Ilmasto- ja energiakysymysten huomiointi julkisissa hankinnoissa



Samankaltaiset tiedostot
Ekotehokkaat julkiset hankinnat

Ympäristönäkökohdat. tarjouskilpailuissa. - mitä vastasitte EU:lle, ja mitä me löydämme Hilmasta (v 0.1)? Ekohankintaverkosto 21.3.

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Julia hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Hankintojen merkitys ympäristötavoitteiden saavuttamisessa

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari Taina Nikula, YM

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu Risto Larmio, Motiva Oy

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat Taina Nikula, YM

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Jarek Kurnitski

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Miten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri

Hankinnat ja ympäristö

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Vihreät hankinnat haltuun seminaari

3 Liite 1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KESTÄVIEN VALINTOJEN EDISTÄMI SESTÄ JULKISISSA HANKINNOISSA

Ympäristötietoa rakentamiseen

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Energiatehokkuus ja kestävä rakentaminen. Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi

Kestäviin valintoihin vaikuttavat pykälät ja politiikkatoimet. Miten huomioida ympäristönäkökohdat hankintaprosessissa

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari Pellervo Matilainen, Skanska

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat , Helsinki

Motivan hankintapalvelu Ohjeita ja neuvontaa. Ma Satu Hyrkkänen, asiantuntija (kestävät hankinnat), Motiva Oy

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka ASTA/ RT. P Harsia 1

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

KULTU-kokeiluhankkeet

Elinkaariajattelu autoalalla

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Elinkaarikustannusten laskenta Määritelmä ja työkaluja Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Vähähiilisen rakentamisen ohjauskehitys

Vähähiilinen puukerrostalo

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus

Green Energy Showroom (GES) - verkostotilaisuus IVH Kampuksella

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Iltapäivän teeman rajaus

Rakentamisen ympäristövaatimukset kiristyvät. Samalla ympäristöraportoinnin tarpeet kasvavat.

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Energiatehokkuus kunnan hankintatoiminnassa mitä ja miten hankitaan? Työpajan yhteenveto Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Ympäristölainsäädäntö ajankohtaiset asiat ja tulevaisuuden näkymät

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Kuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti. Elina Ojala, Motiva Oy

Puurakentamisen hiilijalanjälki

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Cleantech referenssejä kuntien julkisilla hankinnoilla. Kuntien innovatiiviset hankinnat ja talous, Oulu Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa

Ympäristöohjelma kaudelle:

Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Ekologisesti kestävämpien tuotteiden edistäminen informaation ja yhteistyön avulla: Mittatikku ja tuotepaneeli

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt. Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019

Transkriptio:

Ilmasto- ja energiakysymysten huomiointi julkisissa hankinnoissa Kuntaliiton ilmastohankkeen 2. teemaseminaari Paasitorni, Helsinki, 28.9.2010 Ari Nissinen ja Sirkka Vuoristo, SYKE erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus

1. Ilmastovaikutukset Esitelmän sisältö - KEHA VnP - Tavarat ja palvelut: hiilijalanjälki - Energiahankinnat: kulutuksen vähentäminen (en käsittele), kriteerit energiahankintoihin (kts. 2) 2. EU:n GPP criteria 3. SYNERGIA-pilotti SYNERGIA-pilotti Energia- ja ekotehokkuuden kriteerit ja pilottirakennus Ari Nissinen YM-RYMO SYKEssä 19.1.2010

Julkisten hankintojen ympäristöesitteitä Kestävät julkiset hankinnat (VnP) www.ymparisto.fi/download.asp?contentid= 103495&lan=en Hyvä ostos Ja mitä sinä voit päättäjänä tehdä? www.norden.org/da/publikationer/publikatio ner/2006-456 Hankintojen ympäristöystävällisyydellä on merkitystä www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2009-737 Ari Nissinen ja Sirkka Vuoristo, SYKE Motivan Ympäristöteknologian Help Desk -esite www.motiva.fi/julkaisut/kaikki_julkaisut/tee_hankinnat_jarkevasti_kustannuk sia_ja_ymparistoa_saastean.2316.shtml

