Sopimus Linnea2-konsortiosta 12.3.2010 - Liitteet Liite 1. Sopijaosapuolet Aalto-yliopisto, Y-tunnus 0245902-6 Arkistolaitos, Y-tunnus 0245885-9 Eduskunnan kanslia, Y-tunnus 0245977-1 Helsingin yliopisto, Y-tunnus 0313471-7 Itä-Suomen yliopisto, Y-tunnus 0245897-1 Kansalliskirjasto, Y-tunnus 0313471-7 Jyväskylän yliopisto, Y-tunnus 0245894-7 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu / Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Y-tunnus 2109309-0 Kuvataideakatemia, Y-tunnus 0599342-7 Lapin yliopisto (ml. Arktinen keskus), Y-tunnus 0292800-5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Y-tunnus 0245904-2 Maanpuolustuskorkeakoulu, Y-tunnus 0952029-9 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (hallinnollisesti RAMKin ja Lapin yliopiston alainen) Oulun yliopisto, Y-tunnus 0245895-5 Rovaniemen ammattikorkeakoulu / Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Y-tunnus 0973110-9 Sibelius-Akatemia, Y-tunnus 0202028-3 Svenska handelshögskolan, Y-tunnus 0245907-7 Tampereen teknillinen yliopisto, Y-tunnus 2286106-3 Tampereen yliopisto, Y-tunnus 0244707-6 Teatterikorkeakoulu, Y-tunnus 0305712-5 Tilastokeskus, Y-tunnus 0245491-1 Turun yliopisto, Y-tunnus 0245896-3 Vaasan ammattikorkeakoulu, Y-tunnus 2267669-3 Vaasan yliopisto, Y-tunnus 0209599-8 Varastokirjasto, Y-tunnus 0245872-8 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, Y-tunnus 0245882-4 Yrkeshögskolan Novia, Y-tunnus 2059910-2 Åbo Akademi, Y-tunnus 0246312-1 1
Sopimus Linnea2-konsortiosta 12.3.2010 - Liitteet Liite 2. Selvitys Kirjastojärjestelmästä Kirjastojärjestelmä koostuu: Voyager-kirjastojärjestelmästä, josta on solmittu sopimus sopijaosapuolten ja Endeavor Information Systems Inc in (nyk. Ex Libris Group) kanssa 4.2.2000 (Agreement for Computer Software). Sun M9000-32 -järjestelmästä, joka on jaettu domaineihin kirjastokonsortioiden kesken ja jonka omistaa Opetusministeriö. Palvelinlaitteiston käyttöpalvelusta, josta on solmittu erillinen sopimus CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa 12.11.2009 (SOPIMUS KIRJASTOJÄRJESTELMIEN LAITTEISTOYMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖPALVELUISTA CSC TIETEELLINEN LASKENTA OY:n sekä KANSALLISKIRJASTON (FinELib- ja Linnea 2-konsortioon kuuluvien organisaatioiden puolesta) Ja ARENE ry:n (Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortioon kuuluvien organisaatioiden puolesta) välillä). 2
Sopimus Linnea2-konsortiosta 12.3.2010 - Liitteet Liite 3. Jäsenten tietokannat SELMA Eduskunnan kirjasto ERKKI Erikoiskirjastojen tietokanta: Arkistolaitoksen kirjastot HELCAT Aalto-yliopiston kirjasto, Töölön kampuskirjasto Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto JULKI Helsingin yliopiston julkaisuviitetietokanta HELKA Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistietokanta JOSKU Itä-Suomen yliopisto JYKDOK Jyväskylän yliopiston kirjasto LAKKI Lahden tiedekirjasto JUOLUKKA Lapin korkeakoulukirjasto Lapin yliopisto Lapin yliopiston Arktinen keskus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Rovaniemen ammattikorkeakoulu WILMA Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjasto TAISTO Maanpuolustuskorkeakoulun ja Maasotakoulun kirjastot OULA Oulun yliopiston kirjasto HANNA Svenska handelshögskolans bibliotek ARSCA Taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta: Kuvataideakatemian kirjasto Sibelius-Akatemian kirjasto Aalto-yliopiston kirjasto, Arabian kampuskirjasto Taideteollisen korkeakoulun kirjasto Teatterikorkeakoulun kirjasto TUTCAT Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto TAMCAT Tampereen yliopiston kirjasto TEEMU Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemen kampuskirjasto Teknillisen korkeakoulun kirjasto TILDA Tilastokirjasto VALPURI yhdistymässä VOLTER-tietokantaan VOLTER Turun yliopiston kirjasto 3
Sopimus Linnea2-konsortiosta 12.3.2010 - Liitteet TRIA VAARI VEERA ALMA Vaasan tiedekirjasto TRITONIA: Svenska handelshögskolan Vaasan yliopisto Åbo Akademi Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Varastokirjasto Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto Åbo Akademis bibliotek ARTO FENNICA VIOLA Kotimaisten artikkelien viitetietokanta, Kansalliskirjasto Suomen kansallisbibliografia, Kansalliskirjasto Suomen kansallisdiskografia, Kansalliskirjasto 4
Sopimus Linnea2-konsortiosta 12.3.2010 - Liitteet Liite 4. Selvitys kustannustenjakomallista Kustannustenjaon yleiset periaatteet on selvitetty Linnea2-konsortion sääntöjen (12.3.2010) luvussa 5. Yleiskokouksesessa 16.9.2005 sovittiin jaettaville kustannuksille seuraava kustannustenjakomalli, joka on sopimuksen tekohetkellä (12.3.2010) voimassa: 20% Voyager-tukimaksusta jaetaan tasasuuriksi osuuksiksi konsortion jäsenten välillä ja 80% Voyager-tukimaksusta jaetaan suhteessa henkilötyövuodet (Kirjastojen yhteistilaston uusimman vuoden mukaan) 50%, niteet 25% ja nimekkeet 25% (palvelimelta saatavien tietojen mukaan). CSC-tukimaksu (Linnea2-konsortion osuus) jaetaan suhteessa henkilötyövuodet 50%, niteet 25% ja nimekkeet 25%. Muut kustannukset jaetaan suhteessa henkilötyövuodet 50%, niteet 25% ja nimekkeet 25%. Vuonna 2010 näitä muita kustannuksia olivat testilisenssin tukimaksu ja IGeLU-jäsenmaksu, yhteensä noin 7250 euroa (2010). 5
November 1, 2010 [RELAIS] Relais-pilotin tilanne Pilottikirjastoista osa on todennut, että mieluummin otetaan Relais käyttöön kuin ollaan edelleen ilman kaukopalveluohjelmaa ja jatketaan kaukopalvelua käsityönä. Tosin juuri nyt ollaan kiihkeässä testausvaiheessa, testaus on vielä kesken, joten on vielä hankala sanoa ihan varmaa kantaa. Viime viikkojen positiivinen edistyminen on toiveita nostattavaa Relaisin suhteen -> erityisen hyvää on, että Voyagerin ja Relaisin tietojen liikkuminen ohjelmasta toiseen sujuu saumattomasti SIP2-protokollan avulla. Tämä oli yksi kriittinen asia käyttöönoton kannalta Näkökulmia ja kommentteja pilottikirjastoista: Jos ei oteta Relais-ohjelmaa käyttöön, mikä sitten olisi vaihtoehto? Pitääkö siis alkaa koko ohjelmiston valintaprosessi alusta? Käyttöönotossa tähän asti pääsy on jo kestänyt tosi pitkään, tuntuu raskaalta jos pitää alkaa alusta. Pilottiin lähdettiin sillä mielellä, että tänä vuonna valmistellaan ohjelman käyttöönotto, mitä vielä mietitään. Käsityötä tilausprosessissa