Eduskunnan hallintovaliokunta HaV@eduskunta.fi Kirjallinen lausuntopyyntö, määräaika 25.5.2016 klo 14:00 Aihe: K 10/2016 vp Hallituksen vuosikertomus 2015, Ulkomaalais-, maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan seuranta - kertomusta täydentävä informaatio Turvapaikanhakijoiden määrät EU:ssa nousseet pysyvästi - määrien ennustaminen kuitenkin vaikeaa Viime vuoden hakijamäärät osoittavat, että turvapaikanhakijoiden määrien ennustaminen on vaikeaa. Vaikka tilanne Suomessa ja monissa muissa EU-maissa on saatu hallintaan, on EU:n ulkorajoilla tilanne edelleen haastava. EU:ssa on varauduttava siihen, että turvapaikanhakijoiden vuosittainen määrä tullee pysymään vastaisuudessa aiempia vuosia korkeammalla tasolla eikä paluuta vuosia vakaana pysyneeseen tilanteeseen ole nähtävissä. Myös uusien maahantuloreittien syntyminen on mahdollista ja turvapaikanhakijamäärän uudelleenkasvuun on varauduttava myös Suomessa. Vuonna 2015 Suomesta turvapaikkaa haki yhteensä 32 476 henkilöä. Suomen hakijamäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna +822 %; kasvuprosentti on EUmaiden suurin. Suhteutettuna väkilukuun Suomeen saapui vuonna 2015 neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita. Aikaisimpina vuosina hakijamäärät liikkuivat 3 000-4 000 hakijan välillä. Tänä vuonna hakijoita on tullut 18.5. mennessä 2 792. Talousarvion laadinnan pohjana on käytetty puhtaasti laskennallista hakijamääräarviota, jonka mukaan vuonna 2016 turvapaikanhakijoita tulisi 10 000 ja vastaava määrä vuosina 2017 2020 vuosittain. Turvapaikkahakemusten määrä Suomessa 2009 2016 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-18.5.2016 Sarja1 5988 4018 3086 3129 3238 3651 32476 2792 Lähde: Maahanmuuttovirasto 1
Kasvaneesta turvapaikanhakijamäärästä seuraa, että myönteisen päätöksen saaneiden perheenyhdistämishakemusten määrä kääntyy nousuun. Vuonna 2015 noin kolmeen neljäsosaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenjäsenten ensimmäisistä oleskelulupahakemuksista tehtiin myönteinen päätös. Tulevien vuosien turvapaikanhakijaprofiilia on vaikea ennakoida ja tämän pohjalta tehdä olettamaa perheenyhdistämishakemusten määrästä. Suomen väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon Luonnollinen väestönkasvu Suomessa on laskenut jo useamman vuoden peräkkäin eli syntyneiden määrä on pienempi kuin kuolleiden. Suomen väkiluku jopa väheni tammi-helmikuun 2016 aikana, mutta maalis-huhtikuussa väkiluku kääntyi kasvuun maahanmuuton ansiosta. Vuoden 2015 ennätyssuuri turvapaikanhakijamäärä lisää myös maahan asettuvien oleskeluluvan saaneiden määrä, mutta määrän kasvu ei näy vielä väestötilastoissa suurena muutoksena. Viiveeseen vaikuttaa muun muassa kuntaan siirtymisen hitaus, jolloin väestörekisteriin kirjautuminen voi viivästyä. Henkilö tilastoidaan maahan muuttaneeksi ja lasketaan väkilukuun vasta, kun hänelle on myönnetty kotikunta. Perinteisesti valtaosa Suomeen muuttavista henkilöistä on ollut muita kuin turvapaikanhaun kautta oleskeluluvan saaneita ja kiintiöpakolaisia. Pääasialliset syyt muuttaa Suomeen ovat olleet perhe, opiskelu ja työnteko. Vuonna 2015 Maahanmuuttovirasto teki lähes 21 200 ensimmäistä myönteistä oleskelulupapäätöstä. Näistä reilu 6 000 päätöstä tehtiin perhesiteen perusteella, lähes 6 000 päätöstä opiskelupaikan perusteella, 5 500 työteon perusteella ja vajaat 2 700 kansainvälisen suojelun sekä pakolaisuuden perusteella. Näiden lisäksi lupia myönnettiin mm. reilulle 200 paluumuuttajalle. EU-kansalaisia ja heidän perheenjäseniään rekisteröitiin vuonna 2015 yhteensä 10 838. 