HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUSTEN KÄSITTELEMINEN Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2011
TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu vuonna 1991 (Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta 1347/1991) Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä kolmivuotiskausiksi Nykyinen toimikausi 1.2.2010-31.1.2013 Toimisto sijoitettu Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteyteen Helsinkiin
KOKOONPANO Puheenjohtaja Kansleri Krista Varantola Tampereen yliopisto Varapuheenjohtaja Prof. Veikko Launis Turun yliopisto Pääsihteeri Dos. Sanna Kaisa Spoof Jäsenet Lainsäädäntöneuvos Markku Helin, OM Johtaja Arja Kallio, SA Professori Riitta Keiski, Oulun yliopisto Yliopettaja Irma Mikkonen, Savoniaammattikorkeakoulu FT Tuula Pehu, MMM Tutkimusprofessori Jussi Simpura, THL Lakiasiainpäällikkö Ari Suomela, TEKES Professori Pirkko Walden, Åbo Akademi
TEHTÄVÄT (asetus 1347/1991) 1. Tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille tutkimuseettisistä lainsäädäntö- ja muista kysymyksistä 2. Toimia asiantuntijaelimenä tutkimuseettisiä ongelmia selvitettäessä 3. Tehdä aloitteita tutkimusetiikan edistämiseksi sekä edistää tutkimuseettistä keskustelua Suomessa 4. Seurata alan kansainvälistä kehitystä sekä osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön 5. Harjoittaa tutkimuseettisiin kysymyksiin liittyvää tiedotustoimintaa
ANNETUT OHJEISTOT Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002) Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi (2009)
HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ 1. Toimintatapoina rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus (tutkimus, tallentaminen, esittäminen ja arviointi) 2. Eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät (vaihtelu tieteenaloittain) sekä avoimuus julkaisemisessa; 3. Muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukainen huomioon ottaminen; 4. Tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan;
HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ 5. Tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä sekä vastuut ja velvollisuudet määritelty; tutkimustulosten omistajuus aineistojen säilyttäminen sovitun kirjaaminen ennen tutkimuksen aloittamista/tutkijan rekrytoimista 6. Rahoituslähteiden ja sidonnaisuuksien ilmoittaminen; 7. Hyvä hallintokäytäntö ja henkilöstö- ja taloushallinto.
VASTUU HYVÄN TIETEELLISEN KÄYTÄNNÖN YLLÄPITÄMISESTÄ Ensisijaisesti tutkijalla itsellään, mutta myös: tutkimusryhmällä kollektiivina, työnohjaajalla opastajana, yksikön ja laitoksen johtajalla työympäristön kehittäjänä ja edellytysten asettajana, tieteellisillä seuroilla ja toimittajilla tiedon välittäjänä ja tieteen edistäjinä, rahoittajilla tutkimuksen toimintaedellytysten luojina.
HYVÄN TIETEELLISEN KÄYTÄNNÖN LOUKKAUKSET 1. Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä 2. Vilppi tieteellisessä toiminnassa
PIITTAAMATTOMUUS HYVÄSTÄ TIETEELLISESTÄ KÄYTÄNNÖSTÄ Esimerkkejä: muiden tutkijoiden osuuden vähättely puutteellinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin tulosten ja menetelmien harhaanjohtava raportointi samojen tulosten kaksoisjulkaisu yleisön harhaanjohtaminen
VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA Sepittäminen Vääristely Luvaton lainaaminen (plagiointi) Anastaminen
VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA Sepittäminen: Keksittyjen havaintojen tai tulosten esittäminen tiedeyhteisölle havaintoja ei ole tehty tutkimusraportissa kuvatulla tavalla tai menetelmällä tekaistujen tulosten esittäminen raportissa
Vääristely: VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA Alkuperäisten havaintojen tarkoituksellinen muokkaus/esittäminen niin, että havaintoihin perustuva tulos muuttuu perusteeton tutkimustulosten muuttaminen tai valikointi johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten esittämättä jättäminen
VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA Luvaton lainaaminen (plagiointi): Toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan
VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA Anastaminen: Alkuperäisen tutkimusidean, -suunnitelman tai havaintojen anastaminen toiselta tutkijalta.
