Taloushallinnon palvelut

Toimialaraporttisarja Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI TAMMIKUU 2005 MARJA TOIVONEN

2 SISÄLLYSLUETTELO 0 SAATTEEKSI...3 1 TIIVISTELMÄ...4 2 TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ...6 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus...6 2.2 Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja...6 3 TOIMIALAN RAKENNE...10 3.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen...10 3.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys...13 3.3 Toimialan suurimpia yrityksiä...18 3.4 Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys...20 4 MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS...22 4.1 Kotimaan markkinoiden kehitys ja asiakastoimialat...22 4.2 Vienti ja muu kansainvälinen toiminta...24 5 TUOTANTO JA TUOTANTOMENETELMÄT...25 6 INVESTOINNIT...26 7 TALOUDELLINEN TILA...27 8 TOIMIALAN KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT, ONGELMAT JA KEHITTÄMISTARPEET.29 8.1 Keskeiset ongelmat...29 8.2 Osaamisen kehittäminen...30 9 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TOIMIALALLA...33 9.1 Tilitoimistoalan kehityssuuntia...33 9.2 Tilintarkastusalan kasvavia osa-alueita...35 9.3 Yritysten suhdanneodotukset...36 10 YHTEENVETOANALYYSI (SWOT)...38 11 LIITTEET...39 12 LÄHTEET...41

3 0 SAATTEEKSI Taloushallintoala jakaantuu kahteen pääryhmään: tilitoimistoihin, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi, sekä tilintarkastustoimistoihin. Taloushallinto on vanha ja vakiintunut toimiala, joka aiemmin on keskittynyt pääasiassa lakisääteisten tehtävien hoitoon. Viime vuosina ala on lähtenyt kehittymään nopeasti, palvelut ovat monipuolistuneet ja muuttuneet yhä enemmän asiakasyritysten liikkeenjohtoa tukeviksi neuvontapalveluiksi. Samanaikaisesti rutiinipalvelut ovat siirtymässä suurelta osin tietotekniikan avulla hoidettaviksi. Tulevina vuosina taloushallintoala tulee olemaan yksi keskeisiä rakennemuutosaloja ja sen merkitys tulee huomattavasti kasvamaan. Tämän raportin tavoitteena on palvella taloushallintoalan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Taloushallintoalan kehitysnäkymiä tarkastellaan tässä raportissa pääosin PK-yritysten näkökulmasta. Raportti päivittää joulukuussa 2003 julkaistun vastaavan raportin ja perustuu uusimpaan käytettävissä olevaan aineistoon. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi mm. yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksiä, joista uusin on syksyltä 2004. Tämän PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -selvityksen tiedot vastaavat aikaisempia PK-barometrien nimellä kulkevia selvityksiä. Tilastollisissa tarkasteluissa toimialaa on käsitelty Tilastokeskuksen EU:n toimialaluokitusstandardin NACE:n mukaisen toimialaluokituksen (TOL) perusteella. Sekä NACE että TOL -luokitukset on uudistettu vuonna 2002. Ko. vuotta vanhemmat tilastoaineistot perustuvat edelliseen vuoden 1995 luokitukseen. Taloushallinnon palvelujen kohdalla TOL 1995 ja TOL 2002 ovat kuitenkin käytännössä samansisältöisiä, joten vertailtavuusongelmia ei ole. Raportissa esitetyt tilastolliset tarkastelut mm. toimipaikkamäärän, henkilöstön ja liikevaihdon kehityksestä koskevat sekä kirjanpito- että tilintarkastusalaa. Samoin raportissa esitetyt tutkimustulokset koskevat koko alaa. Sen sijaan kauppa- ja teollisuusministeriön selvitysten tuloksia kuvataan tässä raportissa vain kirjanpitopalvelujen osalta, sillä tilintarkastusalalla selvitysten ulkopuolelle jäävät suuret yritykset ovat alan kehityksen kannalta niin merkittävässä asemassa, etteivät selvitykset anna alasta oikeaa kuvaa. Lisäksi selvitysten otoskoko tilintarkastusalalla (30 yritystä) tekisi prosenttijakautumien käytön ainakin eräiltä osin arveluttavaksi. Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Helsingissä 9.1.2005 Marja Toivonen toimialapäällikkö

4 1 TIIVISTELMÄ Taloushallinto on aiemmin kehittynyt hitaasti ja toiminta on ollut vain osin ammatillistunutta. 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien taloushallinto on erittäin voimakkaan muutoksen kohteena. Keskeisiä muutostekijöitä ovat pääomamarkkinoiden aktivoituminen, kansainvälistyminen ja tietotekniikan kehitys, joiden seurauksena ala ammattimaistuu, keskittyy ja osin polarisoituu sekä kytkeytyy tiiviisti muihin liike-elämän palvelualoihin. Keskeinen muutossuunta on neuvonta- ja analysointipalvelujen merkityksen kasvu lakisääteisten tehtävien rinnalla. Sekä kirjanpitoettä tilintarkastusyritysten tehtävät tulevat jatkossa liittymään yhä kiinteämmin yritysjohdon tukemiseen ja sitä kautta kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sen lisäksi, että tarjotaan oikeusturvaa. Tilitoimistojen perustehtäviä ovat laskentatoimi ja verotukseen liittyvät tehtävät. Suuremmat toimistot voivat tarjota laskentatoimen palveluita hyvinkin laajasti: kirjanpito, tilinpäätös, palkanlaskenta, reskontra, laskutuspalvelut, maksuliikenteen hoito. Lisäksi ne antavat veroneuvontaa ja osalla on taloushallinnon konsultointia mm. yritysjärjestelyihin liittyen. Painopistettä on siirretty verottajaa varten tehdyistä laskelmista johdon laskentatoimen kehittämiseen. Perinteiseen tilintarkastukseen kuuluvat lakisääteinen tilintarkastustehtävä ja lakisääteiset asiantuntijatehtävät. Perinteisestä tarkastustehtävästä toiminta laajeni ensin veroneuvontaan ja taloushallinnon konsultointiin. 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien huomattavasti lisääntyneet yritysjärjestelyt ovat tuoneet tilintarkastustoimistoille monia uusia tehtäviä. Tietotekniikan tulo taloushallintoon on kytkenyt alan myös näitä järjestelmiä koskevaan konsultointiin. Viime aikoina eräät tilintarkastustoimistot ovat laajentaneet toimintaansa myös lainopillisiin palveluihin. Uusia alueita ovat myös ympäristölaskenta ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvä taloushallinto. Vuonna 2003 taloushallinnon palveluiden koko liikevaihto oli vajaat 0,8 miljardia euroa. Yrityksiä oli yhteensä 4327, ja yritystoiminta tapahtui 4524 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli 10 828. Valtaosa taloushallinnon toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta on kirjanpitopalvelujen alatoimialalla. Tilintarkastustoiminta kattaa toimipaikoista kymmenesosan ja henkilöstöstä 17%; liikevaihdosta alan osuus on jonkin verran yli neljänneksen. Taloushallinnon palveluille on tyypillistä hyvin pieni toimipaikkakoko, alle viiden henkilön toimipaikat muodostavat noin 90% kaikista toimipaikoista. Tilintarkastusalalla on kuitenkin myös muutama suuri kansainvälisiin ketjuihin kuuluva yritys; nämä yritykset kattavat yli puolet alan liikevaihdosta ja henkilöstöstä. Tilintarkastuspalvelut ovat myös voimakkaasti keskittyneet Uudellemaalle, jossa työskentelee yli 70% alan henkilöstöstä. Sen sijaan kirjanpitopalveluissa maantieteellinen jakautuma on tasaisempi ja vastaa koko talouden yleistä jakautumista: 32% alan henkilöstöstä on Uudellamaalla. Uudenmaan jälkeen kirjanpitopalveluja on eniten Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Vähiten kirjanpitopalveluja on Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Lapissa. Taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuosina 1993-2003 kaikkiaan 4403 henkilöllä (69%:lla). Valtaosa kasvusta on tapahtunut suurimmalla alatoimialalla eli kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa. Suhteellisesti tarkasteltuna tilintarkastuspalvelujen lisäys on kuitenkin ollut selvästi voimakkaampaa. Uusia yrityksiä perustettiin taloushallintoalalle 1990-luvun puolivälissä ja välittömästi sen jälkeen varsin runsaasti. Vuosikymmenen loppuun tultaessa aloittaneiden yritysten määrä väheni, putosi vuonna 2000 lopettaneiden tasolle ja vuonna 2001 lopettaneiden määrä ylitti aloittaneiden määrän. Vuosina 2002-2003 lopettaneiden määrä on jälleen ollut aloittaneiden määrää pienempi. Vuonna 2003 määrät olivat kuitenkin lähellä toisiaan: aloittaneita oli 246 ja lopettaneita 236. Konkurssien määrä taloushallintoalalla on pieni, vuoden 2004 tammi-marraskuussa vireille pantuja konkursseja oli yhteensä 18. Sekä kirjanpitopalveluissa että tilintarkastuspalveluissa toimivien yritysten taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet pääosin suotuisasti viime vuosina. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on hyvä ja noussut viime vuosina. Vastaavasti suhteellinen velkaantuneisuus on melko pieni ja vähentynyt viime vuosina sekä kirjanpito- että tilintarkastusyrityksissä.