KEHA VnP: Tavoitteita Sähköstä uusiutuvilla tuotettua vähintään 30 % vuonna 2010 ja vähintään 60% vuonna 2015 Matalaenergiataloja ja vuoden 2015 jälkeen passiivitaloja Vähennetään kuljetuksia ja liikkumistarvetta sekä suositaan kestäviä kuljetusketjuja (EURO-normi ja henkilöautoissa hiilidioksidipäästöt 120 ja 110g/km) Virkamatkojen hiilidioksidipäästöjä vähennetään Kestäviä ruokatarjoomuksia vähintään kerran viikossa vuodesta 2010 alkaen ja vähintään kaksi kertaa viikossa vuodesta 2015 alkaen. Energiaa käyttävien laitteiden hankinnoissa huomioidaan energia ja ympäristömerkkien kriteerit

. PricewaterhouseCoopers ym. julkistivat tammikuussa 2009 EU:n komission toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen, jossa arvioitiin ympäristönäkökohtien vaikutuksia hankinnoista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Seitsemän 'vihreimmän' maan rahallinen säästö kymmenessä tärkeimmässä tuoteryhmässä arvioitiin yhdeksi prosentiksi. Samalla vähennys kasvihuonekaasupäästöissä oli niinkin suuri kuin 25 prosenttia. Vaikka hankintahinnat arvioitiin 'tavallisia' tuotteita korkeammiksi, niin säästö käyttökuluissa oli suurempi. Erityisesti säästöjä koitui vähemmän energiaa kuluttavista rakennuksista ja kuljetuksista. http://ec.europa.eu/environment/gpp/study_en.htm

Hiilijalanjälkeen liittyviä käsitteitä Tuotteiden ja ilmastomuutoksen välisen yhteyden kuvaamiseen käytetään yleisesti neljää käsitettä: kasvihuonekaasupäästöt ilmastomuutosvaikutukset ilmastovaikutukset hiilijalanjälki Näillä tarkoitetaan yleensä samaa asiaa. Yksikkö: kilogrammaa hiilidioksidiekvivalentteja (kg CO 2 -ekv). Hiilidioksidin lisäksi ilmastomuutosta aiheuttavat metaani, typpioksiduuli ja eri halogeenit.

Käsitteitä jatkuu Hiilijalanjälki = tuotteen kasvihuonekaasupäästöt elinkaaren aikana kehdosta hautaan, luonnonvarojen hyödyntämisestä valmistuksen ja käytön kautta jäte- ja kierrätysvaiheeseen saakka. Tuotemerkintöjen vaativuus! Tiedon tulee olla: - tuotekohtaista, tuoteketjukohtaista - tarkkaa - luotettavaa - vertailukelpoista.

Monenlaisia ilmastomerkkejä - Hiilijalanjäljen lukuarvo = koko elinkaaren ilmastovaikutukset Carbon trust / Iso-Britannia EU Eco-label: määritetään kriteerityön avuksi - Elinkaaren tärkeimmän osan ilmastovaikutukset, esim. auton käytön hiilidioksidipäästöt g/km - Elovenan/Raision aiempi hiilidioksidimerkki (ei siis ilmastomerkki), ja uusi hiilijalanjäljen värikoodi

Monenlaisia ilmastomerkkejä ja ilmastotietojärjestelmiä - Pohjoismainen ja Euroopan ympäristömerkki, vain osalle tuotteista (tuoteryhmät, ympäristöä säästävät), vapaaehtoinen (hakemuksesta), kriteerit täytyttävä - KRAV luomumerkin ilmastomerkki: kriteerit täytyttävä - Useita näkökohtia sekoittavat merkit: Casino Ranskassa - Kuluttajien ilmastopalautejärjestelmä Climate Bonus, pilotoitu Suomessa vuonna 2009, http://extranet.vatt.fi/climatebonusfin/

EU:n ympäristökriteerit 10 + 8 tuoteryhmälle EU:n first set, 10 tuoteryhmää: Rakentaminen Sähkö Ajoneuvot IT laitteet Ruokapalvelut/elintarvikkeet Paperituotteet Siivouskemikaalit ja -palvelut Huonekalut Tekstiilit Puutarhapalvelut EU:n second set, 8 tuoteryhmää: Ikkunat Lämpöeristeet Kovat lattiapäällysteet Seinäpaneelit Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto (CHP) Teiden rakentaminen ja liikennemerkit Teiden valaistus ja liikennevalot Matkapuhelimet http://ec.europa.eu/environment/gpp/first_set_en.htm http://ec.europa.eu/environment/gpp/second_set_en.htm

EU:n esimerkkikriteerejä sähkölle (electricity), valittuja kohtia 1.

