Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä



Samankaltaiset tiedostot
Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti

2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista ( )

2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista ( )

Suomen työeläkkeensaajat 2017

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

Suomen työeläkkeensaajat 2018

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2018

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola

Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

11.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajat sairauden mukaan ( )

TILASTOKATSAUS 1:2016

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Työttömyyden perusturvan menot vuonna 2018 ensimmäistä kertaa ansioturvan menoja suuremmat

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Työeläkepäivä Mikko Kautto, Tutkimusosasto

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

Seitsemän vuosikymmentä kansaneläkevakuutusta

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

1984 vp. - HE n:o 50 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Sosiaaliturvajärjestelmän keskeisimmät etuudet 2017 Maksetut etuudet ja niiden saajat etuusryhmittäin

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio

Tilastokatsaus 14:2014

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

TILASTOKATSAUS 16:2016

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018

HE 124/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 10 % vuonna 2017

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina

Eteran tilinpäätös

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilinpäätöskalvot 2011

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Toimittajatapaaminen

Eläkkeensaajana Espanjassa

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi

HE 117/2012 vp. kehitykseen sidottuihin perusturvaetuuksiin.

Äitiysavustukset synnytysvälin ja aikaisempien lasten lukumäärän mukaan 2014 ( ) 7.4 Lapsilisää saaneet lapset ja perheet (4.2.

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003

TILASTOKATSAUS 15:2016

OpintOtuen saajien tulot vuonna 2016 ja vuoteen 2016

HE 189/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

1993 vp - HE 73 ESITYKSEN P ÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusuudistuksen

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Tiedustelut: Maija Hiltunen Puhelin: Sähköposti:

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

HE 154/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

1981 vp. n:o 151 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Kertoimien laskentakaava on seuraava:

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Transkriptio:

Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet Vuonna 2009 Kela maksoi eläke-etuuksia 2,6 miljardia euroa. Siitä 90 prosenttia oli kansaneläkkeitä (taulukko 1). Kokonaismäärä kasvoi 2,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kansaneläkkeiden ja lapsikorotusten määrä lisääntyi, varhennettujen vanhuuseläkkeiden jopa 10 prosenttia, mutta perhe-eläkkeiden ja veteraanietuuksien määrä väheni. Taulukko 1. Kelan eläke-etuudet 2009 Vuoden aikana maksetut Saajat 31.12. Muutos Muutos vuodesta vuodesta Milj. euroa 2008, % Lukumäärä 2008, % Yhteensä 2 561,3 2,1 735 081 0,9 Kansaneläkkeet 2 455,0 2,5 677 248 0,4 Varsinaiset vanhuuseläkkeet 1 576,7 0,7 454 642 1,4 Varhennetut vanhuuseläkkeet 85,9 10,4 30 402 1,1 Työkyvyttömyyseläkkeet 738,5 5,5 167 902 0,7 Työttömyyseläkkeet 53,9 3,5 24 302 0,5 Perhe-eläkkeet 36,4 0,5 29 131 2,8 Leskeneläkkeet 16,0 3,3 7 222 4,6 Lapseneläkkeet 20,4 1,9 21 909 2,2 Lapsikorotukset 5,6 4,3 13 535 1,2 Rintamalisät 34,8 7,6 59 359 12,0 Ylimääräiset rintamalisät 29,5 8,8 30 698 10,5 Vuoden 2009 lopussa Kelasta sai eläke-etuutta 735 000 henkilöä. Se on 0,9 prosenttia, 2 400 henkilöä, vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten yli 10 prosenttia väheni rintamalisänsaajien määrä. Myös varsinaisten vanhuuseläkkeiden, lapsikorotusten ja perhe-eläkkeiden määrä väheni. Työkyvyttömyyseläkkeiden, työttömyyseläkkeiden ja varhennettujen vanhuuseläkkeiden määrä sen sijaan kasvoi hieman. 1 (5)