5 Myös liikevaihdon trendi on vuosina 1995-2004 ollut taloushallinnon palveluissa yleissuunnaltaan kasvava, joskin kehityksessä on ollut vaiheita, joissa liikevaihto on pysynyt lähes paikallaan tai jopa hieman laskenut. Viimeksi tällainen vaihe oli vuoden 2002 kesällä ja syksyllä. Vuoden 2003 alussa liikevaihto kääntyi jälleen kasvu-uralle ja on sen jälkeen kasvanut tasaisesti, joskaan ei kovin voimakkaasti. Palkkasummaindeksin kasvussa oli lyhyt pysähdysvaihe vuodenvaihteessa 2002-2003. Keväästä 2003 lähtien indeksi on jatkuvasti kasvanut. Kauppa- ja teollisuusministeriön syksyllä 2004 tekemästä PK-yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä kartoittavasta selvityksestä on saatavissa tarkempia tietoja kirjanpitoyritysten henkilöstön ja liikevaihdon kehityksestä viimeksi kuluneen vuoden aikana samoin kuin yritysten arvioita tulevasta kehityksestä. Selvityksen mukaan 20% kirjanpitoyrityksistä oli lisännyt henkilöstöään viimeksi kuluneen vuoden aikana, 79%:lla henkilöstömäärä oli säilynyt ennallaan ja vain 1%:lla supistunut. Liikevaihtonsa ilmoitti kasvaneen 53% tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä, tilanne oli pysynyt ennallaan 36%:lla, 11%:lla yrityksistä liikevaihto oli supistunut. Edellisvuonna tehtyyn kyselyyn verrattuna henkilöstökehitys oli kirjanpitoalalla pysynyt varsin samankaltaisena, liikevaihdon kohdalla tilanne oli hieman parantunut. Koko PK-sektoriin verrattuna kirjanpitoyritysten tilanne oli kehittynyt jonkin verran myönteisemmin: sekä henkilöstöä että liikevaihtoa supistaneiden yritysten osuudet olivat keskitasoa pienemmät. Kirjanpitoyritysten arvioille tulevaisuudestaan on tyypillistä maltillisuus, mistä syystä arviot ovat kuluneina vuosina melko hyvin pitäneet paikkansa; eräiltä osin ne ovat olleet toteutunutta kehitystä pessimistisemmät. KTM:n syksyn 2004 kyselyssä arviot seuraavan vuoden kehityksestä olivat kuitenkin sekä henkilöstön että liikevaihdon kohdalla muuttuneet edellisvuotta optimistisemmiksi. Vaikka valtaosa vastanneista uskoi henkilöstömääränsä säilyvän ennallaan, oli työvoimalisäyksiä ennakoivien yritysten osuus selvästi kasvanut ja oli nyt 18% (syksyllä 2003 9%). Liikevaihdon kasvuennusteessa muutos oli vielä selvempi, kasvua ennakoi 63% kirjanpitoyrityksistä, mikä oli paitsi suurempi osuus kuin edellisvuonna (45%), myös suurempi osuus kuin PKsektorilla keskimäärin (52%). Optimismi näkyi myös sekä lyhyen että pidemmän aikavälin suhdannekehitystä koskevissa arvioissa. Suhdannekehityksen paranemista seuraavan vuoden odotti selvästi suurempi osa (31%) kirjanpitoyrityksistä kuin vuotta aiemmin (22%). Pidemmällä aikavälillä eli seuraavien kolmen vuoden aikana suhdannetilanteen paranemiseen uskoi 49% alan yrityksistä. Kaikkiin liike-elämän palveluihin ja koko PK-sektoriin verrattuna kirjanpitoyrityksissä oli kuitenkin edelleen suhteellisesti enemmän yrityksiä, jotka uskoivat suhdannetilanteen pysyvän varsinkin lyhyellä tähtäyksellä ennallaan. Kirjanpitoyritysten kasvupyrkimykset ovat maltillisia. KTM:n syksyn 2004 kyselyn mukaan vain 5% alan yrityksistä on voimakkaasti kasvuhakuisia. 46% ilmoitti kuitenkin pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Osuudet eivät paljon poikenneet PK-kentän keskitasosta. PKyritysten yleistä tasoa edustivat myös tuotekehityspanostuksia koskeneet vastaukset. Neljällä viidestä kirjanpitoyrityksestä tuotekehityspanostukset olivat säilyneet ennallaan, joka viidennellä kasvaneet. Myönteistä on, että tuotekehitykseen käytetyt resurssit olivat vähentyneet erittäin harvoilla yrityksillä ja yrityksiä, jotka arvioivat tuotekehityksensä vähenevän tulevaisuudessa, ei ollut lainkaan. Taloushallinnon palveluissa toimivilla yrityksillä on monenlaisia kehittämistarpeita. Kehityksen hitaudesta ja ammatillistumisen keskeneräisyydestä johtuvat haasteet ovat erityisen suuret tilitoimistoalalla. Monet tilitoimistoyrittäjät ovat vailla alan koulutusta ja alalla on paljon yhden henkilön yrityksiä. Myös henkilöstörakenne ja henkilöstön saanti ovat ongelmia, keski-ikä alalla on melko korkea.

