Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 214 214 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 215
Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen kaupungin toimintaa ohjaavista arvoista ja ympäristöasioihin panostaminen on jo 199-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän ja ympäristöpolitiikan avulla. Tavoitteena on kaupungin hallinnon ja ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä. Tämä julkaisu on tiivistelmä Riihimäen kaupungin vuoden 214 ympäristöraportista, jossa esitellään kaupungin ympäristötyötä ja ajankohtaista tietoa Riihimäen ympäristön tilasta. Tekstiin on lisäksi koottu vinkkejä siitä, miten jokainen riihimäkeläinen voi omalta osaltaan tehdä ympäristötietoisia valintoja arjessaan. Riihimäen kaupungin ympäristöraporttiin 214 voi tutustua ympäristönsuojeluyksikön verkkosivuilla www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto.
Ympäristöpolitiikka ja ympäristöjärjestelmä Riihimäen kaupungin ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Toimintaa ohjaavat ympäristöpolitiikka ja siinä määritellyt ympäristöpäämäärät, jotka vahvistetaan valtuustokausittain. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan toteutumista seurataan ja raportoidaan vuosittain kaupunginvaltuustolle. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät (214 218) 1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen 3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä 4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen 5. Ympäristöriskien hallinta
Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristön hyvinvointi on perusta ihmisen hyvinvoinnille. Ihmiset kuluttavat luonnonvaroja kokonaisuudessaan liian paljon ja Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa luonnonvarojen kulutus on erityisen runsasta. Luonnon ihmiselle tarjoamat monimuotoiset hyödyt, kuten raaka-aineet, veden, ravinteiden ja ilman kiertokulku sekä virkistäytyminen ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta mittaamattoman arvokkaita ja niitä on hyödynnettävä kestävästi. Kaupungin yksiköissä luonnonvarojen säästämiseen ja luonnonsuojeluun vaikutetaan säästämällä paperia, huomioimalla ympäristöasiat hankinnoissa, hyödyntämällä kierrätysmateriaalia, ehkäisemällä jätteen syntyä ja lajittelemalla jätteet. Maankäytön suunnittelun yhteydessä selvitetään ja huomioidaan luonto- ja ympäristöarvoja ja suojelualueilla vaalitaan monimuotoista luontoa. Poimintoja vuoden 214 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Riihimäelle perustettiin kaksi uutta luonnonsuojelualuetta: Epranojan ja MiikaRock n luonnonsuojelualueet Käynnistettiin viheralueohjelman sekä hankintastrategin laadinta Ruokapalveluissa lisättiin luomuruuan ja kotimaisen ruuan käyttöä sekä otettiin käyttöön hukkaan menevän ruuan määrää vähentävä ohjelmisto kpl 35 3 25 2 15 1 5 Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä 27 28 29 21 211 212 213 214 Kausitavara Muut tavarat Huonekalut Kodin tekstiilit Kodinkoneet Remonttitarvikkeet Taloustavarat Kierrätyskeskus muutti uusiin tiloihin elokuussa 214, minkä takia kierrätyskeskus oli puolet vuodesta suljettu. Muuton jälkeisenä aikana välillä elokuu-joulukuu maksaneita asiakkaita oli 66 % enemmän vuoden 213 vastaavaan aikaan verrattuna. Kpl 6 5 4 3 2 1 Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu 36 47 17 63 66 35 35 22 23 21 27 27 16 17 17 Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % Ympäristönäkökohdat huomioitiin kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa pyytämällä tai edellyttämällä tarjouspyynnöissä ympäristövaatimusten täyttymistä ja sisällyttämällä ympäristöasiat yhdeksi kokonaistaloudellisuuden kriteeriksi. Vuoden 214 aikana 63 prosentissa ympäristöasiat oli huomioitu. 76 63 63 29 21 211 212 213 214 % 8 6 4 2
