Yhteyshenkilö: Veikko Tissari puhelin: (014) 411 5911 sähköposti: veikko.tissari@mustankorkea.fi

PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm 10.6.2005 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. (014) 697 211 Dnro KSU-2003-Y -243/121 Telefaksi (014) 614 273 ASIA YMPÄRISTÖLUPA LUVAN HAKIJA Mustankorkea Oy Ronsuntaipaleentie 204, PL 22 40101 Jyväskylä Yhteyshenkilö: Veikko Tissari puhelin: (014) 411 5911 sähköposti: veikko.tissari@mustankorkea.fi

2/83

3/83 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 ASIAN VIREILLETULO... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 6 YMPÄRISTÖLUVAT JA SOPIMUKSET... 6 PERUSTILASELVITYS... 7 SULKEMISSUUNNITELMA... 7 YVA-LAIN MUKAINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS... 7 MAANOMISTUS... 8 KAAVOITUSTILANNE... 8 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU... 8 ALUE JA KOHTEET, JOIHIN TOIMINNALLA ON VAIKUTUKSIA... 10 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 11 LAITOKSEN TOIMINTA... 11 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA... 11 ALUEEN VARUSTUS... 12 ENERGIAN JA VEDEN HANKINTA... 12 KAATOPAIKKAKAASUN KERÄYS JA KÄSITTELY... 13 KÄSITELTÄVÄN JÄTTEEN MÄÄRÄ JA LAATU... 13 JÄTTEIDEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELYPROSESSIT... 14 KOMPOSTOINTILAITOS... 14 KUIVAJÄTTEEN KÄSITTELYLAITOS (MT-LAITOS)... 16 PAHVIN, PAPERIN SEKÄ KARTONKI- JA ENERGIAJAKEEN TERMINAALITOIMINNOT... 17 RAKENNUSJÄTTEEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY... 18 MUUN HYÖTYJÄTTEEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY, HYÖTYJÄTTEEN VARASTOKENTTÄ... 18 ÖLJYVAHINKOJÄTTEIDEN KÄSITTELYHALLI... 18 NESTEMÄISEN LIETTEEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY... 19 PILAANTUNEEN MAAN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY... 19 JÄTTEEN LOPPUSIJOITUS... 22 YLIJÄÄMÄMAIDEN VARASTOINTI... 25 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOELAITOS... 25 POLTTOAINEET... 25 JÄTEVESIEN KERÄILY JA KÄSITTELY... 26 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS... 27 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 27 JÄTEVEDET JA PÄÄSTÖT VESIIN JA VIEMÄRIIN... 27 PÄÄSTÖT ILMAAN JA HAJU... 29 MELU JA TÄRINÄ... 30 TOIMINNASSA MUODOSTUVAT JÄTTEET JA NIIDEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN... 31 PÄÄSTÖT MAAPERÄÄN... 31 PÄÄSTÖT PINTAVESIIN... 32 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 32

4/83 YVA-LAIN MUKAISESTI ARVIOIDUT VAIKUTUKSET... 32 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU SEKÄ RAPORTOINTI... 32 LAADUNVARMISTUS... 32 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 33 VAKUUS... 35 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 36 LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET... 36 LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN... 36 TARKASTUKSET, NEUVOTTELUT JA KATSELMUKSET... 36 LAUSUNNOT... 36 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET... 41 HAKIJAN KUULEMINEN JA VASTINE... 41 VIRANOMAISEN RATKAISU... 47 RATKAISU... 47 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN... 48 LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI... 50 1. JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTAA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET... 50 2. KAATOPAIKKATOIMINTA... 52 3. BIOJÄTTEIDEN JA PUHDISTAMOLIETTEIDEN KOMPOSTOINTI... 54 4. KUIVAJÄTTEEN KÄSITTELY... 56 5. PILAANTUNEIDEN MAIDEN KÄSITTELY... 57 6. MUU JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA... 62 7. JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN ALUEEN VESIEN JOHTAMINEN JA KÄSITTELY... 64 8. HÄIRIÖTILANTEET JA MUUT POIKKEUKSELLISET TILANTEET... 65 9. VAKUUS... 66 10. TARKKAILU, KIRJANPITO JA RAPORTOINTI... 66 RATKAISUN PERUSTELUT... 67 LUPAHARKINNAN PERUSTEET... 67 LUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 67 LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 68 YLEISET PERUSTELUT... 68 LUPAMÄÄRÄYSTEN YKSILÖIDYT PERUSTELUT... 69 1. JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTAA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET... 69 2. KAATOPAIKKATOIMINTA... 70 3. BIOJÄTTEIDEN JA PUHDISTAMOLIETTEIDEN KOMPOSTOINTI... 72 4. KUIVAJÄTTEEN KÄSITTELY... 73 5. PILAANTUNEIDEN MAIDEN KÄSITTELY... 74 6. MUU JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA... 76 7. JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN ALUEEN VESIEN JOHTAMINEN JA KÄSITTELY... 77 8. HÄIRIÖTILANTEET JA MUUT POIKKEUKSELLISET TILANTEET... 77 9. VAKUUS... 78 10. TARKKAILU, KIRJANPITO JA RAPORTOINTI... 78 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 78 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO... 78 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 78 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 79 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET... 79 MAININTA LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMISESTA... 79

5/83 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 79 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 80 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 81 MUUTOKSENHAKU... 81 JAKELU... 81 LIITTEET... 82

6/83 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Lupaa haetaan jätteen laitosmaiselle käsittelylle, varastoinnille ja hyödyntämiselle sekä pilaantuneiden maiden varastoinnille, käsittelylle ja hyötykäytölle rakenteissa. Hakemuksen kohteena oleva toiminta sijoittuu Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus sijaitsee noin 5 km Jyväskylän kaupungin keskustasta lounaaseen. Liikenne alueelle kulkee Tikkala-Keljo paikallistieltä (Ronsuntaipaleentie). Jätteenkäsittelykeskus käsittää yhteensä noin 48 hehtaarin suuruisen alueen Simonniityn RN:o 6:22, Tervalan RN:o 8:150 sekä Korkialan RN:o 15:7 tiloista. Simonniitty ja Tervala sijaitsevat Jyväskylän kaupungin Jyväskylän kylässä ja Korkiala sijaitsee Jyväskylän kaupungin Keljon kylässä. Toiminnanharjoittaja on esittänyt, että jätteenkäsittelykeskuksella voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan aloittaa uudet toiminnot ja jatkaa nykyisiä toimintoja muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 mom. 4) kohta ja 3 mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 mom. ja 43 1 mom. 20) kohta. Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin 12 a), b), c) ja d) kohdat. Toimintaa koskeva hakemus on tullut vireille Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 4.7.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristöluvat ja sopimukset Sopimus Jyväskylän kaupungin Vesilaitoksen kanssa jätevesien johtamisesta viemäriin 5.5.1994. Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa jätteenkäsittelykeskuksen nykyisille toiminnoille (jätteiden vastaanotto, varastointi, loppusijoitus, kompostointilaitos, betoni- ja tiilijätteiden murskaus) 6.7.1998 ja 20.1.2000, Dno 0996Y0366/121. Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston ympäristöteknologian koelaitoksessa harjoitettavasta koeluonteisesta toiminnasta 6.10.2000, Dno 1900Y0309/121. Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen kiinteyttämiselle kenttärakenteisiin sekä orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneiden maa-ainesten kompostoinnille 23.8.2001, Dno 0901Y0051/121.