6 2 TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Taloushallintoalan määrittelyn lähtökohtana käytetään tässä raportissa toimialaluokituksen TOL 2002 mukaista toimialaluokkaa 7412: laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta. Toimialalla on kolme alaluokkaa, jotka on määritelty seuraavasti: Kirjanpito ja tilinpäätöspalvelu (74121). Tähän luokkaan kuuluu kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinta asiakkaan laskuun sekä palkkojen laskeminen, liikevaihtoverolaskelmien ja reskontrien laatiminen, mikäli se kuuluu osana palveluun. Kiinteistöhuoltoyhtiöiden kirjanpitopalvelu kuuluu kuitenkin luokkaan 70320 (isännöinti ja kiinteistönhoito). Tilintarkastuspalvelu (74122). Tähän luokkaan kuuluu tilintarkastus eli kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastaminen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen asiakkaan laskuun. Muu laskentatoimen palvelu (74129). Tähän luokkaan kuuluu yritysten ja luonnollisten henkilöiden tulo- ja varallisuusveroilmoitusten laadinta sekä verotukseen liittyvä neuvonta asiakkaan laskuun. Myös asiakkaan edustaminen veroviranomaisten luona muissa kuin oikeudellisissa asioissa kuuluu tähän luokkaan. Sen sijaan tämä luokka ei sisällä laskentajärjestelmien ja muiden taloushallintoon liittyvien järjestelmien suunnittelua, joka kuuluu luokkaan 74140 (liikkeenjohdon konsultointi). Luokka ei myöskään sisällä laskujen perintää eikä luottotietopalvelua, jotka kuuluvat luokkaan 74872 (perintätoimistot ja luottotietopalvelu). Tilastolliset luokitukset vastaavat taloushallinnon kohdalla moneen muuhun alaan verrattuna melko hyvin toimialan jakautumista käytännössä. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelua tarjoavat tilitoimistot, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi, tilintarkastuspalveluja tarjoavat tilintarkastustoimistot. Tilastollisen luokituksen mukaista ns. muuta laskentatoimen palvelua eli veroneuvontaa tarjoavat kuitenkin useammat eri tahot, sekä tilitoimistot että tilintarkastustoimistot, asianajo- ja lakiasiaintoimistot jne. Lisäksi taloushallinnon kohdalla on viime vuosina tapahtunut muutoksia, joita tilastollisilla luokituksilla on vaikea tavoittaa. Tärkein muutos on se, että varsinkin tilintarkastustoimistot, mutta jossain määrin myös tilitoimistot tarjoavat yrityksille monia muitakin palveluja kuin edellä esitettyihin kuvauksiin sisältyvät. Joiltain osin tilitoimistojen ja tilintarkastustoimistojen tehtäväkentät myös sekoittuvat toisiinsa. Näitä kysymyksiä käsitellään tarkemmin myöhemmissä luvuissa. 2.2 Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja Taloushallinnon palvelut ovat osa laajempaa liike-elämän palvelujen toimialaa. Tämä toimiala on ollut eri toimialoista eniten kasvava niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa jo noin kolmen vuosikymmenen ajan (OECD 1999). Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi työllisyyden keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8% työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7% (Hernesniemi et al. 2001). Liike-elämän palvelujen sisällä ns. osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla (knowledge-intensive business services KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja

7 kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Kuten liike-elämän palvelualat yleensä ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä oli vuonna 2003 Suomessa 65% suurempi kuin vuonna 1995 ja liikevaihto kasvoi tänä aikana yli kaksinkertaiseksi. Kehitys eroaa selvästi toimialojen yleisestä kehityksestä, vaikka kasvu siltäkin osin on ollut huomattavaa. Kaikilla aloilla henkilöstölisäys vuosina 1995-2003 oli 22% ja liikevaihdon kasvu 71%. (Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto) Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen tason nousu (ks. esim. Kox 2002; Strambach 2001). Palveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi ovat sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna nousseet 2000-luvun alussa tietojenkäsittelypalvelut. Lähes yhtä paljon henkilöstöä ja liikevaihtoa on teknisten palvelujen (insinööri- ja arkkitehtipalvelut) toimialalla, joka vuoteen 1999 saakka oli osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen suurin toimiala ja jossa tietojenkäsittelypalveluja pienemmästä toimipaikkakoosta johtuen on edelleen eniten toimipaikkoja. Myös taloushallinnon palveluissa on paljon pieniä toimipaikkoja; lähes joka kuudes (16,7%) osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Henkilöstömäärällä mitattuna taloushallinnon palvelut muodostavat 10,7% ja liikevaihdolla mitattuna 6,8% kaikista osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista. Taulukko 1: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin vuonna 2003 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) toimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto* määrä % määrä % määrä % tietojenkäsittelypalvelut 4 494 16,6 % 35 573 35,3 % 4 034 798 34,5 % tutkimus ja kehittäminen 322 1,2 % 2 460 2,4 % 172 585 1,5 % lainopilliset palvelut 1 557 5,7 % 3 460 3,4 % 454 217 3,9 % taloushallinnon palvelut 4 524 16,7 % 10 828 10,7 % 790 719 6,8 % mainonta ja markkinointi 3 276 12,1 % 8 885 8,8 % 1 603 330 13,7 % tekniset palvelut 7 938 29,3 % 30 838 30,6 % 3 436 587 29,4 % johdon konsultointi 4 977 18,4 % 8 761 8,7 % 1 187 487 10,2 % yhteensä 27 088 100,0 % 100 805 100,0 % 11 679 723 100,0 % * 1000 euroa Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstölisäyksestä vuosina 1995-2003 noin puolet on tapahtunut tietojenkäsittelypalveluissa. Määrällisesti seuraavaksi eniten ovat kasvaneet tekniset palvelut, sen jälkeen taloushallinnon palvelut ja johdon konsultointi. Taloushallinnon palvelujen osuus vuosina 1995-2003 tapahtuneesta kasvusta oli runsaat 9%. Myös toimi-

