Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT Jorma Piironen, RKTL Joensuu Pentti Valkeajärvi, RKTL Jyväskylä
jokialue Järvitaimenen esiintyminen Vuoksen vesistössä (Mäkinen 1977) Luonnontil. poikasala; ha Poikasala jäljellä, ha Luonnon-til. Poikastuot. kpl/v poik.tuot. 1977 kpl/v Tärkeimmät syyt poikastuotannon vähenemiseen Vuoksi 30-12000 - Voimala, likaantuminen Partakoski 3 3 1500 1500 Konnuskoski 25 25 10000 8000 uitto Varkauden kosket 15-6000 - Säänn.pato, likaantuminen Viannankoski 4-1500 - Säänn.pato Karvio-Kerma- Pilppa 6 6 5000 4000 Tierak., uitto Palokki 22-10000 - voimala
jokialue Järvitaimenen esiintyminen Vuoksen vesistössä (jatkoa) Luonnontil. poikasala; ha Poikas-ala jäljellä, ha Luonnontil. poikastuot. kpl/v poik.tuot. 1977 kpl/v Puntarinkoski 6-6000 - voimala Tärkeimmät syyt poikastuotannon vähenemiseen Pielisjoki 34 3 10000 1000 voimalat Koitajoki 16-6000 - voimala Lieksanjoki 120 110 24000 5000 Uitto, perkaukset, voimalat Atro,Lastukoski Juan- ja Karjalankoski 15-4500 - 3 voimalaa Tiilikanjoki 2 0,5 800 250 uittoperkaus YHTEENSÄ 297 147,5 97300 19750
Taimenen sisävesimuodot on vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa jaettu kahteen ryhmään: napapiirin etelä- ja pohjoispuoliset kannat. Aiemmassa luokituksessa (silmälläpidettävät, NT) Lapin kantojen painoarvo oli suuri niiden suuremman lukumäärän ja paremman tilan takia. Sisävesien vaeltavista ja paikallisista taimenmuodoista (järvi- ja purotaimen) Eteläja Keski-Suomen kantojen tila on selvästi heikentynyt. Napapiirin eteläpuolella kaikki jäljellä olevat järvitaimenkannat (Vuoksen, Kymijoen, Oulujoen, Koutajoen vesistöalueilla) ovat heikkoja ja suurin osa istutuksin tuettuja.
Tutkittujen kantojen osalta poikasmäärät ovat pieniä Vaeltavia taimenkantoja on hävinnyt kymmenittäin 1900-luvun aikana vesirakentamisen takia Kutukalojen määrä ja koko sekä lisääntyminen ovat pienentyneet monissa vesistöissä vesirakentamisen, kalastuksen, päästöjen ja niitä seuranneen heikentyneen vedenlaadun takia. Napapiirin eteläpuoliset taimenkannat luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi. Tärkein uhkatekijä on kalastus, joka kohdistuu liian pieniin yksilöihin. Taimenkantojen arvellaan edelleen pienevän, koska hoitotoimet riittämättömiä. Ilmastomuutoksen takia purojen kuivuminen ja lämpeneminen on merkittävä tulevaisuuden uhkatekijä.
VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN NYKYTILASTA EI KATTAVIA TIETOJA >selvästi heikompi kuin 1977 arvioitu tilanne Luontainen lisääntyminen erittäin heikkoa Istutusmäärät tiedetään Kokonaissaalis arvailujen varassa? Villien/istutettujen määrä saaliissa? Saaliskalojen koko, saalis eri istukkaista, eri vesialueilla, eri kalastusvälineillä? Istutusten onnistuminen tai kannattavuus?
Vuoksen vesistön järvitaimenistutukset 1989-2008 Kari Kosunen/Pohjois-Savon ELY-keskus
PAINO_G Kutevien taimenten koko 1993-2008 8 000 7 000 6 000 SUKUPUOLI$ koiras naaras 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Istukkaita, ei järvivaellusta 0 200 300 400 500 600 PITUUS_MM 700 800 900
Pielisjoki Kutevien taimenten pituusjakaumat 1993-2008 MIKÄ OLISI OIKEA ALAMITTA??? Kermankosket Lieksanjoki
% palautuksista 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Taimenpalautukset Pielisestä ja Höytiäisestä 2008-2010 (N=2661) ei ilm. verkot uistin 0 alle 50cm yli 50 cm 74,6 %( 1985 kpl) 25,4 % (676 kpl)
palautukset % palautukset % 2-v taimenet eri pyydyksissä Höytiäinen 2-v taimenten palautukset (N=484) 2008-2010 Pielinen 2-v taimenten palautukset (N=114) 2008-2010 ei ilm. verkot uistin ei ilm. verkot uistin 90 80 80 70 70 60 60 50 40 30 50 40 30 20 20 10 10 0 0 alle 50cm yli 50cm alle 50cm yli 50cm
taimenia, kpl Höytiäisestä verkoilla saadut taimenet 2008-2010 600 2-v (N=339) ja 3-v (N=925) istutetut taimenet 500 2-v 3-v 400 300 200 100 0 <20 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 ei verkon solmuväli, mm ilm
Hoitotoimet: Sisävesien taimenkantojen elvyttämiseksi on poistettava vaellusesteitä ja lisättävä purokunnostuksia. Verkkokalastuksen ohjaus ja säätely on välttämätöntä erityisesti vaeltavien taimenkantojen säilymiselle. Myös vesistöjen kuormituksen (maa- ja metsätalous, suo-ojitukset, turvetuotanto) vähentäminen on edellytys taimenen poikastuotannon elvyttämiselle. Luonnonvarainen poikastuotanto olisi saatava elpymään, jotta tuki-istutuksista voidaan aikanaan jopa luopua. Tavoitteena elinvoimaiset, itse itseänsä ylläpitävät taimenkannat.