ei kannata tehdä, Relais tuntuu kyllä lupaavalta. Nykyinen käsityönä tilaaminen, laskuttaminen, tietojen syöttäminen manuaalisesti on työvoimavaltaista ja kallista puuhaa sekin - käsityön teettäminen maksaa. Tulevaisuudessa uhkana työvoimaresurssin väheneminen, resurssia voisi vapautua, jos käsityöstä päästään Nykyisin käytössä olevissa kortisto-ohjelmissa on tehtävä itse suurin osa työstä. Ja mitä meille jää, jos nämä ohjelmat vanhenevat eivätkä toimi enää uusissa Windows-versioissa? Paperikortistoihin ei kukaan haluaisi enää takaisin. Relaisissa saadaan automaattiset lainatietojen siirrot Voyageriin, pelkästään se jo auttaa Henkilöstöresurssien väheneminen kirjastossa uhkana, Relaisin avulla ehkä säästyisi henkilöstöresursseja Pilottiprojekti on parin viime kuukauden aikana edennyt hyvin ja vauhdilla. On päästy kunnolla testaamaan, alkuvuosi oli enemmän odottelua. Tällä hetkellä ohjelmaa kehitetään ripeästi, joitain lupauksia on vielä lunastamatta. Käyttöönoton kannalta kriittiset Unicode-korjaukset Relais on luvannut tehdä valmiiksi marraskuun aikana.
November 1, 2010 [RELAIS] Vuosia vierii siinäkin, jos jäädään odottamaan tulevaa URM-ratkaisua ja siihen mahdollisesti sisältyvää kaukopalvelutoimintoa ja sitä onko se tarkoituksenmukainen meidän käyttöömme Kustannukset ohjelman hankinnasta ja käytöstä vuositasolla eivät ole ihan mahdottomat isollekaan kirjastolle yhteishankinnassa. Suurin etu saadaan kun mahdollisimman moni kirjasto tulee mukaan. On totta, että kaukopalvelu on Suomessa vähentynyt ainakin tähän asti, mutta ehkä tulevaisuudessa meidän on yhdistettävä Suomessakin voimamme aineistojen yhteiskäyttöön. Silloin kaukopalvelua taas voitaisiin tarvita. Mitä tapahtuikaan maailmalla, kuten Hanasaaressakin saimme kuulla, resource sharing oli muodissa, kun rahat vähenivät. Osa aineistosta säilyy aina painettuna (long tail), painettua vanhaa aineistoa säilytetään vain harvoissa paikoissa, sitä pitää pystyä liikuttamaan tehokkaasti Relaisin toimittama esimerkki käyttöönottoaikataulusta 1. Contract signed or order placed 2. Institution(s) completes pre-implementation guide - 2 weeks 3. RI staff prepares system based on completed pre-implementation guide - 2 weeks 4. RI sends institution(s) instructions on downloading software - 1 day 5. Institution(s) install & configure clients - 1 week 6. RI trains staff (Phase 1) - 1 week 7. Staff completes training exercises. - 3 weeks 8. Staff validates system configuration. - 4 weeks 9. Staff tests development items. - 1 week 10. RI trains staff (Phase 2) - 1 week 11. Switch to production. - 1 day Total 15+ week
o t n a t o u T o h a t u u t s a V al i T / a e in l mu t d a e D u e t o t h y r s u ja h o. 1 1. 5 m ä o k o k s i le y. 1.1 4 2 u s