8 alan kokoon suhteutettuna tietojenkäsittelypalvelujen kasvu on ollut selvästi muita liike-elämän palvelualoja suurempaa (pitkälti yli 100%). Taloushallinnon palveluja suurempaa suhteellinen kasvu on ollut myös johdon konsultoinnissa. Kuitenkin taloushallinnon palveluissakin henkilöstömäärä lisääntyi vuosina 1995-2003 47%:lla. Alan kasvua tarkastellaan yksityiskohtaisemmin myöhemmissä luvuissa. Kuvio 1: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstön määrällinen ja suhteellinen lisäys vuosina 1995-2003 palvelujen pääryhmittäin (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Tietojenkäsittelypalvelu Tutkimus ja kehittäminen Lainopilliset palvelut määrällinen kasvu suhteellinen kasvu Taloushallinnon palvelut Mainos- ja markkinointipalvelut Tekniset palvelut Johdon konsultointi 160,0 % 140,0 % 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Toimialatarkastelujen rinnalle on viime vuosina kehitetty joustavampia ns. klusteritarkasteluja. Tässä selvityksessä klusteri-käsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja (vrt. Mannermaa 2000). Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on samantyyppinen osaamispohja ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusteri-käsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle. Kehitys on luonnollinen seuraus siitä, että sekä tietotekniset ratkaisut, markkinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset, lainopilliset kysymykset että taloushallinnon ratkaisut liittyvät jokainen omalta osaltaan entistä tiiviimmin asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen.

9 Kuvio 2: Taloushallinnon palvelujen kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin INVESTOINTI- PANKIT ASIANAJO- TOIMISTOT LIIKE- PANKIT TILIN- TARKASTUS- TOIMISTOT KONSULTTI- YRITYKSET TILI- TOIMISTOT OHJELMISTO- YRITYKSET Taloushallintoalan osalta kytkentä ei liity varsinaiseen johdon konsultointiin, vaan ennen muuta asiakasyrityksille annettaviin muihin neuvontapalveluihin, joita tarjoavat myös monen muun toimialan yritykset. Esimerkiksi yritysjärjestelyihin liittyviä neuvontapalveluja tarjotaan tilintarkastustoimistojen ohella rahoitussektorilla; erityisesti investointipankit ja osin myös liikepankit tekevät näitä tehtäviä. Tilintarkastustoimistot antavat myös lainopillisia neuvoja. Työnjako asianajotoimistoihin päin on tältä osin kuitenkin melko selkeä: tilintarkastustoimisto ei edusta päämiestä eli toiminta ei kohdistu kolmansiin osapuoliin. Viime aikoina suurilla tilintarkastustoimistoilla on kytkentöjä myös ohjelmistoalaan tietojärjestelmiä koskevan konsultoinnin muodossa. Tilitoimistot puolestaan kytkee ohjelmistoalaan kirjanpidon automatisoinnin kehitys. Näitä kysymyksiä käsitellään yksityiskohtaisemmin luvuissa 9.1 ja 9.2.

10 3 TOIMIALAN RAKENNE 3.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta 2003. Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2003 taloushallinnon palveluiden koko liikevaihto oli vajaat 0,8 miljardia euroa. Yrityksiä oli yhteensä 4327, ja yritystoiminta tapahtui 4 524 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli 10 828. Toiminnan jakautuminen alatoimialoihin vuonna 2003 on esitetty taulukossa 2. Taulukko osoittaa, että valtaosa taloushallinnon toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta on kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen alatoimialalla. Tilintarkastustoiminta kattaa toimipaikoista kymmenesosan ja henkilöstöstä 17%; liikevaihdosta alan osuus on jonkin verran yli neljänneksen. Muu laskentatoimen palvelu eli veroneuvonta on alatoimialana hyvin pieni, mikä selittyy sillä, että veroneuvonta on useimmiten muita taloushallinnon palveluja tai lainopillisia palveluja tarjoavien yritysten lisätoimintamuoto, ei yritysten ensisijainen toiminta. Taulukko 2: Taloushallinnon palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2003 alatoimialoittain (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto) alatoimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto* määrä % määrä % määrä % kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 3 999 88,4 % 8 906 82,2 % 581 191 73,5 % tilintarkastuspalvelu 471 10,4 % 1 839 17,0 % 204 131 25,8 % muu laskentatoimen palvelu 54 1,2 % 83 0,8 % 5 397 0,7 % yhteensä 4 524 100,0 % 10 828 100,0 % 790 719 100,0 % * 1000 euroa Taulukossa 3 on esitetty taloushallintoalan yritystoiminnan laajuutta kuvaavat tiedot toimipaikan koon mukaan. Erityisesti kirjanpitoyrityksille on tyypillistä hyvin pieni toimipaikkakoko, alan toimipaikoissa työskenteli vuonna 2003 keskimäärin kaksi henkilöä. Tilintarkastusyrityksissä toimipaikkojen keskikoko oli vajaat neljä henkilöä, joka sekin on pienempi kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Kaikkien alojen keskimääräinen toimipaikkakoko oli vuonna 2003 viisi henkilöä. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa pienet, alle viiden henkilön toimipaikat muodostavat lähes 90% kaikista toimipaikoista. Pienet toimipaikat työllistävät noin puolet alan henkilöstöstä ja tuottavat noin puolet alan liikevaihdosta. Yli kahdenkymmenen henkilön toimipaikkoja on alle yksi prosentti kaikista toimipaikoista. Näissä suurimmissa toimipaikoissa työskentelee vajaat 15% työntekijöistä ja liikevaihdosta ne tuottavat 22%. Tilintarkastusmarkkinoille on tyypillistä yritysten jakautuminen toisaalta aivan pieniin, toisaalta muutamaan suureen yritykseen. Pienten, alle viiden henkilön toimipaikkojen osuus on tilintar-