Perustilaselvitys Sulkemissuunnitelma 7/83 Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa kompostointilaitoksen laajentamiselle ja toiminnan tehostamiselle 24.6.2002, Dno KSU- 2002-Y-25/111. Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös poikkeuksellisesta tilanteesta koskien biojätteen ja puhdistamolietteen kompostointilaitoksen seisokkia laajennus- ja saneeraustöiden vuoksi 4.3.2002, Dnro KSU-2002-Y-60/114. Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös koeluonteisesta toiminnasta koskien kaatopaikan pintarakenteen tekemistä valimohiekkaseoksella 23.8.2002, Dnro KSU-2002-Y-381/113. Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen stabiloimiselle kenttärakenteeksi 25.9.2002, Dno KSU-2002-Y-187/121. Laukaan kunnan ympäristö- ja maaseutulautakunnan päätös Mustankorkea Oy:n väliaikaisesta biojätteen ja jätevesilietteen aumakompostoinnista kompostointilaitoksen toimintaseisokkien aikana Mörkökorven suljetulla kaatopaikka-alueella 2.6.2003, Dno KSU-2003-Y-118. Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätökset (3 kpl) pilaantuneiden maiden termiseen käsittelyyn liittyvästä koeluonteisesta toiminnasta: - 22.8.2003, Dno KSU-2003-Y-263/113-18.9.2003, Dno KSU-2003-Y-274/113-28.4.2004, Dno KSU-2004-Y-92/113-31.5.2005, Dno KSU-2005-Y-174/11 Keski-Suomen ympäristökeskuksen 5.10.2004 antama päätös ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisesta ilmoituksesta, koskien pilaantuneiden maiden 5000 tonnin vuotuisen kapasiteetin mahdollista ylittymistä, Dno KSU-2004-Y-312/18. Mustankorkea Oy ja Viatek Oy ovat laatineet jätteenkäsittelykeskuksesta 13.4.1999 päivätyn perustilaselvityksen, johon myöhemmän tarkkailun tuloksia voidaan verrata. Mustankorkea Oy ja Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy ovat laatineet 30.1.2001 päivätyn Mustankorkean jätetäyttöjen sulkemisen rakennussuunnitelman. Suunnitelman mukaan jätetäyttöjen sulkeminen jakaantuu kuuteen eri lohkoon, jotka ajoittuvat vuosille 2002-2007. Tällä hetkellä kolmen ensimmäisen lohkon sulkemistyöt on tehty. YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus Mustankorkean jätteen käsittelykeskuksesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus 10.2.2003. Yhteysviranomaisen lausunto on annettu 27.5.2003.

Maanomistus 8/83 Kaavoitustilanne Jätteenkäsittelykeskuksen alueen omistaa Jyväskylän kaupunki, joka on vuokrannut alueen (47,6 ha) Mustankorkea Oy:lle. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2017 saakka. Osa haettavan ympäristöluvan kohteena olevista toiminnoista sijoittuu vuokra-alueen ulkopuolelle Jyväskylän kaupungin omistamalle alueelle. Mustankorkea Oy hallinnoi vuokraamaansa maa-aluetta ja sillä olevia laitoksia. Öljyvahinkojätteiden vastaanottorakennus ja siihen liittyvä öljynerotuslaitteisto on 12 kunnan yhteisesti omistama, öljyvahinkojen torjuntaa varten tarkoitettu kokonaisuus, jonka hoidosta vastaa Mustankorkea Oy. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella omalla vuokra-alueellaan toimii myös ympäristöteknologian koelaitos, joka on Vapo Oy:n omistuksessa. Rakennusta käyttävät Vapo Oy ja Jyväskylän yliopisto ympäristöteknologiaan liittyviin tutkimuksiin. Keski-Suomen maakuntavaltuuston v. 1996 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 2.8.1999 vahvistamassa Keski-Suomen seutukaavan viidennessä vaihekaavassa Jyväskylän seudun jätteidenkäsittely on varauduttu keskittämään Mustankorkean alueelle. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristö on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi. Jyväskylän kaupunginvaltuuston 4.6.1984 hyväksymässä Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus sijoittuu alueille EK1 (kaatopaikka- ja maankamaran ainesten ottoalue) ja ET/E (erityisalue). Kaavaa ei ole vahvistettu. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijoitu asemakaavoitetulle alueelle. Keski-Suomeen ollaan parhaillaan laatimassa maakuntakaavaa. Maakuntakaavaan tullaan osoittamaan jätteenkäsittelytoimintoja varten uusi Mustankorkean korvaava alue. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella on vuosina 1996-1999 tehty useita maaperää ja pohjavesiolosuhteita selvittäviä tutkimuksia, joihin jätteenkäsittelykeskuksen alueen maa- ja kallioperän sekä pohjavesiolosuhteiden nykytilatiedot pohjaavat. Jätteenkäsittelykeskus sijaitsee moreeni- ja kalliomäkien muodostamalla alueella, jossa maaston korkeuserot ovat suuria. Mäkien laet kohoavat tasolle +210...+230 m, kun taas turvepeitteiset, osin ojitetut laaksopainanteet ovat tasolla +170...+190 m. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskusta ympäröivät metsät ovat pääosin mustikkatyypin kangasmetsää, joka muuttuu mäkien rinteillä käenkaalityypin kangasmetsäksi. Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella sijaitsevat Soidenlampi ja Soidensuo. Soidensuo on ojitettu ja kasvaa tällä hetkellä mäntyä. Jätteenkäsittelykes-