Keskimääräinen kansaneläke oli 297,52 euroa joulukuussa 2009 eli 2,8 suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Suurin (361,07 e/kk) se oli työkyvyttömyyseläkkeensaajilla ja pienin (180,03 e/kk) työttömyyseläkkeensaajilla. Yksin asuvan täysi kansaneläke kasvoi edellisvuodesta 4,6 prosenttia ja oli 584,13 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeitä (vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläke) oli vuonna 2009 lähes saman verran kuin vuonna 2001, jolloin vuoden 1996 kansaneläkeuudistuksen siirtymävaihe päättyi (kuvio 1). Vain varsinaisten vanhuuseläkkeiden määrä pieneni 6 prosentilla. Muiden kansaneläkkeiden määrä lisääntyi, varhennettujen vanhuuseläkkeiden jopa kolmanneksella, työkyvyttömyyseläkkeiden yli 10 ja työttömyyseläkkeiden 2 prosentilla. Kuvio 1. Kansaneläkkeensaajat 2001 2009 (31.12.) 135 130 125 120 115 110 Varhennettu Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke 105 100 Yhteensä 95 90 Varsinainen 85 80 2001 2003 2005 2007 2009 Maksettujen kansaneläkkeiden euromäärä, keskimääräinen eläke ja täysi kansaneläke ovat reaalisesti kasvaneet vuodesta 2001 (taulukko 2). Vertailussa on käytetty vuoden 2009 kansaneläkekäsitettä, jossa eläkkeensaajan asumistukia ja hoitotukia, lapsikorotuksia eikä rintamalisiä enää lueta kansaneläkkeeksi. Tarkastelukaudella naisten ja 65 vuotta täyttäneiden osuus kansaneläkkeensaajista pieneni, mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus lisääntyi ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella saavien vastaavasti väheni. Vuoden 2009 lopussa yli puolet eläkkeensaajista sai eläkettä mielenterveyden häiriöiden perusteella ja vajaa viidennes tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Vuoden 2009 lopussa joka toinen kaikista vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeensaajista sai kansaneläkettä. Vuonna 2001 heidän osuutensa oli ollut 57 prosenttia. 2 (5)

Taulukko 2. Kansaneläkkeiden vertailu vuosien 2001 ja 2009 välillä Eurot vuoden 2009 rahana 2001 2009 Muutos, % Maksetut eläkkeet, milj. euroa 2 379,5 2 455,0 3,2 Eläkkeensaajat 31.12. 682 611 677 248 0,8 Naiset, % 66,4 65,2 1,8 65 v täyttäneet, % 74,0 70,1 5,3 Pääryhmä V, % 1) 49,9 53,6 14,2 Pääryhmä XIII, % 2) 20,8 18,1 13,0 Keskimmääräinen eläke, euroa/kk 289 298 2,8 Täysi eläke, euroa/kk 3) 533 584 9,5 Alkaneet eläkkeet 31 571 35 914 13,8 Naiset, % 62,2 52,6 15,4 65 v täyttäneet,% 29,3 24,4 16,7 Pääryhmä V, % 1) 38,1 41,4 8,7 Pääryhmä XIII, % 2) 28,6 25,9 9,4 1) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin perustuvien osuus työkyvyttömyyseläkkeistä. 2) Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudosten sairauksiin perustuvien osuus työkyvyttömyyseläkkeistä. 3) Yksin asuvalla, kalliimmassa kuntaryhmässä. Alkaneet kansaneläkkeet Vuonna 2008 alkoi poikkeuksellisen paljon kansaneläkkeitä, kun uusi kansaneläkelaki tuli vuoden alusta voimaan. Keskeisiä syitä alkaneiden määrän lisääntymiseen olivat: Kuntien kalleusluokitus poistui. Eläke maksetaan kaikille aikaisemman kalliimman kuntaryhmän mukaan. Pienimmän maksettavan etuuden alarajaa laskettiin vuoden 2007 11,58 eurosta 5,93 euroksi vuonna 2008. Täyden kansaneläkkeen määrää korotettiin 20,50 eurolla kuukaudessa. Seuraavassa tarkastellaan alkaneiden eläkkeiden määrän muutoksia kuluneella vuosikymmenellä ja sitä, miten vuosi 2008 erosi muista vuosista. Vuosina 2001 2007 alkaneiden eläkkeiden määrä vaihteli 28 000:n ja 32 000:n välillä. Vaihtelu oli suurinta vanhuuseläkkeissä (kuvio 2). Vuonna 2008 alkaneiden määrä oli lähes 2,5-kertainen vuosien 2001 2007 keskimäärään verrattuna. Alkaneiden määrä pieneni 36 000:een vuonna 2009, mutta oli yhä enemmän kuin 2001 2007 keskimäärin. Poikkeuksena oli varhennettu. Niitä alkoi vuonna 2009 hieman enemmän kuin 2008. 3 (5)