Tonnia Tonnia 7 6 5 4 3 2 1 5 369 Järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät 5 433 5 68 5 84 5 798 Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli noin 1,8 % enemmän kuin vuonna 213. Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Miten jokainen kuntalainen voi säästää luonnonvaroja? 5 867 6 94 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä 5 868 5 84 6 73 6 221 691 621 Kaupungin paperinkulutus Riisiä 1 7915 855 8 7564 758 7379 3174 6 2585 2319 2396 2392 4 2 21 211 212 213 214 Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä Kaupungin paperinkulutus kasvoi noin 6 % vuodesta 213 m 3 1 8 6 Vedenkulutus kpl 4 32 24 16 8 Turhan kuluttamisen välttäminen on keskeinen keino, jolla jokainen voi osallistua luonnonvarojen säästämiseen ja ehkäistä jätteiden syntyä. Palveluiden hyödyntäminen, yhteiskäyttö, uusiokäyttö, lainaaminen ja vuokraaminen vähentävät tarvetta hankkia uutta tavaraa. Lisätietoa: kulutus.fi joutsenmerkki.fi 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Vuoden 214 vedenkulutus oli noin 1 m³ suurempi kuin vuonna 213. Vedenkulutus on pysynyt suhteellisen tasaisena ja vuosittaiset heilahtelut ovat pieniä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Ihmisen toiminta muokkaa ilmastoa voimakkaasti ja ilmastonmuutos aiheuttaa merkittävän uhan hyvinvoinnillemme ja koko maapallolle. Ilmastonmuutoksen taustalla ovat muun muassa energiantuotannosta ja -kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Riihimäen kaupunki on sitoutunut ilmastostrategiassaan vähentämään kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosenttia vuoteen 22 mennessä verrattuna vuoden 199 tasoon. Pitkän aikavälin visiona on hiilineutraali Riihimäki. Kaupunki on myös mukana energiatehokkuussopimuksessa, jossa on asetettu sitova määrällinen energiatehokkuustavoite. Kaupungin työyksiköissä energia- ja ilmastoasioihin vaikutetaan säästämällä sähköä ja energiaa, huomioimalla energiatehokkuus kiinteistöjen korjauksissa ja uudisrakentamisessa, uusimalla katuvalaistusta energiatehokkaammaksi sekä viestinnällä ja tiedotuksella. Poimintoja vuoden 214 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Energian säästö ja energiatehokkuus huomioitiin isoissa investointikohteissa, kuten uuden jäähallin rakentamisessa ja jätevedenpuhdistamon saneerauksessa Koulukyydeissä ja ruokakuljetuksissa hyödynnettiin kuljetusrenkaita ja yhteiskyytejä Henkilökuntaa koulutettiin energia- ja ilmastoasioissa MWh 3 25 2 15 1 Sähkön ja lämmitysenergian kulutus Sähkö Lämmitysenergia kwh 75 7 65 6 Katuvalojen valaisinkohtainen energiankulutus 731 715 75 71 691 664 63 582 568 5 55 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Sähkön kokonaiskulutus on pienentynyt vuodesta 213 noin 3 % ja lämmitysenergian kokonaiskulutus vähentynyt noin 1 5 MWh. 5 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus on jatkuvasti laskenut siirryttäessä vähemmän energiaa kuluttaviin katuvalaisimiin.