kuksen ja Ronsuntaipaleentien väliltä puusto on osittain hakattu. Alueelle on istutettu kuusentaimia. 9/83 Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita tai kohteita eikä Natura 2000 verkostoon tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähimmät suojelualueet ovat Sallaajärven aarnialue noin 2,5 km jätteenkäsittelykeskuksesta länteen ja Härkösuo noin 2 km alueesta etelään. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Jätteenkäsittelykeskus sijoittuu Kymijoen vesistöalueella (14) Suur-Päijänteen Ristiselän osa-alueelle (14.23) ja siinä Köhniönjärven valuma-alueelle (14.232). Alueen alarajana on Jyväsjärvi, jonne vedet lopulta laskevat. Jätteenkäsittelykeskus sijaitsee vedenjakaja-alueella siten, että osa kaatopaikkavesistä valuu länteen Soidensuolle ja siitä edelleen Soidenlammen kautta pohjoiseen Köhniönjärveen. Köhniönjärven laskujoki virtaa kaupungin eteläpuolitse Jyväsjärveen. Toinen osa kaatopaikkavesistä ja pääosa lumenkaatopaikan vesistä virtaa itään Ronsutaipaleentien alitse Mustalammesta lähtevään laskuojaan. Pieni osa lumenkaatopaikan vesistä voi valua Mustalampeen, joka laskee edelleen Köhniönjärven laskujokeen. Jätteenkäsittelykeskuksen lähellä sijaitsevat lammet ja niiden laskuojat ovat humuspitoisia ja reheviä vesialueita, joissa veden puskurikyky happamoittaville yhdisteille on hyvä. Kaatopaikkavesien vaikutus veden laatuun on ollut suhteellisen vähäistä. Vaikutus näkyy lähinnä veden ravinnetasossa ja rehevyyden seurauksena lammissa esiintyvänä selvänä hapen kulumisena. Ilman laatu Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuu ajoittain hajupäästöjä. Mustankorkean ympäristön asukkaita häiritsevät hajuhaitat pahenivat huomattavasti vuonna 2001, kun vastaanotettu biojätemäärä ylitti kompostointilaitoksen kapasiteetin. Tällöin kompostointiprosessi ei ehtinyt laitoksen tunneleissa riittävän pitkälle ennen massojen siirtoa ulos aumoihin ja kompostiaumoista levisi hajukaasupäästöjä ympäristöön. Hajuhaittojen vähentämiseksi kompostointilaitosta laajennettiin vuonna 2002, minkä seurauksena hajuhaitoista tehdyt ilmoitukset vähenivät. Hajuhaitat olivat vuonna 2002 pahimmillaan, kun laitosta laajennettiin ja jätteet kompostoitiin aumoissa. Vuoden 2003 aikana hajuhavainnot vähenivät. Vuonna 2004 tilanne hajujen osalta on ollut aiempaa parempi. Vuonna 2001 käyttöönotettu kaatopaikkakaasun keräilyjärjestelmä on vähentänyt merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Maaperän tila Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kivennäismaaperä on pääosin huonosti vettä läpäisevää keskitiivistä ja tiivistä silttistä hiekkamoreenia. Paikoitellen moreenikerroksen välissä esiintyy savilinssejä. Laaksopainanteissa moreenikerroksen päällä esiintyy turvekerroksia, joista paksummat ovat olleet noin 2 m. Laaksopainanteissa irtomaakerrokset ovat myös paksummat oheten moreenirinteitä ylöspäin mentäessä. Kairaukset ovat yleensä päättyneet 1,5-4 m:n syvyyteen päätyen kiveen tai kallioon. Alueen moreenimaasta tehtyjen tutkimusten mukaan moreenin vedenläpäisevyys on luokkaa 10-7 -10-8 m/s.

10/83 Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt Mustankorkean alueen ja sen ympäristön kallioperän ruhjeisuutta vuonna 1995. Tutkimusten mukaan alueen kallioperässä esiintyy useita heikkousvyöhykkeitä, joista osa kulkee jätteenkäsittelykeskuksen kautta. Ruhjevyöhykkeet sijoittuvat laaksopainanteisiin. Pohjaveden tila Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjavesialueella. Jätteenkäsittelykeskuksen luontainen maaperä on heikosti vettä läpäisevää, minkä lisäksi asfaltoidut kentät ja jätetäytön suotovesijärjestelyt vähentävät pohjaveden muodostumista entisestään. Alueella muodostuva pohjavesi virtaa noudattaen pääosin maaperän luontaisia muotoja purkautuen pintavedeksi laaksopainanteissa oleviin ojiin. Osa alueella muodostuvasta pohjavedestä purkautuu jo jätetäyttöä kiertävään ympärysojaan, osa virtaa ojan alitse purkautuen pintavedeksi kauempana jätteenkäsittelykeskuksesta. Kaatopaikan vaikutukset pohjaveden laatuun alueen ulkopuolella ovat nähtävissä alueen itä- ja pohjoispuolisissa painanteissa. Vesi on joko erittäin vähähappista tai hapetonta, veden sähkönjohtavuusarvot, kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat koholla. Pohjavedestä on havaittu myös pieniä määriä bakteereita. Samoin kohonneet orgaanisten halogeeniyhdisteiden pitoisuudet ovat eräs osoitus kaatopaikkavesien vaikutuksesta. Kaatopaikkavettä voi kulkeutua ympäristöön myös jätteenkäsittelykeskuksen kautta kulkevien kallioperän heikkousvyöhykkeiden välityksellä. GTK:n tutkimusten yhteydessä kaatopaikkavesien leviämistä kallioperän rakosysteemien kautta ei kuitenkaan havaittu. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Jätteenkäsittelykeskuksen nykyiset ja suunnitellut toiminnot sijoittuvat pääosin keskuksen nykyiselle alueelle, jolla on harjoitettu kaatopaikkatoimintaa vuodesta 1963 lähtien. Keskuksen luoteispuolella Soidinmäen kallioalueella sijaitsee noin 16 ha:n suuruinen maa-ainesten ottoalue, jota on kaavailtu jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueeksi. Muilta osin jätteenkäsittelykeskuksen välitön lähiympäristö on metsää. Osa metsästä keskuksen ja Ronsuntaipaleentien välillä on hakattu pois vuosina 1999 ja 2000. Jätteenkäsittelykeskuksen ja Ronsuntaipaleentien välillä sijaitsee Jyväskylän kaupungin lumenkaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen eteläpuolitse kulkee 2*110 kv:n suurjännitelinja ja Ronsuntaipaleentien eteläpuolella sijaitsee Jyväskylän kaupungin maankaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen etäisyys Ronsuntaipaleentiestä on noin 300 metriä. Ronsuntaipaleentien eteläpuolella oleva Kolmisoppinen -lampi ympäristöineen muodostaa laajan ulkoilu- ja virkistysalueen. Kolmisoppisen rannalla noin 600 m:n päässä jätteenkäsittelykeskuksesta on uimaranta ja hiihtomaja, jonka kautta kulkee useita ulkoilu- ja hiihtoreittejä. Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella kulkee ulkoilureitti, joka yhdistää alueen Laajavuoren ulkoilualueeseen. Ylämyllyjärven asuinalue sijaitsee noin 600 m jätteenkäsittelykeskuksesta itään. Myllyjärven, Mäyrämäen ja Keltinmäen asuinalueet sijaitsevat noin kilometrin päässä jätteenkäsittelykeskuksesta itään ja pohjoiseen. Mustankorkealta lounaaseen sijaitsee Taka-Keljon osayleiskaava-alue.

