PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi
Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä on PEFC-sertifioitu, mutta metsätalous ei ole ekologisesti kestävää Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeät kriteerit heikenneet SMS (1997-)->FFCS (2002-) ->PEFC (2009-) PEFC:n merkitys on lähinnä viestinnällinen (sisäinen: neuvonta, ulkoinen: maine)
PEFCin vaikutus metsäluontoon ja laajemmat vaikutukset? Raportin luku 4 Krit 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Krit 13 Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Krit 11 Tulen halitullla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta Krit 17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Raportin luku 6 Asennemuutokset, osaamiminen, nostanut esiin tärkeitä asioista, vastuullisuuden osoitus
Säästö- ja lahopuu 1 +0 Säästö- ja lahopuun jättö puunkorjuun yhteydessä 0,5 milj. kuutiota/vuosi: tämä ei ole vain PEFC säästöpuita, vaan siitä 0,2 milj. kuutiota muuta talousmetsien luonnonhoitoa (metsä- ja lslakikohteet ja muita metsänhoitosuositusten arvokkaita elinympäristöjä) - lisäksi säästöpuun iltalypsy kuten tuulenkaatojen poiminta ei näy (25-30% metsänomistajista käy poimimassa). PEFCssä on lain ylittävä säästöpuukriteeri mutta PEFCissä säästöpuukriteeri on itse asiassa heikentynyt: (läpimitta lukittu järeä Ø yli10 cm), säästöpuuksi kelpaa kuollutkin PEFC erillistä lahopuukriteeriä ei ole olemassakaan
Säästö- ja lahopuu 2 Talousmetsissä järeä, elävä säästöpuusto (Ø yli 20 cm) korvautunut pieniläpimittaisella (Ø 10-20 cm) vuodesta 2003- Raportti s. 24: Säästöpuun hehtaarikohtainen kuutiomäärä...vähentynyt. Laadussa tapahtunut siirtymää erinomaisesta muihin luokkiin.
Säästö- ja lahopuu 3 Tuoreen lahopuun lisäys Etelä-Suomessa myrskyjen ja kuivien kesien, ei PEFCin ansiota. Lahopuumäärien väheneminen talousmetsissä jatkuu edelleen (VMI9 VMI10). Talousmetsien lahopuutase (tarkoituksella säästetyn ja tarkoituksella korjatun erotus) on kääntynyt negatiiviseksi. Talousmetsien säästöpuilla (0,3 mil.j m3/v) pyritään kompensoimaan metsätalouden aiheuttamaa tahatonta lahopuuhävikkiä, mutta v. 2010 alkaen järeän, pystykuivan tai vikaisen runkopuun korjuu energiapuuksi (0,5 milj. m3/v) on ylittänyt selvästi tämän kompensaation. PEFC ei ole tähän mennessä kieltänyt pystykuivan kuolleen puun vientiä metsästä ainespuun korjuun yhteydessä + lisäksi korjuun yhteydessä hajoaa lahopuuta. Lahopuuta metsissä: Luonnontila 100 m3/ha Yksityismetsien metsämailla nyt 3 m3/ha (Etelä- Suomi) ja 7 m3/ha (Pohjois-Suomi)
Arvokkaat luontokohteet ±0 PEFCin merkitys luontokohteiden turvaajana romahtanut olemattomiin - muut kuin lakikohteet käytännössä poistettu FFCS-standardista PEFCiin siirryttäessä, jolloin niiden pinta-ala vähentynyt 95% PEFC luontokohteiden kriteerit niin tiukat, ettei kohteita löydy edes Etelä-Suomen suojelualueilta ( vanha luonnontilaisen kaltainen metsä )
Vesiensuojelu...vesiensuojeluun liittyvien kriteerien vaikuttavuudesta hankala saada kokonaiskuvaa... s. 44 PEFC: suojakaista, jota saa hakata muttei muokata. Hyvä, että 2016 alkaen määritellään leveys min. 5 m sekä se, että 90% oltava muokkaamatonta. Kulotus kulotuksen määrä romahtanut 2000-luvulla - silti raportti puhuu sertifioinnin vaikutuksesta kulotukseen
Johtopäätökset 1 PEFC on kutistunut lähinnä viestinnälliseksi työkaluksi ja metsäklusterin sisäiseksi laatujärjestelmäksi, jolla - sujuvoitetaan bisneksen toimintatapoja eri toimijoiden ketjuissa standardoimalla niitä (puukaupan sopimuskäytännöt jne) - promotoidaan suomalaisen metsien käytön ja hoidon kestävyyttä kansainvälisesti (metsäalan yhteinen tahtotila, edunvalvonta) - ekologisen kestävyyden saralla ohjataan metsänomistajaa lakisääteisten velvoitteiden ja hyvän metsänhoidon suosituksien täytäntöönpanoon (metsänomistajan osaaminen, asenteet...) PEFC = Business as usual
Johtopäätökset 2 Nyt Gaian toimesta laadittu arviointi on PEFCin ekologisen vaikuttavuuden analyysinä heikko: Sertifikaatin vaatimusten analyysi puuttuu (vain otsikkotasolla; kriteeri/indikaattori-yhteys), samoin ajallisen kehityksen kuvaus. Haastateltavien joukkiossa ei monimuotoisuustutkijoita Muiden vaikuttavien tekijöiden esittely ja eliminointi vaikutusarviossa puuttuu (lainsäädäntö, METSO-ohjelma, metsänhoidon suositukset...) Vertailu kilpailevaan FSC-sertifikaattiin puuttuu kokonaan.
PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry - jäsenet Kirkkohallitus, Koneyrittäjien liitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., METO - Metsäalan Asiantuntijat ry, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, Metsähallitus, Metsänhoitajaliitto ry, Metsäteollisuus ry, Puuja erityisalojen liitto,suomen Sahat ry, Suomen 4H-liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund r.f.