Kansalliskirjasto 17.11.2010 (korj. 24.11.2010) Kirjastoverkkopalvelut Raportti Kansalliskirjastossa Linnea2- konsortiolle tehty työ 1. Henkilöstö kirjastoverkkopalveluissa V. 2010 Kirjastoverkkopalveluiden kirjastosektoreille tarjoamissa palveluissa työskentelee 43 henkilöä, joista vakinaisessa työsuhteessa 33. Määräaikaiset työntekijät ovat pääsääntöisesti projekteissa. Kirjastoverkkopalvelujen henkilökuntaan kuuluu sen lisäksi e- vapaakappaleiden ja pitkäaikaissäilytyksen parissa sekä maksullisen palvelun tehtävissä työskenteleviä. Maksullisen palvelun asiakkaat ovat erityisesti erikoiskirjastoja, joilla ei ole keskitettyä rahoitusta yhteisten palvelujen tuottamiseen. Tulosalueen henkilökunnan kokonaismäärä on 56. Kirjastoverkkopalveluiden henkilöstöstä 88 % työskentelee kokoaikaisesti ja 12 % osa-aikaisesti. Osa-aikaisten lukumäärässä ovat mukana osaaikaeläkeläiset, osa-aikaisessa palvelusuhteessa olevat ja osittaisella hoitovapaalla olevat henkilöt. Sektoripalveluiden henkilökunnasta valta-osa on asiantuntijatehtävissä. Järjestelmien kanssa työskenteleviä (tietojärjestelmäasiantuntijoita, tietotekniikkasuunnittelijoita, atkerikoistutkijoita tai pääsuunnittelijoita) on 22 henkilöä, muissa asiantuntijatehtävissä 9 henkilöä ja loput hallinto- tai tukitehtävissä. Kirjastoverkkopalveluissa hoidetaan monia ainutlaatuisia tehtäviä, joissa on kansallisen tason vastuita. Joihinkin työtehtäviin ei ole olemassa varsinaista koulutusta, vaan niihin tarvittavaa osaamista kehitetään kansainvälisen yhteistyön kautta. Kansainväliset konferenssit ja seminaarit ovat välttämättömiä sekä oppimisen että työn kehittämisen kannalta. Koulutuksiin ja matkoihin budjetoidaan n. 3-5 % kunkin toiminnan kustannuksista. 2. Kirjastojen yhteiset palvelut ja niiden tuottaminen kirjastoverkkopalveluissa Kirjastojen yhteiset palvelut muodostuvat verkkoaineiston hankinnasta, Nelli- portaalin ja kirjastojärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä, tietokantojen ylläpidosta ja käyttöön asettamisesta, koordinointipalveluista sekä 2011 alkaen asiakasliittymäpalveluista. irjastot Vuoden 2011 alusta voimaan tulevassa kirjastoverkkopalveluiden uudessa organisaatiossa tulee olemaan 6 palveluita tuottavaa toimintayksikköä: asiakasliittymä, asiakkuuksienhallinta, datapalvelut, pitkäaikaissäilytys, lisensiointi ja kirjastojärjestelmät. Yksiköiden nimet ovat tässä vaiheessa työnimiä. Linnea2-konsortiolle tehtävä työ tehdään pääasiassa kirjastojärjestelmät- ja datapalvelut- yksiköissä. Tällä hetkellä kirjastojärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen sekä tietokantojen ylläpidon ja käyttöön asettamisen tehtävissä työskentelee 17 henkilöä, joista osa-aikaisia 3 henkilöä. 1
2.1 Kirjastojärjestelmät- toimintayksikön tehtävät Ohjelmistojen ylläpito ja kehittäminen (Aleph, Voyager, DSpace, projektina Relais) kirjastojen toimintatapojen ja tarpeiden tunteminen asiantuntijatehtävät erilaisissa kirjastoverkon yhteisissä työ- ym. ryhmissä kansainvälinen yhteistyö kirjastojen neuvominen ja tukeminen järjestelmien käytössä sekä erilaisissa ohjelmistoihin ja laitteistoihin liittyvissä ongelmatilanteissa laitteistojen hallinta ja laitteistopalveluiden hankinta sekä niihin liittyvät sopimukset palvelimen ja järjestelmien toiminnan laadun ja resurssien valvonta yhdessä CSC:n kanssa sekä ongelmatilanteista raportoiminen kirjastoille ja järjestelmätoimittajille versiopäivitysten valmistelu ja tuki viestintä ja yhteistyö järjestelmätoimittajan kanssa; tarvittaessa toimittajalta saadun ohjeistuksen