11/83 Jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyteen on suunniteltu kaavoitettavan uusia asuntoalueita. Valkeamäen alue jätteenkäsittelykeskuksesta luoteeseen sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km:n etäisyydellä Mustankorkealta. Valkeamäelle on arvioitu mahtuvan 8 000-10 000 asukasta. Täydennysrakentamisen osayleiskaavassa on varattu pientaloasumiseen alue Kammarinmäestä, joka on noin 1 km:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta itään. Kammarinmäen kaavoitus on toistaiseksi keskeytetty. Ylämäyrämäen alueelle noin 1 km:n etäisyydelle jätteenkäsittelykeskuksesta luoteeseen on tarkoitus kaavoittaa alueita pientaloille. Ympäristövaikutusten arviointi LAITOKSEN TOIMINTA Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on laatinut jätteenkäsittelykeskuksesta 10.2.2003 päivätyn ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Yhteysviranomaisena toiminut Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut 27.5.2003 päivätyn lausunnon arviointiselostuksesta. Lausunnossaan ympäristökeskus on katsonut, että arviointiselostus täyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen vaatimukset. Vaihtoehtojen puute kuitenkin häiritsee YVA:a, koska toiminnanharjoittajalla ei ole ollut käytössään muita kaavallisia sijoitusratkaisuja. Tästä syystä erityisen tärkeäksi osaksi arviointiselostusta nousevat toimet jätteenkäsittelyn haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Laadittu arviointiselostus antaa riittävät tiedot kaavoituksen pohjaksi. Maankäyttöasioihin liittyvät lähinnä hajuhaitat ja liikennekysymykset. Suojavyöhykkeeseen ja sen leveyteen ei ole otettu kantaa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan Mustankorkean lähellä vireillä olevien asuntoalueiden kuten Kammarinmäen kaavoitus tulisi keskeyttää toistaiseksi kunnes on saatu varmuus haittojen saamisesta hallintaan ja alueiden soveltuvuudesta asumiseen. Kompostoinnissa on esiintynyt odotettua enemmän poikkeus- ja häiriötilanteita. Toiminnanharjoittajan tulisikin parantaa omavalvontaa ja valvontaautomatiikkaa. Kompostointilaitoksen toimintaa on tehostettu YVA-menettelyn aikana. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kompostoinnin hajuhaitat voidaan ympäristöluvan ehtoja noudattamalla saada kuriin. Kuivajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointia tulee tarkentaa laitossuunnittelun edetessä. Pilaantuneen maan termisen käsittelyn päästöjä tulee selvittää koetoiminnan yhteydessä. Meluhaittojen vähentämisessä kannattaa kuulla Mäyrämäen ja Keltinmäen asukkaita. Suunniteltu uusi jätteen loppusijoitusalue on soveltuvuudeltaan hyvä. Jätteen käsittely Mustankorkealla on kansallisen jätestrategian ja jätepolitiikan linjausten mukaista toimintaa. Pitkällä tähtäyksellä tulisi varautua uuden jätteenkäsittelyalueen etsimiseen Jyväskylän seudulta. Mustankorkean hajuhaittojen poistamisen tulee kuitenkin olla ensisijainen tavoite. Yleiskuvaus toiminnasta Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa otetaan vastaan ja käsitellään kotitalousjätettä ja ominaisuuksiltaan siihen rinnastettavaa jätettä (= yhdyskuntajätettä) sekä kaupan ja teollisuuden jätettä. Alueella varaudutaan myös ottamaan vastaan ja loppusijoittamaan tuhkaa. Tämän lisäksi alueella otetaan vastaan ja käsitellään rakennus- ja purkujätettä, lietteitä, ylijäämämaita, öljyvahinkojätteitä ja muulla tavalla pilaantuneita maita sekä hyötyjätettä, kuten paperia, pahvia, metallia, lasia

Alueen varustus 12/83 ja puuta. Alueella otetaan keskitetysti vastaan kotitalouksien ongelmajätettä, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä painekyllästettyä puuta, jotka toimitetaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn luvan saaneelle laitokselle. Alueelle tuotavat hyötykäyttöön kelpaavat jätteet jatkojalostetaan paikanpäällä ennen hyötykäyttöön ohjaamista tai toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä hyötykäyttökohteeseen tai jalostuslaitokselle. Mustankorkealla jatkojalostetaan itse laitosmaisesti biojäte ja puhdistamoliete, pilaantuneet maat ja kuiva yhdyskuntajäte. Biojäte ja puhdistamoliete kompostoidaan mullaksi. Kuivasta yhdyskuntajätteestä tuotetaan kuivajätteenkäsittelylaitoksessa kierrätyspolttoainetta, kierrätysmetalleja ja biohajoavaa alitetta. Pilaantuneet maat käsitellään alueella haitattomiksi ja käytetään hyödyksi alueen rakenteissa ja esipeittomaina. Puu- ja kiviainekset murskataan alueella ja käytetään itse tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Ne jätejakeet, joille ei voida osoittaa taloudellisesti kannattavaa hyötykäyttökohdetta, loppusijoitetaan nykyisin jätetäyttöön, joka luokitellaan tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueeksi. Jatkossa loppusijoitettavia jätteitä varten alueelta varataan uudet paikat tavanomaisen ja pysyvän jätteen kaatopaikalle sekä ongelmajätteen kaatopaikalle. Alueella käsiteltävä jätemäärä on nykyisin noin 200 000 t/a ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2007 mennessä noin 320 000:een t/a. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ylläpidosta vastaa Mustankorkea Oy. Yhtiön palveluksessa oleva käyttöpäällikkö toimii käsittelykeskuksen vastaavana hoitajana ja käyttöinsinööri kompostointilaitoksen vastaavana hoitajana. Alueen käytännön hoidosta vastaa lisäksi aseman henkilökunta. Jätteenkäsittelykeskus on avoinna arkisin klo 7.00-20.30 ja lauantaisin 2.5.-31.5 välisenä aikana klo 9.00-13.30. Arkipyhäaattoina keskus on auki klo 7.00-18.00 ja juhannus- ja jouluaattona suljettu. Keskuksessa työskennellään kahdessa vuorossa ja työntekijöitä on 13. Kuivajätteenkäsittelylaitos tulee työllistämään arviolta 12-14 lisähenkilöä. Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottokentän yhteydessä on vuonna 2002 valmistunut rakennus, jossa sijaitsevat henkilökunnan toimistoja sosiaalitilat. Työkoneille on konesuoja- ja huoltotiloja keskuksen alueella. Jätteenkäsittelyrakennuksissa on omat varasto- ja huoltotilansa rakennusten kunnossapitotoimenpiteitä ja työkaluja varten. Liikennöinti jätteenkäsittelykeskukseen tapahtuu Ronsuntaipaleentieltä. Jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta Mustankorkealle huolehtii jätteen tuottaja tai haltija. Energian ja veden hankinta Jätteenkäsittelykeskus on liitetty sähköverkkoon ja Jyväskylän kaupungin vesijohtoverkostoon. Keskuksen vuotuinen sähköenergian kulutus jakautuu seuraavasti: kompostointilaitos n. 2,3 GWh suunniteltu kuivajätteen käsittelylaitos n. 6,0 GWh valaistus ja pumppaamot n. 0,4 GWh ympäristöteknologian koelaitos n. 0,1 GWh Keskuksen vedenkulutus jakautuu seuraavasti: kompostointilaitos n. 1 000 m 3 /a toimisto ja vaaka-asema n. 200 m 3 /a ympäristöteknologian koelaitos n. 150 m 3 /a

