PRESIDENTINVAALIT, PÄÄMINISTERIVAALIT JA KANSALAISTEN JOHTAJUUSODOTUKSET Heikki Paloheimo RELLU 1.11.2006
Semipresidentialismista parlamentarismiin: ilmenemismuodot Presidentin valtaoikeuksia on rajoitettu seuraavissa asioissa 1. Hallituksen muodostaminen 2. Hallituksen ero 3. Eduskunnan hajottaminen ja uusien vaalien määrääminen 4. Hallituksen lakiesitysten antaminen 5. Veto-oikeus lakien vahvistamisessa 6. Asetuksenanto-oikeus 7. Virkamiesten nimittäminen 8. Ulkopolitiikan johtaminen 9. Yleinen toimivalta hallitusasioissa
Semipresidentialismista parlamentarismiin: kehitystä selittävät tekijät 1. Suomen suhteet Neuvostoliittoon 2. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa 3. Hallitusten aseman vakautuminen Ideologisten erojen lieveneminen Puolueiden koalitioitumiskapasiteetin lisääntyminen Puolueiden koalitiojouston lisääntyminen Hallitusten elinkaaren piteneminen
Poliittisen johtajuuden henkilöityminen 1. Parlamentaarinen areena Hallituksen sisäinen päätöksenteko Hallituksen ja parlamentin suhde Esityslistan ruuhkautuminen Politiikan teknistyminen ja teknokratisoituminen Päätöksenteon kansainvälistyminen 2. Puolueareena Puoluejohtajien aseman vahvistuminen puolueen sisäisessä päätöksenteossa 3. Kansainvälinen areena Huippukokouspolitiikka
Poliittisen johtajuuden henkilöityminen 4. Julkisuusareena Hallituslaitosten johtajan aseman vahvistuminen tiedotusvälinejulkisuudessa Persoonallisuuden merkitys televisioviestinnässä 5. Vaaliareena Puolueiden välisten aatteellisten erojen pieneneminen Puoluejohtajan näkyvyyden ja vastuun lisääntyminen vaalikampanjassa Äänestyskäyttäytymisen henkilöityminen
Kuinka paljon puolueen puheenjohtajan sopivuus pääministeriksi vaikutti äänestäjien puoluevalintaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa? % Vaikutti ratkaisevasti 14 Vaikutti paljon 21 Ei osaa sanoa 3 Vaikutti jonkin verran 24 Ei vaikuttanut lainkaan 40 Yhteensä (n) 100 (1268) Aineisto: Vuoden 2003 vaalitutkimus [FSD1260]
Puolueiden kannatus (%) niiden keskuudessa, jotka sanoivat, että heidän puoluevalintaansa vaikutti ratkaisevasti tai (melko) paljon se, että puolueella on hyvä puheenjohtaja Vuosi Puolue Yhteensä KESK SDP KOK VAS VIHR KD RKP PS Muu % n 1991 50 10 19 11 5 1 3 0 1 100 (222) 1995 36 20 20 12 2 3 4 1 2 100 (391) 1999 22 21 30 11 4 3 3 2 4 100 (317) 2003 24 32 15 12 7 4 5 0 2 101 (444)
Kolmen suurimman puolueen osuus äänistä eduskuntavaaleissa 1987-2003 ja gallupkannatus maaliskuussa 2006 Kolmen suuren osuus äänistä % 80 75 70 65 60 55 50 69,5 67,8 66,2 66 66,3 64,8 1987 1991 1995 1999 2003 2006* 2006* = Taloustutkimuksen kannatusmittaus, syyskuu 2006
Miten poliittisen johtajuuden henkilöityminen vaikuttaa tasavallan presidentin ja pääministerin väliseen vallanjakoon Suomessa? 1. Perustuslain parlamentarisoituminen lisää kollektiivisen päätöksenteon (hallitus ja eduskunta) merkitystä yksilöpäätöksenteon (presidentti) kustannuksella 2. Yleisödemokratiakehityksen vahvistuminen lisää henkilöjohtajuuden roolia kollektiivisen päätöksenteon kustannuksella Presidentin ja pääministerin henkilöjohtajuuden edellytyksiin vaikuttavat 1. Kansalaisten odotukset ja osallistuminen 2. Poliittisen eliitin odotukset ja toiminta
Vahvaa poliittista johtajuutta ja hallituslaitosten välistä vallanjakoa koskevia mielipiteitä Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen Presidentin valtaa maamme poliittisessa päätöksenteossa tulisi lisätä Perustuslakia tulisi uudistaa niin, että ulkopolitiikan johtaminen siirretään pääministerin ja hallituksen tehtäväksi Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa Yhteensä % % % % % % (n) 41 42 11 5 2 100 (941) 20 31 29 15 5 100 (941) 18 28 27 19 8 100 (941)
Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden asioiden kunnioituksen 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin samaan mieltä Täysin samaa mieltä 0 % 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähdeaineisto: EVA:n kansalliset asennetutkimukset Ja vuoden 2006 presidentinvaalitutkimus
Mielipiteet tasavallan presidentin ja hallituksen määräysvallan sopivuudesta Vuosi 1986 1988 1990 1998 2002 Tasavallan presidentti Liian paljon valtaa 7 10 11 21 7 Sopivasti valtaa 72 74 75 64 68 Liian vähän valtaa 21 16 14 16 26 Yhteensä % 100 100 100 100 100 (n) (2430) (2459) (2338) (2154) (2092) Hallitus Liian paljon valtaa 25 35 52 28 26 Sopivasti valtaa 63 60 44 66 71 Liian vähän valtaa 7 5 4 7 4 Yhteensä % 100 100 100 100 100 (n) (2410) (2441) (2317) (2135) (2076)
PS 80 Presidentin asemaa tulisi vahvistaa samaa mieltä olevien osuus % Peruskoulu 70 Työntekijä 60 50 40 Alempi toimihe nkilö Opiskelija Hyvät tiedot VAS Ylempi toimihe nkilö 25-34 18-24 Mies Nainen Opisto 35-49 50-64 KESK RKP Yrittäjä SDP 65- Eläkeläinen Ylempi opisto Huonot tiedot Ammattikoulu Keskitason tied ot KOK KD 30 VIHR Korkeakoulu Maanviljelijä 60 70 80 90 100 Maamme kaipaa vahvoja johtajia samaa mieltä olevien osuus %
Poliittisen järjestelmän tyypit poliittisen johtajuuden ja kansalaisten osallistumistapojen mukaan Vahva henkilöjohtajuus Aktiivisesti käytetty suora demokratia edustuksellisen demokratian rinnalla Kansanäänestysdemokratia Edustuksellinen demokratia Eliittidemokratia Ei vahvaa henkilöjohtajuutta Osallistuva demokratia Puoluevetoinen demokratia
Erilaisten osallistumiskulttuurien kannatus sukupuolen ja iän mukaan Yhteensä Kansanäänestysdemokratian Eliittidemokratian Osallistuvan demokratian Puoluevetoisen demokratian % % % % % (n) Kaikki 28 13 36 23 100 (914) Sukupuoli Mies 28 15 31 26 100 (438) Nainen 29 11 40 20 100 (476) Ikä 18 24 19 6 60 15 100 (91) 25 34 27 6 48 20 100 (128) 35 49 27 11 38 25 100 (256) 50 64 26 16 30 28 100 (258) 65 40 20 20 20 100 (181)
Erilaisten osallistumiskulttuurien kannatus koulutuksen mukaan Yhteensä Kansanäänestysdemokratian Eliittidemokratian Osallistuvan demokratian Puoluevetoisen demokratian Korkeintaan peruskoulu % % % % % (n) 46 12 34 8 100 (180) Ammattikoulu 35 12 39 14 100 (192) Opisto 25 13 36 26 100 (287) Ylempi opisto 21 14 37 28 100 (119) Korkeakoulu 9 12 34 45 100 (130)
Erilaisten osallistumiskulttuurien kannatus puoluekannan mukaan Yhteensä Kansanäänestysdemokratian Eliittidemokratian Osallistuvan demokratian Puoluevetoisen demokratian % % % % % (n) KESK 33 11 36 21 100 (155) SDP 28 10 43 19 100 (177) KOK 21 27 21 31 100 (160) VAS 32 7 46 14 100 (28) VIHR 16 8 47 29 100 (62) KD 41 6 35 18 100 (17) RKP 25 10 45 20 100 (20) PS 57 14 29 0 100 (7) Ei puoluekantaa 31 10 36 23 100 (285)
Erilaisten osallistumiskulttuurien kannatus politiikkaa koskevan tietotason mukaan Yhteensä Kansanäänestysdemokratian Eliittidemokratian Osallistuvan demokratian Puoluevetoisen demokratian % % % % % (n) Hyvät tiedot 21 11 29 40 100 (298) Keskitasoiset tiedot 26 17 39 19 100 (266) Huonot tiedot 37 11 40 12 100 (350)
Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioittamisen: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Miehet Naiset 18-24 84 78 25-34 89 74 35-49 84 78 50-64 77 89 65-84 92 Yhteensä 82 84 Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006
Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioittamisen: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus koulutuksen mukaan Kansakoulu 88 Ammattikoulu 89 Opisto 83 Ylempi opisto 84 Korkeakoulu 65 Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006
Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä % Täysin samaa mieltä 38 Jokseenkin samaa mieltä 25 Jokseenkin eri mieltä 22 Täysin eri mieltä 13 En osaa sanoa 2 Yhteensä 100 (n) (941) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006
Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Miehet Naiset 18-24 68 85 25-34 74 73 35-49 59 70 50-64 46 62 65-58 57 Yhteensä 58 67 Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006
Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus koulutuksen ja sukupuolen mukaan Miehet Naiset Kansakoulu 75 76 Ammattikoulu 70 77 Opisto 49 68 Ylempi opisto 46 67 Korkeakoulu 32 47 Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006
Erilaisten osallistumistyylien vahvaa henkilöjohtajuutta ja kansanäänestysten käyttöä koskevien mielipiteiden perusteella % Yleisödemokratian 28 Osallistuvan demokratian 35 Eliittidemokratian 13 Puoluevetoisen demokratian 23 Yhteensä 99 (n) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006
Erilaisten osallistumistyylien kannatus sukupuolen ja iän mukaan Yleisödemokratian Osallistuvan demokratian Eliittidemokratian Puoluevetoisen demokratian Yhteensä % (n) Miehet 28 31 15 26 100 (438) 18-24 16 53 11 21 100 (36) 25-34 38 36 6 20 100 (64) 35-49 25 33 15 26 100 (126) 50-64 24 24 18 34 100 (121) 65-36 24 18 23 100 (89) Naiset 29 40 11 20 100 (476) 18-24 21 66 2 11 100 (53) 25-34 16 59 5 20 100 (64) 35-49 29 42 6 23 100 (130) 50-64 29 35 15 22 100 (137) 65-44 17 22 17 100 (92) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006
Erilaisten osallistumistyylien kannatus koulutuksen mukaan Yleisödemokratian Osallistuvan demokratian Eliittidemokratian Puoluevetoisen demokratian Yhteensä % (n) Kansakoulu 46 34 12 8 100 (180) Ammattikoulu 35 39 12 14 100 (192) Opisto 25 36 13 26 100 (287) Ylempi opisto 21 37 14 28 100 (119) Korkeakoulu 9 34 12 45 100 (130) Yhteensä 28 36 13 23 100 (908) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006
Erilaisten osallistumistyylien kannatus kuntatyypin mukaan Yleisödemokratian Osallistuvan demokratian Eliittidemokratian Puoluevetoisen demokratian Yhteensä % (n) Pääkaupunkiseutu 24 30 14 32 100 (172) Muu kaupunkimainen kunta 25 38 14 23 100 (396) Taajaan asuttu kunta 33 38 11 19 100 (160) Maaseutumainen kunta 38 35 10 17 100 (186) Yhteensä 28 36 13 23 100 (914) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006
Semipresidentiaalinen ja parlamentaarinen henkilöjohtajuus Vahva henkilöjohtajuus Ei vahvaa henkilöjohtajuutta Lisää valtaa presidentille Vahva semipresidentiaalinen henkilöjohtajuus Semipresidentialismi Ei lisää valtaa presidentille Vahva parlamentaarinen henkilöjohtajuus Parlamentarismi tai osallistuva demokratia
Semipresidentiaalisen ja parlamentaarisen henkilöjohtajuuden kannatus koulutustason mukaan Vahva semipresidentiaalinen henkilöjohtajuus Vahva parlamentaarinen henkilöjohtajuus Parlamentarismi tai osallistuva demokratia Semipresidentialismi Yhteensä % (n) Kansakoulu 67 22 3 7 100 (175) Ammattikoulu 58 33 7 2 100 (182) Opisto 44 39 12 5 100 (279) Ylempi opisto 42 42 12 4 100 (117) Korkeakoulu 28 37 21 3 100 (126) Yhteensä 49 35 12 5 100 (879) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006