Maatalouden päästöt 2 % Vuoden 214 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen (ilman teollisuutta) Liikenteen päästöt 39 % Jätehuollon päästöt 3 % Erillislämmitys 15 % Kaukolämpö 17 % Kuluttajien sähkönkulutus 16 % Sähkölämmitys 8 % Maalämpö % Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojeluyksikön kotisivuilla julkaistavassa CO 2 -päästöraportissa. Kokonaispäästöt ovat laskeneet vuodesta 213 noin 4,6 % (7,2 kt CO 2 -ekv) ja asukasta kohden noin 3,8 % (,2 t CO 2 /as). % 1 8 6 4 2 Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet (lämmitys ja sähkö) 12,6 13,1 12,5 27,2 26,5 17,5 22,1 3,5 29,3 33,7 38,8 36,1 Ydinvoima Fossiilinen Jäte-energia Uusiutuva 212 213 214 Jäte-energian ja uusiutuvan energian käyttö vähentyi ja fossiilisten energiamuotojen käyttö kasvoi vuodesta 213. Miten jokainen kuntalainen voi vähentää kasvihuonepäästöjään? Kuntalaisen kannalta tärkeimpiä keinoja omien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ovat asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyvät valinnat. Päästöjen määrää voi vähentää säästämällä sähköä ja lämpöenergiaa, suosimalla uusiutuvia energiamuotoja, välttämällä henkilöautoilua ja lentomatkustamista sekä vähentämällä lihansyöntiä ja suosimalla vastuullisesti tuotettua ruokaa. Lisätietoa: wwf.fi /vaikuta-kanssamme/vastuullinen-elamantapa/ ilmasto-opas.fi
Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Hyvä yhdyskuntarakenne luo kuntalaisille mahdollisuuden kestävään elämäntapaan. Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja kaavoitus vaikuttavat suuresti ympäristön tilaan, kaupungin alueella syntyviin päästöihin sekä asukkaiden hyvinvointiin ja edellytyksiin elää ympäristöä säästävästi. Riihimäen kaupunkirakenne on hyvin tiivis: asemakaava-alueella asuu noin 94 prosenttia kaikista asukkaista. Tämä luo hyvät mahdollisuudet kevyelle liikenteelle ja liikenteen päästöjen vähentämiselle. Kaupungin työyksiköissä maankäytön, liikenteen ja rakentamisen ympäristövaikutuksia hallitaan ottamalla ympäristöasioita huomioon maankäytön suunnittelussa, huomioimalla energiatehokkuus korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä edistämällä etätyötä ja kestävää liikkumista, keskittämällä kuljetuksia ja kehittämällä kevyen liikenteen väyliä. Yleiskaavatyön yhteydessä pohditaan kaupungin laajentumista, täydennysrakentamista, työpaikkojen sijoittumista ja tärkeimpien luonto- ja ympäristöarvojen sekä virkistysmahdollisuuksien turvaamista. Poimintoja vuoden 214 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Etätyökäytäntö kaupungin työpaikoilla vakinaistettiin Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma valmistui Koulujen perusparannuksissa noudatettiin uusimpia energiatehokkuusmääräyksiä km 91 9 89 88 87 86 85 84 83 82 81 Kevyen liikenteen väylät 29 21 211 212 213 214 Kevyen liikenteen väylien määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina. Vuonna 214 kevyen liikenteen väylää rakennettiin yhteensä noin 2 km. Matkat, kpl 15 12 9 6 3 Paikallisliikenteessa tehdyt matkat Matkaa/asukas 5, 3,5 27 28 29 21 211 212 213 214 Kaupunkiliikenne Palveluliikenne Matkaa/asukas Kaupunkiliikenteessä ja palveluliikenteessä tehtiin 142 64 matkaa vuonna 214, mikä on 521 matkaa enemmän kuin vuonna 213. 4,7 4,4 4,1 3,8
kpl 18 16 Henkilöautojen määrä Riihimäellä Henkilöautojen määrä Riihimäellä on kasvanut vuodesta 213. Vuoden 214 lopussa Riihimäellä oli 16 443 rekisteröityä henkilöautoa. Tuhatta asukasta kohti Riihimäellä oli 56 autoa ja Kanta-Hämeessä 639 autoa. Kaupungin henkilökunnan auton käyttö ja hiilidioksidipäästöt kpl/1 as1 km 1 km 61 1 5, 319 342 319 364 342 39 364 289 39 326 289 32 326 31 32 288 31 288 56 1 1 5 55 58 42, 5 55 48 58 42, 14 52 45 48 49 45 45 49 45 45 43 45 43 37,5 37,8 12 48 1 1 34,3 34, 33,8 34, 32,7 31,8 1 44 29,6 29,4 28,3 8 4 1 1 26, 26, 27 28 29 21 211 212 213 214 26 27 26 28 27 29 28 21 29 211 21 212 211 213 212 214 213 214 Lähde: Trafi Henkilöautoja