4 Käytännön turvajärjestelyt

Transkriptio

1 S T U K OHJE ST 1.11 / Turvajärjestelyjen taso C umpilähde, jonka aktiivisuus ylittää ohjeessa ST 1.5 esitetyn vapaarajan liikuteltava röntgenlaite avolähteet C-tyypin radionuklidilaboratoriossa. Turvajärjestelyjen taso B umpilähde, jonka aktiivisuus on suurempi tai yhtä suuri kuin liitteen B taulukon sarakkeessa Turvajärjestelyjen taso B esitetty arvo muut umpilähteet, joiden kokonaisaktiivisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin liitteen B taulukon sarakkeessa Turvajärjestelyjen taso B esitetty arvo (jos on useita eri radionuk lideja, turvajärjestelyjen taso määräytyy liitteessä B esitetyn laskentakaavan perusteella) teollisuuskuvaustoimintaan tarkoitettu liikuteltava sähköisesti säteilyä tuottava laite avolähteet B-tyypin radionuklidilaboratoriossa valvonta-alueeksi luokitetulla alueella. Turvajärjestelyjen taso A umpilähde, jonka aktiivisuus on suurempi tai yhtä suuri kuin liitteen B taulukon sarakkeessa Turvajärjestelyjen taso A esitetty arvo muut umpilähteet, joiden kokonaisaktiivisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin liitteen B taulukon sarakkeessa Turvajärjestelyjen taso A esitetty arvo (jos on useita eri radionuklideja, turvajärjestelyjen taso määräytyy liitteessä B esitetyn laskentakaavan perustella) avolähteet A-tyypin radionuklidilaboratoriossa valvonta-alueeksi luokitellulla alueella. Säteilylähteiden vapaarajat on esitetty ohjeessa ST 1.5. Radionuklidilaboratorioiden luokitus on esitetty ohjeessa ST 6.1. Työpaikan alueiden luokitus (valvonta- ja tarkkailualueet) on esitetty ohjeessa ST 1.6. Erityyppisiä liikuteltavia röntgenlaitteita koskevat ohjeet ST 3.1, 3.2, 3.3, 5.2 ja 5.6. Teollisuusradiografiatoimintaa koskee ohje ST Käytännön turvajärjestelyt 4.1 Turvajärjestelyjen taso C Erityiset turvajärjestelyt eivät yleensä ole tarpeen, kun säteilyn käyttöä koskevat normaalit säteilyturvallisuustoimenpiteet on muutoin asian mukaisesti toteutettu. Toiminnan harjoittajan on huolehdittava, että vähintään seuraavat, säteilyn käytön turvallisuuden jo muutoinkin edellyttämät järjestelyt toteutetaan. Säteilylähteiden ja -laitteiden tarkistukset, vastaanotot, luovutukset ja kirjanpito Säteilylähteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Säteilylähteiden tilaamista, vastaanottamista, luovuttamista ja siirtämistä varten on oltava määritellyt menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki nämä toimet tehdään säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan valvonnan alaisuudessa. Käyttöpaikalla ei saa tarpeettomasti säilyttää säteilylähteitä, joita ei enää käytetä. Säteilylähde, joka otetaan pois käytöstä, on siirrettävä säteilylähdevarastoon. Radioaktiivista ainetta tai radioaktiivista ainetta sisältävää laitetta, jolle ei ole tiedossa käyttöä, ei saa varastoida tarpeettomasti. *) Käytöstä poistetut umpilähteet voidaan palauttaa takaisin säteilylähteen toimittajalle tai tunnustettuun laitokseen, joka huolehtii radioaktiivisista jätteistä. Toiminnan harjoittajan on tarkistettava vähintään kerran vuodessa, että sen vastuulla olevat säteilylähteet ovat asianmukaisesti tallessa ja turvallisessa kunnossa. Tarkistusten toteutus on dokumentoitava. Säteilylähteitä koskevasta kirjanpitovelvollisuudesta on säädetty säteilylain 14 b :ssä. *) Varastointi voi joissakin tapauksissa olla tarpeellista. Erityisesti lyhytikäisten avolähteiden aktiivisuuden pienentäminen varastoinnilla voi olla osa suunnitelmallista jätteen käsittelyä. 4

2 OHJE ST 1.11 / STUK Rakenteelliset esteet Säteilylähteet on suojattava vähintään yhdellä käyttöpaikan tai varaston rakenteellisella esteellä säteilylaitteessa itsessään olevalla rakenteellisella esteellä ja käyttöpaikan ulkopuolella olevalla rakenteellisella esteellä. Rakenteellisia esteitä on kuvattu tarkemmin liitteessä C. Käyttötilanteessa rakenteellinen este voidaan korvata käyttöhenkilöstön läsnäololla. Varastoinnin aikana liikuteltava säteilyä sähköisesti tuottava laite on oltava sellaisessa valmiustilassa, että sen käyttöön ottaminen ei onnistu helposti ilman erityisosaamista. Varastoinnin aikana se ei saa olla kytkettynä sähköverkkoon, paitsi jos kyseessä on akulla toimiva laite, jota pitää varastoinnin aikana ladata. Kulunvalvonta Pääsy säteilylähdevarastoon on rajoitettava niihin henkilöihin, joiden tehtäviin säteilylähdevarastosta huolehtiminen kuuluu. Yleensä tämä on säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja tai nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtäväksi varastosta huolehtiminen on organisaatioselvityksessä määritelty. Kulunvalvonnan järjestämistä on kuvattu tarkemmin liitteessä C. Muuta Säteilyn käyttöpaikat ja säteilylähdevarastot on varustettava asianmukaisin säteilyvaaraa osoittavin merkein. Merkkien sijoittamisessa on pyrittävä silloin kun se on säteilyturvallisuutta heikentämättä mahdollista valitsemaan sellainen vaihtoehto, että merkinnät eivät turhaan herätä satunnaisten ohikulkijoiden tai muiden ulkopuolisten huomiota. Säteilylähteiden varoitusmerkintöjä koskee ohje ST Turvajärjestelyjen taso B Toiminnan harjoittajan on huolehdittava, että kohdassa 4.1 (turvajärjestelyjen taso C) esitetyt järjestelyt toteutetaan ja niitä täydennetään seuraavasti: Turvajärjestelysuunnitelma Toiminnan harjoittajan on laadittava turvajärjestelysuunnitelma, jossa kuvataan turvajärjestelyiden menettelyt, vastuujaot ja tehtävät. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Turvajärjestelysuunnitelman ohjeellinen sisältö on esitetty liitteessä C. Tietoturvallisuus Säteilylähteitä ja niiden turvajärjestelyjä koskevien tietojen tietoturvallisuudesta on huolehdittava. Turvajärjestelyitä koskevia suunnitelmia, menettelytapaohjeita ja muita vastaavia tietoja on käsiteltävä ja säilytettävä siten, että ne eivät päädy muiden henkilöiden haltuun kuin niiden, jotka tehtäviensä puolesta kyseisiä asiakirjoja tarvitsevat. Säteilylähteiden ja laitteiden tarkistukset ja kirjanpito Toiminnan harjoittajan on tarkistettava vähintään kerran kuukaudessa, että sen vastuulla olevat umpilähteet, joiden aktiivisuus on suurempi tai yhtä suuri kuin liitteen B taulukon sarakkeessa Turvajärjestelyjen taso B esitetty arvo, ovat asianmukaisesti tallessa. Tarkistusten toteutus on dokumentoitava. Rakenteelliset esteet Säteilylähteet on suojattava vähintään kahdella rakenteellisella esteellä. Vähintään toisen rakenteellisista esteistä on oltava joko säteilylaitteessa itsessään tai laitteen välittömässä läheisyydessä. Käyttötilanteessa rakenteelliset esteet voidaan korvata käyttöhenkilöstön läsnäololla. Säteilylähdevarastossa ei saa olla niin suurta ikkunaa, että sen kautta voitaisiin tunkeutua varastoon, tai ikkuna on varustettava murronkestäväksi (kalterit, panssarilasi tai vastaava). Säteilylähdevarastossa ei saa varastoida muuta kuin säteilylähteisiin liittyvää tavaraa, eikä sitä saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Rakenteellisia esteitä on kuvattu tarkemmin liitteessä C. 5

3 S T U K OHJE ST 1.11 / Kulunvalvonta Pääsy käyttöpaikkaan tai säteilylähdevarastoon on rajoitettava henkilöihin, joille on annettu työn laatu ja luonne huomioiden riittävät ohjeet ja opastus siitä kuinka heidän tulee huomioida olemassa olevat turvajärjestelyt. Käyttöpaikkaan tai säteilylähdevarastoon on oltava kulunvalvonta. Sen käytännön toteutusta on kuvattu liitteessä C. Hälytysjärjestelmät Käyttöpaikka tai säteilylähdevarasto, jossa säteilylähde voi olla valvomattomana kun sitä ei käytetä (esimerkiksi öisin), on oltava etävalvotun hälytysjärjestelmän piirissä. Hälytyksen on ohjauduttava automaattisesti paikkaan, josta havainnon varmistaminen voidaan aloittaa välittömästi, esimerkiksi vartiointiliikkeeseen tai jatkuvasti miehitettynä olevaan valvontakeskukseen. 4.3 Turvajärjestelyjen taso A Toiminnan harjoittajan on huolehdittava, että kohdassa 4.2 (turvajärjestelyjen taso B) esitetyt järjestelyt toteutetaan ja niitä täydennetään seuraavasti: Turvajärjestelysuunnitelma Turvajärjestelysuunnitelmaa laadittaessa on keskusteltava paikallisen poliisin kanssa ja sovittava menettelyistä erityyppisissä tilanteissa. Sovitut menettelyt on kuvattava turvajärjestelysuunnitelmassa. Sen ajantasaisuus on tarkistettava säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa. Hälytyksen varmentaminen Käyttöpaikka tai säteilylähdevarasto on varustettava etävalvontakameralla tai vastaavalla menettelyllä, jolla hälytyksen syy voidaan varmentaa viivytyksettä esimerkiksi vartiointiliikkeestä tai jatkuvasti miehitettynä olevasta valvontakeskuksesta. Paikallisen poliisin kanssa on sovittava menettelyt, joilla varmistetaan viivytyksetön ilmoitus havainnosta poliisille. 5 Poikkeavista tapahtumista on ilmoitettava Poliisille on välittömästi ilmoitettava, jos säteilylähde anastetaan umpilähteeseen tai radioaktiiviseen aineeseen kohdistuu tahallinen vahingonteko umpilähteen, jonka aktiivisuus on sama tai suurempi kuin liitteen B taulukon sarakkeen Turvajärjestelyjen taso B arvo, epäillään kadonneen. Edellä mainitut tapahtumat on ilmoitettava viivytyksettä myös Säteilyturvakeskukselle. Näiden lisäksi Säteilyturvakeskukselle on ilmoitettava viivytyksettä jos minkä tahansa muun säteilylähteen epäillään kadonneen. Poikkeavista tapahtumista ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle on säädetty säteilyasetuksen 13 a ja 17 :ssä. Säteilyturvallisuuteen liittyvistä poikkeavista tapahtumista ja niistä ilmoittamisesta on lisäohjeita ohjeessa ST 1.6. Kirjallisuutta 1. International Atomic Energy Agency. Nuclear security recommendations on radioactive material and associated facilities. Recommendations. IAEA Nuclear Security Series No 14, Vienna: IAEA, International Atomic Energy Agency. Security of radioactive sources. Implementing Guide. IAEA Nuclear Security Series No 11, Vienna: IAEA, International Atomic Energy Agency. Categorization of radioactive sources. Safety Guide RS-G-1.9. IAEA Safety Standards Series. Vienna: IAEA,