konehalli n. 50 m 3 /a 13/83 Pilaantuneiden maiden kiinteytys saattaa nostaa vedenkulutusta useilla tuhansilla kuutioilla riippuen käsiteltävästä massamäärästä ja sen laadusta. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vuonna 2001 käyttöön kaasunkeräysjärjestelmä, jonka avulla jätetäytössä muodostuva kaasu kerätään talteen. Vuodesta 2004 lähtien kaasu on hyötykäytetty. Kaasun hyötykäytöstä on tehty sopimus Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Kaasu johdetaan Keltinmäen varalämpökeskukseen ja käytetään hyödyksi energiantuotannossa. Kaatopaikkakaasusta saatava polttoaineteho on nykyään 1,5 MW ja tulevaisuudessa noin 2,0 MW. Kaasunkeräysverkosto kattaa osia nykyisestä ja suljetuista täyttöalueista. Käsiteltävän jätteen määrä ja laatu Ympäristölupaa haetaan seuraavan luettelon mukaisten jätemäärien vastaanottoa ja käsittelyä varten. Jätemäärä vastaa vuoden 2007 arvioitua tilannetta. erilliskerätty biojäte 14 000 t/a puhdistamoliete 20 000 t/a lajittelematon kuivajäte 50 000 t/a rakennusjäte (betoni ja tiili) 5 000 t/a muu rakennusjäte (tavanomainen) 15 000 t/a kyllästetty puu 500 t/a teollisuusjäte (valimohiekka) 4 000 t/a teollisuusjäte (hyödynnettävä REF) 2 500 t/a muu teollisuusjäte (tavanomainen) 7 000 t/a erityisjäte (asbesti) 300 t/a erityisjäte (tuhka) 27 000 t/a muu erityisjäte 1 500 t/a hyötyjäte 1 000 t/a pahvi, paperi sekä kartonki- ja energiajae 27 000 t/a lietteet (nestemäiset) 3 000 t/a ongelmajäte 200 t/a muu jäte 800 t/a pilaantuneet maat 100 000 t/a ylijäämämaat 40 000 t/a Yhteensä noin 320 000 t/a Kompostointilaitoksen kapasiteetti on 34 000 t/a ja tuotetun kompostimullan määrä on noin 12 000-15 000 t/a. Kuivajätteen käsittelylaitoksen mitoituskapasiteetti on 58 000 t/a. Laitoksen tuotteita ovat kierrätyspolttoaine (REF), metallit sekä biohajoava alite. Paperin, pahvin, kartongin sekä energiajakeen terminaalitoimintojen kapasiteetti on 27 000 t/a. Pilaantuneista maamassoista 40 000 t/a kompostoidaan tai käsitellään huokosilmatekniikalla ja 60 000 t/a käsitellään muilla käsittelytekniikoilla. Jätetäyttöön loppusijoitettavan jätteen määrä on 24 000-55 000 t/a riippuen jätteen hyötykäyttöasteesta.

Jätteiden vastaanotto ja käsittelyprosessit 14/83 Kompostointilaitos Jätteiden vastaanotto tapahtuu jätteenkäsittelykeskuksen sisääntuloportin yhteyteen rakennetulla vastaanottokentällä, josta ne punnituksen, asiakirjojen ja kuorman tarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen ohjataan edelleen pienerien ja ongelmajätteen vastaanottopisteisiin kompostoitavan jätteen vastaanottopisteeseen kuivajätteen vastaanottopisteeseen hyötyjätekentille kuivattavien lietteiden vastaanottopisteeseen (lietealtaisiin) pilaantuneen maan vastaanottopisteeseen tavanomaisen ja pysyvän jätteen loppusijoitusalueelle erityisjätteen loppusijoitusalueelle tai ylijäämämaiden sijoitusalueelle Vastaanottokentällä on vaaka-asema, jossa kuormat punnitaan. Alueella on kameravalvonta. Jätteitä otetaan vastaan jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina arkisin klo 7.00-20.30. Mustankorkealla otetaan vastaan kotitalouksista tulevia ongelmajätteitä, jotka lajitellaan, varastoidaan, pakataan ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Jätteiden määrä on noin 200 t/a, josta akkujen ja paristojen osuus on noin 40 %, liuottimien ja maalien noin 25 %, jäteöljyn 20 % sekä öljynsuodattimien, loisteputkien ja lääkkeiden, kunkin osuus noin 5 %. Mustankorkealla on myös osittain ongelmajätteiksi luokitellun sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopiste, josta romu toimitetaan noin viikoittain laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseisiä laitteita. Kyllästetty puu otetaan vastaan erilliselle käsittelykentälle. Puu murskataan tai toimitetaan sellaisenaan jatkokäsittelyyn luvan saaneelle laitokselle. Puun määrä on noin 500 t/a. Ongelmajätteeksi luokiteltavaa asbestijätettä tullaan ottamaan vastaan noin 300 t/a. Tuhkaa otetaan vastaan noin 27 000 t/a, josta tulevista jätteenpolttoratkaisuista riippuen noin 6 000 t/a voi olla ongelmajätteeksi luokiteltavaa. Uuden loppusijoitusalueen käyttöönoton jälkeen asbesti ja ongelmajätteeksi luokiteltava tuhka sijoitetaan alueelle varattavaan ongelmajätteiden loppusijoituspaikkaan. Myös muita ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä tai maa-aineksia voidaan sijoittaa ongelmajätekenttään noin 5000 t/a. Biojätteen ja lietteen vastaanotto ja esikäsittely Kompostointilaitoksessa voidaan käsitellä biojätettä 14 000 t/a ja puhdistamolietettä 20 000 t/a. Puhdistamoliete ja biojäte käsitellään kompostoimalla ne erillään toisistaan kompostointilaitoksessa. Biojäte- ja lietekuormat tyhjennetään kompostointilaitoksen vastaanottosiiloihin nk. tuulikaapeissa, mikä vähentää ulos pääsevien hajukaasujen määrää. Esikäsittelyssä kompostoitavaan materiaaliin lisätään tukiainetta. Biojätteen tukiaineena käytetään karkeaa haketta sekä kierrätyskompostia kumpaakin noin 1 m 3 jätetonnia kohti ja puhdistamolietteen tukiaineena käytetään haketta sekä turvetta kumpaakin noin 0,5 m 3 jätetonnia kohti. Tukiaine varastoidaan katoksessa tai laitoksen viereisellä asfaltoidulla pi-

