saa olla enintään 2,5 ALI min, mutta ei kuitenkaan suurempi kuin 100 MBq. Yhdestä säteilyn käyttöpaikasta kuukauden aikana viemäriverkkoon päästetty aktiivisuus saa olla enintään 25 ALI min. Vuoden aikana päästetty aktiivisuus ei saa kuitenkaan olla suurempi kuin 100 GBq. Jos viemäriverkkoon päästetään useita eri radionuklideja on kokonaisaktiivisuuden täytettävä kertapäästön osalta ehto Radioaktiiviseksi jätteeksi ei katsota kiinteää jätettä, jossa beeta- ja gammasäteilyä lähettävien radionuklidien aktiivisuus on enintään 10 kbq kilogrammassa ja alfasäteilyä lähettävien radionuklidien aktiivisuus on enintään 1 kbq kilogrammassa. $ $/, PLQ ja kuukausipäästön osalta ehto (1) $ $/, PLQ (2) 4
Ohje ST 6.2 STUK Kaavoissa A k tarkoittaa radionuklidin k aktiivisuutta ja ALI min,k kyseisen radionuklidin pienintä vuosisaantorajaa. ALI min -arvoja yleisimmin käytetyille radionuklideille on esitetty liitteessä A. Vuosisaantoraja (ALI) on määritelty ja sen laskentamenetelmä on esitetty ST-ohjeessa 7.2. Edellä esitettyjä päästörajoja ei sovelleta säteilyn lääketieteellisessä käytössä radioaktiivista ainetta saaneiden potilaiden eritteisiin. Radioaktiivista ainetta sisältävät eritteet voidaan laskea viemäriverkkoon ilman erillistä käsittelysuunnitelmaa. Jätteiden viemäriin päästämisessä on otettava huomioon viemärilaitoksen yleiset liittymis- ja käyttömääräykset. 3.3 Päästöt ilmaan Kun radioaktiivisia aineita päästetään ulkoilmaan, on päästöt rajoitettava siten, että enimmäiskonsentraatio (MAC) päästöaukon välittömässä läheisyydessä (esim. muutaman metrin päässä poistoaukosta) on enintään yksi sadasosa säteilytyöntekijän hengitysilmalle johdetusta konsentraatiorajasta (DAC). Toiminnan aikana päästöistä aiheutuva aktiivisuuskonsentraatio lasketaan keskiarvona ajalle, joka saa olla enintään yhden vuoden pituinen. Päästöistä aiheutuvan enimmäiskonsentraation määrittämisessä tarvittavat DAC-arvot lasketaan ST-ohjeessa 7.2 esitetyllä tavalla käyttäen ST-ohjeen 7.3 taulukoissa C1 ja C2 esitettyjä annosmuuntokertoimia ja aineen kemiallisesta muodosta johtuvaa luokitusta (F, M, S ja G) sekä ottaen huomioon päästettävien hiukkasten koko. Jos näitä tekijöitä ei tunneta, enimmäiskonsentraatio lasketaan pienimmästä DAC-arvosta. Jos ilmaan päästetään useita eri radionuklideja, päästön on täytettävä lisäksi seuraava ehto: Kaavassa C k on päästöstä aiheutuva radionuklidin k aktiivisuuskonsentraatio ja MAC k on kyseisen radionuklidin päästöä koskeva enimmäiskonsentraatio (DAC/100). Ilmapäästöjä koskevat enimmäiskonsentraatiot yleisimmin käytetyille radionuklideille on esitetty tämän ohjeen liitteessä B. Laskuissa on käytetty pienintä DAC-arvoa kyseiselle radionuklidille. Jalokaasuille ja eräille muille kaasuille enimmäiskonsentraatiot on esitetty liitteessä C. 3.4 Kiinteän vähäaktiivisen jätteen hävittäminen Kiinteä vähäaktiivinen jäte voidaan radioaktiivisuutensa puolesta toimittaa kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen seuraavin edellytyksin: Yhdessä jätepakkauksessa oleva aktiivisuus saa olla enintään 2,5 ALI min ja annosnopeus pakkauksen pinnalla enintään 5 msv/h. Yhdestä säteilyn käyttöpaikasta kuukauden aikana kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen toimitetussa jätteessä aktiivisuus saa olla enintään 25 ALI min. Vuoden aikana hävitettävä aktiivisuus ei saa kuitenkaan olla suurempi kuin 100 GBq. Jos jäte sisältää useita eri radionuklideja, on jätteessä olevan kokonaisaktiivisuuden täytettävä yhden jätepakkauksen osalta kohdassa 3.2 esitetty ehto (1) ja kuukaudessa hävitettäväksi toimitetun jätteen osalta kohdassa 3.2 esitetty ehto (2). Kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen toimitettava jäte ei saa sisältää umpilähteitä, joiden aktiivisuus ylittää 100 kbq. Umpilähteet, joita ei voida hävittää kiinteän vähäaktiivisen jätteen mukana, on toimitettava varastoitavaksi tai hävitettäväksi Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla. & 0$& (3) 5
STUK Ohje ST 6.2 4 Jätteiden käsittelyohjeita Radioaktiivisten jätteiden käsittelyssä on otettava aktiivisuusrajojen lisäksi huomioon seuraavat ohjeet. Ympäristöön joutuvien radioaktiivisten aineiden määrät on pidettävä niin vähäisinä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Lyhytikäisiä radionuklideja (puoliintumisaika alle 100 vrk) sisältävän jätteen vanhentaminen ja poistoilman suodattaminen on suositeltavaa myös silloin, kun jätteen aktiivisuus ja päästöt ovat kohdassa 3 esitettyjä raja-arvoja pienempiä. Pitkäaikaiseen varastointiin ja loppusijoitettaviksi tarkoitetut jätteet (korkea-aktiivinen jäte) on pidettävä erillään vähäaktiivisista jätteistä, jotka voidaan toimittaa kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen. Inaktiiviseksi luokiteltava jäte (kohta 3.1.1) on kerättävä erilliseen jäteastiaan ja poistettava laboratoriosta muun laboratoriojätteen mukana. Radioaktiivisuuden lisäksi jätteiden käsittelyssä on otettava huomioon myös jätteen fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet, kuten kemiallinen myrkyllisyys ja mikrobien aiheuttama tartuntavaara yms. Jäte, joka toimitetaan kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen vähäaktiivisena jätteenä, on pakattava siten, että radioaktiivisia aineita ei pääse leviämään pakkauksen ulkopuolelle kuljetuksen aikana. Jätepakkauksiin on merkittävä lähettäjän nimi sekä pääasialliset radionuklidit ja niiden aktiivisuus. Jätepakkauksia ei tarvitse merkitä säteilyvaaraa osoittavalla merkillä, jos jätteet kuljetetaan ilman keskeytystä kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen ja hävitetään ilman välivarastointia. Jos jätteitä joudutaan varastoimaan, on varastointipaikka tai jätepakkaukset varustettava säteilyvaaraa osoittavalla merkillä. Jos jätettä ei toimiteta valvotulle kaatopaikalle, on jätteessä olevat materiaalit ja esineet, joilla on uudelleenkäyttöarvoa, mikäli mahdollista rikottava tai muuten tehtävä käyttökelvottomiksi. Jokaisen radioaktiivisten aineiden viemäriin päästökerran jälkeen allas ja viemäri on huuhdeltava runsaalla vesimäärällä. Isotooppihoitoa saaneita potilaita varten on oltava erillinen WC, jota muut eivät käytä. Radioaktiivisia jätteitä ei pidä tarpeettomasti säilyttää laboratoriossa. 