4 OHJE ST 1.11 / STUK Liite A Määritelmät Säteilyturvallisuustoimenpiteet (Radiation safety measures) Toimenpiteet, jolla ihmisille aiheutuvia säteilyannoksia ja säteilyhaittoja pyritään estämään tai vähentämään ja joilla varmistetaan toiminnan harjoittajan omien työntekijöiden, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden sekä toiminnan harjoittajan töitä tekevien ulkopuolisten työntekijöiden ja väestöön kuuluvien henkilöiden turvallisuus. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat myös menettelyt, joilla pyritään estämään onnettomuuksia ja lievennetään niiden seurauksia. Turvajärjestelyt (Security measures) Toimenpiteet, joilla pyritään havaitsemaan ja ehkäisemään säteilylähteeseen kohdistuva lainvastainen toiminta (esimerkiksi varkaus, sabotointi tai laiton siirtäminen, luvaton sisään tunkeutuminen näitä lähteitä sisältäviin laitoksiin tai tiloihin). Näihin toimenpiteisiin kuuluvat myös vastatoimenpiteet lainvastaisen teon tapahduttua. Lisätietoja: Turvajärjestelyihin kuuluvat hallinnolliset järjestelyt (organisaatio, johtamisjärjestelmä, turvallisuuskulttuuri), tekniset järjestelyt (rakenteelliset esteet, turvavalvonta- ja hälytysjärjestelmät, muut välineet), toiminnalliset järjestelyt (turvaorganisaation suorittama valvonta, vaste uhkatilanteessa, toiminnanharjoittajan järjestelyt viranomaisvasteen varmistamiseksi) ja tietoturvallisuus. Turvaamisen osa-alueet ovat lainvastaisen toiminnan ennaltaehkäisy (deterrence), havaitseminen (detection), viivyttäminen (delay) ja vaste (response). Vasteeseen kuuluvat lainvastaisen toiminnan pysäyttäminen, tilanteen hallintaan saattaminen sekä seurausten estäminen ja rajoittaminen. Turvajärjestelyt suojaavat myös huolimattoman tai ajattelemattoman toiminnan seurauksilta (esimerkiksi lähteen katoaminen tai vahingoittuminen). Lainvastainen toiminta Tahallinen toiminta tai toimenpide, jonka tarkoituksena on säteilyn käytön turvallisuuden tai säteilylähteen koskemattomuuden vaarantaminen tai muun välittömän tai välillisen uhan aiheuttaminen säteilyturvallisuudelle taikka säteilylähteeseen kohdistuvan tuottamuksellisen vahingon aiheuttaminen. Säteilylähde Säteilylaite tai radioaktiivinen aine. Säteilylaite Laite, joka sähköisesti tuottaa säteilyä tai joka sisältää radioaktiivista ainetta. Liikuteltava säteilylaite Säteilylaite, joka on tarkoitettu tarvittaessa siirrettäväksi käyttöpaikasta toiseen joko kantamalla tai muutoin helposti esimerkiksi erillisellä kärryllä tai laitteessa itsessään olevien pyörien avulla. Umpilähde Lähde, jonka rakenne estää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa radioaktiivisten aineiden leviämisen ympäristöön. Avolähde Radioaktiivinen aine, joka ei ole umpilähde. 7

5 S T U K OHJE ST 1.11 / Liite B Turvajärjestelyjen tason määräytyminen umpilähteen aktiivisuuden mukaan Niille radionuklideille, joita ei mainita alla olevassa taulukossa, saadaan aktiivisuudet IAEA:n julkaisusta RS-G-1.9 Categorisation of Radioactive Sources. (Turvajärjestelyjen taso A: Category 1 mukainen aktiivisuus, ja turvajärjestelyjen taso B: Category 3 mukainen aktiivisuus). Turvajärjestelyjen tason määräytyminen jos on useita eri radionuklideja Turvajärjestelyjen taso on A, jos seuraava yhtälö toteutuu: missä n i D A i, n n 1 A i,n D n on radionuklidia n olevan yksittäisen lähteen i aktiivisuus on radionuklidin n alla olevassa taulukossa sarakkeessa Turvajärjestelyjen taso A esitetty aktiivisuus. Turvajärjestelyjen taso on B, jos edellä oleva yhtälö toteutuu, kun D n on radionuklidin n alla olevassa taulukossa sarakkeessa Turvajärjestelyjen taso B esitetty aktiivisuus. Taso on C jos edellä oleva yhtälö ei toteudu Turvajärjestelyjen tason A tai B vastaavilla arvoilla. Radionuklidi Turvajärjestelyjen taso A Aktiivisuus (GBq) Turvajärjestelyjen taso B Aktiivisuus (GBq) Fe Co Se Kr Sr-90 (a) Pd-103 (a) I Cs-137 (a) Pm Gd Tm Ir Tl Ra-226 (b) Pu-238 (a) Am-241 (b) Cf (a) Aktiivisuuteen on laskettu mukaan sellaiset tytärnuklidit, joiden puoliintumisaika on alle 10 päivää. (b) Sisältää berylliumpitoiset neutronilähteet. 8

6 OHJE ST 1.11 / STUK Liite C Turvajärjestelyihin liittyviä käytännön ohjeita Turvajärjestelysuunnitelma Turvajärjestelysuunnitelman laajuus ja yksityis kohtaisuus on suhteutettava lähteiden vaarallisuuteen ja toiminnan laatuun. Säteilyturvakeskus hyväksyy turvajärjestelysuunnitelman turvallisuusluvan myöntämisen tai tarkastuksen yhteydessä. Tyypillisesti suunnitelmaan kuuluu: 1. Kuvaus turvajärjestelyorganisaatiosta eri osapuolten välinen vastuujako ja johtosuhteet (organisaation sisä- ja ulkopuoliset tahot) vastuuhenkilöt, heidän tehtävänsä ja koulutus- ym. vaatimukset 2. Lähteitä koskevat tiedot lähteen käyttötarkoitus, radionuklidi ja aktiivisuus lähdettä koskevan turvallisuusluvan numero ja laitteen numero luvassa 3. Käyttöpaikkaa ja/tai säteilylähdevarastoa koskevat tiedot alueen ja/tai rakennuksen pohjakuva, johon on merkitty säteilylähteiden sijainti sekä käyttöpaikat ja/tai säteilylähdevarastot sekä niiden turvajärjestelyjen tasot (vain turvajärjestelyjen tasot A tai B) kuvaus rakenteellisista esteistä kuvaus kulunvalvontaan liittyvistä teknisistä järjestelmistä kuvaus teknisistä hälytysjärjestelmistä Pohjakuvaan merkitään myös rakenteellisten esteiden ja teknisten järjestelmien sijainti. 4. Toiminnalliset ohjeet, jotka koskevat lähteiden vastaanottoja, luovutuksia ja kirjanpitoa lähteiden säännöllisiä tarkistuksia kulunvalvonnan järjestelyitä toimintaa ja viestintää kun jotain poikkeavaa havaitaan teknisten valvonta- ja hälytysjärjestelmien säännöllisiä tarkistuksia ja huoltoa poikkeavasta tapahtumasta ilmoittamista poliisille ja Säteilyturvakeskukselle turvajärjestelyitä koskevien ohjeiden ja opastuksen antamista henkilöstölle turvajärjestelysuunnitelman säännöllistä päivittämistä sekä asiakirjojen käsittelyä ja luottamuksellisuutta. Rakenteellinen este Rakenteellisella esteellä vaikeutetaan ja hidastetaan pääsyä säteilylähteen luokse ja siten pyritään ehkäisemään lähteen luvaton haltuunotto tai lähteeseen kohdistuva vahingonteko. Rakenteellisia esteitä voivat olla säteilylaitteen omaan suojukseen tai toimintaan liittyvä rakenne. Tällaisia laitteita voivat olla esimerkiksi teollisuuslaitoksessa kiinteästi asennettu radiometrinen mittalaite laite, jonka siirtäminen vaatisi sellaista siirto- ja kuljetuskalustoa, jonka käyttö kyseisessä kohteessa merkittävästi vaikeuttaa ja hidastaa lähteen haltuunottoa säteilyä sähköisesti tuottava laite on varustettu käynnistysavaimella tai -koodilla tai on muulla tavoin vain käyttöhenkilöstön käynnistettävissä säteilylähteen välittömässä läheisyydessä oleva este, esimerkiksi seuraavasti: käyttöpaikan tai säteilylähdevaraston ovi on lukittu säteilylähdettä säilytetään erillisessä lukitussa kaapissa säteilylähteen käyttöpaikan tai varastotilan ulkopuolella oleva este, esimerkiksi käyttöpaikka tai varasto sijaitsee rakennuksessa, jonka ulko-ovet on lukittu, tai lukitulla aidatulla alueella. Lukitusten, kaappien, aitausten, ikkunoiden, ovien sekä seinä-, katto- ja lattiarakenteiden turvataso mitoitetaan suojattavan kohteen mukaan. Mitoituksessa voidaan käyttää esimerkiksi KATAKRI-kriteeristöä *) soveltuvin osin (esimerkiksi kohdat F201.0 F206.0 ja F210.0), Säteilyturvakeskus arvioi mitoituksen riittä- *) Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö, Versio II, Puolustusministeriö, Kriteeristö on saatavissa puolustusministeriön internet-sivuilla 9

7 S T U K OHJE ST 1.11 / vyyttä turvallisuusluvan myöntämisen ja tarkastusten yhteydessä. Kulunvalvonta Kulunvalvonnalla rajoitetaan pääsyä tietylle alueelle tai tilaan. Kulunvalvonnan tavoitteena on valvoa alueella liikkuvia estää asiattomien pääsy alueelle tai tilaan (esimerkiksi yleinen kulunvalvonta rakennuksen sisäänkäynnin yhteydessä) rajata pääsy valvottavalle alueelle tai tilaan vain niihin organisaation henkilöihin, joiden on päästävä sinne työtehtäviensä vuoksi. Kulunvalvontaan voivat kuulua esimerkiksi sähköiset ovilukitukset, kulkuoikeuksien määrittely työntekijäkohtaisesti ja henkilön tunnistus (koodi, avain, biometrinen tunniste tai vastaava). Jos sähköistä kulunvalvontaa ei ole, kulunvalvonta voidaan järjestää esimerkiksi siten, että paikan avain luovutetaan vain nimetyille henkilöille kuittausta vastaan ja vain siksi ajaksi kun tehtävien hoidon kannalta on tarpeen. Käyttötilanteessa kuluvalvonta voidaan hoitaa siten, että käyttöhenkilöstö on jatkuvasti läsnä ja huolehtii siitä, että edellä mainitut kulunvalvonnan tavoitteet toteutuvat. 10