yhteensä Henkilöautoja 1 asukasta kohti 1 km 1 319,251 km 319,251 CO2 -päästö CO2 tonnia -päästö tonnia CO2 -päästö CO2 kg/ -päästö työntekijä kg/ työntekijä Kaupungin henkilökunnan omalla autolla tehtyjen työmatkojen määrä väheni edellisvuodesta noin 13 4 km eli 4,3 %. Ajetuista kilometreistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään laskivat noin kaksi tonnia. Kaupungin henkilöstö tekee lisäksi työja virkamatkoja käyttäen julkisia liikennevälineitä ja kaupungin omistamia autoja. Hiilidioksipäästöt työntekijää kohden kasvoivat. 5, Miten jokainen kuntalainen voi vähentää asumisen ja liikkumisen ympäristövaikutuksia? Asumiseen ja liikkumiseen liittyvät valinnat ovat kuntalaisen vaikutusten kannalta merkittäviä; esimerkiksi kodin sijainti ja energiatehokkuus vaikuttavat suuresti syntyviin ympäristövaikutuksiin, sekä tietysti se, miten välimatkat liikutaan. Kuntalaiset voivat osallistua maankäytön suunnitteluun eri vaiheissa, esimerkiksi käynnissä olevaan yleiskaavatyöhön. Lisätietoa: www.riihimaki.fi /palvelut/asuminen-ja-rakentaminen/kaavoitus/yleiskaavoitus/
Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Ympäristökasvatuksella ja -tiedotuksella pyritään lisäämään Riihimäen asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden, päätöksentekijöiden ja kaupungin työntekijöiden ympäristövastuullisuutta ja sitoutumista ympäristöasioista huolehtimiseen. Kaupungin työyksiköissä ympäristökasvatusta ja -tiedotusta edistetään muun muassa sisällyttämällä ympäristökasvatus varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotyön toimintaan, yksiköiden ympäristövastuullisia käytäntöjä edistävällä ekotukitoiminnalla, Siisti Riksu -kampanjalla, edistämällä reilua kauppaa sekä ympäristöviestinnällä ja tiedottamisella. Poimintoja vuoden 214 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Ympäristöaiheiset näyttelyt kirjastossa Järjestettiin Siisti Riksu -kilpailu Ekotukitoiminnan käynnistäminen Kuntalaisten ympäristötietoisuutta edistävä Ekoarki-työmuoto käynnistettiin ja osallistuttiin Reilun kaupan kaupunki -kampanjaan Marraskuussa 214 ekotukihenkilöt tutustuivat Ekokemin jätteenkäsittelylaitokseen.
Miten jokainen kuntalainen voi osallistua ympäristökasvattamiseen ja -tiedottamiseen? Jokainen kuntalainen voi edistää ympäristöasioita esimerkiksi välittämällä tietoa, taitoja ja asenteita kestävästä elämäntavasta omalle lähipiirilleen, osallistumalla ympäristöjärjestöjen toimintaan sekä vaikuttamalla päätöksentekoon niin työpaikalla tai asuinalueella kuin kunnan tai valtionkin tasolla. Riihimäen kaupungin ympäristötyöhön voi vaikuttaa esimerkiksi osallistumalla ekoarkityöhön tai Reilun kaupan kaupunki -kannatustyöryhmän toimintaan. Ekoarkityö on ympäristönsuojeluyksikön koordinoima vuorovaikutteinen yhteistyömuoto Riihimäen kaupungin ja yhdistyksien, seurojen ja järjestöjen välillä. Työn tavoitteena on jakaa tietoa ympäristövastuullisesta elämäntavasta. Yhdistyksiä, seuroja ja järjestöjä kutsutaan mukaan ekoarkityöhön edistämään yhteisiä ilmastotavoitteita ja ympäristövastuullisuutta. Lisätietoja osallistumisesta saa kaupungin ympäristöasiantuntijalta. Riihimäki sai Reilun kaupan kaupunki -arvonimen vuonna 212. Reilun kaupan kaupunki -edistämistyöryhmä levittää tietoa reilusta kaupasta, kannustaa muita toimijoita mukaan reilun kaupan edistämiseen sekä valvoo Reilun kaupan kaupunki -kriteerien täyttymistä. Kannatusryhmän toimintaan otetaan mukaan uusia yhteisöjä ja toimijoita. Lisätietoja saa kaupungin ympäristöasiantuntijalta ja Facebookista: Riihimäki - Reilun kaupan kaupunki.