Kuvio 2. Alkaneiden kansaneläkkeiden määrän muutos vuosina 2001 2009 400 350 300 250 200 150 100 50 Varhennettu Varsinainen Yhteensä Työttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke 2001 2003 2005 2007 2009 Toisin kuin kansaneläkkeensaajien, alkaneiden eläkkeiden määrä kasvoi 14 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2009. Muutokset sukupuoli- ikä- ja sairausjakaumissa olivat samansuuntaisia kuin eläkkeensaajilla (taulukko 2). Vuonna 2009 naisten osuus alkaneista eläkkeistä oli vajaa ja 65 vuotta täyttäneiden yli kaksi kolmasosaa. Sairausperusteena 41 prosentilla oli mielenterveyden häiriö ja 26 prosentilla tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Vuoden 2008 alun kansaneläkelain muutos laajensi tuloaluetta, jolla saa kansaneläkettä: täyden kansaneläkkeen määrää korotettiin ja kuntien kalleusluokituksen vaikutus eläkkeen määrään poistettiin. Kun vielä pienimmän maksettavan kansaneläkkeen raja puolitettiin, suuri joukko ihmisiä sai vuoden 2008 alusta lukien oikeuden pieneen kansaneläkkeeseen. Eläke myönnettiin hakemuksen perusteella. Lain muutoksen tuomat korotukset jo eläkkeellä olevien eläkkeisiin tehtiin muunnosajossa heti tammikuusta alkaen. Vuonna 2008 alkaneet eläkkeet olivat suuruudeltaan keskimäärin vain runsaat puolet vuoden 2009 eläkkeistä (taulukko 3). Ero vuosina 2008 ja 2009 kasvoi nuorista ikäryhmistä vanhoihin mentäessä. Yli 70-vuotiaille alkaneet eläkkeet olivat keskimäärin suuruudeltaan alle 30 euroa kuukaudessa. Alle 24-vuotiaiden eläkkeet ovat lähes kaikki täysiä, joten siinä ikäryhmässä kansaneläkelain muutos ei juuri vaikuttanut alkaneiden eläkkeiden määrään. Sen sijaan lähes kaikki 70 vuotta täyttäneet eläkkeensaajat ja suurin osa 65 69-vuotiaista oli sellaisia, joilla ei aikaisemmin ollut oikeutta kansaneläkkeeseen liian suurten työeläketulojen takia. 4 (5)

Taulukko 3. Keskimääräiset alkaneet kansaneläkkeet saajan iän mukaan vuosina 2008 ja 2009 Saajat Eläke, e/kk V. 2008 eläke, % 2008 2009 2008 2009 v. 2009 eläkkeestä Yhteensä 71 239 35 914 131,62 239,03 55,1 16 24 v 1 821 1 848 529,20 549,44 96,3 25 34 v 1 789 1 633 372,39 405,16 91,9 35 44 v 2 964 2 308 281,30 324,68 86,6 45 54 v 6 509 4 465 217,29 273,42 79,5 55 59 v 6 357 3 785 157,49 221,55 71,1 60 64 v 17 015 13 113 141,67 200,17 70,8 65 69 v 15 817 7 895 97,26 176,93 55,0 70 v 18 966 867 28,94 88,86 32,6 Vuonna 2008 alkoi 38 700 alle 50 euron eläkettä. Se oli 54,3 prosenttia kaikista alkaneista. Vuonna 2009 alkaneesta 35 900 eläkkeestä vain 5 500 (15,2 %) oli alle 50 euron (taulukko 4). Kun alle 50 euron eläkkeitä oli vuonna 2008 seitsenkertainen määrä vuoteen 2009 verrattuna, oli yli 50 euron eläkkeitä vuonna 2008 vain seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2009, ts. ero alle 50 euron eläkkeissä selittää lähes kokonaan eron vuosien 2008 ja 2009 väliillä. Taulukko 4. Vuonna 2009 alkaneiden kansaneläkkeiden suuruusjakauma saajan iän mukaan Lukumäärä V. 2009 alkaneet % v. 2008 alkaneista Yhteensä Eläke, alle Eläke Yhteensä Eläke, alle Eläke 50 e/kk 50 e/kk 50 e/kk 50 e/kk Yhteensä 35 914 5 476 30 438 50,4 14,2 93,5 16 34 v 3 481 67 3 414 96,4 42,9 98,8 35 44 v 2 308 197 2 111 77,9 35,6 87,6 45 54 v 4 465 528 3 937 68,6 28,7 84,3 55 64 v 16 898 2 493 14 405 72,3 27,7 100,2 65 69 v 7 895 1 715 6 180 49,9 18,5 94,0 70 v 867 476 391 4,6 2,7 36,4 Kansaneläkkeitä alkoi vuonna 2009 vain puolet vuoden 2008 määrästä, alle 35-vuotiaille lähes sama määrä, mutta 65 69-vuotiaille puolet ja 70 vuotta täyttäneille 5 prosenttia vuoden 2008 määrästä. 65 vuotta täyttäneille alkoi 8 800 eläkettä vuonna 2009, kun niitä edellisenä vuotena oli alkanut 34 800. 5 (5)