15/83 ha-alueella. Tukiaineen sekoituksen yhteydessä seos murskataan. Ennen sekoitusta massaan lisätään tarvittaessa kierrätyskompostia eli tunnelivaiheen läpikäynyttä kompostia. Homogenisoitu kompostimassa kuormataan suoraan sekoituksesta tunneliin. Tunnelikompostointi Esikäsittelyn jälkeen kompostoitava massa siirretään pyöräkuormaajalla kompostoitumaan tunneleihin. Tunneli täytetään 2,5-3,0 m:n korkuiseksi patjaksi. Panoksen massa on noin 170 t, josta jätettä on noin 110 t. Tunnelin täyttövaiheessa hajuhaittojen leviäminen estetään tunneliin muodostettavalla alipaineella. Tunnelikompostoinnin aikana massaan puhalletaan ilmaa tunnelin pohjassa sijaitsevien jakokanavien kautta. Poistoilma johdetaan kaasunkäsittelyjärjestelmään. Tunnelikompostoinnin aikana biojäteseos käännetään kerran ja lieteseos käännetään tarvittaessa. Kääntö tehdään siirtämällä seos toiseen tunneliin. Biojätteen kompostoinnissa tunnelivaiheen pituus on noin kaksi viikkoa ja lietteen kompostoinnissa noin viikko. Kompostoitumisprosessia seurataan jatkuvasti automaattisin mittauksin. Mittaustulosten perusteella kompostoitumisprosessi säätyy automaattisesti. Prosessin säädöllä optimoidaan jätteen tehokas ja hygieeninen kompostoituminen sekä estetään panoksen joutuminen hapettomaan tilaan. Kompostin kypsytys kypsytyshallissa Tunnelivaiheen jälkeen kompostimassa siirretään kypsytyshalliin ilmastuslattialle noin 2,0-2,5 m:n korkuiseksi patjaksi. Patjan läpi imetään ilmaa lattiassa olevien reikien kautta. Imetty ilma johdetaan tunneleiden tuloilmaksi. Biojätekompostin kypsytysvaiheen pituus on noin kaksi viikkoa ja lietekompostin noin viikko. Kompostin seulonta ja jälkikypsytys ulkokentällä sekä kompostimullan valmistus ja varastointi Hallissa tapahtuneen kypsytyksen jälkeen komposti seulotaan ja siitä erotetaan suurirakeinen tukiaine takaisin kiertoon. Kompostimassa aumataan ulos kompostointikentälle jälkikypsytykseen. Jälkikypsytys kestää noin 4-6 kk vuodenajasta riippuen. Jälkikypsytyksen aikana aumoja käännetään tarpeen mukaan. Kypsytysvaiheen jälkeen komposti voidaan viedä myös seulomattomana ulos jälkikypsytettäväksi ja seuloa myöhemmässä vaiheessa. Jälkikypsytyskentän koko on noin 3,9 ha, joka sisältää 600 m 3 suuruisen tasausaltaan kentän pintavesille. Kypsästä kompostista valmistetaan kompostimultaa lisäämällä siihen kivennäismaata ja turvetta. Valmistus tehdään seulontalaitteistolla. Seulonnassa vielä mahdollisesti talteen saatava tukiaine käytetään uudelleen kompostoinnissa. Valmis kompostimulta varastoidaan tarvittaessa kompostointikentälle. Kompostimulta käytetään kuntien, kaupunkien ja teollisuuden viherrakentamisessa sekä alueen multamarkkinoilla. Suurin osa valmiista lietekompostista käytetään kaatopaikan pintarakenteen kasvukerrokseen.

16/83 Poistokaasujen puhdistus Kompostointilaitoksen poistoilma johdetaan ensin pesuriin, jossa siitä poistetaan prosessiveden avulla ammoniakki biosuodattimen vaatimalle tasolle. Prosessiveden ph säädetään rikkihapolla tasolle noin 4. Pesurin jälkeen poistoilma johdetaan biosuodattimeen, jonka toiminta perustuu hajukaasujen biologiseen hajottamiseen suodattimen biomassan mikrobien avulla. Biosuodatin sijaitsee ulkona kompostointilaitoksen vieressä. Suodatinmassana käytetään turvepohjaista erikoissuodatinmassaa ja seulottua kompostimassaa. Suodattimeen mahtuvan suodatinmateriaalin tilavuus on noin 360 m 3. Suodatinmassa käsitellään tarvittaessa 2-4 kertaa vuodessa. Käsittelyssä suodatinmassaa pöyhitään ja siihen lisätään karkeaa puuhaketta. Vanha huonosti toimiva biosuodattimen materiaali vaihdetaan kokonaan uuteen 1-3 vuoden välein. Kerrallaan vaihdettavan suodatinmassan määrä on noin 100 m 3. Vaihdettu suodatinmassa kompostoidaan. Suodatinmassan käsittely ja vaihto tehdään pyöräkuormaajalla suodatinaltaan päällä ja massan vaihto tehdään yhden päivän aikana. Sivutuoteasetuksen vaatimukset Kompostointilaitoksen toiminnalle on haettu laitoshyväksyntää ns. sivutuoteasetuksen mukaisesti, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Laitoksen toiminnassa ja seurannassa noudatetaan asetuksen vaatimuksia. Kuivajätteen käsittelylaitos (MT-laitos) Kuivajätteen käsittelylaitos toteutetaan vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2009 toteutetaan ainoastaan mekaaninen prosessi. Kuidun talteenottoprosessi ei ole nykyisellä hintatasolla ja verrattain pienillä jätemäärillä taloudellisesti kannattavaa. Biologinen prosessi toteutetaan siinä vaiheessa, kun biohajoavan jätteen loppusijoitusta on vähennettävä uuden biojätestrategian vaatimusten mukaisesti. Tässä lupapäätöksessä ratkaistaan ainoastaan mekaaninen prosessi. Kuivajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää ja siihen rinnastettavaa jätettä, josta on erotettu ongelmajätteet ja erilliskerättävät hyötyjätteet kuten biojäte, lasi, metalli, puhdas paperi ja pahvi. Nykyisin kuivajäte loppusijoitetaan sekajätteenä täyttöalueelle. Uuden kuivajätteen käsittelylaitoksen tuotteina saadaan kierrätyspolttoainetta energiahyötykäyttöön, alitekompostia (kompostoitu seula-alite). Lisäksi prosessissa erottuu metalleja kierrätykseen. Näin kierrätys- ja energiahyötykäyttöaste saadaan nousemaan lähelle 90 % ja loppusijoitukseen menevän materiaalin määrä minimoitua. Tämä osaltaan vähentää uuden loppusijoitusalueen rakentamisalaa. Laitoksen mitoituskapasiteetti on noin 60 000 t/a ja laitokseen otetaan vastaan seuraavia jätejakeita: - kuivajäte noin 45 000 t - tavanomainen rakennusjäte noin 5 800 t - energiajäte (puu + risu + epäkurantti paperi ja pahvi) 6 000 t - teollisuusjäte (pakkausmuovit ja kartongit, puu tms.) noin 1 000 t - muovijäte noin 2 200 t