1990-luvun alussa käynnistynyt inkerinsuomalaisten paluumuutto on päättymässä. Viimeinen mahdollisuus oleskeluluvan hakemiseen tällä perusteella on 1.7.2016. Maahanmuuttovirasto ennakoi, että viime hetkillä oleskelulupaa paluumuuton perusteella hakee vielä noin 300 400 henkilöä. Arvio perustuu paluumuuttoa harkitsevien suorittamien kielitutkintojen määrään. Suomeen on reilussa 20 vuodessa muuttanut noin 30 000 inkerinsuomalaista. Vuosina 2011 2015 virasto myönsi oleskeluluvan yhteensä noin 1 500 paluumuuttajalle. Tammi huhtikuussa 2016 lupia on myönnetty 83. Hallitus on reagoinut nopeasti muuttuneeseen turvapaikanhakijatilanteeseen. Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu nykyiseen hallitusohjelmaan, hallituksen maahanmuuttopoliittisiin toimenpiteisiin ja turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaan. Maahanmuuttopolitiikan ja lainsäädännön valmistelun lähtökohtina ovat Suomen perustuslain perusoikeussäännökset, EU-lainsäädäntö ja Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeus- ja muut sopimukset. Sisäministeriö seuraa hyvin kiinteästi Pohjoismaiden ja muiden EU-maiden maahanmuuttopoliittisia linjauksia ja muutoksia oman politiikkansa ja erityisesti säädösmuutoksien valmistelussa. 2
Joulukuussa 2015 hallitus päätti turvapaikkapoliittisista toimista, joiden tavoitteena oli vastata senhetkiseen turvapaikanhakijatilanteeseen. Hallitus pyrkii ennen kaikkea turvapaikkaprosessin tehostamiseen ja nopeuttamiseen. Tehokkaan prosessin lähtökohtana on hyvä yhteistyö keskeisten turvapaikkamenettelystä vastaavien viranomaisten kanssa ja turvapaikkaprosessin eri vaiheiden tehokkuus. Sisäministeriössä on toiminut syksystä 2015 alkaen sisäministerin johdolla kriisijohtamisen ryhmä. Työskentelyyn ovat osallistuneet laajasti turvapaikkatilanteen eri hallinnonalat sekä Suomen Punainen Risti. Ryhmän tehtävänä on ollut varmistaa sovittavin toimenpitein, että maahantulo pysyy hallittuna. Samoihin aikoihin syksyllä 2015 perustettiin myös maahanmuuton ministerityöryhmä, joka muodostaa ja ylläpitää tilannekuvaa turvapaikanhakijatilanteesta sekä seuraa kotoutumisen edistymistä. Suomen turvapaikkajärjestelmä oli koetuksella poikkeuksellisessa tilanteessa. Monissa EU-maissa turvapaikanhakijoiden määrän suuruus aiheutti merkittäviä haasteita rekisteröinnin ja vastaanottopalveluiden näkökulmasta. Turvapaikkajärjestelmät toimivat äärirajoilla. Myös Suomen turvapaikkajärjestelmä oli koetuksella poikkeuksellisessa tilanteessa. Huolimatta toimintaympäristön hyvin nopeasta ja ennennäkemättömästä muutoksesta, tilanteeseen on pystytty vastaamaan nopeasti ja kattavasti. Suuren turvapaikanhakijamäärän vuoksi Tornioon perustettiin syksyllä 2015 järjestelykeskus maahantulijoiden rekisteröimiseksi. Turvapaikanhakijamäärän voimakkaasta kasvusta johtuen Maahanmuuttovirastolle kohdennettiin huomattava määrä lisäresursseja