Keski-Suomi järvitaimenen maakunta Luonnonkierto kuntoon kalasta villin taimenen ehdoilla Alamitta vähintään 50 cm Käytä väkäsettömiä koukkuja Älä kahlaa kutupaikoilla loka-toukokuussa Vapauta ehjäeväiset villit taimenet Käytä taimenelle vähintään 70 mm verkkoja
Taimenkannan hoitostrategia Koskikohteiden kokonaisvaltainen kehittäminen minkälaiset edellytykset luonnonkannan vahvistumiselle ensisijainen käyttäjäkunta kalastukseen liittyvät oheispalvelut Koskikohteiden kalastusjärjestelyt - keskeistä villien taimenten vapauttaminen Järvikalastuksen kehittäminen keskeistä verkkokalastuksen säätely Istukkaitten rasvaeväleikkaukset Villin taimenen luokittelu Villi taimen pro, Villi taimen ja yleiskohteet Taimenkannan tilan ja kalastusmatkailun kehittymisen seuranta - mittareita mm. poikastiheys, yksikkösaalis, villien osuus saaliissa, kutupesät, säätelyn kehittyminen, kalastusmatkailun kehittyminen Tutkimustarpeet Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä
Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä Perustettu vuonna 2006 Konneveden kalatutkimus ry kotiorganisaatio www.konnevedenkalatutkimus.fi Työryhmässä edustettuina kaikki järvitaimenen tulevaisuudesta kiinnostuneet tahot Tehtävänä edistää villin taimenen hyväksi tehtävää työtä tiedottaa ajankohtaisista asioista koordinoida ja suunnitella tutkimushankkeita seurata hoitotoimien kehitystä kehittää seurantamenetelmiä varmistaa rasvaeväleikkausten jatkuvuus
Keski-Suomen villi taimen Seurantatutkimus 2011 - Villien taimenten Carlin merkintää - Taimenen poikastiheyksien seuranta sähkökoekalastuksin - Taimenen kutukuoppien inventointia - Nousukalojen määrä Vaajakosken kalaportaassa - Villien taimenten osuus saaliissa
Vaajakosken nousutaimenet 1950-2010
Taimen 0+/aari 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Rautalammin reitti taimenen keskimääräisiä poikastiheyksiä 1900-luku 2000-luku
Taimenen poikastiheys Simunankoskessa
Taimenen poikastiheys Läsäkoskessa poikastiheys keskimäärin matala villin taimenen rauhoitus ja koskikunnostus ovat saattaneet nostaa poikastiheyttä Yksilöä / 100 m 2 40 30 20 10 0 = koskikunnostus = villin taimenen rauhoitus vähän 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Vuosi Aineisto v. 1983-2007 Kokkonen &
Kutupesien kartoitus
% Kutupesien ja kutukalojen koko Läsäkoski 1914-15 vs. 2009 80 60 Vapa 2009 Pesät / naaraat 2009 Arkku naaraat 1914-15 40 20 0 20 21-30 31-40 41-50 51-60 61-70 71-80 81-90 Kalan pituus (cm)
% Villien ja istutettujen taimenten osuudet saaliissa 100 Konnevesi 80 60 40 20 Istukas Villi 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Yhteenveto: Järvitaimenen tilanne Keski-Suomessa Poikastiheydet edelleen alhaisia lämpimät kesät pahentavat tilannetta Villit smoltit voivat vaeltaa eri tavoin kuin istukkaat Kutupesien määrissä ja koossa ei oleellisia muutoksia viime vuosina kutupaikoilla lähinnä paikallisia tammukoita Päijänteen kututaimenet kateissa yli 40 vuotta Villien taimenten osuus järvisaaliissa hyvin pieni Kalastuksen säätelyä pitäisi edelleen tehostaa, mm. verkkojen solmuvälin ja alamitan nosto sekä kalojen kulkuväylien rauhoittaminen
Kiitos! Pihlatie