8 OHJE ST 1.5 / SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö Yleiset vaatimukset Turvallisuusluvasta vapautettu, ilmoitusta edellyttävä toiminta 4 3 Radioaktiivisten aineiden vapautettu käyttö Vapaarajat Toiminnat, joissa vapaarajoja ei sovelleta Radioaktiivisen materiaalin uudelleen käyttö, kierrätys ja hävittäminen jätteenä 5 4 Ionisoivaa säteilyä sähköisesti tuottavien laitteiden vapautettu käyttö 5 Liite A Määritelmät Liite B Lisävaatimukset säteilyn käytön vapauttamiselle turvallisuusluvasta Liite C Radioaktiivisten aineiden vapaarajat Liite D Luettelo pysyvässä tasapainossa olevista radionuklideista Liite E Radioaktiivisten materiaalien vapauttamisrajat Tämä ohje on voimassa alkaen toistaiseksi. Ohje korvaa annetun ohjeen ST 1.5, Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta. Helsinki 2013 ISSN ISBN (nid.) Erweko Oy/Oulu 2013 ISBN (pdf) ISBN (html) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) , Fax (09) ,

9 OHJE ST 1.5 / Yleistä Säteilyn käytön keskeisin valvontamuoto on turvallisuuslupa. Säteilylaissa on tietyt toiminnot vapautettu turvallisuusluvasta. Näiden toimintojen lisäksi Säteilyturvakeskus voi tietyin ehdoin päätöksellään vapauttaa turvallisuusluvasta muunkinlaisen säteilyn käytön. Luvasta vapauttamisen yhteydessä kyseinen säteilyn käyttö voidaan määrätä ilmoitettavaksi Säteilyturvakeskukselle ja säteilyn käyttöön liittyvät säteilylaitteet rekisteröitäväksi Säteilyturvakeskuksen ylläpitämään rekisteriin. Tässä ohjeessa esitetään kriteerit ja vaatimukset, joiden täyttyessä Säteilyturvakeskus voi vapauttaa säteilyn käytön turvallisuusluvasta. Ohjeessa esitetään myös radioaktiivisten aineiden vapaarajat ja radioaktiivisten materiaalien vapauttamisrajat, joita sovelletaan radioaktiivisten materiaalien uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja jätteenä hävittämiseen silloin, kun radioaktiiviset materiaalit vapautetaan kaikesta jatkovalvonnasta. Lisäksi ohjeessa esitetään milloin ionisoivaa säteilyä sähköisesti tuottavien laitteiden käyttö on vapautettu turvallisuusluvasta ilman Säteilyturvakeskuksen erillistä päätöstä. Tämä ohje ei koske toimintaa, jonka yhteydessä käsitellään tai pidetään hallussa vain luonnon radioaktiivisia materiaaleja. Tämä ohje ei koske ydinenergian käyttöä. Luonnollinen taustasäteily, jonka aiheuttajana ovat avaruussäteily maanpinnan tasossa, luonnontilassa olevan maankuoren sisältämät radioaktiiviset aineet ja kehossa luonnostaan olevat radioaktiiviset aineet, ei kuulu säteilylainsäädännön piiriin. Ohjetta koskevat määritelmät ovat liitteessä A. Turvallisuusluvasta ja sen myöntämisestä säädetään säteilylain (592/1991) 16 :ssä. Eräiden toimintojen vapauttamisesta turvallisuusluvasta, Säteilyturvakeskuksen oikeudesta vapauttaa luvasta muunkinlainen säteilyn käyttö ja luvasta vapautetun toiminnan ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle säädetään säteilylain 17 :ssä. Luvasta vapautettujen STUK säteilylaitteiden ilmoittamisesta Säteilyturvakeskuksen ylläpitämään rekisteriin säädetään säteilyasetuksen (1512/1991) 20 :ssä. Luonnon radioaktiivisiin materiaaleihin liittyvää toimintaa koskevista ilmoituksista on säädetty säteilyasetuksen 29 :ssä. Ydinenergian käytöstä ja tarvittavista ilmoituksista on säädetty ydinenergialaissa (990/1987) ja ydinenergia-asetuksessa (161/1988). 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 2.1 Yleiset vaatimukset Säteilyn käyttö voidaan vapauttaa turvallisuusluvasta, jos se ei aiheuta terveydellistä haittaa tai vaaraa. Vapauttaakseen säteilyn käytön turvallisuusluvasta Säteilyturvakeskuksen on voitava riittävän luotettavasti varmistua siitä, että ihmisille aiheutuvat säteilyriskit ovat niin vähäiset, että kyseiseen säteilyn käyttöön ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa turvallisuuslupamenettelyä kyseisestä toiminnasta väestölle aiheutuva säteilyaltistus on kokonaisuudessaan niin pieni, ettei toimintaa vallitsevissa olosuhteissa ole tarkoituksenmukaista sisällyttää valvonnan piiriin säteilysuojelun kannalta toiminnasta aiheutuva altistus on jo itsessään merkityksetöntä ja todennäköisyys, että toiminnasta aiheutuisi tilanteita, joiden johdosta edellä mainitut kriteerit eivät täyttyisi, on merkityksetön. Seuratessaan näiden peruskriteerien täyttymistä Säteilyturvakeskus arvioi liitteessä B esitettyjen lisävaatimusten täyttymistä. Säteilyturvakeskuksen oikeudesta vapauttaa säteilyn käyttö turvallisuusluvasta säädetään säteilylain 17 :ssä. Päätökset turvallisuusluvasta vapautetuista toiminnoista on esitetty Säteilyturvakeskuksen www-sivuilla. 3

10 S T U K OHJE ST 1.5 / Turvallisuusluvasta vapautettu, ilmoitusta edellyttävä toiminta Säteilyturvakeskus voi oikeutus- ja optimointitarkastelun perusteella vapauttaa toiminnan turvallisuusluvasta, vaikka kaikki kohdassa 2.1 esitetyt kriteerit ja liitteessä B esitetyt lisävaatimukset eivät täyttyisikään. Tällöin toiminta määrätään ilmoitettavaksi Säteilyturvakeskukselle. Luvasta vapauttamispäätöksessä määrätään tällöin myös mahdollisesta rekisteröintitarpeesta. Säteilyturvakeskuksen oikeudesta vapauttaa säteilyn käyttö turvallisuusluvasta tietyin ehdoin ja määrätä se ilmoitettavaksi Säteilyturvakeskukselle säädetään säteilylain 17 :ssä. Vapautettujen laitteiden rekisteröimisestä Säteilyturvakeskuksen ylläpitämään rekisteriin säädetään säteilyasetuksen 20 :ssä. Päätökset turvallisuusluvasta vapautetuista, ilmoitusta edellyttävistä toiminnoista on esitetty Säteilyturvakeskuksen www-sivuilla. 3 Radioaktiivisten aineiden vapautettu käyttö 3.1 Vapaarajat Radioaktiivisen aineen käyttöön ei tarvita turvallisuuslupaa, jos toiminnassa käytettävän radioaktiivisen aineen aktiivisuus tai aktiivisuuspitoisuus on pienempi tai yhtä suuri kuin kyseiselle radionuklidille asetettu vapaaraja. Vapaarajan alittavista radioaktiivisista aineista on kuitenkin pidettävä kirjaa. Radioaktiivisten aineiden aktiivisuuden tai aktiivisuuspitoisuuden vapaarajat on radionuklideittain esitetty liitteessä C. Eräille radionuklideilla merkityille yhdisteille, joille vapaaraja määräytyy sisäisestä säteilystä aiheutuvan altistuksen perusteella (esim. tritioitu tymidiini), Säteilyturvakeskus voi vahvistaa vapaarajat liitteessä C esitettyjä arvoja pienemmiksi. Liitteessä D on esitetty radioaktiiviset hajoamissarjat, joissa vapaarajoja määritettäessä on jo otettu huomioon tytärnuklidien esiintyminen pysyvässä tasapainossa emonuklidin kanssa. Niille radionuklideille, joita ei ole mainittu liitteessä C, vapaarajat vahvistaa tarvittaessa Säteilyturvakeskus turvallisuusluvasta vapauttamisen peruskriteerejä noudat taen. Kun kyseessä on radionuklidiseos tai useampi kuin yksi radionuklidi, säteilyn käyttöä varten ei tarvita turvallisuuslupaa eikä siitä tarvitse tehdä ilmoitusta, jos seuraava ehto toteutuu: jossa A k A E,k C k C E,k k A A (1) on radionuklidin k aktiivisuus on aktiivisuuden vapaaraja radionuklidille k on radionuklidin k aktiivisuuspitoisuus on aktiivisuuspitoisuuden vapaaraja radionuklidille k. Ehdon toteutumista on seurattava pitämällä kirjaa vapaarajan alittavista radioaktiivisista aineista. Vapaarajat on annettu Säteilyturvakeskuksen päätöksessä 5/3020/2013. k Ck 1 tai 1 C Ek, k Ek, 3.2 Toiminnat, joissa vapaarajoja ei sovelleta Vapaarajoja ei sovelleta säteilyn käyttöön, kun kyseessä ovat seuraavat toiminnat: säteilylain 38 :ssä tarkoitettu säteilyn lääketieteellinen käyttö radioaktiivisten lääkkeiden valmistus, kauppa sekä tuonti ja vienti radioaktiivisten aineiden antaminen eläimille diagnostiikassa, hoidossa tai tutkimustarkoituksessa radioaktiivista ainetta sisältävien kulutustavaroiden valmistus, markkinoille saattaminen, kauppa sekä tuonti ja vienti. Edellä mainittuja toimintoja varten on oltava aina turvallisuuslupa, mikäli kyseessä ei ole kulutustavarana käytettävä säteilylähde, jonka käytön Säteilyturvakeskus on vapauttanut erillispäätöksellä turvallisuusluvasta. Vapaarajoja ei sovelleta luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien materiaalien hyödyntämiseen. 3.3 Radioaktiivisen materiaalin uudelleenkäyttö, kierrätys ja hävittäminen jätteenä Turvallisuuslupamenettelyn tai ilmoitusvelvollisuuden alaisista toiminnoista peräisin olevien radioaktiivisten materiaalien uudelleenkäytöl- 4