17/83 Mekaanista prosessia käytetään kahdessa vuorossa klo 7.00-22.00 välisenä aikana. Laitoksen prosessiin syötettävän kuivajätteen vaihtelusta johtuen mekaaninen prosessi on mitoitettu käsittelemään 120 % yli keskimääräisen tuntikapasiteetin eli 20 tonnia tunnissa, joka vastaa n. 280 tonnia jätettä päivässä. Mekaaninen prosessi Mekaanisessa käsittelyprosessissa kuivajäte murskataan ja siitä erotellaan hyödyntämiskelpoiset jätejakeet. MT-prosessilla tuotetaan kuivajätteestä kierrätyspolttoainetta (REF), kierrätysmetalleja ja biohajoavaa alitetta. Laitteisto koostuu murskaimista ja erilaisista seula- ja erotuslaitteista. Prosessia voidaan tarvittaessa laajentaa lajitteluvaatimusten ja tarpeen mukaan. Kierrätyspolttoaine, joka sisältää pääasiassa muovia ja puuta, käytetään hyödyksi energiantuotannossa. Meluntorjunta, pölyn ja poistokaasujen käsittely Kuivajätteen vastaanottotilassa jätettä käsitellään ja lajitellaan koneellisesti pyöräkoneilla ja kahmarilla. Tilassa syntyvä dieselmoottorien pakokaasu johdetaan poistoilmapuhaltimien kautta ulos. Kuivajätteen mekaanisessa käsittelyprosessissa syntyy pölyä. Jokaisella päälaitteella ja osalla kuljettimista on pölynkeräysjärjestelmä, jonka avulla muodostuva pöly kerätään ja johdetaan suodattimeen. Suodattimessa pöly kerätään astioihin tai johdetaan myöhemmässä vaiheessa biologiseen prosessiin yhdessä biojakeen kanssa. Laitteiston ulkopuolelle mahdollisesti pääsevä pöly jää laitoksen sisätiloihin. Kuivajätteen käsittelylaitoksessa syntyy melua mm. ilmapuhaltimista, seuloista ja murskaimesta. Toiminnot tapahtuvat kuitenkin suljetussa tilassa, joten ulos ei kantaudu häiritsevää melua. Pahvin, paperin sekä kartonki- ja energiajakeen terminaalitoiminnot Ennen kuivajätteen käsittelylaitoksen toteuttamista vuonna 2009 on tarkoituksenmukaista tehostaa jätejakeiden hyötykäyttöä muilla keinoin. Jyväskylän seudulla on lisäksi ilmennyt tarvetta pahvin, paperin sekä kartonki- ja energiajakeen terminaalitoiminnoille. Kuivajätteen käsittelylaitoksen REF-varastoksi tarkoitettu noin 6500 m 2 :n suuruinen asfaltoitu kenttä rakennetaan jo vuonna 2005. Kenttäalaa on myöhemmin mahdollista saada saman verran lisää nykyiseltä betonin ja tiilen vastaanottokentältä siirtämällä kyseiset toiminnot uuteen paikkaan. Kentälle tehdään 1000-1500 m 2 :n suuruinen kevythalli hyödynnettävien jakeiden vastaanottoa ja käsittelyä varten. Käsittelyterminaalissa tulisi olemaan seuraavat toiminnot: - kotikeräyspaperin siirtokuormaus - toimistopaperin, pahvin, pakkauskartongin sekä kirjapaino- ja teollisuushylsyn paalaus - erilliskerätyn energiajakeen vastaanotto, käsittely ja varastointi. Energiajae on pääasiassa erilliskerättyä puutavaraa ja puistorisua, mutta myös kaupan, teollisuuden ja palvelutoimintojen yhteydessä syntyvää epäkuranttia paperi- ja pahvijätettä, joka ei sovellu materiaalikierrätykseen. Paalauslaitosta käytetään myöhemmin kuivajätteen käsittelylaitoksessa syntyvän REF:n paalaukseen mahdollisten voimalaitosseisokkien aikana.

18/83 Energiajae murskataan joko nykykäytännön mukaisesti siirrettävillä murskaimilla tai vaihtoehtoisesti hankitaan kiinteä murskain. Toiminta-aika terminaalissa voi olla ma-pe klo 7.00-22.00. Käsiteltävät materiaalimäärät ovat arviolta seuraavat: - paperi 12 000 t/a - pahvi ja pakkauskartonki 8 000 t/a - energiajae 7 000 t/a (sisältyy kuivajätteen käsittelylaitoksen määriin). Vastaanotetusta paperista, pahvista ja pakkauskartongista valmistetaan pääasiallisesti raaka-aineita teollisuuden käyttöön ja energiajakeesta energiaa yhteiskunnan tai teollisuuden käyttöön. Paalattu materiaali varastoidaan tarvittaessa hallissa tai kentällä. Kuormalavat varastoidaan kentällä. Korjauskelvottomat lavat siirretään purkupuutavaran varastokentälle, josta se aika-ajoin murskataan energiahakkeeksi. Myöhemmin energiajae tullaan käsittelemään kuivajätteen käsittelylaitoksessa sen valmistuttua. Rakennusjätteen vastaanotto ja käsittely Syntypaikkalajiteltu, hyödynnettävä rakennusjäte vastaanotetaan omille varastokentilleen. Tiilet, betoni ja rakennuspuu murskataan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta suuremmissa erissä. Kiviainesmateriaali hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen tie- ja kenttärakenteissa tai markkinoidaan yleiseen maanrakentamiseen. Puuaines toimitetaan hyödynnettäväksi energiantuotannossa. Lajittelematon rakennusjäte ohjataan tarkastuksen jälkeen laadusta riippuen joko kuivajätteen käsittelylaitokseen tai jätteen loppusijoituspaikalle. Muun hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely, hyötyjätteen varastokenttä Jätteen pienerien vastaanottopisteen yhteyteen on järjestetty lajitellun hyötyjätteen keräysastiat ja lavat. Vastaanotettavia hyötyjätteitä ovat nykyisin metalli, puu, lasi, paperi ja pahvi. Jätteet varastoidaan hyötyjätteen varastokentälle ja toimitetaan suuremmissa erissä asianomaista jätettä hyödyntäville tahoille. Uusi hyötyjätteen varastokenttä on suunniteltu rakennettavaksi kompostointilaitoksen eteläpuolella olevalle alueelle, joka on aiemmin toiminut kaupungin varastokenttänä. Rakentamisaikataulu on vielä avoin. Rakennettavan kentän pinta-ala on noin 1,75 ha. Puisto- ja puutarharisut varastoidaan hyötyjätekentälle. Jäte murskataan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta suuremmissa erissä ja saatu hake toimitetaan energiantuotantoon. Haravointijäte kompostoidaan lietekompostissa jälkikypsytyskentällä. Öljyvahinkojätteiden käsittelyhalli Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on Jyvässeudun 12 kuntaa rakentanut öljyvahinkojätteiden käsittelyhallin ja öljynerotuslaitteiston. Järjestelmä käsittää kaksi betonirakenteista vastaanottoallasta, öljyvesiseosten erotuslaitteiston ja jäteöljyn varastointisäiliöt. Altaisiin otetaan vastaan öljyonnettomuuksissa pilaantuneita, öljyä valuvia maamassoja sekä öljynerotuskaivojen lietteitä. Altaissa lietteen kiintoaines laskeutuu pohjalle ja vesiöljyseos ohjataan vastaanottosäiliöön. Vastaanottosäiliö on lämmitetty, mikä nopeuttaa öljyn ja veden erottumista. Vas-