TUTKIMUSEETTISTEN ONGELMIEN SYNTYMEKANISMIT MIKSI? Resurssipula tutkijoiden kilpailuttaminen keskenään Yhteistyö kaupallisen sektorin kanssa pelisääntöjen sekoittuminen Puutteellinen johtamiskoulutus Haasteena kansainvälisyys
EHKÄISY Hyvien opiskelu- ja tiedonhankintatapojen opettelu alkaa jo koulussa Hyvä tieteellinen käytäntö opitaan opiskeluaikana sekä esimerkkejä seuraamalla että erityisten kurssien, keskustelutilaisuuksien ym. kautta Tutkimusetiikka tutkijakoulutuksen painopistealueeksi Tutkijoiden keskinäinen kunnioitus on tärkeää, vaikka aina ei tarvitse olla samaa mieltä Ryhmätyöskentelyssä asioiden kirjallinen sopiminen etukäteen vähentää väärinkäsityksiä Positiivinen työilmapiiri vähentää myös vilppiepäilyjä ja - syytöksiä
MENETTELYOHJEET Vilppiepäily käsitellään aina ensisijaisesti siinä tutkimuslaitoksessa, jossa epäilty toimii. Menettelyssä on keskeistä: puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus osapuolten kuuleminen käsittelyn nopeus
MENETTELYOHJEET TENKin ehdottama menettely on kolmivaiheinen: 1. kirjallinen ilmoitus 2. esiselvitys 3. varsinainen tutkinta Jos epäilty tai epäilyn esittäjä on tyytymätön menettelyyn tai sen tulokseen, hän voi pyytää asiassa lausuntoa tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta.
TUTKIMUSEETTISTEN KIISTOJEN KÄSITTELYN ONGELMIA 1. Eettinen, tieteellinen vai ihmissuhde/työilmapiiriongelma? 2. Kirjelmöinti vs. keskustelu 3. Oikean käsittelytason/viranomaisen löytäminen 4. Alkuvaiheen välinpitämättömyys, ongelman siirtäminen tuonnemmaksi
TUTKIMUSEETTISTEN KIISTOJEN KÄSITTELYN ONGELMIA 5. Yksipuolinen kuuleminen ennen johtopäätöksiä 6. Oikean tasapainon löytäminen asiantuntijan läheisyydelle/puolueettomuudelle 7. Vaihteleva tietotaso 8. Menettelyn hitaus 9. Epäilyn esittäjän oikeusturva
HTK:N LOUKKAUSTEN SEURAUKSET Yleisimmin käytetyt sanktiot ovat: Opinnäytetyön hyväksymättä jättäminen Huomautus tai varoitus, rehtorin puhuttelu Opinnäytetyön arvosanan alentaminen Opiskelijan erottaminen määräajaksi Yksittäisissä tapauksissa myös: Tutkijan aseman uudelleen järjestely (päätutkijan vaihto) Tutkimusrahoituksen lakkauttaminen Työ- tai virkasuhteen irtisanominen Maineen menetys/palautus Tutkintaraportin johtopäätökset pyrittävä julkistamaan
HUMANISTISEN, YHTEISKUNTATIETEELLISEN JA KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN EETTISET PERIAATTEET JA EHDOTUS EETTISEN ENNAKKOARVIOINNIN JÄRJESTÄMISEKSI Työryhmäraportti 2009
IHMISTIETEISIIN LUETTAVAA TUTKIMUSTA KOSKEVAT EETTISET PERIAATTEET Tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Vahingoittamisen välttäminen Yksityisyys ja tietosuoja
TUTKITTAVAN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Tutkimuksesta tiedotetaan ainakin seuraavat tiedot: tutkijan yhteystiedot tutkimuksen aihe aineistonkeruun konkreettinen toteutustapa kerättävän aineiston käyttötarkoitus, säilytys ja jatkokäyttö osallistumisen vapaaehtoisuus
Kokeellisissa tutkimuksissa on annettava riittävää tietoa koeasetelmasta. Jos tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen, ennakkoinformaatiossa on soveltuvin osin noudatettava lääketieteellistä tutkimusta koskevan lain perusteella annettuja ohjeita. Aineistonkeruutavasta riippumatta tutkittavien lisätietoja koskeviin kysymyksiin on vastattava totuudenmukaisesti.