EU:n esimerkkikriteerejä sähkölle (electricity), valittuja kohtia 2.

EU:n esimerkkikriteerejä sähkölle (electricity), valittuja kohtia 3.

EU:n esimerkkikriteerejä CHP-laitoksen hankinnalle, (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto), 1.

EU:n esimerkkikriteerejä CHP-laitoksen hankinnalle, (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto), 2.

EU:n esimerkkikriteerejä, Rakentaminen. EU:n ja PMN:n esimerkkikriteerit Kuntatalo 10.11.2009

EU:n esimerkkikriteerejä, Rakentaminen. EU:n ja PMN:n esimerkkikriteerit Kuntatalo 10.11.2009

EU:n esimerkkikriteerejä kuljetuksille (transport), 1. EU:n ja PMN:n esimerkkikriteerit Kuntatalo 10.11.2009

EU:n esimerkkikriteerejä kuljetuksille (transport), 2. EU:n ja PMN:n esimerkkikriteerit Kuntatalo 10.11.2009

EU:n esimerkkikriteerejä kuljetuksille (transport), 3 6. Ilmastointijärjestelmässä käytettävät kaasut 7. Voiteluöljyt 8. Ajoneuvojen renkaat melutaso 9. Ajoneuvojen renkaat - vierintävastus 10. Ajoneuvojen renkaat ei PAH öljyjä.

EU:n esimerkkikriteerejä kuljetuksille (transport), 4.

EU:n esimerkkikriteerejä, poimintoja 2 Toimistojen tietotekniikkalaitteet.

EU:n esimerkkikriteerejä, poimintoja 3 Toimistojen tietotekniikkalaitteet.

SYNERGIA-rakennushanke: SYNERGIA-pilotti Energia- ja ekotehokkuuden kriteerit ja pilottirakennus Taustalla SYKEn toimitilatarve Ari Nissinen YM-RYMO SYKEssä 19.1.2010 Nykyisin toimistotalo ja laboratoriot 15 km päässä toisistaan. Rakennuksen peruskorjaus lähitulevaisuudessa. Viikin ympäristökampus parantaisi yhteistyömahdollisuuksia (eduskunnan lausuma Viikin kampusalueelle siirtymisestä). Suunniteltavan rakennuksen mitoitus: - 625 työntekijää (SYKE+muita), - kerrosluku 3-5, - tilaohjelma 12855 m 2 (toimistotiloja, laboratoriotiloja, yhteiskäyttöisiä tiloja).

Rakennuksen tavoitteet Ehdotusten arvioinnissa tullaan kiinnittämään huomiota ensisijaisesti kokonaisratkaisuun, joka täyttää ja yhteensovittaa kilpailuohjelmassa asetetut tavoitteet optimaalisesti. Tämän lisäksi arvioidaan asetettujen tavoitteiden mukaan erityisesti seuraavia seikkoja (ei tärkeysjärjestyksessä): Ekologinen kestävyys Kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen laatu Käytettävyys Toteuttamiskelpoisuus Kilpailuohjelma: www.ymparisto.fi/ekotoimitalo, www.environment.fi/eco-officebuilding

Rakennuksen tavoitteet tarkemmin Ekologinen kestävyys (tärkeysjärjestyksessä) 1. energiatehokkuus 2. materiaalitehokkuus ja materiaalien ekologinen kestävyys 3. paikallinen uusiutuva energiantuotanto 4. mahdolliset muut ekologista kestävyyttä tukevat ratkaisut Kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen laatu - liittyminen Viikin tiedepuiston aluekokonaisuuteen - arkkitehtoninen kokonaisratkaisu - omaleimaisuus (ympäristömyönteisyyden kiinnostava ilmentäminen) Käytettävyys - toiminnalliset ominaisuudet - työympäristön laatu Toteuttamiskelpoisuus - investointi- ja elinkaarikustannukset - teknisten ratkaisujen laatu

Suunnittelijoiden asiantuntemuksen varmistaminen

Energiatehokkuus Tavoitteena on lähes nollaenergiarakennus. Tällöin energiamuotojen yhteismitallistamiskertoimilla painotettu rakennuksen netto-ostoenergia ilman käyttäjäsähköä saa olla enintään 80 kwh/ohm²/a (kun ohjelma-ala on 12855 ohm 2 ). - Huomaa ettei lukua voi suoraan verrata yleisesti esitettyihin arvoihin, koska yhteismitallistamiskertoimilla painotettu, nettoostoenergia ja ohjelma-ala. Kilpailuehdotusten energiatehokkuutta arvioidaan energiasuunnitteluratkaisun kokonaisenergiankulutuksen säästönä verrattuna tavanomaiseen vertailuratkaisuun. Katso tarkemmin Timo Rintalan esitelmästä tässä konferenssissa! SYNERGIA - Vaativan käyttäjän näkökulma Sustainable Building 2010, 23.9.2010