19/83 taanottosäiliöstä pinnalle erottunut öljy pumpataan varastosäiliöön ja pohjalla oleva vesi öljynerotuslaitteistoon. Öljynerotuslaitteistosta puhdistunut vesi johdetaan viemäriin ja erotuslaitteeseen kertyvä öljyinen vesi pumpataan takaisin vastaanottosäiliöön. Altaisiin kertyvä kiintoaines kompostoidaan pilaantuneiden maamassojen kompostikentällä. Nestemäisen lietteen vastaanotto ja käsittely Jälkikypsytyskentän vieressä on noin 20 m * 40 m kokoinen lieteallas sellaisille nestemäiselle lietteille, joita ei ominaisuuksiensa vuosi voida ottaa vastaan jätevedenpuhdistamoilla tai käsitellä muuten jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Tällaisia jätejakeita ovat mm. teurastamoliete, rasvanerotuskaivojen liete, hiekanerotuskaivojen liete ja teollisuuden lietteet. Altaassa lietteen kiinteä osa laskeutuu altaan pohjalle, josta se ruopataan määräajoin pois ja loppusijoitetaan jätetäyttöön. Pintaan jäävä vesi johdetaan viemäriin. Allas poistetaan käytöstä ja nykyinen lieteallas on varauduttu korvaamaan kahdella uudella altaalla. Uudet altaat rakennetaan jälkikypsytyskentän pohjoispuolelle ja vanha allas täytetään ja sen paikalle laajennetaan jälkikypsytyskenttää. Uusien lietealtaiden toimintaperiaate on vastaava kuin nykyisellä altaalla. Altaiden täytyttyä niihin kertyvään kiintoainekseen sekoitetaan haketta ja vanhaa kompostia. Seos toimitetaan jälkikypsytyskentälle kompostoitumaan. Kompostoitunut massa hyödynnetään jätetäyttöalueen peitemaana. Uusien lietealtaiden koko on noin 10 m * 15 m, ja niiden tilavuus on noin 300 m 3 /allas. Pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely Pilaantuneita maita otetaan vastaan ja käsitellään keskimäärin 100 000 t/a. Käsiteltävä maa-ainesmäärä jakaantuu käsittelytekniikan suhteen siten, että maita käsitellään kompostoimalla ja huokosilmamenetelmällä keskimäärin 40 000 t/a ja muilla käsittelytekniikoilla keskimäärin 60 000 t/a. Käsittelytapa ratkaistaan aina tapauskohtaisesti epäpuhtauksien määrän ja laadun mukaan. Käsittelytapoja ovat kiinteytys, kompostointi, huokosilmakäsittely ja terminen käsittely sekä näiden yhdistelmät. Näistä kolme ensin mainittua edustavat alueella jo nykyisin harjoitettua toimintaa, termistä käsittelyä on harjoitettu koetoimintana. Esikäsittelynä voidaan tarvita pesuseulontaa, jossa hienorakeiset ja yleensä pilaantuneimmat maat erotetaan erikseen käsiteltäväksi puhtaammista karkearakeisista maista. Puhtaaksi käsitellyt, raja-arvopitoisuuden alittavat maat käytetään hyödyksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella rakenteissa ja jätetäytön esipeitossa. Kiinteytys Kiinteytyksessä käsiteltävän maamassan joukkoon sekoitetaan sideaineita, esim. sementtiä, kalkkia, bentoniittia, silikaatteja tai orgaanisia polymeerejä, joiden avulla maa-aineksessa oleva haitta-aine saadaan niukkaliukoiseen muotoon. Stabiloitu massa levitetään ja tiivistetään sopivan paksuisina kerroksina kenttä- tai tierakenteisiin. Kiinteytettyjä maita käytetään hyödyksi mahdollisuuksien mukaan myös pilaantuneiden maiden käsittelykentän rakenteissa sekä muissa kenttärakenteissa. Kiinteytys soveltuu käsittelymenetelmäksi pääasiassa epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneille maille.

20/83 Kompostointi Kompostoitavat maat otetaan vastaan pilaantuneiden maiden kompostointikentällä. Kentän ala on noin 1,0 ha. Kentän kulutuskerroksena toimii 50 mm paksuinen asfalttibetoni ja sen alapuolella tiivisrakenteena on 60 mm paksuinen tiivisasfalttibetoni. Kentän laajennusosan rakenteissa on käytetty kiinteytettyjä metalleilla pilaantuneita maita. Kentältä tulevat vedet kerätään yhteen ja johdetaan öljynerottimen kautta kaupungin viemäriin muiden kaatopaikkavesien kanssa. Alueella kompostoidaan mineraaliöljyillä pilaantuneita maita aumakomposteissa. Vesiliukoisia haitta-aineita sisältävät kompostiaumat suojataan pressuilla siten, että sade- ja hulevedet eivät pääse huuhtomaan aumoja. Kompostoitumisen nopeuttamiseksi aumoja tarvittaessa käännetään tai maa-aineksen joukkoon sekoitetaan tukiainetta. Tukiaineena käytetään haketta, puunkuorta, turvetta tai puhdistamolietekompostia. Tukiaineen määrä vaihtelee maa-aineksen laadun mukaan, mutta keskimäärin sitä käytetään tilavuusosina yksi osa noin 3-4 osaan käsiteltävää maa-ainesta. Kompostointia jatketaan, kunnes haitta-ainepitoisuus alittaa ympäristöluvassa määritellyn raja-arvon. Kompostoinnin jälkeen massat hyödynnetään jätetäytön peitossa tai muissa rakenteissa. Kompostoitumisaika on 1-3 vuoteen riippuen haitta-aineen lähtöpitoisuudesta. Öljy-yhdisteiden hajoamista seurataan ottamalla maanäytteitä aumoista. Öljynerottimen toimintaa tarkkaillaan ottamalla vesinäytteitä erottimesta viemäriin johdettavasta vedestä. Huokosilmakäsittely Huokosilmakäsittelyllä puhdistetaan haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC) pilaantuneita maita. Käsittely tehdään pilaantuneiden maiden kompostointikentällä. Maat siirretään peitettyyn aumaan, jonka sisään asennetaan imu- ja kaasunjakoputkisto maa-aineksen huuhtelemiseksi ilmavirralla. Aumasta poistuva ilma johdetaan aktiivihiilisuotimen tai muun suodattimen kautta ulkoilmaan. Ilman mukana kulkeutuvat haitta-aineet pidättyvät suotimeen. Termodesorptiokäsittely Pilaantuneiden maiden terminen käsittely tapahtuu tätä tarkoitusta varten suunnitellussa ja rakennetussa laitoksessa. Laitos on rakennettu liikuteltavaksi ja sitä voidaan käyttää ympäri vuoden. Laitteiston käyttöä rajoittaa kuitenkin käsiteltävien maamassojen jäätyminen talvisaikaan, joten terminen käsittelylaitos on toiminnassa noin puolet vuodesta, lähinnä kesäaikaan. Laitteiston käsittelykapasiteetti on keskimäärin 10 t/h. Termiseen käsittelyyn soveltuvat kaikki sellaiset aineet ja yhdisteet, jotka pystytään haihduttamaan maasta. Näitä ovat mm. PAH- ja PCB-yhdisteet, dioksiinit (PCDD), furaanit (PCDF), klooratut liuottimet, öljy ja syanidit. Menetelmän periaatteena on kuumentaa maamassaa pyörivässä rumpuuunissa niin, että haihtuvat haitta-aineet saadaan kaasuuntumaan, jonka jälkeen ne hajotetaan korkeassa lämpötilassa jälkipolttokammiossa. Rummun lämpötilaa voidaan nostaa aina +800 C:een asti riippuen haitta-aineiden haihtumisominaisuuksista ja maa-ainesten laadusta. Myös maa-aineksen viipymää rummussa voidaan säädellä. Rumpu-uunin tilavuus noin 30 m 3. Ennen maiden syöttämistä rumpu-uuniin, ne esikäsitellään siten, että yli 50 mm kappaleet poistetaan seulomalla.