5 Kirjallisuutta 1 The Radiation Protection Institutes in Denmark, Finland, Iceland, orway and Sweden. Application in the ordic Countries of International Radioactive Waste Recommendations. Valtion Painatuskeskus, 1986. 2 Safety Series o. 70. Management of Radioactive Wastes Produced by Users of Radioactive Materials. International Atomic Energy Agency, Vienna, 1985. 3 IAEA-TECDOC-1041. Management of Small Quantities of Radioactive Waste. International Atomic Energy Agency, Vienna, 1998. 4 Safety Series o. 89. Principles for the Exemption of Radiation Sources and Practices from Regulatory Control. International Atomic Energy Agency, Vienna 1988. 5 CRP Report o. 123 I. Screening Models for Releases of Radionuclides to Atmosphere, Surface Water, and Ground. ational Council on Radiation Protection and Measurements, Bethesda, 1996. 6 CRP Report o. 123 II. Screening Models for Releases of Radionuclides to Atmosphere, Surface Water, and Ground-Work Sheets. ational Council on Radiation Protection on Measurements, Bethesda, 1996. 7 ICRP Publication 77. Radiological Protection Policy for the Disposal of Radioactive Waste. Pergamon, Oxford 1997. 6
Ohje ST 6.2 STUK LIITE A ALI min -ARVOT YLEISIMMI KÄYTETYILLE RADIOUKLIDEILLE Radio- ALI min Radio- ALI min Radio- ALI min nuklidi Bq nuklidi Bq nuklidi Bq H-3 (vesi) 1 10 9 Sr-82 2 10 6 Eu-152 5 10 5 C-14 3 10 7 Sr-85 3 10 7 Gd-153 8 10 6 F-18 2 10 8 Sr-89 3 10 6 Dy-165 2 10 8 a-22 6 10 6 Sr-90 1 10 5 Ho-166 1 10 7 a-24 4 10 7 Y-88 5 10 6 Tm-170 3 10 6 P-32 6 10 6 Y-90 7 10 6 Yb-169 7 10 6 P-33 1 10 7 Zr-95 4 10 6 Ta-182 2 10 6 S-35 2 10 7 b-95 1 10 7 W-185 4 10 7 Cl-36 3 10 6 Mo-99 2 10 7 W-187 3 10 7 K-43 8 10 7 Tc-99m 7 10 8 W-188 9 10 6 Ca-45 7 10 6 Ru-103 7 10 6 Re-186 1 10 7 Sc-46 3 10 6 Ru-106 3 10 5 Os-191 1 10 7 Cr-51 5 10 8 Pd-103 5 10 7 Ir-192 3 10 6 Mn-54 1 10 7 Ag-110m 2 10 6 Pt-193 7 10 8 Mn-56 8 10 7 Cd-109 2 10 6 Au-198 2 10 7 Fe-52 1 10 7 In-111 7 10 7 Hg-197 5 10 6 Fe-55 2 10 7 In-113m 6 10 8 Hg-203 3 10 6 Fe-59 6 10 6 Sn-113 8 10 6 Tl-201 2 10 8 Co-57 2 10 7 Sb-124 3 10 6 Tl-204 2 10 7 Co-58 1 10 7 Sb-125 4 10 6 Pb-210 2 10 4 Co-60 7 10 5 Te-132 5 10 6 Bi-210 2 10 5 i-63 1 10 7 I-123 1 10 8 Po-210 7 10 3 Cu-64 1 10 8 I-124 2 10 6 Ra-226 6 10 3 Cu-67 3 10 7 I-125 1 10 6 Ra-228 8 10 3 Zn-62 2 10 7 I-131 9 10 5 Ac-227 3 10 1 Zn-65 5 10 6 I-132 7 10 7 Th-228 5 10 2 Ga-67 7 10 7 Cs-134 1 10 6 Th-230 5 10 2 Ga-68 2 10 8 Cs-137 2 10 6 U-232 6 10 2 Ga-72 2 10 7 Ba-133 1 10 7 Pu-237 6 10 7 Ge-68 2 10 6 Ba-140 8 10 6 Pu-238 5 10 2 As-73 2 10 7 La-140 1 10 7 Pu-240 4 10 2 As-76 1 10 7 Ce-141 6 10 6 Pu-241 2 10 4 Se-75 8 10 6 Ce-144 4 10 5 Pu-242 5 10 2 Br-82 2 10 7 Pm-147 4 10 6 Am-241 5 10 2 Rb-84 7 10 6 Sm-151 5 10 6 Cm-244 8 10 2 Rb-86 7 10 6 Sm-153 3 10 7 Cf-252 1 10 3 ALI min -arvo tarkoittaa kyseisen radionuklidin pienintä ALI-arvoa riippumatta radioaktiivisen aineen kemiallisesta muodosta ja kulkeutumistiestä kehoon. 7