11 OHJE ST 1.5 / STUK le, kierrätykselle ja jätteenä hävittämiselle on haettava Säteilyturvakeskuksen hyväksyntä. Hyväksynnässä päätetään, voidaanko kyseiset materiaalit vapauttaa kaikesta jatkovalvonnasta. Säteilyturvakeskuksen hyväksyntää ei tarvita, jos uudelleenkäytettävän, kierrätettävän tai jätteenä hävitettävän radioaktiivisen materiaalin aktiivisuuspitoisuus on pienempi tai yhtä suuri kuin kyseiselle radionuklidille asetettu vapauttamisraja. Radionuklidikohtaiset vapauttamisrajat on esitetty liitteessä E. Liitteessä D on esitetty radioaktiiviset hajoamissarjat, joissa vapaarajoja määritettäessä on jo otettu huomioon tytärnuklidien esiintyminen pysyvässä tasapainossa emonuklidin kanssa. Niille radionuklideille, joita ei ole mainittu liitteessä E, vapauttamisrajat vahvistaa tarvittaessa Säteilyturvakeskus. Jos radioaktiivinen materiaali sisältää useita eri radionuklideita, ei hyväksyntää tarvita, jos seuraava ehto toteutuu: C (2) k 1 k CCk, jossa C k on radionuklidin k aktiivisuuspitoisuus C C,k on vapauttamisraja radionuklidille k. Vaatimukset radioaktiivisten jätteiden käsittelylle annetaan ohjeessa ST 6.2. Vapauttamisrajat on annettu Säteilyturvakeskuksen päätöksessä 4/3020/ Ionisoivaa säteilyä sähköisesti tuottavien laitteiden vapautettu käyttö tarvitse ilmoittaa Säteilyturvakeskukselle, jos kyseessä on laite, jossa ei ole yli 5 kv:n jännitteellä toimivia osia joka toimii enintään 30 kv:n jännitteellä ja joka ei aiheuta missään kohdassa 10 cm:n etäisyydellä laitteen luoksepäästävistä pinnoista suurempaa annosnopeutta kuin 1 µsv/h. Ionisoivaa säteilyä alle 5 kv:n jännitteellä tuottavien sähköisten laitteiden käyttö on vapautettu turvallisuusluvasta Säteilyturvakeskuksen päätöksellä 7/3020/2013. Ionisoivaa säteilyä alle 30 kv:n jännitteellä tuottavien sähköisten laitteiden käyttö on vapautettu turvallisuusluvasta Säteilyturvakeskuksen päätöksellä 6/3020/2013. Kirjallisuutta 1. Neuvoston direktiivi 96/29/Euratom, annettu 13 päivänä toukokuuta 1996, perusnor mien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti N:o L 159, National Radiological Protection Board. Exempt Concentrations and Quantities for Radionuclides not Included in the European Basic Safety Standards Directive. NRPB Report R306. Didcot: NRPB; International Atomic Energy Agency. Application of the concepts of exclusion, exemption and clearance. IAEA Safety Standards Series. Safety Guide RS-G-1.7. Vienna: IAEA; Ionisoivaa säteilyä sähköisesti tuottavan laitteen käyttö ei edellytä turvallisuuslupaa eikä siitä 5

12 S T U K OHJE ST 1.5 / Liite A Määritelmät Vapaaraja (excemption value) Radioaktiivisen aineen aktiivisuus tai aktiivisuuspitoisuus, jolloin aineen käyttöön ei tarvita turvallisuuslupaa eikä käytöstä tarvitse tehdä ilmoitusta. Vapauttamisraja (clearance level) Turvallisuuslupamenettelyn tai ilmoitusvelvollisuuden alaisista toiminnoista sivutuotteena syntyvien kiinteiden radioaktiivisten materiaalien aktiivisuuspitoisuus, jolloin materiaalin loppusijoitus, kierrätys tai uudelleenkäyttö on vapautettu kaikesta valvonnasta, eikä se vaadi erillistä hyväksyntää Säteilyturvakeskukselta. Radioaktiivinen aine (radioactive substance) Aine, joka hajoaa itsestään ja lähettää ionisoivaa säteilyä. Radioaktiivinen materiaali (radioactive material) Kiinteä aine, joka sisältää radioaktiivista ainetta tai on kontaminoitunut radioaktiivisella aineella. 6

13 OHJE ST 1.5 / STUK Liite B Lisävaatimukset säteilyn käytön vapauttamiselle turvallisuusluvasta Säteilyn käyttö voidaan vapauttaa turvallisuusluvasta kohdassa 3.1 esitettyjä peruskriteerejä noudattaen, jos seuraavat lisävaatimukset täyttyvät kaikissa mahdollisissa olosuhteissa: Käytettävä säteilylaite ei missään kohdassa 10 cm:n etäisyydellä laitteen luoksepäästävistä pinnoista aiheuta suurempaa annosnopeutta kuin 1 µsv/h. Toiminnasta aiheutuva efektiivinen annos kenelle tahansa ihmiselle on enintään 10 µsv vuodessa. Toiminnasta aiheutuva väestön kollektiivinen efektiivinen annos on enintään 1 mansv vuodessa. Toiminnan tuottaman säteilyaltistuksen arvioiminen ei edellytä yksittäistapausten tutkimista, ja toiminta toteutetaan noudattaen säteilylainsäädännön määräyksiä. Jos vapautettavaan säteilyn käyttöön liittyy laite, joka sisältää vapaarajan ylittävän määrän radioaktiivista ainetta, on laitteen lisäksi täytettävä seuraavat ehdot: radioaktiivinen aine on umpilähde Säteilyturvakeskus on määritellyt radioaktiivisen aineen loppusijoitusta koskevat ehdot. Säteilyturvakeskus voi vapauttaa turvallisuusluvasta muunkinlaisen säteilyn käytön silloin, kun Säteilyturvakeskuksen tekemä oikeutus- ja optimointitarkastelu osoittaa, että säteilyn käytön vapauttaminen on parempi vaihtoehto kuin turvallisuuslupamenettely. 7

14 S T U K OHJE ST 1.5 / Liite C Radioaktiivisten aineiden vapaarajat Radionuklidi Aktiivisuus (Bq) Vapaaraja Aktiivisuuspitoisuus (Bq/g) *) H Be C C N O F Na Na Mg Si P P S Cl Cl Ar Ar K K K Ca Ca Sc Sc Sc V Cr Mn Mn Mn-52m Mn Mn Mn Fe Fe Fe Co Co Co Co Radionuklidi Aktiivisuus (Bq) Vapaaraja Aktiivisuuspitoisuus (Bq/g) *) Co-58m Co Co-60m Co Co-62m Ni Ni Ni Cu Cu Zn Zn Zn-69m Ga Ga Ge Ge As As As As Se Se Br Br Br Kr Kr Kr Kr Kr Kr-83m Kr Kr-85m Kr Kr Rb Rb Sr Sr-85m Sr-87m

15 OHJE ST 1.5 / STUK Liite E Radioaktiivisten materiaalien vapauttamisrajat Radionuklidi Vapauttamisraja Aktiivisuuspitoisuus (Bq/g) H Be-7 10 C-14 1 F-18 * 10 Na-22 0,1 Na-24* 1 Si P P S Cl-36 1 Cl-38* 10 K K-43 * 10 Ca Ca Sc-46 0,1 Sc Sc-48 1 V-48 1 Cr Mn-51* 10 Mn-52 1 Mn-52m * 10 Mn Mn-54 0,1 Mn-56* 10 Fe-52 * 10 Fe Fe-59 1 Co-55 * 10 Co-56 0,1 Co-57 1 Co-58 1 Co-58m* 10 4 Co-60 0,1 Co-60m* 10 3 Co-61* 10 2 Co-62m* 10 Ni Ni Radionuklidi Vapauttamisraja Aktiivisuuspitoisuus (Bq/g) Ni-65* 10 Cu-64* 10 2 Zn-65 0,1 Zn-69* 10 3 Zn-69m* 10 Ga-72* 10 Ge As As-74* 10 As-76* 10 As Se-75 1 Br-82 1 Rb Sr-85 1 Sr-85m* 10 2 Sr-87m* 10 2 Sr Sr-90 1 Sr-91* 10 Sr-92* 10 Y Y Y-91m* 10 2 Y-92* 10 2 Y-93* 10 2 Zr-93* 10 Zr-95 1 Zr-97* 10 Nb-93m 10 Nb-94 0,1 Nb-95 1 Nb-97* 10 Nb-98* 10 Mo-90* 10 Mo Mo Mo-101* 10 Tc-96 1 Tc-96m* 10 3 Tc

16 OHJE ST 5.3 / IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA 1 YLEISTÄ 3 2 TURVALLISUUSLUPA JA LUVASTA VAPAUTTAMINEN 3 3 TURVALLISUUSLUVASTA VAPAUTETTU SÄTEILYN KÄYTTÖ Opetuskäyttöön hyväksytyt säteilylähteet Kulutustavarana käytettävät säteilylaitteet ja vapaarajat 4 4 VASTUUHENKILÖ JA HÄNEN TEHTÄVÄNSÄ 4 5 LUVANVARAINEN SÄTEILYN KÄYTTÖ 5 6 TURVALLISUUSVAATIMUKSIA LUVASTA VAPAUTETUSSA SÄTEILYN KÄYTÖSSÄ Säteilyaltistuksen rajoittaminen Säteilylähteiden merkinnät ja säilytys Säteilylähteiden poistaminen käytöstä Suojausohjeita 6 7 KÄYTTÖRAJOITUKSIA 6 LIITE SÄTEILYTURVALLISUUS DEMONSTRAATIOVÄLINEITÄ KÄYTETTÄESSÄ Tämä ohje on voimassa alkaen toistaiseksi. Ohje korvaa annetun ohjeen ST 5.3, Ionisoivan säteilyn käyttö fysiikan ja kemian opetuksessa. Helsinki 2007 ISSN ISBN (nid.) Edita Prima Oy / Helsinki 2007 ISBN (pdf) ISBN (html) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) , Fax (09) ,