hakemusten käsittelyyn, päätöksentekoon, vastaanottoon sekä prosessin sujuvuuden kehittämiseen. Maahanmuuttovirasto on useita vuosia kehittänyt sisäisiä prosessejaan, kuten turvapaikkapuhutteluja ja turvapaikkapäätöksentekoa, jotta prosessi olisi mahdollisimman sujuva. Lisäksi turvapaikkamenettelyn alkuvaiheen tehtäviä on jo käytännössä keskitetty Maahanmuuttovirastolle. Vireillä on muitakin lainsäädäntömuutoksia, jolla turvapaikkamenettelyn kustannuksia voidaan alentaa. Älykäs Maahanmuuttovirasto -hankkeella tavoitellaan koko maahanmuuttohallinnon käyttämän asiankäsittelyjärjestelmän digitalisaatio-, automaatio- ja itsepalvelutason merkittävää nostoa ja pyritään aikaansaamaan tuottavuuden kasvua. Tehokkaassa turvapaikkaprosessissa saavutettava säästö riippuu kuitenkin turvapaikanhakijamäärien kehittymisestä sekä muiden kokonaisprosessiin kuuluvien vaiheiden, kuten esimerkiksi oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymisen ja kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamisen tehokkuudesta Muuttuneen turvapaikkatilanteen taloudelliset vaikutukset maahanmuuton hallinnonalalla Vuoden 2015 lopussa aikuisille tarkoitettuja vastaanottokeskuksia oli toiminnassa 144 ja alaikäisille ilman huoltajaa tuleville 68 keskusta, kun vuonna 2014 yksiköiden määrä oli yhteensä 28. Turvapaikanhakijatilanne lisäsi valtion vastaanoton menoja vuoteen 2014 verrattuna noin 100 milj. eurolla. Lisäksi Tornioon perustettiin järjestelykeskus, jotta maahantulijat voitiin rekisteröidä ja sijoittaa edelleen eri puolilla maata sijaitseviin vastaanottokeskuksiin. 3
Vuoden 2015 Maahanmuuttoviraston tilinpäätöksen mukaiset turvapaikanhakijoiden vastaanottomenot olivat yhteensä 168,2 milj. euroa, kun menot esimerkiksi vuonna 2014 olivat noin 62 milj. euroa. Vastaanottokeskusten kulut olivat noin 128,7 milj. euroa. Vastaanottotoiminnan kustannukset jakautuivat siten, että suurimmista menoeräluokista kiinteistömenot muodostivat 22,6 %, palveluiden ostot 15,6 %, henkilöstömenot 21,3 %, vastaanottoraha 16,0 % ja terveydenhuolto 9,4 % kokonaiskustannuksista. Maahanmuuttoviraston tehtävänä on vastata siitä, että vastaanottojärjestelmän majoituskapasiteetti vastaa turvapaikanhakijoiden määriä ottaen huomioon myös sen, että vastaanottojärjestelmän piiristä poistutaan turvapaikkapäätöksenteon etenemisen myötä. Turvapaikanhakijoiden määrien laskiessa on Maahanmuuttovirasto kuluvan vuoden aikana sopeuttanut vastaanottokeskusverkostoa ja irtisanonut yli 10 000 vastaanottopaikkaa mm. keskuksia lakkauttamalla tai olemassa olevaa majoituskapasiteettia pienentämällä. Vastaanottokeskusten lakkauttamisten ja majoituskapasiteetin supistamisten arvioidaan vähentävän vastaanottomenojen lisätarvetta noin 47 milj. euroa. Tästä lakkauttamisen osuus on arviolta 26,3 milj. euroa ja kapasiteetin supistamisen osuus noin 20,7 milj. euroa. Vastaanottojärjestelmän sopeuttamistoimet tulevat jatkumaan, mikäli hakijamäärissä ei tapahdu suuria muutoksia nykykehitykseen nähden ja mikäli turvapaikkapäätöksenteon nopeus säilyy asetetun tavoitteen mukaisesti. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikössä käsitellään parhaillaan turvapaikkahakemuksia yli 500 henkilön voimin, tavoitteena on hakemusruuhkan purku (30 000 hakemusta) kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä. Vuoden 2015 loppuun mennessä on tavoitteena 45 000 hakemuksen käsittely. Sisäministeriön laskelmat määrärahatarpeista perustuvat olettamille siitä, että hallinnonalalla voimassaolevat tulossopimusasiakirjojen mukaiset tulostavoitteet mm. hakemusten käsittelyajoissa (turvapaikkapäätös 3kk) ja kuntaan sijoittamisessa saavutetaan. Olettamien toteutumiseen vaikuttavat paitsi sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten toimet myös muiden ministeriöiden ja alaisten hallintojen viranomaisten käsittelyajat ja niiden toteumat. Kuntapaikkojen puute ja siitä aiheutuvat viiveet myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden henkilöiden kuntiin siirtymisessä tai Maahanmuuttovirastolta saamastaan päätöksestä valittavien henkilöiden osuuden kasvu ja käsittelyaikojen pitenemiset hallintotuomioistuimissa pidentävät automaattisesti aikaa vastaanoton piirissä ja siten kasvattavat vastaanoton kustannuksia sisäministeriön hallinnonalalla. Turvapaikanhakijoiden vapaaehtoiset paluut kasvaneet voimakkaasti Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat on palautettava nopeasti ja tehokkaasti. Ulkomaalaislain mukaisesti palauttamisella tarkoitetaan maasta poistamismenettelyä, jonka aikana pääsyn epäämis-, käännyttämis- tai karkottamispäätöksen saanut kolmannen maan kansalainen joko poistuu maasta vapaaehtoisesti tai hänet poistetaan maasta. Vapaaehtoinen paluu on laissa ja asetuksessa vakiinnutettu keskeiseksi palauttamisen keinoksi. Paluun tukemisesta on säädetty vastaanottolain (746/2011) 31 :ssä. Vapaaehtoinen paluu on erittäin kustannustehokasta ja kokonaiskustannuksiltaan poliisin saattamana toimeenpantavaa palautusta edullisempi vaihtoehto. Kokonaissäästöä syntyy poliisin työmäärän ja saattokustannusten vähenemisen sekä 4
vastaanottokeskuksessa vietetyn ajan lyhenemisen kautta. Vapaaehtoisen paluun järjestelmän toimivuus on keskeistä etenkin nykytilanteessa, jossa turvapaikanhakijamäärä on voimakkaasti kasvanut ja maahan tulleita turvapaikanhakijoita on syytä kannustaa vapaaehtoisesti palaamaan. Erityisesti kielteisen päätöksen saamisen jälkeen vapaaehtoinen paluu on ainoa mahdollisuus henkilön palaamiseen/maasta poistamiseen tapauksissa, joissa turvapaikanhakijoita ei voida poistaa maasta saatettuna poliisin toimesta, kun palauttaminen ei koti- tai lähtömaan viranomaisista tms. seikoista johtuen onnistu. Palauttamista pyritään tehostamaan mm. sopimusneuvotteluin Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa. Poliisin maasta poistamien henkilöiden ohella myös avustettuna maasta poistuneiden ja omaehtoisesti palanneiden henkilöiden määrät kasvoivat vuonna 2015. Avustettuna vapaaehtoisesti palanneiden määrä oli vuoden aikana 632, ja lisäksi omaehtoisesti ilman viranomaisten tukea palasi jopa kolmisentuhatta henkilöä. Heinäkuusta alkaen vapaaehtoinen paluu vakiinnutettiin suunnitellusti osaksi Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten lakisääteisiä tehtäviä. Tätä ennen vapaaehtoisia paluita EU-hankerahoituksen tukemana toteuttanut Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM toimii edelleen yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa paluiden käytännön järjestelyissä. Vapaaehtoisten paluiden kuten myös maasta poistamisten - määrä on toistaiseksi pysynyt verraten korkealla tasolla myös vuodenvaihteen jälkeen. Euroopan muuttoliikekriisin myötä toiminta on vilkastunut myös EU-politiikan alueella sekä neuvoston ja komission paluuseen ja takaisinottoon liittyvissä työryhmissä. Uusia aloitteita on tehty mm. palautusten toimeenpanoon, EU-takaisinottosopimuksiin sekä kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjoihin ja kolmansien maiden kanssa tehtävään palauttamisyhteistyöhön liittyen. Maahanmuutto-asioihin liittyvistä lainsäädäntömuutoksista Eduskunta hyväksyi 13.4.2016 (EV 38/2016 vp) lakimuutoksen, jonka myötä humanitaarisen suojelun lupakategoria poistui 16.5.2016 lukien. Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan muutoksen jälkeen vain turvapaikkaa tai toissijaista suojelua. Humanitaarinen suojelu on ollut puhtaasti kansallinen suojelukategoria, johon ei liity kansainvälisistä sopimuksista tai EU-lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Humanitaarista suojelua on viime vuosina myönnetty vain harvoin. Tämä johtuu mm. siitä, että EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan henkilöt, joille humanitaarista suojelua oli alun perin tarkoitus antaa, kuuluvat pääasiallisesti toissijaisen suojelun piiriin. Perheenyhdistämisen kriteerien tiukentaminen Perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamista koskeva HE 43/2016 annettiin eduskunnalle 7.4.2016. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. EU:n perheenyhdistämisdirektiivi mahdollistaa toimeentuloedellytyksen asettamisen. Esityksen tavoitteena on hallita maahanmuuttoa, vähentää maahanmuuton kustannuksia, edistää kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenkokoajien kykyä vastata perheensä toimeentulosta, helpottaa perheenjäsenten yhteiskuntaan 5
asettumista sekä varmistaa, ettei Suomi näyttäydy erityisen houkuttelevana turvapaikanhakumaana. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa. Aikaisemmin kansainvälistä suojelua saavan henkilön perheenjäsen sai oleskeluluvan maksutta ennen kuin perheenkokoajalle oli myönnetty pysyvä oleskelulupa, jos perhe oli muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuutta koskevaa sisäministeriön asetusta muutettiin 16.5.2016 lukien siten, että myös nämä hakemukset tulivat maksullisiksi. Maahanmuuttovirastolle siirtyy tehtäviä poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Eduskunnassa on myös parhaillaan käsittelyssä HE 64/2016, jossa ehdotetaan tiettyjen maahanmuuttohallinnon tehtävien siirtoa poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttoviraston rooli ulkomaalaisasioista vastaavana viranomaisena vahvistuu. Ulkomaalaisen oleskeluoikeutta koskevissa asioissa ja ulkomaalaisille Suomessa myönnettävissä matkustusasiakirja-asioissa sekä kansalaisuusasioissa siirto olisi kokonaisvaltainen ja tekisi Maahanmuuttovirastosta käytännössä yksinomaisen ulkomaalaisten lupaviranomaisen. Maahanmuuttovirasto tekee turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelun yhdellä tapaamisella: samalla kertaa selvitetään hakijan henkilöllisyys, miten ja mitä reittiä hän on