11 kastusalalla jopa vieläkin suurempi kuin kirjanpitoalalla. (Se että tilastossa on toimipaikkoja enemmän kuin henkilöstöä osoittaa että alalla on myös ns. pöytälaatikkoyrityksiä.) Pienten yritysten osuus tilintarkastusalan henkilöstöstä ja liikevaihdosta on kuitenkin vain noin viidennes. Yli puolet alan henkilöstöstä työskentelee muutamassa selvästi muita suuremmassa yrityksessä. Nämä kansainvälisiin ketjuihin kuuluvat yritykset ovat hyvin keskeisessä asemassa tilintarkastusmarkkinoilla, henkilöstön keskittymisen ohella ne tuottavat yli puolet alan liikevaihdosta. Taulukko 3: Kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2003 toimipaikkakoon mukaan (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) kirjanpito- ja toimipaikat henkilöstö liikevaihto* tilinpäätöspalvelu määrä % määrä % määrä % 1-4 henkilöä 3 576 89,4 % 4 557 51,2 % 285 382 49,1 % 5-9 henkilöä 291 7,3 % 1 789 20,1 % 97 151 16,7 % 10-19 henkilöä 97 2,4 % 1 259 14,1 % 70 863 12,2 % 20 tai enemmän 35 0,9 % 1 301 14,6 % 127 795 22,0 % yhteensä 3 999 100,0 % 8 906 100,0 % 581 191 100,0 % tilintarkastus- toimipaikat henkilöstö liikevaihto* palvelu määrä % määrä % määrä % 1-4 henkilöä 428 90,9 % 372 20,2 % 43 250 21,2 % 5-200 henkilöä 40 8,5 % 535 29,1 % 52 833 25,9 % 200 tai enemmän 3 0,6 % 932 50,7 % 108 048 52,9 % yhteensä 471 100,0 % 1 839 100,0 % 204 131 100,0 % * 1000 euroa Taloushallinnon palvelujen jakautumista alueittainen on tässä raportissa tarkasteltu työvoima- ja elinkeinokeskuksiin (TE-keskuksiin) perustuvan aluejaon mukaisesti. Liike-elämän palvelut ovat tyypillisesti keskittyneet suurille kaupunkiseuduille niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa (vrt. Hermelin 1997). Suomessa keskittyminen ilmenee pääkaupunkiseudun (Uudenmaan TEkeskuksen) suurena osuutena useimmilla liike-elämän palvelualoilla. Myös taloushallinnon palveluissa tilintarkastuspalvelut ovat voimakkaasti keskittyneet Uudenmaan alueelle, sen sijaan kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa maantieteellinen jakautuminen on tasaisempi, kuten taulukosta 4 voidaan havaita. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa Uudenmaan osuus alan toimipaikoista ja henkilöstöstä on hieman vajaa kolmannes, liikevaihdosta 40%. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen maantieteellinen jakautuminen vastaa pitkälti koko talouden keskittymisastetta, ei liike-elämän palveluille tyypillistä maantieteellistä jakautumista. Ero liike-elämän palvelujen yleistilanteeseen on huomattava: Uusimaa tuottaa kaikkien liike-elämän palvelujen liikevaihdosta yli 60%, sen osuus liike-elämän palvelujen henkilöstöstä on 55% ja toimipaikoista 45%. Se että osuus on pienempi toimipaikkojen kuin henkilöstön ja liikevaihdon kohdalla kuvastaa sitä, että erityisesti suuret yritykset ovat keskittyneet Uudellemaalle.

12 Taulukko 4: Uudenmaan TE-keskuksen osuus (%) kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen, tilintarkastuspalvelujen sekä kaikkien liike-elämän palvelujen toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna 2003 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) alatoimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 32,6 % 32,0 % 39,7 % tilintarkastuspalvelu 38,0 % 70,5 % 73,8 % kaikki liike-elämän palvelut 45,3 % 55,2 % 63,5 % Toisin kuin kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, joissa pieniä toimipaikkoja on ympäri maata, tilintarkastuspalvelut ovat henkilöstön ja liikevaihdon osalta keskittyneet Uudellemaalle jopa liikeelämän palvelujen keskitasoa jyrkemmin. Toimipaikat ovat kuitenkin jakautuneet tasaisemmin kuin liike-elämän palveluissa yleensä. Ilmiö liittyy tilintarkastusalan kahtiajakoisuuteen: alalla on pääkaupunkiseudulla hyvin suuria toimipaikkoja, toisaalta pieniä toimipaikkoja on muuallakin maassa. Kuviossa 3 on tarkasteltu taloushallinnon palvelujen sijoittumista Uudenmaan ulkopuolella. Kuvio esittää eri TE-keskusalueiden osuuden henkilöstömäärän mukaisena prosenttijakautumana. Liitteen 1 taulukossa 1 on esitetty alkuperäiset määrälliset tiedot henkilöstöstä yhdessä toimipaikkamäärän ja liikevaihtotietojen kanssa sekä kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista että tilintarkastuspalveluista. Kuvio 3: Kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelujen jakautuminen (%) henkilöstömäärän mukaan TE-keskuksittain Uudenmaan ulkopuolella vuonna 2003 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu tilintarkastuspalvelu Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % 12,0 % 14,0 % 16,0 % 18,0 % 20,0 % Kuvio osoittaa, että Uudenmaan ulkopuolella kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja on muita alueita enemmän Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Vielä selvemmin nämä kaksi aluetta erottuvat muista tilintarkastuspalvelujen kohdalla. Seuraavaksi eniten kirjanpitopalveluja on Hämeessä ja

13 Pohjois-Pohjanmaalla. Tilintarkastuspalvelujen määrässä Pohjois-Pohjanmaa on Varsinais- Suomen ja Pirkanmaan jälkeen kolmantena. Vähiten sekä kirjanpitopalveluja että tilintarkastuspalveluja on Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Lapissa. Vähäisestä määrästä huolimatta taloushallinnon palvelut kattavat mainituilla alueilla kaikista liike-elämän palveluista selvästi suuremman osan (noin viidenneksen) kuin maassa keskimäärin, sillä muut liike-elämän palvelut ovat näillä alueilla vielä heikommin edustettuna. Liike-elämän palvelujen kokonaisuudessa taloushallinnon palveluilla on kaikkein suurin merkitys Etelä-Pohjanmaalla, jossa ne muodostavat 33% kaikista liike-elämän palveluista. Kaikkiin liike-elämän palveluihin suhteutettuna taloushallinnon palvelujen osuus on Uudenmaan ulkopuolella pienin Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa; näillä alueilla osuus vastaa valtakunnallista keskiarvoa eli on noin 10%. Jo edellä oleva puhtaasti palvelujen jakautumaan perustuva tarkastelu osoittaa, ettei taloushallinnon palvelujen määrä eri alueilla riipu vain alueen koosta. Palvelujen tarjonnassa ilmeneviä alueellisia vaihteluja voidaan vielä havainnollistaa vertaamalla, kuinka monta yritystoimipaikkaa kukin kirjanpitotoimistoissa työskentelevä asiantuntija eri alueilla palvelee. Vuonna 2003 tämä määrä oli koko maassa keskimäärin 29 toimipaikkaa. Kirjanpitohenkilöstöä oli alueen yritystoimipaikkoja kohden keskitasoa enemmän erityisesti Pirkanmaalla ja hieman enemmän myös Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Myös näin tarkastellen kirjanpitopalvelujen tarjonta osoittautui keskimääräistä heikoimmaksi Kainuussa, Pohjois- Karjalassa, Etelä-Savossa ja Lapissa. Lisäksi Pohjois-Savo ja Keski-Suomi nousivat esiin alueina, joissa kirjanpitohenkilöstö palvelee selvästi keskimääräistä suurempaa asiakasyritysten joukkoa. 3.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Tässä luvussa tarkastellaan aluksi taloushallinnon palvelujen pidemmän aikavälin kasvua, sen jälkeen viimeaikaista kehitystä. Kuviossa 4 on esitetty taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärän vuosittainen kehitys alatoimialoittain vuodesta 1993 vuoteen 2003, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavissa. Vastaavat alkuperäiset luvut yhdessä toimipaikkojen määrää kuvaavien tietojen kanssa on esitetty liitteen 1 taulukossa 2. Taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuosina 1993-2003 kaikkiaan 4403 henkilöllä (69%:lla). Koko toimialan tasolla kasvu on ollut jatkuvaa lukuun ottamatta vuotta 1999, jolloin henkilöstömäärä pieneni 157 henkilöllä. Seuraavina vuosina henkilöstömäärä kuitenkin jälleen kasvoi selvästi, vuonna 2000 kasvu oli 621 henkilöä, vuonna 2001 383 henkilöä ja vuonna 2002 455 henkilöä. Vuonna 2003 kasvu jälleen pysähtyi ja oli vain 33 henkilöä. Kaikkein voimakkainta kasvu oli tarkasteluajanjaksolla vuosina 1995 ja 1996, vuonna 1995 henkilöstölisäys oli 1000 henkilöä. Toimialaa kasvatti tuossa vaiheessa palvelujen kysynnän kasvu, joka johtui mm. taloushallintoon liittyneistä useammista lainsäädännöllisistä muutoksista sekä laman jälkeisestä vilkkaasta yritysperustannasta. Taloushallinnon palvelujen kasvusta valtaosa on tapahtunut suurimmalla alatoimialalla eli kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa. Suhteellisesti tarkasteltuna tilintarkastuspalvelujen lisäys on kuitenkin ollut selvästi voimakkaampaa. Vuosina 1993-2003 tilintarkastuspalvelut kasvoivat kaikkiaan 1213 henkilöllä, mikä merkitsi sitä, että alan henkilöstömäärä lähes kolminkertaistui (suhteellinen kasvu 194%). Kirjanpitopalvelut kasvoivat samana aikana 3164 henkilöllä (suhteellinen kasvu 55%). Kasvun vuosittaista vaihtelua on esiintynyt molemmilla alatoimialoilla. Vuonna 2003, jolta tuorein tieto on saatavissa, kasvu oli vähäistä sekä kirjanpito- että tilintarkastuspalveluissa.