17 OHJE ST 5.3 / Yleistä Kouluopetuksessa käytettävät ionisoivaa säteilyä aikaansaavat laitteet ovat yleensä pienitehoisia ja säteilylähteenä käytettävän radioaktiivisen aineen määrä on vähäinen. Tästä huolimatta on tärkeätä noudattaa huolellisuutta ja käyttöohjeita demonstraatioiden ja oppilastöiden aikana, jotta vältetään oppilaiden ja opettajan säteilyaltistus. Säteilyturvallisuuden varmistamisessa tärkeitä näkökohtia ovat laitteiden hyvä laatu ja kunto sekä radioaktiivisten aineiden säilytyksestä ja käytöstä poistamisesta annettujen määräysten noudattaminen. Olennaista on myös se, että opetuksessa käytettävät säteilymittarit ovat riittävän herkkiä havaitsemaan vähäisenkin säteilyannoksen tai -annosnopeuden. Tässä ohjeessa esitetään kouluopetukseen liittyvälle säteilyn käytölle asetettavat turvallisuusvaatimukset sekä ne periaatteet, joiden mukaan säteilylähteitä voidaan käyttää ilman säteilylain (592/1991) 16 :ssä tarkoitettua turvallisuuslupaa. Ohje koskee ionisoivaa säteilyä aikaansaavien säteilylähteiden käyttöä peruskouluissa ja lukioissa sekä säteilyn käyttöä ammatillisten oppilaitosten ja niihin rinnastettavien laitosten fysiikan ja kemian opetuksessa. Yliopistoissa ja korkeakouluissa käytetään yleensä aktiivisuudeltaan tai energialtaan niin suuritehoisia säteilylähteitä, että niiden käyttö edellyttää turvallisuuslupaa. Jos yliopistoissa ja korkeakouluissa käytetään turvallisuusluvasta vapautettuja säteilylähteitä, voidaan niiden käyttö järjestää tämän ohjeen mukaisesti. Ohje ei koske alle voltin jännitteellä toimivia sähköisesti ionisoivaa säteilyä synnyttäviä laitteita. 2 Turvallisuuslupa ja luvasta vapauttaminen Säteilylain (592/1991) 16 :n mukaan säteilyn käyttöön on pääsääntöisesti oltava turvallisuuslupa. Säteilylain 17 :ssä säädetyn mukaisesti on eräät toiminnot vapautettu turvallisuusluvasta. S T U K Säteilyturvakeskus voi vapauttaa turvallisuusluvasta säteilyn muunkinlaisen käytön, jos voidaan riittävän luotettavasti varmistua siitä, että säteilyn käyttö ei aiheuta terveydellistä haittaa tai vaaraa. Peruskriteerit säteilyn käytön vapauttamiselle turvallisuusluvasta on esitetty ohjeessa ST 1.5. Kouluopetuksessa säteilyn käyttö suositellaan järjestettäväksi siten, ettei turvallisuuslupaa tarvita. 3 Turvallisuusluvasta vapautettu säteilyn käyttö 3.1 Opetuskäyttöön hyväksytyt säteilylähteet Kouluopetuksessa voidaan käyttää säteilylähteitä ilman turvallisuuslupaa, jos ne ovat Säteilyturvakeskuksen tarkastamia ja ne on tarkastuksen perusteella vapautettu turvallisuusluvasta ja hyväksytty opetuskäyttöön. Säteilyturvakeskus on tietyin ehdoin päätöksellään 30/310/07 vapauttanut ionisoivaa säteilyä sähköisesti synnyttävien ja radioaktiivista ainetta sisältävien opetusvälineiden käytön turvallisuusluvasta, kun niiden käyttö liittyy fysiikan tai kemian opetukseen kouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja niihin rinnastettavissa laitoksissa. Vapauttamispäätöksessä on turvallisuusluvasta vapauttamisen edellytykseksi asetettu seuraavat ehdot ja vaatimukset: Säteilylähteen tai säteilylähdetyypin on oltava Säteilyturvakeskuksen tarkastama ja säteilyturvallisuusominaisuuksiltaan opetuskäyttöön hyväksymä tai Suomen hyväksymässä kansainvälisessä sopimuksessa edellytetyllä tavalla tarkastettu ja opetuskäyttöön hyväksytty muualla. Säteilylähteessä on oltava hyväksynnän osoittava merkintä. Oppilaitoksen on nimettävä säteilyturvallisuudesta huolehtiva vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on valvoa, että säteilylaitteiden käytössä ja säilytyksessä sekä radioaktiivisten jätteiden hävittämisessä noudatetaan säteilyturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Rikkoutuneita ja käytöstä poistettuja radioaktiivista ainetta sisältäviä säteilylähteitä on käsiteltävä radioaktiivisena jätteenä. 3

18 S T U K OHJE ST 5.3 / Yllä mainitun hyväksynnän hakemisesta huolehtii yleensä säteilylähteen valmistaja tai maahantuoja. 3.2 Kulutustavarana käytettävät säteilylaitteet ja vapaarajat Säteilylain tai Säteilyturvakeskuksen päätösten nojalla turvallisuuslupaa ei tarvita seuraaviin toimintoihin: Kulutustavarana käytettävän säteilylaitteen käyttö. Näitä laitteita ovat muun muassa kotikäyttöön tarkoitetut palovaroittimet ja radioaktiivista valoväriä sisältävät kompassit. Sellaisen säteilylaitteen käyttö, joka on aiheuttamansa erittäin vähäisen säteilyaltistuksen perusteella vapautettu valvonnasta. Näitä laitteita ovat umpilähteen sisältävät laitteet, joissa aktiivisuus ei ylitä vapaarajaa. Radioaktiivisen aineen käyttö ja hallussapito, kun kerralla hallussa oleva aktiivisuus on pienempi kuin vapaaraja tai kerralla hallussa olevan radioaktiivisen aineen aktiivisuuspitoisuus on pienempi kuin vapaaraja. Luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien mineraali- ja kivinäytteiden käyttö. Jos kyseessä on radionuklidiseos tai useampi kuin yksi radionuklidi, turvallisuuslupaa ei tarvita, mikäli Ak Ck 1 tai 1 A C k E, k k E, k Kaavoissa A k on radionuklidin k aktiivisuus A E,k on aktiivisuuden vapaaraja radionuklidille k C k on radionuklidin k aktiivisuuspitoisuus C E,k on aktiivisuuspitoisuuden vapaaraja radionuklidille k. Radionuklidien vapaarajat on esitetty ohjeessa ST 1.5. Vapaarajoja sovelletaan samoin sekä avo- että umpilähteisiin. Tavallisimmin käytetyille radionuklideille vapaarajat ovat seuraavat: Radionuklidi Aktiivisuus (kbq) Vapaaraja Aktiivisuuspitoisuus (kbq/kg) Co Sr Cs Ra Am Radioaktiivisten aineiden käyttöä avolähteinä on vältettävä, ellei siihen ole opetuksen kannalta erityistä tarvetta. 4 Vastuuhenkilö ja hänen tehtävänsä Kohdassa 3.1 tarkoitetuksi säteilyn käytöstä huolehtivaksi vastuuhenkilöksi suositellaan nimettäväksi henkilö, jolla on tarpeelliset tiedot ja edellytykset toimia tässä tehtävässä. Käytännössä vastuuhenkilö on yleensä fysiikan tai kemian opettaja, joka muutoinkin huolehtii säteilylähteiden käytöstä opetuksessa. Vastuuhenkilön tulee perehtyä opetusvälineinä käytettäviä säteilylähteitä koskeviin säteilyturvallisuusmääräyksiin ja -ohjeisiin. Hänen tehtävänään on myös huolehtia siitä, että säteilylähdeluettelo on ajan tasalla säteilylähteet ovat oikealla tavalla merkittyjä säteilylähteet ja niiden säteilysuojaukset ovat kunnossa opettajilla on käytettävissään demonstraatioiden kannalta riittävät käyttö- ja turvaohjeet sekä erityismääräykset, joita säteilylähteiden luvastavapauttamisasiakirjoissa tai muutoin on määrätty noudatettaviksi säteilylähteiden säilytys on järjestetty turvallisuusvaatimusten mukaisesti käytöstä poistetuista säteilylähteistä (radioaktiivisista jätteistä) huolehditaan asianmukaisesti. 4

19 OHJE ST 5.3 / Kouluopetukseen tarkoitettujen säteilylähteiden käyttö ei yleensä voi johtaa vakaviin säteilyvaaratilanteisiin. Vaikka vahinkotilanteissa ei tarvittaisikaan säteilysuojelullisia erityistoimia, on suositeltavaa, että vahinko-, onnettomuus-, käyttöhäiriö- ja väärinkäyttötilanteiden varalle laaditaan toimintaohjeet. Näiden ohjeiden tulisi sisältää ainakin kuvaus välittömistä toimista vahingon tultua ilmi sekä yhteydenottomenettelyt koulun vastuuhenkilöihin ja Säteilyturvakeskukseen. Keskeisimmistä ohjeista ja säteilyturvallisuusnäkökohdista on hyvä laatia tiivistelmä ja sijoittaa se koulun fysiikan tai kemian luokkaan tai säteilylähteiden säilytystilan yhteyteen. Esimerkki tällaisesta tiivistelmästä on esitetty liitteessä. 5 Luvanvarainen säteilyn käyttö Jos kouluopetuksessa aiotaan käyttää muita kuin luvussa 3 tarkoitettuja turvallisuusluvasta vapautettuja säteilylähteitä, oppilaitoksen tai sen toiminnasta vastaavan yhteisön on haettava säteilylain 16 :n mukainen turvallisuuslupa. Lupa haetaan Säteilyturvakeskukselta siten kuin säteilyasetuksen (1512/1991) 4 luvussa on säädetty. Lupahakemuksessa on esitettävä säteilyn käytön laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla tiedot muun muassa säteilyn käyttöpaikasta ja säteilylähteistä, käytettävistä suojaus- ja varojärjestelmistä, säteilyaltistuksen seurannan järjestämisestä sekä radioaktiivisten jätteiden käsittelystä ja vaarattomaksi tekemisestä. Luvanvaraiseen säteilyn käyttöön on nimettävä säteilylain 18 :ssä tarkoitettu säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja. Vastaavaksi johtajaksi esitettävän henkilön on täytettävä ohjeessa ST 1.8 esitetyt pätevyysvaatimukset. Turvallisuusvaatimukset luvanvaraisen säteilyn käytöstä on esitetty kyseisiä toimintoja koskevissa muissa ST-ohjeissa. S T U K 6 Turvallisuusvaatimuksia luvasta vapautetussa säteilyn käytössä 6.1 Säteilyaltistuksen rajoittaminen Säteilysuojelun yleisten periaatteiden mukaan säteilyaltistus on pidettävä niin pienenä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Säteilyn käyttö kouluopetuksessa tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että opettajalle, oppilaalle tai muulle henkilölle aiheutuva efektiivinen annos vuoden aikana ei ylitä arvoa 0,3 msv yhdestä demonstraatiosta oppilaalle aiheutuva annos ei ylitä arvoa 0,03 msv. 6.2 Säteilylähteiden merkinnät ja säilytys Säteilylähteissä on oltava ionisoivan säteilyn varoitusmerkki. Radioaktiivista ainetta sisältävissä laitteissa on tämän lisäksi oltava merkintä, josta ilmenevät radionuklidi, aktiivisuus ja päivämäärä, jolloin aktiivisuus on määritetty. Säteilylähteet on siirrettävä säilytyspaikkaansa välittömästi oppitunnin päätyttyä. Säilytyspaikan on oltava lukittava, ja sinne pääsy tai sen avaaminen on sallittua vain säteilyturvallisuudesta huolehtivan vastuuhenkilön luvalla. Tila tai kaappi, jossa säilytetään radioaktiivisia aineita, on merkittävä ionisoivan säteilyn vaaraa osoittavalla merkillä. Kaikista oppilaitoksen hallinnassa olevista säteilylähteistä on pidettävä luetteloa, johon on merkitty säteilylähteen tunnistetiedot, kuten lähteen valmistaja, tyyppi, sarjanumero, radionuklidi sekä aktiivisuus ja päivämäärä, jolloin aktiivisuus on määritetty. 6.3 Säteilylähteiden poistaminen käytöstä Tarpeettomaksi käyneet säteilylähteet on viivytyksettä poistettava käytöstä. Niiden varastoiminen oppilaitoksen tiloissa ei ole hyväksyttävää. Kun säteilylähde poistetaan käytöstä radioaktiivisena jätteenä, on noudatettava ohjetta 5