saapunut maahan sekä mahdolliset perusteet kansainvälisen suojelun myöntämiselle. Poliisille ja Rajavartiolaitokselle jäisi päätösten tiedoksi antamiseen, maasta poistamiseen ja ulkomaalaisvalvontaan liittyviä tehtäviä. Turvapaikka-asioissa siirto olisi osittainen, jolloin poliisille ja Rajavartiolaitokselle jäisi niiden ydintehtäviin kiinteästi liittyviä tehtäviä. Maahanmuuttoviraston lupa-asioiden toimipisteitä perustetaan yhdeksälle paikkakunnalle, koska hakemuksia ei voi enää jättää poliisiasemilla. Asiakaspalveluun ja lupa-asioihin keskittyvät toimipisteet perustetaan Helsinkiin, Lappeenrantaan, Turkuun, Lahteen, Tampereelle, Vaasaan, Kuopioon ja Ouluun sekä Rovaniemelle. Toimipisteissä ei käsitellä turvapaikkahakemuksia tai - asioita. Hallituksen esityksellä pantaisiin kansallisesti täytäntöön myös kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä uudelleenlaaditun direktiivin (ns. menettelydirektiivi) tutkintamenettelyä koskevat tietyt säännökset. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017, mutta turvapaikka-asioiden osalta säännöksiä sovellettaisiin jo aiemmin, kuitenkin aikaisintaan 1.7.2016 lukien. Menettelydirektiiviä koskeva muutos tulisi voimaan vasta 20.7.2018. Säilöönoton vaihtoehdot Ulkomaalaislain mukaisten turvaamistoimien määräämisen yleisten edellytysten tarkoituksena on helpottaa ja turvata ulkomaalaisen maahantulon tai maassa oleskelun edellytysten selvittämistä tai maasta poistamista. Ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön viimesijaisena turvaamistoimena. Säilöönotto on turvaamistoimista tehokkain ja ulkomaalaisen oikeuksia eniten rajoittava. Yleisin säilöönoton peruste on maastapoistamisen turvaaminen. Säilöönoton vaihtoehdot hankkeen tavoitteena on osaltaan edistää turvapaikkamenettelyn sujuvuutta sekä turvata kielteisen turvapaikkapäätöksen ja täytäntöönpanokelpoisen maastapoistamispäätöksen saaneiden maastapoistaminen. Säilöönoton vaihtoehdot hankkeessa on selvitetty etenkin alaikäisten säilöönotolle 6
vaihtoehtoja. Valmisteilla olevan hallituksen esityksen mukaan säilöönoton vaihtoehtona on tarkoitus ottaa käyttöön uusi turvaamistoimi, asumisvelvollisuus turvapaikanhakijoille tietyssä vastaanottokeskuksessa. Asumisvelvollisuuteen liittyisi ilmoittautumisvelvollisuus 1-4 kertaa päivässä. Eräiden rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamisten nopeuttaminen Syksyllä 2015 on asetettu hanke selvittämään, miten eräiden rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamista voitaisiin nopeuttaa. Hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2016. Suomeen halutaan houkutella ulkomaisia yrittäjiä, sijoittajia ja huippuosaamista Useimmat vireillä olevista tai valmistuneista säädösmuutoksista liittyvät turvapaikkatilanteen ja sen seurannaisvaikutusten hallintaan saamiseen, mutta myös laillisen maahanmuuton osalta on käynnistetty hankkeita. Tulevan talouskasvun ja kehityksen tukemiseksi Suomeen halutaan houkutella ulkomaisia yrittäjiä, sijoittajia ja huippuosaamista. Sisäministeriö on asettanut selvityshankkeen, jossa kehitetään Euroopan unionin ulkopuolisista maista tulevien sijoittajien, yrittäjien ja erityisasiantuntijoiden oleskelulupajärjestelmää. Taustalla ovat muutokset