14 Kuvio 4: Henkilöstömäärän kehitys taloushallinnon palveluissa vuosina 1993-2003 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto) 12000 10000 muu laskentatoimen palvelu tilintarkastuspalvelu kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 8000 6000 4000 2000 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Toimipaikkamäärä on kasvanut taloushallinnon palveluissa vuosina 1993-2003 yhteensä 1099 toimipaikalla eli 32%:lla (liite 1, taulukko 2). Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa lisäys oli 857 toimipaikkaa (27%), tilintarkastuspalveluissa 228 toimipaikkaa (94%). Toimipaikkalisäys oli suurimmillaan vuonna 1996, jolloin taloushallinnon toimipaikkamäärä kasvoi 399:llä, lisäys oli pitkälti yli sata toimipaikkaa myös kahtena seuraavana vuonna. Sekä kirjanpito- että tilintarkastus kasvattivat toimipaikkojensa määrää. Vuodesta 1998 vuoteen 1999 tapahtui henkilöstön vähenemisen lisäksi myös toimipaikkojen vähenemistä: vähennys kohdistui kokonaisuudessaan kirjanpitopalveluihin. Vuodesta 2000 lähtien taloushallinnon toimipaikat ovat jälleen lisääntyneet, mutta lisäys on ollut selvästi pienempää kuin 1990-luvun puolivälin jälkeisinä huippuvuosina. Taulukossa 5 on tarkasteltu taloushallinnon palvelujen kasvua alueittain henkilöstömäärän perusteella. (Ns. muu laskentatoimen palvelu on jätetty tästä tarkastelusta pois, koska havaintojen pieneen määrään liittyvien salassapitosäännösten vuoksi tietoja ei kaikilta alueilta ole saatavissa.) Taulukko osoittaa, että kasvua taloushallinnon palveluissa on vuosina 1995-2003 ollut kaikilla alueilla. Lähes puolet (46%) alan henkilöstömäärän kasvusta on tapahtunut Uudellamaalla. Suhteellisesti suurinta kasvu on kuitenkin ollut Pohjois-Pohjanmaalla (53%). Yli 40%:lla taloushallinnon palvelut ovat kasvaneet lisäksi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Yli 30%:n kasvua osoittavat edelleen Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Keski-Suomi. Vähäisintä kasvu on ollut Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa eli alueilla, joilla taloushallinnon palveluja on kaiken kaikkiaankin vähän.

15 Taulukko 5: Henkilöstömäärän muutos taloushallinnon palveluissa (kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut yhteensä) vuodesta 1995 vuoteen 2003 TE-keskuksittain (Lähde: Tilastokeskus. Yritysja toimipaikkatilasto.) TE-keskusalue henkilöstön määrä muutos 1995 2003 määrä % Uusimaa 2852 4145 1293 45,3 % Varsinais-Suomi 820 1065 245 29,9 % Satakunta 315 405 90 28,6 % Häme 503 635 132 26,2 % Pirkanmaa 693 1007 314 45,3 % Kaakkois-Suomi 387 472 85 22,0 % Etelä-Savo 196 233 37 18,9 % Pohjois-Savo 258 337 79 30,6 % Pohjois-Karjala 181 206 25 13,8 % Keski-Suomi 289 377 88 30,4 % Etelä-Pohjanmaa 327 384 57 17,4 % Pohjanmaa 365 494 129 35,3 % Pohjois-Pohjanmaa 399 610 211 52,9 % Kainuu 89 100 11 12,4 % Lappi 249 277 28 11,2 % Yhteensä 7923 10745 2822 35,6 % Vuositason tiedot taloushallinnon toimialalle perustettujen uusien yritysten ja toimintansa lopettaneiden yritysten määristä on koko alan osalta esitetty kuviossa 5, alatoimialoittain liitteen 1 taulukossa 3. Uusia yrityksiä perustettiin taloushallintoalalle 1990-luvun puolivälissä ja välittömästi sen jälkeen varsin runsaasti. Vuonna 1995 aloittaneita yrityksiä oli yli 500. Seuraavina kahtena vuotena määrä väheni noin sadalla yrityksellä vuosittain. Tämän jälkeen väheneminen tasoittui, vuodesta 1998 lähtien aloittaneita yrityksiä on taloushallintoalalla ollut vuosittain noin kaksi ja puolisataa. Lopettaneiden yritysten määrän kehitys on koko tarkastelujaksoa ajatellen ollut aloittaneita yrityksiä tasaisempi ja vaihdellut 220-290 yrityksen välillä. Vuoteen 1999 asti taloushallintoalalla oli aloittaneita yrityksiä lopettaneita enemmän, vuonna 2000 aloittaneiden määrä putosi lopettaneiden tasolle. Vaikka aloittaneiden määrä vuonna 2001 hieman kasvoi, kasvoi lopettaneiden määrä vielä selvästi enemmän ja ylitti tarkastelujakson aikana ainoan kerran aloittaneiden määrän. Vuosina 2002-2003 lopettaneiden määrä on jälleen ollut aloittaneiden määrää pienempi. Vuonna 2003 määrät olivat kuitenkin lähellä toisiaan: aloittaneita oli 246 ja lopettaneita 236. Uusien yritysten määrä suhteessa yrityskantaan oli taloushallinnon palveluissa vuonna 2003 4,9%, mikä on pienempi osuus kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin (9,6%). Toisaalta myös lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta, joka taloushallintoalalla vuonna 2003 oli 4,7%, oli yleistä tasoa pienempi; kaikilla aloilla lopettaneiden osuus yrityskannasta oli 8,7%. Aloittaneiden yritysten määrä väheni 1990-luvun loppupuolella sekä kirjanpito- että tilintarkastuspalveluissa (liite 1, taulukko 3). Kirjanpitopalveluissa aloittaneiden määrä väheni yhtäjaksoisesti vuoteen 2000 asti. Vuosina 2001-2002 kirjanpitopalvelujen yritysperustanta oli kasvamaan päin, mutta vuonna 2003 aloittaneiden määrä jälleen hieman väheni. Tilintarkastuspalveluissa aloittaneiden määrän väheneminen pysähtyi vuonna 1998 ja vuosina 1999-2000 aloittaneiden määrä alalla hieman kasvoi. 2000-luvulla yritysperustanta tilintarkastuspalveluissa on jatkuvasti vähentynyt; vuonna 2003 määrä oli hyvin pieni, vain 13 uutta yritystä. Ilmiö saattaa ainakin osin