VAHINGOITTAMISEN VÄLTTÄMINEN HENKISTEN HAITTOJEN VÄLTTÄMINEN Henkisten haittojen välttämiseen kuuluu tutkittavia arvostava kohtelu sekä tutkittavia kunnioittava kirjoittamistapa tutkimusjulkaisuissa. Tutkimuksissa käsiteltävien aiheiden arkaluonteisuuden ja yksityisyyden rajat määrittelevät ensisijaisesti tutkijat. Tutkijan tulee huolehtia siitä, että vapaaehtoisuuden periaate toteutuu myös tutkimukseen sisältyvässä vuorovaikutustilanteessa. TALOUDELLISTEN JA SOSIAALISTEN HAITTOJEN VÄLTTÄMINEN
HAITTARISKEJÄ SISÄLTÄVÄT TUTKIMUKSET: PYYDETTÄVÄ EETTISEN TOIMIKUNNAN LAUSUNTO Ennakkoon on arvioitava tutkimukset, joiden mahdollisia haittoja tutkittavat itse eivät pysty arvioimaan ja tutkimukset, joiden voidaan katsoa aiheuttavan vakavuudeltaan normaalin arkielämän ylittäviä haittoja
YKSITYISYYS JA TIETOSUOJA Yksityisyyden suoja on perustuslaillinen oikeus ja myös tutkimuseettisesti tärkeä periaate. Tutkimusaineistojen keruun, käsittelyn ja tulosten julkaisemisen kannalta sen tärkein osa-alue on tietosuoja. Yksityisyyden suojaa koskevat tutkimuseettiset periaatteet jaetaan kolmeen osaan: Tutkimusaineistojen suojaaminen ja luottamuksellisuus Tutkimusaineistojen säilyttäminen ja hävittäminen Yksityisyyden suoja tutkimusjulkaisuissa
Yksityisyyden suojaa koskevia periaatteita ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin julkisiin aineistoihin ja julkistettuihin tietoihin, jotka voivat koskea yksittäisiä henkilöitä ja heidän toimiaan politiikan, elinkeinoelämän, viranomaistoiminnan ja kulttuurin parissa. Tunnisteellisten aineistojen käsittelystä säädetään henkilötietolaissa (523/1999) Tunnistetietoja ei tule kerätä ja säilyttää tarpeettomasti. Ihmistieteellinen tutkimus voi edellyttää perustellusti tunnisteellisten tietojen käsittelyä ja säilyttämistä. Perusteena voivat olla aineiston analyysitarpeet, myöhemmät yhteydenotot tutkittaviin tai aineiston historiallinen ja kulttuurinen merkitys.
EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI TUTKIMUSEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN EHDOTUKSET Tiedeyhteisö = yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja rahoittajat Sitouttamismalli Sitoutumiseen sisältyy velvollisuus järjestää tutkimuksen ennakkoarviointi TENKin ehdottamalla tavalla ja sen laatimia eettisiä periaatteita soveltaen
EETTISTEN TOIMIKUNTIEN PERUSTAMINEN Ohjeisiin sitoutuneet organisaatiot järjestävät eettisen arvioinnin parhaaksi katsomallaan tavalla. Suositellaan alueellisten eettisten toimikuntien perustamista. Tutkija voi pyytää eettisen toimikunnan lausuntoa, jos tutkimuskohde, tutkimuksen rahoittaja tai yhteistyökumppani sitä edellyttää tai Jos tutkimustuloksia suunnitellaan julkaistavan tiedelehdessä, joka edellyttää eettistä ennakkoarviointia
EETTISEN ARVIOINNIN KATTAVUUS Tutkimusasetelma on arvioitava ennakkoon jos 1. puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen 2. poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta 3. tutkimusta ei toteuteta osana varhaiskasvatuksen toimintayksikön tai koulun normaalitoimintaa ja se kohdistuu alle 15- vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia
4. esitetään tutkittaville poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä, joiden mahdollisten haittojen arviointi edellyttää erityisasiantuntemusta 5. on riski aiheuttaa tutkittaville normaalin arkielämän rajat ylittävää pitkäaikaista henkistä haittaa 6. sen toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittaville.
Eettinen ennakkoarviointi ei siirrä tutkijan vastuuta tutkimuksestaan ja sen ratkaisuista eettiselle toimikunnalle. Eettinen toimikunta määräytyy tutkijalle hänen toimipaikkansa mukaan. Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi on tarkoitettu perustutkinnon jälkeiseen tutkimustyöhön.
KIRJALLISUUTTA Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Toim. Hanna Lagström, Tarja Pösö, Niina Rutanen ja Kaisa Vehkalahti, Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura (Julkaisuja 101) 2010. Tutkijan arkipäivän etiikka. Henriikka Clarkeburn ja Arto Mustajoki, Vastapaino 2007. Etiikkaa ihmistieteille, toim. Jaana Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali, SKS (Tietolipas 211) 2006. Geneettinen demokratia. Toim. Veikko Launis ja Helena Siipi, UNIpress 2006. Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Arja Kuula, Vastapaino 2006.
YHTEYSTIEDOT: Tutkimuseettinen neuvottelukunta Pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof Mariankatu 7 C 1 00170 Helsinki Puh. 09-228 69 234 GSM 050-594 1909 s-posti tenk@tsv.fi www.tenk.fi