Ympäristöriskien hallinta Ympäristöriskeillä tarkoitetaan ihmisen ja muiden eliöiden ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia riskejä. Ne liittyvät usein kemikaaleihin, vaarallisiin jätteisiin, jätehuoltoon, raaka-aineiden hankintaan sekä vesi- ja ilmapäästöihin. Riihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupungin työyksiköissä ympäristöriskejä hallitaan valvomalla riskitoimintoja, huolehtimalla kemikaaliturvallisuudesta, saattamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen keräykseen, tulvantorjuntatoimenpiteillä sekä neuvonnalla ja tiedottamisella. Jätevesivahinkoja ehkäistään parantamalla jätevedenpuhdistamon kapasiteettia ja viemärisaneerauksilla. Maankäytön suunnittelun yhteydessä tehdään pohjavesi-, maaperä- ja hulevesiselvityksiä. Poimintoja vuoden 214 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Julkaistiin riskienhallintatyökalu kiinteistöjen öljysäiliöiden ympäristöriskien hallitsemiseksi Kaavojen laadinnan yhteydessä laadittiin hulevesi-, rakennettavuus-, pilaantuneisuus- ja linnustoselvitykset Espanjansiruetanoita torjuttiin ja tiedotettiin asiasta kuntalaisille
m 3 28 24 2 16 12 8 4,5 Jätevedenkäsittelyn ohitukset ja ohitusten osuus,12,1,59,63,66,5,13 27 28 29 21 211 212 213 214 puhdistamo verkosto Ohitukset % jätevedestä %,7,6,5,4,3,2,1 Jäteveden ohitusten määrä verkostossa väheni vuodesta 213. Ohitusten määrä oli vuonna 214 noin,1 % puhdistamolle tulleesta jätevedestä. Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan puhdistusvaatimukset eivät täyttyneet kaikilta osin, johtuen puhdistamon saneerauksesta. Miten jokainen kuntalainen voi ehkäistä ympäristöriskejä? Jokainen kuntalainen voi osaltaan ehkäistä oman toimintansa ympäristöriskejä lajittelemalla vaaralliset jätteet kuten öljyt, kemikaalit ja akut oikein, käyttämällä ympäristölle haitattomia kemikaaleja, huolehtimalla kodin ja kesämökin jätevesistä sekä öljysäiliöiden ja viemäreiden kunnossapidosta ja polttamalla vain sallittuja, puhtaita ja kuivia materiaaleja. Lisätietoa: vaarallinenjate.fi www.riihimaki.fi /palvelut/ymparisto/jatevedet/
Riihimäen ympäristön tila Riihimäen ympäristön tilassa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuitenkin ympäristön tilan parantaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa työtä ja vastuullisuutta kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Pääosin hyvänä pysyvä ilmanlaatu heikkenee kevätpölyaikaan etenkin kaupungin keskustassa. Rautatie ja suuret väylät aiheuttavat meluhaittaa lähialueilleen, vaikka ympäristömelu ei kokonaisuutena olekaan Riihimäellä suuri ongelma. Pintavesistä Paalijärvi osoittaa heikkenemisen merkkejä, kun taas Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat laadultaan hyviä, jopa erinomaisia. Kaupunkirakenteen tiiveys ja eheys on ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta tärkeä tavoite myös tulevina vuosina. Kaupungin tiivistyessä tulee kuitenkin huolehtia riittävien viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilyttämisestä kaupunkirakenteessa. Riihimäen ympäristön tilaa esittelevä raportti on julkaistu noin kymmenen vuoden välein. Tuorein raportti Riihimäen kaupungin ympäristön tila 212 ilmestyi loppuvuodesta 213. Raporttiin on koottu laajasti tietoa Riihimäen ympäristön tilasta ja ympäristön tilan seurannasta. Raportti löytyy ympäristönsuojeluyksikön verkkosivuilta.
Katse tulevaan! Riihimäen kaupungin työ ympäristön hyväksi jatkuu. Tulevina vuosina on panostettava erityisesti energiansäästöön sekä uusiutuvien energianmuotojen käytön lisäämiseen. Ympäristöasioiden roolia osana normaalia johtamista sekä raportointia tulee kehittää edelleen. Uudelleen käynnistetyssä ekoarkityössä painopisteenä on kaupungin ilmastostrategian jalkauttaminen kuntalaisten, seurojen ja yhdistysten keskuuteen. Tärkeitä teemoja ovat myös ekotukityön ja ympäristöviestinnän kehittäminen osana kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä On tärkeää, että koko kaupunkiorganisaatio, kaikki sidosryhmät ja jokainen riihimäkeläinen on mukana työssä ympäristön hyväksi!
Lisätietoja: www.riihimaki.fi/riihimaki/ymparisto/ tai kaupungin ympäristöasiantuntija p. 19 758 4162