Paikallinen uusiutuvan energian tuotanto Suunnitteluratkaisun laskennallisesta, vuotuisesta kokonaissähkönkulutuksesta (kiinteistö- ja käyttäjäsähkö yhteensä) tulee tuottaa 15 % paikallisesti kiinteistöllä esimerkiksi aurinkopaneelien tai tuulivoimaloiden avulla.

Materiaalitehokkuus ja materiaalien ekologinen kestävyys Tätä mitataan rakennusmateriaalien valmistuksen ja ylläpidon kasvihuonekaasupäästöillä 100 vuoden tarkastelujaksolla (hiilijalanjälki). Kilpailuehdotusten suunnittelussa tulee pyrkiä vähäiseen hiilijalanjälkeen rakennuksen päämateriaalien osalta. www.senaatti.fi/document.asp?siteid=1&docid=865 > 8b. Instructions to use tool for carbon footprint, Nissinen. Excel-versio myöhemmin sivulle www.ymparisto.fi/ekotoimitalo jos palaute kilpailussa OK.

Calculating carbon footprint /1 For carbon footprint, use the Excel-tool and instructions and source data given in Appendix 19. SYKE Synergia building APPENDIX 19.1 Senaatti-Kiinteistöt Name of the competition entry: Name of the team: MATERIAL EFFICIENCY AND CARBON FOOTPRINT SUMMARY SHEET: Main structures together - Carbon footprint Contact person: SYKE, Structures Total area Carbon footprint in the building emissions storage together m 2 kg CO 2 -eq kg CO 2 -eq kg CO 2 -eq Base floor /1 0 0 0 0 Base floor /2 0 0 0 0 Base floor /3 0 0 0 0 Base floors together 0 0 0 0 Exterior wall /1 0 0 0 0 Exterior wall /2 0 0 0 0 Exterior wall /3 0 0 0 0 Exterior walls together 0 0 0 0 Windows and glass walls /1 0 0 0 0 Windows and glass walls /2 0 0 0 0 Windows and glass walls /3 0 0 0 0 Windows and glass walls together 0 0 0 0 Load-bearing partitions /1 0 0 0 0 Load-bearing partitions /2 0 0 0 0 Load-bearing partitions /3 0 0 0 0 Load-bearing partitions together 0 0 0 0 Frame /1 0 0 0 0 Frame /2 0 0 0 0 Frame /3 0 0 0 0 Frame together 0 0 0 0 Intermediate floors /1 0 0 0 0 Intermediate floors /2 0 0 0 0 Intermediate floors /3 0 0 0 0 Intermediate floors together 0 0 0 0 Roof /1 0 0 0 0 Roof /2 0 0 0 0 Roof /3 0 0 0 0 Roof together 0 0 0 0 Carbon footprint emissions storage together kg CO 2 -eq kg CO 2 -eq kg CO 2 -eq Main structures together 0 0 0 SYKE Synergia building APPENDIX 19.1 Senaatti-Kiinteistöt MATERIAL EFFICIENCY AND CARBON FOOTPRINT Structure-specific calculations Type of structure: Base floor /1 Total area in the building: m 2 Default area (i.e. area for which the volume of each material is given): 1 m 2 Volume of the structure, per default area (just for check, not used in calculations): m 3 Verbal description of the structure (give below): check: 0 dm 3 (i.e. liters) In addition, attach a figure of the structural details, indicating main materials. Building materials and their carbon footprint Material Properties Volume Weight Replacing Carbon footprint (Starting from outside) (See materials and their properties in Appendix 18.2. of the Instructions) Specific weight Greenhouse gas Carbon storage per default area is automatically If no replacing during 100 y ears, v alue (w eight per emissions calculated is 1 volume) kg/m 3 g CO 2 -eq/kg g CO 2 -eq/kg dm 3 (i.e. liters) kg kg CO 2 -eq Introduce here the materials, that are easier to estimate by weight than by volume: Nails, fixing materials SUMMARY emissions storage 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 Weight 500 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 check above Carbon footprint of the structure per square meter, kg CO 2 -eq / m 2 0 0 Carbon footprint of the structure type in the building, kg CO 2 -eq 0 0

Muut ekologista kestävyyttä tukevat ratkaisut Kilpailijat saavat esittää muitakin kuin edellä mainittuja, hankkeen ekologista kestävyyttä parantavia ratkaisuja.