20 S T U K OHJE ST 5.3 / ST 6.2, Radioaktiiviset jätteet ja päästöt. Jos oppilaitokselle tarpeettomaksi käynyt turvallisuusluvasta vapautettu säteilylähde on vielä käytettävissä fysiikan ja kemian opetukseen, se voidaan myös luovuttaa toiselle oppilaitokselle tähän käyttötarkoitukseen. Luovutuksesta tehdään molempien osapuolten allekirjoittama asiakirja, jossa tulee yksilöidä luovutettu säteilylähde sekä todeta omistuksen, hallinnan ja vastuun siirtymisajankohta. Säteilylähteen poistamisesta on tehtävä säteilylähdeluetteloon merkintä, josta ilmenee poistamisajankohta sekä tiedot, mihin radioaktiivinen jäte on toimitettu tai lähde luovutettu. 6.4 Suojausohjeita Opettajan on huolehdittava, että säteilylähteiden käyttö ei kestä pitempään, kuin opetuksen kannalta on välttämätöntä, eivätkä oppilaat käsittele lähteitä tarpeettomasti ja ilman valvontaa. Säteilyn vaimeneminen on kääntäen verrannollinen säteilylähteestä mitatun etäisyyden neliöön. Säteilyaltistusta voidaan täten pienentää helposti lisäämällä etäisyyttä säteilylähteeseen. Säteilylähdettä ei saa pitää tarpeettomasti suojuksensa ulkopuolella. Suojuksesta poistettua säteilylähdettä on käsiteltävä siten, ettei mikään kehon osa joudu tarpeettomasti alttiiksi säteilylle. 7 Käyttörajoituksia Suojaamattomien röntgenlaitteiden käyttö kouluopetuksessa on kielletty. Opetuskäyttöön hyväksytään vain sellaisia suojattuja röntgenlaitteita, joissa primäärisäteilykeila on niin hyvin suojattu, että oleskelua primäärikeilan suunnassa ei ole tarpeen erikseen rajoittaa. Kylmäkatodityyppiset purkausputket voivat aikaansaada röntgensäteilyä. Röntgensäteilystä ei aiheudu vaaraa, jos purkausputkia käytetään enintään 5 kilovoltin jännitteellä. Tämän vuoksi säädettävää jännitelähdettä, jonka jännite voidaan asettaa suuremmaksi kuin 5 kv, ei saa käyttää purkausputken yhteydessä ilman jännitemittaria tai muutoin varmistamatta, että jännite on pienempi kuin 5 kv. Edellä tarkoitettuja purkausputkia ovat esimerkiksi katodisäteen taipumista magneettikentässä osoittava ns. Crookesin putki Braunin putki fluoriloistemateriaalia sisältävät katodisädeputket varjoristiputki katodisäteen paineen demonstroimisputki katodisäteen lämpövaikutuksen demonstroimisputki kanavasädeputki. Kipinäinduktorin käyttö röntgensäteilyä aiheuttavien laitteiden jännitelähteenä on kielletty, koska jännitteen pysyminen alle 5 kv:n on epävarmaa. Yli 10 vuotta vanhojen 226 Ra-lähteiden käyttö on kielletty, ellei ole varmistettu, että ne ovat edelleen tiiviitä. Kirjallisuutta 1 International Commission on Radiological Protection. Protection against Ionizing Radiation in the Teaching of Science. ICRP Publication 36. Oxford: Pergamon Press; International Commission on Radiological Protection Recommendations of the International Commission on Radiological Protection. ICRP Publication 60. Oxford: Pergamon Press;

21 OHJE ST 5.3 / S T U K LIITE (ESIMERKKI) Säteilyturvallisuus demonstraatiovälineitä käytettäessä Tarkista, että säteilylähteet eivät ole vioittuneet ja että niihin liittyvät turvalaitteet toimivat. Tunne laitekohtaiset käyttöohjeet ja noudata niitä. Käytä säteilylähteitä vain niin kauan, kuin opetuksen kannalta on välttämätöntä. Huolehdi demonstraation aikana siitä, ettei röntgenlaitteen primäärikeilan suunnassa ole ketään eivätkä oppilaat käsittele säteilylähteitä tarpeettomasti ja ilman valvontaa. Älä pidä säteilylähdettä tarpeettomasti suojuksensa ulkopuolella. Käsittele suojaamatonta säteilylähdettä siten, että mikään kehon osa ei joudu tarpeettomasti alttiiksi säteilylle. Siirrä säteilylähteet lukittavaan säilytyspaikkaansa välittömästi demonstraation päätyttyä. Ilmoita heti viallisesta tai kadonneesta säteilylähteestä säteilyturvallisuudesta huolehtivalle vastuuhenkilölle. Lisätietoja säteilyn käyttöä koskevista asioista saa Säteilyturvakeskuksesta, puh. (09) TÄMÄN KOULUN FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA KÄYTETTÄVISTÄ SÄTEILYLÄH- TEISTÄ JA NIIDEN TURVALLISUUSOHJEISTA HUOLEHTIVA VASTUUHENKILÖ ON 7

22 OHJE ST 1.4 / säteilyn käyttöorganisaatio 1 Yl e i s t ä 3 2 Sä t e i l y n k äy tt ö o r g a n i s a a t i o k uva t a a n o r g a n i s a a t i o s e l v i t y k s e s s ä Organisaatioselvityksen laajuus Organisaatioselvityksessä esitettävät asiat 3 3 To i m i n n a n h a r j o i tt a j a e s i tt ä ä va s t a ava a j o h t a j a a hy vä k s y tt ävä k s i Vastaavan johtajan toiminnan edellytykset Vastaava johtaja toiminnan harjoittajan palveluksessa Vastaavan johtajan toimipaikka Vastaavan johtajan sijainen Vastaavan johtajan tehtävät 6 4 Milloin käyttöpaikan vastuuhenkilö on nimettävä? 6 5 To i m i n n a n h a r j o i tt a j a l l a o n o l t a v a k äy t ö s s ä ä n riittävä a s i a n tu n t e m u s 6 6 Sä t e i l y n k äy tt ö o r g a n i s a a t i o n m u u t o k s i s t a on ilmoitettava 8 Liite A Määritelmät Liite B Toimintojen vaativuusluokat Tämä ohje on voimassa alkaen toistaiseksi. Ohje korvaa annetun ohjeen ST 1.4, Säteilyn käyttöorganisaatio. Helsinki 2011 ISSN ISBN (nid.) Edita Prima Oy/Helsinki 2011 ISBN (pdf) ISBN (html) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) , Fax (09) ,

23 ohje ST 1.4 / Yleistä Turvallinen säteilyn käyttö edellyttää toimivaa säteilyn käyttöorganisaatiota ja vastuusuhteiden määrittelyä. Tässä ohjeessa esitetään säteilyn käyttöorganisaatiota, säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan hyväksyntää sekä käyttöpaikan vastuuhenkilön ja asiantuntijoiden nimeämistä koskevat vaatimukset. Ohje koskee sellaista säteilyn käyttöä, johon vaaditaan turvallisuuslupa. Ohjetta koskevat määritelmät ovat liitteessä A. Säteilyn käyttöorganisaatiosta ja organisaatioselvityksestä säädetään säteilylain (592/1991) 18 :ssä. Vastaavan johtajan ja säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien muiden henkilöiden pätevyyttä ja säteilysuojelukoulutusta koskevat vaatimukset esitetään ohjeessa ST Säteilyn käyttöorganisaatio kuvataan organisaatioselvityksessä Säteilyn käyttö edellyttää turvallisuuslupaa, jota haetaan kirjallisesti Säteilyturvakeskukselta. Toiminnallisesti erillisillä vastuuyksiköillä on yleensä oltava oma turvallisuuslupansa. Usean vastuuyksikön tai käyttöpaikan yhteisen turvallisuusluvan edellytyksiä voivat olla esimerkiksi yhden vastaavan johtajan hallittavissa oleva kokonaisuus, vastuuyksikköjen tai käyttöpaikkojen yhteinen toimintajärjestelmä, toimintojen keskitetty sisäinen valvonta sekä asianmukainen ja dokumentoitu käyttöorganisaatio vastuuhenkilöineen. Tällöin on nimettävä vastaavan johtajan avuksi käyttöpaikan vastuuhenkilöitä (ks. luku 4). 2.1 Organisaatioselvityksen laajuus Säteilyn käyttöorganisaation on oltava turvallisuuden kannalta asianmukainen. Turvallisuuslupahakemuksen liitteenä on oltava säteilyn käyttöorganisaation kuvaus, ns. organisaatioselvitys. Organisaatioselvityksestä stuk on käytävä ilmi, miten säteilyturvallisuuden kannalta tärkeät tehtävät hoidetaan asianmukaisesti kussakin vastuuyksikössä ja säteilyn käyttöpaikassa miten vastaava johtaja hallinnoi säteilytoiminnan turvallisuutta kokonaisuudessaan. Organisaatioselvityksen laajuuden on oltava suhteessa toiminnan vaativuuteen ja laajuuteen sekä toimintaan liittyviin säteilyturvallisuusriskeihin. Yksinkertaisessa tapauksessa organisaatioselvitykseksi riittää, että turvallisuuslupaa koskevassa hakemuksessa nimetään vastaava johtaja. Laaja organisaatioselvitys, jossa vastaavan johtajan nimeämisen lisäksi esitetään kohdassa 2.2 mainitut asiat, on laadittava ainakin seuraavissa toiminnoissa: terveydenhuollon säteilyn käyttö muussa säteilyn käytössä vaativuusluokan III toiminta tai toiminta, jossa vastaavan johtajan avuksi on nimitetty käyttöpaikan vastuuhenkilöitä. Toimintojen vaativuusluokat on esitetty liitteessä B. Turvallisuusluvasta ja sen myöntämisestä säädetään säteilylain 16 :ssä ja turvallisuusluvan hakemisesta säteilyasetuksen (1512/1991) 14 :ssä. 2.2 Organisaatioselvityksessä esitettävät asiat Laajassa organisaatioselvityksessä on esitettävä seuraavat asiat: johtosuhteet säteilyn käyttöorganisaatiossa ja tiedonkulku säteilyn käyttöpaikalla turvallisuuden varmistamiseksi vastaavan johtajan tehtävät ja vastuut (ks. kohta 3.5) vastaavan johtajan sijaisuusjärjestelyt ja sijaisen tehtävät ja vastuut silloin, kun sijainen nimetään (ks. kohta 3.5) käyttöpaikan vastuuhenkilöiden lukumäärä, tehtävät, vastuut ja yhteydenpito vastaavan johtajan kanssa silloin, kun käyttöpaikan vastuuhenkilöitä nimetään (ks. luku 4) lääketieteellisen fysiikan asiantuntija ja hänen tehtävänsä silloin, kun asiantuntija nimetään (ks. luku 5) vastaavan johtajan organisoima moniammatillinen yhteistyöryhmä, sen jäsenten tehtävät ja vastuut sekä keskinäinen tiedon jakaminen 3