suomalaisessa ja eurooppalaisessa yrityskentässä. Suuri osa uusista työpaikoista syntyy nykyisin suuryritysten sijaan pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin. Näistä enemmistö on teknologia- ja innovaatioperusteisia kasvuyrityksiä. Hankkeessa selvitetään paras tapa helpottaa ulkomaalaisten kasvuyrittäjien maahanmuuttoa yhtiömuodosta riippumatta. Lisäksi halutaan mahdollistaa oleskeluluvan myöntäminen henkilöille, jotka sijoittavat Suomessa toimiviin yrityksiin. Hankkeessa myös sujuvoitetaan ja selkeytetään yritysten tarvitsemien huippuosaajien oleskelulupajärjestelmää. Monissa maissa on kehitetty oleskelulupalainsäädäntöä ulkomaalaisten sijoittajien, kasvuyrittäjien ja huippuosaajien houkuttelemiseksi maahan. Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista oleskeluluvan myöntämistä Suomeen kohdistuvien sijoitusten perustella. Myös yrittäjien oleskelulupajärjestelmässä on puutteita. Suomeen kohdistuvien sijoitusten perusteella myönnettävä oleskeluluvassa olisi käytännössä kyse siitä, että jatkossa kolmannen maan kansalainen, joka haluaa sijoittaa Suomeen, voisi myös asua täällä. Tällä hetkellä oleskelulupaa ei ole mahdollista saada pelkästään sijoitusten perusteella, vaan hakijalla on oltava esimerkiksi työpaikka tai perheenjäseniä Suomessa. Hanke on aloitettu asetettu huhtikuussa 2016. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan syksyllä 2017. Kansainvälinen yhteistyö eri foorumeilla on tiivistynyt Eurooppaan suuntautuneen muuttoliikkeen vuoksi Suomi on osallistunut aktiivisesti EU:n pyrkimyksiin hallita maahanmuuttovirtoja mm. EU:n ulkorajavalvontaa vahvistamalla, turvapaikkamenettelyä ja palauttamista tehostamalla sekä tiiviillä yhteistyöllä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. 7
Euroopan unionin komissio julkaisi toukokuussa 2015 muuttoliikeagendan ja on sen jälkeen antanut useita konkreettisia esityksiä muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi. EU-tasolla on toteutettu tai on vireillä useita säädöshankkeita, kuten esimerkiksi Italian ja Kreikan hyväksi viime syksynä tehdyt päätökset EU:n sisällä tapahtuvien turvapaikanhakijoiden siirtojen toteuttamisesta. Viime syksynä päätettiin kahden erillisen hätätilamekanismin käyttöönotosta. Lisäksi komission on ehdottanut muun muassa pysyvän kriisimekanismin perustamista vastaaviin hätätilanteisin vastaamiseksi ja turvallisten alkuperämaiden EU:n laajuisen luettelon käyttöönottoa. Komissio on tehnyt myös monta konkreettista ehdotusta niiden henkilöiden palautusten tehostamiseksi, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen pysäyttämiseksi ja hallitsemiseksi on EU- Turkki -yhteistyötä tiivistetty aktivoimalla yhteinen toimintasuunnitelma laittoman maahantulon pysäyttämiseksi 29.11.2015, sopimalla muun muassa Kreikkaan laittomasti saapuneiden henkilöiden takaisinotosta Turkkiin 7.3.2016 sekä toimintasuunnitelman kannalta tarpeellisista lisätoimista 18.3.2016. Komissio antoi huhtikuun alussa 2016 tiedonannon muutosehdotuksista, joita se aikoo lähiaikoina esittää. Ne koskevat sekä yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää että laillisen muuton keinovalikoiman lisäämistä ja sitä koskevan sääntelyn muuttamista. Komissio antoi