Synergia - mitä jatkossa? Kilpailu pyritään ratkaisemaan joulukuussa 2010 Suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto, alkuperäisen suunnitelman mukaan syksyllä 2013 Testaus ja säätäminen Vaativan käyttäjän opettaminen käyttämään taloa asianmukaisesti!

LOPUKSI: EU:N JA PMN:N KRITEERIEN KÄYTTÖÖNOTTOON TARVITTAISIIN TUKEA! VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KESTÄVIEN VALINTOJEN EDISTÄMISESTÄ JULKISISSA HANKINNOISSA SISÄLSI TARVITTAVAN TOIMENPITEEN: (7) Keskitetään hankintojen ympäristöosaamista johonkin olemassa olevaan asiantuntijaorganisaatioon tavoitteena edesauttaa kuntien ja muun julkisen sektorin työtä hankintojen ympäristövaikutusten huomioimisessa sekä saada aikaan käytännössä sovellettavaa ohjeistusta. Luodaan alkuvaiheessa maksuton internetpohjainen tietopankki, johon kootaan tuotteiden ja palveluiden ympäristökriteerit, tarjouspyyntömalleja, elinkaarikustannusten laskentatyökaluja sekä tietoa parhaista käytännöistä, ajankohtaisista tapahtumista sekä meneillään olevista hankkeista. EU:n ja PMN:n esimerkkikriteerit Kuntatalo 10.11.2009

Ehdotus kestävien hankintojen neuvontapalvelusta Ekotietopankki Esimerkkikriteerit Internetissä Hankkijoiden verkosto Seminaarit ja koulutus (myös yrityksille) Keskustelupalsta Internetissä Ekohankintafoorumi Ekotietopankin johtoryhmä - päättää uusista tuoteryhmistä - nimeää asiantuntijaryhmät - hyväksyy valmistellut kriteerit - ohjaa yleisesti ekotietopankin toimintaa Ekotietopankin työpari - valmistelee esimerkkikriteerit - kutsuu kokoon asiantuntijaryhmät - toimii johtoryhmän sihteerinä - ylläpitää ja kehittää ekotietopankkia - koordinoi verkostoa ja keskustelupalstaa - järjestää seminaareja ja koulutusta - järjestää Ekohankintafoorumit - markkinointi ja viestintä - hankintojen pilotointi organisaatioissa Valmistellut kriteerit Tuoteryhmäkohtaiset asiantuntijaryhmät - tukee ja ohjaa esimerkkikriteerien valmistelua

. The End (Extra-kalvoja tämän jälkeen) EU:n ja PMN:n esimerkkikriteerit Kuntatalo 10.11.2009

EU:n esimerkkikriteerejä kuljetuksille (transport), valittuja kohtia 1.

EU:n esimerkkikriteerejä kuljetuksille (transport), 2. EU:n ja PMN:n esimerkkikriteerit Kuntatalo 10.11.2009

EU:n esimerkkikriteerejä kuljetuksille (transport), 3.

EU:n esimerkkikriteerejä kuljetuksille (transport), 8.

EU:n esimerkkikriteerejä kuljetuksille (transport), 9.

Miten ympäristötavoitteisiin päädyttiin? VnP kestävistä julkisista hankinnoista: passivitalot 2015 EU:n energiapalveludirektiivi, 9% säästö 2008-2016, julkisen sektorin esimerkki SYKEn omaa tehtäväkenttää: Kestävyyden arvioinnit - elinkaariarviointi Yhdennetty tuotepolitiikka - julkiset hankinnat Kestävä kulutus ja tuotanto Ministeriöt (YM, MMM, VM) SYKE Rakennusten ekologisen kestävyyden asiantuntijat TEKES SENAATTI Low2No-kilpailu Senaatin rakennuttajakäyttäjä-prosessi ja ekologisen kestävyyden tavoitteet: katso Juha Niemelän esitelmä samassa sessiossa. Esimerkkirakennukset SYNERGIA - Vaativan käyttäjän näkökulma Sustainable Building 2010, 23.9.2010