24 STUK OHJE ST 1.4 / silloin, kun yhteistyöryhmä muodostetaan (ks. luku 5) vastaavien johtajien yhteistyöryhmä ja sen tehtävät silloin, kun yhteistyöryhmä muodostetaan (ks. kohta 3.1) säteilyasiantuntija ja hänen tehtävänsä silloin, kun asiantuntija nimetään (ks. luku 5) kuvaus erillisestä säteilysuojeluyksiköstä sekä säteilysuojeluyksikön ja vastaavan johtajan tehtäväjaosta silloin, kun yksikkö muodostetaan (ks. luku 5). Organisaatioselvityksessä on mainittava ne käyttäjäryhmät, jotka tekevät säteilylain tarkoittamaa säteilytyötä. Lisäksi on ilmoitettava, mihin näistä ryhmistä kuuluu säteilytyöluokan A työntekijöitä. Vastaavan johtajan on allekirjoituksellaan vahvistettava suostumuksensa kyseiseen tehtävään. Suostumus on lähetettävä organisaatioselvityksen mukana Säteilyturvakeskukseen. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan ja säteilyasiantuntijan on vahvistettava suostumuksensa allekirjoituksin silloin, kun heidät on nimetty kyseisiin tehtäviin. Allekirjoitetut suostumukset on pyydettäessä esitettävä Säteilyturvakeskukselle. Jos samaan turvallisuuslupaan esitetään poikkeuksellisesti liitettäväksi useita säteilyn käyttöpaikkoja tai toimintoja, on organisaatioselvityksessä kuvattava myös säteilyn käyttöä koskeva organisaatio kokonaisuutena. Jos poikkeuksellisesti vastaavaksi johtajaksi esitetty henkilö ei ole toiminnan harjoittajan palveluksessa, on laadittava toiminnanharjoittajan ja vastaavan johtajan välinen sopimusasiakirja, jolla delegoidaan määräysvalta vastaavalle johtajalle, jotta hän voi oikeudellisesti vastata toiminnan turvallisuudesta. Jos säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavaksi johtajaksi esitetään henkilöä, joka on toisen toiminnan harjoittajan palveluksessa, hakemuksen liitteenä on oltava vastaavan johtajan tehtävänkuvaus työaikajärjestelyineen, joihin päätoimen työnantaja on antanut suostumuksensa allekirjoituksellaan. Jos samoja säteilylaitteita käyttää itsenäisesti (esimerkiksi vuokrausperiaatteella) useamman turvallisuusluvan piiriin kuuluvan toiminnan harjoittajan henkilöstö, on organisaatioselvitykseen liitettävä selvitys vastuunjaosta säteilyturvallisuusjärjestelyistä huolehtimiseksi. Selvityksestä tulee käydä ilmi, että kaikki toiminnan harjoittajat hyväksyvät kyseiset vastuujärjestelyt. 3 Toiminnan harjoittaja esittää vastaavaa johtajaa hyväksyttäväksi Toiminnan harjoittaja nimeää turvallisuuslupahakemukseen liitettävässä organisaatioselvityksessä säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan ja esittää häntä hyväksyttäväksi tähän tehtävään. Yhdessä turvallisuusluvassa nimetään vain yksi vastaava johtaja. Turvallisuuslupahakemuksen liitteenä on oltava kopio vastaavan johtajan kuulustelun suorittamista osoittavasta todistuksesta. Jos vastaavaksi johtajaksi esitetty henkilö on jo nimetty vastaavaksi johtajaksi vastaavaan toimintaan johonkin muuhun voimassa olevaan turvallisuuslupaan, riittää, että hakemuksessa mainitaan asiasta ja ilmoitetaan kyseisen luvan numero. Säteilyturvakeskus hyväksyy esitetyn vastaavan johtajan tehtäviinsä päätöksellään, jos ohjeessa ST 1.8 esitetyt pätevyysvaatimukset ja tässä ohjeessa esitetyt vaatimukset täyttyvät. 3.1 Vastaavan johtajan toiminnan edellytykset Vastaavan johtajan on oltava sopiva tehtäväänsä ja hänen on kyettävä kommunikoimaan käyttöpaikalla työskentelevän henkilöstön ja myös siellä asioivien ulkopuolisten kanssa. Käytännössä tämä edellyttää käyttöpaikan työkielen ja suomen tai ruotsin kielen hyvää suullista ja kirjallista hallintaa. Vastaavaksi johtajaksi esitetyn henkilön on oltava tietoinen vastaavan johtajan velvollisuuksista ja vahvistettava hakemuksessa allekirjoituksellaan suostumuksensa vastaavana johtajana toimimiseen. Vastaavan johtajan nimeäminen ei vähennä toiminnan harjoittajan yleistä velvollisuutta huolehtia toiminnan turvallisuudesta ja siitä, että toiminta täyttää säteilylaissa säädetyt vaatimukset. Vastaavalla johtajalla on oltava tosiasialliset 4

25 ohje ST 1.4 / stuk mahdollisuudet hoitaa vastaavan johtajan tehtävät. Hänellä on oltava tehtävänsä mukainen, riittävän itsenäinen asema ja valtuudet. Hänellä on oltava valtuudet esimerkiksi antaa säteilyturvallisuuden varmistamista koskevia muita työntekijöitä velvoittavia määräyksiä ja keskeyttää säteilyn käyttö, jos toiminnan turvallisuus vaarantuu tai voi vaarantua. Vastaavan johtajan toimipaikka, resurssit, ajankäyttö ja muut edellytykset on järjestettävä niin, että hän voi säteilyn käytön vaativuuden ja laajuuden edellyttämällä tavalla hoitaa tehtävänsä vastaavana johtajana. Jos toiminnan harjoittaja esittää turvallisuuslupahakemuksessaan yhden vastaavan johtajan vastuulle useita säteilyn käyttöpaikkoja tai maantieteellisesti suurta vastuualuetta tai poikkeuksellisesti useisiin turvallisuuslupiin yhtä yhteistä vastaavaa johtajaa, on toiminnan harjoittajan vakuuttavasti osoitettava, että esitetyllä vastaavalla johtajalla on käytännölliset edellytykset suoriutua tehtävästään. Tällöin toiminnan harjoittajan on hyväksyttävästi järjestettävä ja kuvattava säteilyn käytön osalta seuraavat asiat: vastaavan johtajan käyttöpaikkakohtaiset vastuut, käyttöpaikan vastuuhenkilöiden tehtävät ja toiminnan valvonta vastaavalle johtajalle varattu työaika ja tehtävät vastaavan johtajan perehtyminen säteilyn käyttöpaikkojen toimintaan ja olosuhteisiin yhteydenpito- ja raportointimenettelyt käyttöpaikan vastuuhenkilöiden, vastaavan johtajan ja toiminnan harjoittajan välillä. Joissakin tapauksissa, kuten suurissa terveydenhuoltoyksiköissä tai teollisuuslaitoksissa, samalla toiminnan harjoittajalla voi olla useita turvallisuuslupia, joissa kussakin on nimetty oma vastaava johtaja. Tällöin voi tiedonkulun varmistamiseksi olla tarpeen muodostaa vastaavista johtajista koostuva yhteistyöryhmä. Säteilyturvallisuustoimenpiteitä työpaikalla ja raportointia toiminnan harjoittajalle käsitellään ohjeessa ST Vastaava johtaja toiminnan harjoittajan palveluksessa Vastaavan johtajan on yleensä oltava säteilyä käyttävän organisaation palveluksessa. Poikkeustapauksissa vastaavaksi johtajaksi voidaan hyväksyä ohjeen ST 1.8 pätevyysvaatimukset täyttävä henkilö, joka ei ole toiminnan harjoittajan palveluksessa. Edellytyksenä on, että esitetty henkilö käy säännöllisesti kyseisessä säteilyn käyttöpaikassa valvomassa säteilyn käyttöä ja on säteilyn käyttöpaikalla työskentelevien tavoitettavissa akuuteissakin tilanteissa. Turvallisuusluvan saaneen organisaation ulkopuolinen vastaava johtaja voidaan hyväksyä erityisesti tilanteessa, jossa säteilyn käyttö on pienimuotoista ja säteilylähteiden käyttö ei ole säteilyturvallisuuden kannalta vaativaa. 3.3 Vastaavan johtajan toimipaikka Sädehoitotoiminnassa vastaavan johtajan toimipaikan on oltava sama kuin säteilyn käyttöpaikka. Vaativuusluokkien I ja II toiminnassa ja muussa vaativuusluokan III toiminnassa sädehoitotoimintaa lukuun ottamatta voidaan hyväksyä, että vastaavan johtajan toimipaikka ei ole säteilyn käyttöpaikka vain, jos vastaava johtaja käy säännöllisesti kyseisessä säteilyn käyttöpaikassa valvomassa säteilyn käyttöä ja on säteilyn käyttöpaikalla työskentelevien tavoitettavissa akuuteissakin tilanteissa. Tällöin on nimettävä turvallisuuden varmistamiseksi käyttöpaikan vastuuhenkilö tai -henkilöitä (ks. luku 4). 3.4 Vastaavan johtajan sijainen Vastaavalle johtajalle on nimettävä sijainen ainakin sädehoitotoiminnassa isotooppilääketieteessä, kun toimintaa harjoitetaan B- tai A-tyypin laboratoriossa (ks. ohje ST 6.1) terveydenhuollon vaativuusluokan III röntgentoiminnassa teollisuuden säteilyn käytössä vaativuusluokan III toiminnassa. 5