16 heijastaa suurten tilintarkastusyhtiöiden aseman vahvistumista. Toimintansa lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut tilintarkastusalalla melko paljon vuodesta toiseen. Kirjanpitoalalla kehityksessä on havaittavissa selvempi suunta: lopettaneiden määrä väheni 1990-luvun jälkipuoliskolla, nousi vuosituhannen alussa, mutta on vuosina 2002-2003 jälleen vähentynyt. Kuvio 5: Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina 1995-2003 taloushallinnon palveluissa (Lähde: Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset.) 600 500 400 aloittaneita lopettaneita 300 200 100 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vuoden 2004 kehityksestä on saatavissa tietoja aloittaneiden yritysten osalta ensimmäiseltä puolivuotisjaksolta ja lopettaneiden osalta ensimmäiseltä neljännekseltä. Tammi-kesäkuussa 2004 taloushallintoalalla aloitti yhteensä 159 uutta yritystä. Lopettaneita yrityksiä oli tammihuhtikuussa 2004 yhteensä 53. Aloittaneiden määrä oli hieman suurempi ja lopettaneiden hieman pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana (tammi-kesäkuussa 2003 toimintansa aloittaneita taloushallintoyrityksiä oli 137, lopettaneiden yritysten määrä tammihuhtikuussa 2003 oli alalla 63). Vireille pantuja konkursseja oli taloushallinnon palveluissa vuoden 2004 tammi-marraskuussa yhteensä 18, mikä on lähes sama määrä kuin vuoden 2003 vastaavana ajankohtana (tuolloin konkursseja pantiin vireille 19). Taloushallintoalan osuus kaikista konkursseista on hyvin pieni: tammi-marraskuussa 2004 konkurssiin haettiin kaikilla aloilla yhteensä 2258 yritystä. (Tilastokeskus. Konkurssitilasto.) Kauppa- ja teollisuusministeriön PK-yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä koskevasta selvityksestä (ja vastaavista aiemmista PK-barometreista) on saatavissa tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin tietoja yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Selvityksen tuloksia kuvataan seuraavassa vain kirjanpitopalvelujen osalta, sillä tilintarkastusalalla selvityksen ulkopuolelle jäävät suuret yritykset ovat alan kehityksen kannalta niin merkittävässä asemassa, ettei selvitys anna alasta oikeaa kuvaa. Lisäksi otoskoko tilintarkastusalalla (30 yritystä) tekee prosenttijakaumien käytön eräiltä osin arveluttavaksi. Syksyllä 2004 tehdyn selvityksen mukaan 20% kirjanpitoyrityksistä oli lisännyt henkilöstöään viimeksi kuluneen vuoden aikana, 79%:lla henkilöstömäärä oli säilynyt ennallaan ja 1%:lla supistunut. Tilanne henkilöstölisäysten ja -supistusten suhteen oli varsin samankaltainen kuin

17 vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä. Henkilöstökehitys oli ollut kirjanpitoalalla viimeksi kuluneen vuoden aikana myönteisempi kuin koko PK-sektorilla sikäli, että henkilöstöään supistaneiden yritysten osuus oli pienempi; koko PK-sektorilla tämä osuus oli 12%. Odotukset tulevasta työvoimakehityksestä vastasivat pitkälti toteutunutta kehitystä ja olivat optimistisemmat kuin edellisvuonna tehdyssä kyselyssä: 18% kirjanpitoalan yrityksistä arvioi lisäävänsä henkilökunnan määrää seuraavan vuoden aikana, 77% arvioi tilanteen pysyvän ennallaan; työvoimavähennyksiä ennakoi 5% yrityksistä. Optimismi ilmeni siinä, että työvoimalisäyksiä ennakoivien yritysten osuus oli selvästi kasvanut edellisvuodesta, jolloin se oli 9%. Henkilöstösupistuksia ennakoivien yritysten osuus oli sama kuin edellisvuonna. Kirjanpitoyritysten tämänvuotiset arviot olivat lähellä koko PK-sektoria arvioita: koko PK-sektorilla henkilöstölisäyksiä ennakoi 21% ja vähennyksiä 5% yrityksistä, 74% arvioi tilanteen säilyvän ennallaan. Kuviossa 6 on verrattu kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja tarjoavien yritysten odotuksia henkilöstömääränsä suhteen toteutuneeseen kehitykseen viimeksi kuluneiden vuosien aikana. (Aiempina vuosina kysely tehtiin puolivuosittain, vuosina 2002-2004 kysely on tehty vain syksyllä.) Yritysten odotukset ovat kirjanpitoalalla olleet yleensä varsin maltillisia, ja toteutunut kehitys on vastannut melko hyvin odotuksia. Eroja odotusten ja toteutuneen kehityksen välillä toki on, mutta nämä poikkeamat eivät sisällä ainoastaan ylisuuria odotuksia, vaan toteutunut tilanne on ajoittain ollut parempi kuin yritysten ennakoima. Näin ollut erityisesti viime vuosina tehdyissä kyselyissä. Kuvio 6: Kirjanpitoyritysten odotukset henkilöstömäärän kehityksestä verrattuna toteutuneeseen kehitykseen (Lähde: KTM:n selvitykset 2002-2004 ja PK-barometrit 1995-2001. Tiedot ns. saldolukuna, joka on muodostettu vähentämällä kasvua ennakoivien yritysten prosenttiosuudesta supistumista ennakoivien yritysten osuus ) 100 80 60 Saldoluku 40 20 0-20 -40 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 Odotukset Toteutunut KTM:n syksyn 2004 selvityksessä tiedusteltiin myös erikseen yritysten kasvuhakuisuutta, kasvun keinoja ja kasvun esteitä. Tulokset osoittavat, että puolet kirjanpitoyrityksistä on kasvuhakuisia. Voimakkaasti kasvamaan pyrkiviä kirjanpitoyrityksiä on kuitenkin vähän, vain 5% kaikista yrityksistä. Tyypillistä oli, että yritykset ilmoittivat pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mu-