Semipresidentiaalisen ja parlamentaarisen henkilöjohtajuuden kannatus politiikka koskevan tietotason mukaan Vahva semipresidentiaalinen henkilöjohtajuus Vahva parlamentaarinen henkilöjohtajuus Parlamentarismi tai osallistuva demokratia Semipresidentialismi Yhteensä % (n) Heikot tiedot politiikasta 61 27 7 6 100 (334) Keskitason tiedot politiikasta 46 42 7 5 100 (254) Hyvät tiedot politiikasta 39 37 22 3 100 (296) Yhteensä 49 35 12 5 100 (884)
Kumpi oli Teille loppujen lopuksi tärkeämpi presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen valinnassa, puolue vai ehdokas? Ikäryhmä Puolue Ehdokas Ei osaa Yhteensä tärkeämpi tärkeämpi sanoa % (n) 18-24 14 82 4 100 (74) 25-34 20 77 3 100 (109) 35-49 21 74 6 100 (231) 50-64 19 74 7 100 (254) 65-23 67 10 100 (178) Yhteensä 20 74 6 100 (846) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006
Ehdokkaan valintaperusteet vaalin ensimmäisellä kierroksella vuoden 2006 presidentinvaaleissa: vaikutti ratkaisevasti (%) Kyky hoitaa maan asioita 36 Kyky ulkopolitiikassa 29 Kanta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen 26 Kanta Natoon 21 Mahdollisuudet tulla valituksi 20 Luonteenpiirteet 20 Kanta Suomen ongelmista 21 Kanta EU:hun 18 Puoluetausta 17 Kanta maailman ongelmista 16 Ehdokkaan esiintyminen tv:ssä 8 Ehdokkaan sukupuoli 3 Lähde: TNS gallup 2006
Ehdokkaan valintaperusteet vaalin toisella kierroksella vuoden 2006 presidentinvaaleissa: vaikutti ratkaisevasti (%) Äänesti HALONEN NIINISTÖ Ehdokkaan edustamat arvot yleensä 27% 27% Ehdokkaan poliittinen arvomaailma 15% 25% Puoluetausta 14% 22% Kanta Suomen ongelmista 12% 23% Kanta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen 21% 14% Kanta työelämän asioihin 16% 19% Kanta Natoon 17% 7% Luonteenpiirteet 10% 16% Kanta maailman ongelmista 12% 9% Ehdokkaan sukupuoli 4% 6% Ehdokkaan esiintyminen tv:ssä 2% 7% Lähde: TNS gallup 2006
Poliittisen eliitin vaikutus pääministerin ja presidentin henkilöjohtajuuteen 1. Poliittinen eliitti nousee puolueista 2. Puolueet pyörittävät parlamentaarista järjestelmää 3. Edustuksellisen demokratian valta-asemat vallataan yleisödemokratian olosuhteissa 4. Perustuslakiuudistuksen seurauksena presidentti on menettänyt edellytyksensä hallita poliittista eliittiä semipresidentiaalisen kauden tapaan 5. Puoluejohtajat kilpailevat johtajuusasemista parlamentaarisella areenalla 6. Parlamentaarisen henkilöjohtajuuden perspektiivistä presidentin aktiivinen vallankäyttö näyttäytyy häiriötekijänä, jota on rajoitettava tai koteloitava 7. Siksi monet puolueet suhtautuvat myönteisesti presidentin vallan rajoittamiseen entisestään
Kirjallisuutta Foley, Michael (1993): The Rise of the British Presidency. Manchester: Manchester University Press. LeDuc, Lawrence, Richard Niemi and Pippa Norris (toim. 2002): Comparing Democracies 2. New challenges in the study of elections and voting. London: SAGE Publications. Manin, Bernard (1997): The Principles of Representative Government. Cambridge: Cambridge University Press. Paloheimo, Heikki (2003): The Rising Power of Prime Minister in Finland. Scandinavian Political Studies N:o 3, 2003, s. 219-243. Paloheimo, Heikki (toim. 2005): Vaalit ja demokratia Suomessa. Porvoo Helsinki: SOY. Paloheimo, Heikki (2005): Finland: Let the Force Be with the Leader. But ho Is the Leader? Teoksessa Thomas Poguntke and Paul ebb (toim.): The Presidentialization of Politics. Oxford University Press 2005, s. 244-266. Poguntke, Thomas and Paul ebb (toim. 2005): The Presidentialisation of Politics: A comparative study of modern democracies. Oxford: Oxford University Press. attenberg, Martin P. (1991): The Rise of Candidate-centered Politics: Presidential elections of the 1980s. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.