STUK Ohje ST 6.2 LIITE B MAC-ARVOT YLEISIMMI KÄYTETYILLE RADIOUKLIDEILLE Radio- MAC Radio- MAC Radio- MAC nuklidi Bq/m 3 nuklidi Bq/m 3 nuklidi Bq/m 3 H-3 (vesi) 3 10 3 Sr-82 8 10 0 Eu-152 2 10 0 C-14 1 10 2 Sr-85 1 10 2 Gd-153 3 10 1 F-18 5 10 2 Sr-89 1 10 1 Dy-165 1 10 3 a-22 4 10 1 Sr-90 6 10-1 Ho-166 1 10 2 a-24 2 10 1 Y-88 2 10 1 Tm-170 1 10 1 P-32 3 10 1 Y-90 5 10 1 Yb-169 3 10 1 P-33 6 10 1 Zr-95 2 10 1 Ta-182 9 10 0 S-35 6 10 1 b-95 5 10 1 W-185 4 10 2 Cl-36 1 10 1 Mo-99 8 10 1 W-187 3 10 2 K-43 3 10 2 Tc-99m 3 10 3 W-188 1 10 2 Ca-45 3 10 1 Ru-103 3 10 1 Re-186 7 10 1 Sc-46 1 10 1 Ru-106 1 10 0 Os-191 5 10 1 Cr-51 2 10 3 Pd-103 2 10 2 Ir-192 1 10 1 Mn-54 6 10 1 Ag-110m 7 10 0 Pt-193 3 10 3 Mn-56 4 10 2 Cd-109 9 10 0 Au-198 8 10 1 Fe-52 9 10 1 In-111 3 10 2 Hg-197 2 10 1 Fe-55 9 10 1 In-113m 3 10 3 Hg-203 1 10 1 Fe-59 2 10 1 Sn-113 3 10 1 Tl-201 1 10 3 Co-57 9 10 1 Sb-124 1 10 1 Tl-204 1 10 2 Co-58 4 10 1 Sb-125 2 10 1 Pb-210 8 10-2 Co-60 3 10 0 Te-132 3 10 1 Bi-210 1 10 0 i-63 4 10 1 I-123 4 10 2 Po-210 3 10-2 Cu-64 6 10 2 I-124 7 10 0 Ra-226 3 10-2 Cu-67 1 10 2 I-125 6 10 0 Ra-228 3 10-2 Zn-62 1 10 2 I-131 4 10 0 Ac-227 1 10-4 Zn-65 3 10 1 I-132 3 10 2 Th-228 2 10-3 Ga-67 3 10 2 Cs-134 9 10 0 Th-230 2 10-3 Ga-68 1 10 3 Cs-137 1 10 1 U-232 2 10-3 Ga-72 1 10 2 Ba-133 5 10 1 Pu-237 2 10 2 Ge-68 6 10 0 Ba-140 5 10 1 Pu-238 2 10-3 As-73 9 10 1 La-140 6 10 1 Pu-240 2 10-3 As-76 9 10 1 Ce-141 2 10 1 Pu-241 1 10-1 Se-75 5 10 1 Ce-144 2 10 0 Pu-242 8 10-4 Br-82 1 10 2 Pm-147 3 10 1 Am-241 2 10-3 Rb-84 6 10 1 Sm-151 2 10 1 Cm-244 3 10-3 Rb-86 6 10 1 Sm-153 1 10 2 Cf-252 5 10-3 MAC-arvot on johdettu pienimmistä DAC-arvoista, jotka määräytyvät radionuklidin fysikaalisen ja kemiallisen olomuodon mukaan. Tritioidulle vedelle MAC-arvoa laskettaessa on otettu lisäksi huomioon se, että tritiumia imeytyy kehoon myös suoraan ihon lävitse. Radionuklideille 18 F ja 24 a MAC-arvoa laskettaessa on otettu huomioon myös ulkoinen säteily, joka aiheutuu poistoilman radioaktiivisuudesta. 8
Ohje ST 6.2 STUK LIITE C MAC-ARVOT JALOKAASUILLE JA ERÄILLE MUILLE KAASUILLE Radio- MAC Radio- MAC nuklidi Bq/m 3 nuklidi Bq/m 3 C-11 6 10 2 Kr-87 7 10 2-13 6 10 2 Kr-88 3 10 2 O-15 6 10 2 Xe-120 2 10 3 F-18 5 10 2 Xe-121 3 10 2 Ar-37 6 10 8 Xe-122 1 10 4 Ar-39 7 10 4 Xe-123 1 10 3 Ar-41 5 10 2 Xe-125 3 10 3 Kr-74 5 10 2 Xe-127 3 10 3 Kr-76 2 10 3 Xe-129m 3 10 4 Kr-77 6 10 2 Xe-131m 8 10 4 Kr-79 3 10 3 Xe-133m 2 10 4 Kr-81 1 10 5 Xe-133 2 10 4 Kr-83m 4 10 6 Xe-135m 2 10 3 Kr-85 5 10 4 Xe-135 3 10 3 Kr-85m 4 10 3 Xe-138 5 10 2 MAC-arvot on johdettu ulkoisen säteilyn perusteella lasketuista DAC-arvoista olettaen, että ympäröivä kaasupilvi on kooltaan erittäin suuri. 9