toukokuun alussa ns. ensimmäisen säädöspaketin, jossa se ehdottaa muutettavaksi turvapaikkahakemuksen käsittelyvastuuta jäsenmaiden kesken määrittävää Dublin-asetusta niin, että asetus vastaisi nykyistä paremmin suurien turvapaikanhakijamäärien aiheuttamiin haasteisiin ja siinä huomioitaisiin paremmin vastuun tasapuolisempi jakautuminen jäsenmaiden kesken. Komissio ehdotti myös Eurodac-sormenjälkiasetuksen muuttamista niin, että siihen tehdään Dublin-asetusmuutoksen edellyttämät muutokset ja sen soveltamisalaa laajennetaan kattamaan myös laittomasti EU:n alueelle tulleiden tietoja. Kolmantena komissio ehdottaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASOa koskevan asetusehdotuksen kumoamista ja uutta asetusta uudelleennimettäväksi unionin turvapaikkavirastoksi, jonka roolia ja toimivaltuuksia laajennettaisiin. Viraston tehtäviin kuuluisi jatkossa muun muassa yhteisen lähtömaatietoanalyysin kehittämisen koordinointia sekä yhteisen turvapaikkajärjestelmän seuranta- ja arviointitehtäviä. Myös jäsenmaiden operatiivista ja teknistä tukitoimintaa lisättäisiin. Lisäksi komissio aikoo ehdottaa turvapaikkamenettelyyn ja kansainvälisen suojeluaseman määrittämiseen täsmennyksiä, sekä näitä koskevien direktiivien muuttamista asetuksen tasoiseksi sääntelyksi, joka yhdenmukaistaisi turvapaikkasääntöjä eri jäsenmaissa. Komissio aikoo ehdottaa muutoksia myös vastaanottodirektiiviin sekä tehdä erityisosaajia koskevan Blue Card -direktiivin muutosehdotuksen ja kotouttamisen toimintasuunnitelman. Myös uudelleensijoittamisesta odotetaan ehdotusta. Ottamalla vastan noin 2 000-3 000 turvapaikanhakijaa kahden vuoden aikana Suomi osallistuu kahteen EU-jäsenmaiden yhteiseen hankkeeseen, jolla helpotetaan Kreikkaan ja Italiaan kohdistuvaa maahanmuuttopainetta siirtämällä sieltä yhteensä 160 000 turvapaikanhakijaa toisiin jäsenvaltioihin. EU-Turkki -sopimuksen pohjalta komission maaliskuussa tekemän ehdotus mahdollistaisi sen, että Suomi voisi halutessaan päättää, ottaako se osan sille EU:n sisäisten siirtojen osalta allokoitavista turvapaikanhakijoista nimenomaan turvapaikanhakijoina vai Turkista uudelleensijoitettavina syyrialaisina pakolaisina. Suomi on korostanut näiden toimien poikkeuksellisuutta ja painottanut sitä, että jäsenmailla on vastuu turvapaikkajärjestelmiensä kehittämisestä ja toimintakyvystä. 8
Suomi on niin ikään mukana EU:n uudelleensijoittamishankkeessa, jolla edistetään kiintiöpakolaispolitiikkaa Euroopassa. Yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön kanssa toteutettavassa hankkeessa jäsenmaat ja assosiaatiomaat vastaanottavat yhteensä yli 22 000 kiintiöpakolaista, josta Suomen osuus on 293 pakolaista. EU myös lisää uudelleensijoituksia Turkista ja Suomi osallistuu tähän vuotuisen kiintiön puitteissa. Edellä mainittuun uudelleensijoittamishankkeeseen osallistumisen lisäksi Suomella on pitkät perinteet pakolaisten uudelleensijoittamisessa ja Suomi on uudelleensijoittanut vuosittain kaksin-kolminkertaisen määrän pakolaisia em. ohjelmassa Suomen osuudeksi määritettyyn verrattuna. Suomen pakolaiskiintiö on vuonna 2016 yhteensä 750 henkilöä. Suomi kannattaa yhteisen luettelon laatimista EU:n tasolla turvallisiksi katsotuista alkuperämaista. 9