26 STUK OHJE ST 1.4 / Muussa toiminnassa sijainen on nimettävä, kun turvallisuuden varmistaminen sitä edellyttää. Joissakin toiminnoissa voi olla tarpeen nimetä myös useampia sijaisia esimerkiksi silloin, kun varsinaisen vastaavan johtajan (tai hänen sijaisensa) poissaoloja on paljon. Vastaavan johtajan sijaisella on oltava samat valtuudet kuin varsinaisellakin vastaavalla johtajalla, jos varsinainen vastaava johtaja ei ole käytettävissä. 3.5 Vastaavan johtajan tehtävät Toiminnan harjoittajan on määriteltävä kirjallisesti vastaavan johtajan ja hänen sijaisensa tehtävät. Tyypillisesti vastaavan johtajan tehtäviksi voidaan määritellä esimerkiksi seuraavat asiat: toimintaan liittyvien riskien tunnistaminen, turvallisuusarviointi ja varautuminen poikkeaviin tapahtumiin hyvän turvallisuuskulttuurin edistäminen ja ylläpito säteilyturvallisuus- ja turvajärjestelyt säteilyn käyttöpaikalla mukaan lukien työalueiden ja säteilytyötä tekevien työntekijöiden luokittelu, tarvittavien säteilyturvallisuustoimenpiteiden toteutus ja käyttöpaikkakohtaisten turvallisuusohjeiden laatiminen säteilyturvallisuuden ylläpito ja jatkuva seuranta muun muassa annostarkkailun ja työolojen tarkkailun tuloksia analysoimalla säteilyn käyttöön osallistuvien työntekijöiden säteilysuojelukoulutus ja opastus yhteydenpito käyttöpaikan vastuuhenkilöiden kanssa ja tarvittavan asiantuntijuuden hankinta turvallisuusluvan ja säteilyn käyttöorganisaation ajan tasalla pitäminen raportointi ja toimenpide-ehdotusten tekeminen toiminnan harjoittajalle turvallisuuden parantamiseksi Säteilyturvakeskuksen antamien korjausmääräysten toteuttamisen toimeenpano ja valvonta sekä tietojen ilmoittaminen Säteilyturvakeskukseen säteilylaitteen käyttöluvan antaminen korjaustoimenpiteiden jälkeen, kun ensin on varmistettu, että laite on käyttökuntoinen. Terveydenhuollon vaativien säteilylaitteiden tapauksessa voi olla tarpeen kuulla myös lääketieteellisen fysiikan asiantuntijaa. poikkeavien tapahtumien käsittely säteilyn käyttöpaikalla ja tapahtumista raportoiminen Säteilyturvakeskukseen. 4 Milloin käyttöpaikan vastuuhenkilö on nimettävä? Toiminnan harjoittajan on nimettävä säteilyn käyttöpaikalle käyttöpaikan vastuuhenkilö, kun vastaavan johtajan vastuulla on useita säteilyn käyttöpaikkoja tai maantieteellisesti suuri vastuualue. Käyttöpaikan vastuuhenkilö on nimettävä käyttöpaikoille myös, jos poikkeuksellisesti sama henkilö toimii vastaavana johtajana useassa turvallisuusluvassa. Silloin kun käyttöpaikan vastuuhenkilöitä nimetään, on organisaatioselvityksessä kuvattava vastaavan johtajan ja käyttöpaikan vastuuhenkilöiden keskinäinen tehtävien jako, valtuudet ja velvoitteet sekä yhteydenpitomenettelyt. Käyttöpaikan vastuuhenkilön tehtäväksi on määriteltävä muun muassa toiminnan turvallisuuden ja annettujen ohjeiden sekä määräysten noudattamisen valvonta jokapäiväisessä työssä. Käyttöpaikan vastuuhenkilöllä on oltava tehtävän edellyttämä säteilysuojelukoulutus toimia kyseisessä tehtävässä ja hyvä käyttöpaikan toiminnan tuntemus. Teollisuusradiografiassa käyttöpaikan vastuuhenkilöllä on oltava vastaavan johtajan pätevyys. Teollisuusradiografiassa edellytettävästä käyttöpaikan vastuuhenkilöstä on tarkempia vaatimuksia ohjeessa ST Toiminnan harjoittajalla on oltava käytössään riittävä asiantuntemus Toiminnan harjoittajan on käytettävä tarvittaessa vastaavan johtaja lisäksi muita asiantuntijoita. 6

27 ohje ST 1.4 / stuk Lääketieteellisen fysiikan asiantuntija Terveydenhuollon säteilyn käytössä on toiminnan harjoittajan nimettävä lääketieteellisen fysiikan asiantuntija (tarvittaessa useampia asiantuntijoita) sädehoito- ja isotooppilääketieteen toimintaan sekä vaativuusluokan III röntgentoimintaan. Toiminnan harjoittajan on varmistuttava siitä, että lääketieteellisen fysiikan asiantuntijalla on säädösten edellyttämä pätevyys ja että hän on saanut vaaditun säteilysuojelun täydennyskoulutuksen. Isotooppilääketieteessä on lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan oltava käytettävissä siten, että hänet voidaan tarvittaessa aina kutsua paikalle. Sädehoidon annossuunnittelussa, laadunvarmistuksessa ja säteilysuojeluun liittyvissä toiminnoissa on lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan oltava aina henkilökohtaisesti mukana. Terveydenhuollon röntgentoiminnassa lääketieteellisen fysiikan asiantuntemusta on käytettävä säteilysuojelun, optimoinnin, laadunvarmistuksen ja säteilyannosten mittaamisen suunnittelussa ja seurannassa. Vaativuusluokkien I ja II röntgentoiminnassa lääketieteellisen fysiikan asiantuntemusta tarvitaan lausunnon tai neuvojen antamisessa, kun toimintaa aloitetaan tai sitä olennaisesti muutetaan tai kun havaitaan ongelmia säteilysuojelussa, toiminnan optimoinnissa, laadunvarmistuksessa tai säteilyannosten mittaamisessa. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntemusta voidaan tehokkaasti hyödyntää vastaavan johtajan organisoimana moniammatillisen yhteistyöryhmän avulla. Työryhmään voi kuulua vastaavan johtajan ja lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan lisäksi esimerkiksi hoitaja tai hoitajia, lääkäri ja laitetekniikan asiantuntija. Työryhmän tarpeen arvioi toiminnan harjoittaja kuultuaan vastaavaa johtajaa ja tarvittaessa lääketieteellisen fysiikan asiantuntijaa. Toimenpiteestä vastuussa oleva lääkäri Terveydenhuollon säteilyn käytössä toiminnan harjoittajan on nimettävä säteilylle altistavia toimenpiteitä ja tutkimuksia varten toimenpiteestä vastuussa oleva lääkäri ja varmistuttava siitä, että hänellä on säädösten edellyttämä pätevyys ja että hän on saanut vaaditun säteilysuojelun täydennyskoulutuksen. Säteilylle altistaviin toimenpiteisiin lähettävä ja tutkimusten tuloksia tulkitseva lääkäri sekä toimenpiteen suorittaja Terveydenhuollon säteilyn käytössä on toiminnan harjoittajan varmistuttava siitä, että säteilylle altistaviin toimenpiteisiin tai tutkimuksiin lähettävillä lääkäreillä ja tutkimusten tuloksia tulkitsevilla lääkäreillä sekä kyseisten toimenpiteiden ja tutkimusten suorittajilla on säädösten edellyttämä pätevyys ja he ovat saaneet vaaditun säteilysuojelun täydennyskoulutuksen. Terveystarkkailusta vastaava lääkäri Toiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että säteilytyöluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailun suorittaa lääkäri, jonka pätevyyden toimia terveystarkkailusta vastaavana lääkärinä on toimivaltainen viranomainen *) todennut ja että lääkäri on saanut vaaditun säteilysuojelun täydennyskoulutuksen. Säteilyasiantuntija tai säteilysuojeluyksikkö Erityisen vaativaa säteilyn käyttöä varten voi olla tarpeen nimetä vastaavan johtajan lisäksi säteilyasiantuntija **) tai muodostaa erillinen säteilysuojeluyksikkö säteilylle altistuvien työntekijöiden ja muiden henkilöiden säteilysuojelun järjestämiseksi. Asiasta määrätään tarvittaessa turvallisuusluvassa. Säteilyturvakeskus hyväksyy toiminnan harjoittajan esityksestä säteilyasiantuntijan tai säteilysuojeluyksikön. Jos lääkäri tai asiantuntija ei ole toiminnan harjoittajan palveluksessa vaan työ tehdään toimeksiantosopimuksen perusteella, hyvä tapa varmistua pätevyys- ja täydennyskoulutusvaatimusten täyttymisestä on mainita asiasta sopimuksessa. *) Ohjeen vahvistamisen hetkellä Säteilyturvakeskus. **) Säteilyasiantuntija on EU:n direktiivin 96/29/Euratom termi. Suomessa vastaavan johtajan rooli sisältää yleensä myös säteilyasiantuntijan tehtävät, joten erillistä säteilyasiantuntijaa ei välttämättä tarvita. 7

28 STUK OHJE ST 1.4 / Lääketieteellisen fysiikan asiantuntemuksesta säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (423/2000) 15 ja 26 :ssä ja toimenpiteestä vastuussa olevasta lääkäristä ja toimenpiteen suorittajasta sekä heidän pätevyydestään ja säteilysuojelukoulutuksestaan saman asetuksen 5 luvussa. Säteilyn käyttöorganisaatioon kuuluvien henkilöiden pätevyydestä ja säteilysuojelukoulutuksesta on annettu ohje ST 1.8. Terveydenhuollon henkilöstön säteilysuojelukoulutusta käsitellään tarkemmin ohjeessa ST 1.7. Säteilytyöluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailusta vastaavan lääkärin pätevyydestä säädetään säteilyasetuksen 13 :ssä ja asiaa käsitellään tarkemmin ohjeessa ST Säteilyn käyttöorganisaation muutoksista on ilmoitettava Jos vastaava johtaja vaihtuu tai jos organisaatioselvityksessä ilmoitetuissa vastuunjaoissa tapahtuu muutoksia, on asiasta ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle kahden viikon kuluessa muutoksen voimaantulosta. Hyvä tapa on ilmoittaa muutoksista etukäteen. Vastaavan johtajan tehtävien häiriöttömän jatkumisen kannalta on suositeltavaa, että toiminnan harjoittaja ja vastaava johtaja sopivat keskenään kirjallisesti, että vastaava johtaja aikoessaan luopua vastaavan johtajan tehtävästä ilmoittaa asiasta vähintään kuukautta ennen luopumisajankohtaa luopuessaan vastaavan johtajan tehtävästä sitoutuu määräajaksi huolehtimaan tehtävästä, kunnes seuraaja on nimetty osallistuu seuraajansa perehdyttämiseen vastaavan johtajan tehtävään huolehtii siitä, että vastaavan johtajan vaihtumista koskevat ilmoitukset Säteilyturvakeskukselle valmistellaan asianmukaisesti ja ajallaan. Muutosten ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle säädetään säteilyasetuksen (1512/1991) 16 :ssä ja asiaa käsitellään myös ohjeessa ST