18 kaan (46% kaikista). Paljon (40%) oli myös yrityksiä, jotka ilmoittivat tavoitteekseen asemansa säilyttämisen. Niiden yritysten osuus, jotka ilmoittivat ettei kasvutavoitteita ole lainkaan, oli 9%. Kirjanpitoyritysten jakautuminen kasvun suhteen vastasi pitkälti koko PK- kentän keskitasoa; kasvuyritysten osuus oli vain hieman PK-kentän keskitasoa pienempi. Ajatukset kasvun keinoista kasvamaan pyrkivillä yrityksillä olivat hyvin samantapaiset kirjanpitopalveluissa ja koko PK-sektorilla. Selvästi merkittävimpänä kasvukeinona pidettiin tuotannon ja myynnin laajentamista. Alihankintatöiden lisäämisellä ja yritysostoilla oli kasvukeinona melko vähäinen merkitys. Ne kirjanpitoyritykset, jotka eivät olleet kasvuhakuisia, nimesivät tärkeimmäksi kasvuhaluttomuuden syyksi sen että yrityskoko on jo optimaalinen. Tämä oli tärkein syy myös koko PK-sektorilla, mutta korostui vielä enemmän kirjanpitoalalla. Toiseksi tärkein syy kasvuhaluttomuuteen oli kirjanpitoalalla kasvuun liittyvä taloudellinen riski. Riittämätön kysyntä tai voimakas kilpailu, joka koko PK-sektorilla oli toiseksi tärkein syy kasvuhaluttomuuteen, oli selvästi vähempimerkityksinen kirjanpitopalveluissa. Taloudellisten resurssien tai osaamisen puute eivät olleet merkittäviä kasvun esteitä sen paremmin kirjanpitoalalla kuin koko PKsektorillakaan. Kuvio 7: Yritysten kasvuhakuisuus kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa sekä koko PK-sektorilla (Lähde: KTM:n selvitys 2004) voimakkaasti kasvuhakuinen Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu PK-yritykset yhteensä pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan pyrkii säilyttämään asemansa ei kasvutavoitteita 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 3.3 Toimialan suurimpia yrityksiä Taulukoissa 6 ja 7 on lueteltu taloushallintoalan suurimpia yrityksiä henkilöstömäärän mukaan. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen osalta tiedot perustuvat Kirjanpitotoimistojen liiton jäsenrekisteriin. Tilintarkastuksen osalta mukaan on otettu vain suurimmat yritykset, jotka edustavat yli puolta tilintarkastustoiminnan henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta; nämä tiedot on hankittu yritysten Internet-sivuilta. Tilastokeskuksen tietoja ei suurimpien yritysten tarkastelussa ole käytetty tietojen vanhentuneisuuden ja niihin sisältyvien luokitteluongelmien vuoksi. (Ongelmat näkyvät siinä, että suurimpien yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä yritysten omien ilmoitusten mukaan on tilintarkastusalalla huomattavasti suurempi kuin taulukossa 3 esitetyt tilastotiedot

19 suurimpien yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä. Kysymys on mm. vaikeudesta luokitella monialaisia tilintarkastusyrityksiä.) Kirjanpitotoimistojen liiton luettelossa alan yritykset esiintyvät toimipaikoittain eriteltynä eli samasta konsernista on mukana useampia toimipaikkoja. Taulukko 6 osoittaa, että suurimmatkin kirjanpitoyritykset ovat kooltaan pieniä, 20-50 henkilön yrityksiä. Luettelo myös kuvastaa sitä aiemmin todettua seikkaa, että kirjanpitopalvelut ovat melko tasaisesti jakautuneet ympäri maata. Suurimmasta 20 Kirjanpitotoimistojen liiton jäsenyrityksestä vain neljännes on Helsingissä, ja suurimpien yritysten joukossa on toimistoja myös Pohjois- ja Itä-Suomesta, kuten Oulusta ja Joensuusta, ja melko pienistäkin kaupungeista, kuten Kajaanista ja Maarianhaminasta. Taulukko 6: Kirjanpitotoimistojen liiton suurimmat jäsenyritykset henkilöstömäärän mukaan vuonna 2004 (Lähde: Kirjanpitotoimistojen liitto) kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu yrityksen nimi henkilöstö Oy Visma Services Infocon Ab, Helsinki 50 Pretax Tampere Oy, Tampere 39 Pretax Toimialapalvelut Oy, Helsinki 37 Lahden Tilikeskus Oy, Lahti 36 Talenom, Oulu 35 Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy, Tampere 35 Pretax Pori Oy, Pori 33 Korhonen Oy Tili- ja kiinteistötoimisto, Kajaani 32 Pretax Turku Oy, Turku 29 Tilitoimisto A Karppinen Oy, Oulu 28 Tamtilit Oy, Tampere 27 Pretax City Oy, Helsinki 27 Tietotili Consulting Oy, Helsinki 24 Tietokate Oy, Joensuu 23 Tilistar Oy, Hyvinkää 23 Oy Wasa Profit Center Ab, Vaasa 22 Ålands Företagsbyrå Ab, Maarianhamina 22 Accounting Services Tilimatic Oy, Helsinki 21 Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy, Järvenpää 20 Tilini Oy, Turku 20 Taulukossa 7 luetellut tilintarkastusyritykset ovat kansainvälisiä ketjuja, joilla on kuitenkin taustallaan ketjuun liittynyt suomalainen tilintarkastusyhteisö. Yritysten koko on kirjanpitopalveluihin ja muihin tilintarkastusyrityksiin verrattuna huomattavan suuri. PriceWaterhouse Coopers, KPMG ja Ernst & Young työllistävät kukin 400-500 henkilöä ja Deloitte runsaat 200 henkilöä. Helsingin lisäksi kaikilla mainituilla yrityksillä on useita alueellisia toimistoja ympäri Suomea. Tilintarkastuskenttä järjestyi kansainvälisten ketjujen osalta uudelleen vuonna 2002, kun Arthur Andersen tilintarkastusyhteisö joutui lopettamaan toimintansa. Lopettamisen taustalla olivat eettiset ongelmat, jotka olivat syntyneet johdon konsultoinnin kytkemisestä tilintarkastustoimintaan. Nämä ongelmat tulivat julkisuuteen, kun Andersen tuomittiin suuriin korvauksiin osallisuudesta Enron-yhtiön todellisen taloudellisen tilanteen salaamiseen. Suomessa Arthur Andersenin toiminta sulautettiin tilintarkastuksen osalta Ernst & Young tilintarkastusyhtiöön heinäkuun alussa 2002. Kaikki suuret tilintarkastusyritykset ovat myös luopuneet konsulttitoiminnastaan eriyt-