kääntäminen ja lokalisointi palvelinympäristöön uusien toimintojen testaus, niiden neuvonta ja opastus tiedottaminen ohjelmistoissa tapahtuvista muutoksista, uusista piirteistä ja käyttökatkoista asiakkaille ohjelmistojen virhetilanteiden ja ongelmien ennakointi, tutkiminen, testaaminen ja raportointi tilastotietojen toimittaminen asiakkuuksien hallinnan ja vaikuttavuuden arvioinnin tarpeisiin kirjastojärjestelmiin liittyvät oheisohjelmat, käyttöjärjestelmät, kysely- ja kuvailukielet, standardit (esim. RFID): seurattava ohjelmistokehitystä ja päivitystarpeita, ohjelmien käyttöönotto, testaus ja toimintojen seuranta sekä käyttäjien tukeminen Aleph-järjestelmän käyttäjänhallinta sekä sen kehittäminen vastaamaan kansallisen yhteisluettelon tarpeita Voyager- ja Aleph-tietokantojen luettelointityössä tarvittavien tag table -taulukoiden hallinnointi 2011 alkaen uuden kirjastojärjestelmän toiminnallisuuden kuvaaminen ja vaatimusmäärittelyjen laadinta yhteistyössä kirjastojen kanssa hankintaprosessin koordinointi uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto ja tuki hankintaprosessin jälkeen projektit ja maksullinen palvelutoiminta: asiakkaille tarjottava maksullinen Voyager-systeeminhoidon kokonaispalvelu julkaisuarkistoihin liittyvän infrastruktuurin (erityisesti DSpace) ylläpito ja kehittäminen yhteistyössä kirjastojen kanssa 2
KITT ja Halti teknisen kehittämisen koordinointi kehittämistyö on ulkoistettu Datapalvelut- toimintayksikön tehtävät kirjastojen prosessien tukeminen kirjastojen neuvominen ja tukeminen (esim. Bookwhere ja poimintaluettelointi) tietokantojen sisällöllinen ja tekninen kehittäminen yhdessä kirjastoverkon ja Kansalliskirjaston muiden asiantuntijoiden (Fennica, Viola, Linda, Arto) tietokannoissa tuotetun datan laadunvalvonta kirjastojen ja muiden ulkoisten yhteistyökumppaneiden tukeminen omissa päivittäisissä palvelutuotannoissaan tietokantojen sisältämästä datasta muokattavien tuotteiden (esim. Finnbooks) ja mahdollisten tietokantoihin liittyvien erillisten maksupalvelutöiden tekeminen, valvominen ja kehittäminen Google-yhteistyö (metadatan avoimuus) ja mahdollinen OCLC- yhteistyö (mm. VIAF) avoin linkitetty tieto (linked open data) ja open access-linjaukset sekä asiantuntijuuden, osallistumisen ja aktiivisen roolin varmistaminen avoimen saatavuuden alueella metadatan normalisointisääntöjen ylläpito erityisesti asiakasliittymäympäristössä kansallinen yhteisluettelo-hankkeen koordinointi, sis. auktoriteettitietokannan kehittämisen luettelointi- ja kuvailukäytäntöjen kehittäminen erityisesti yhteisluetteloympäristössä MARC21- ja Dublin Core- formaatit: suomenkielisten formaattiversioiden ja sovellusohjeiden ylläpito ja formaattiosaamisen edistäminen (sis. koulutuksen) kirjastoissa ISIL kirjastotunnusten ylläpito julkaisuarkistopalveluiden ja julkaisurekistereiden ylläpidon ja kehittämisen koordinointi datan ja julkaisujen avoimen saatavuuden koordinointi ja edistäminen Kansalliskirjastossa ja laajemmin asiantuntijatehtävät kirjastoverkon yhteisissä työ- ym. ryhmissä kansainvälinen yhteistyö Kansallisbibliografiatietokantojen (Fennica, Viola) sekä yhteistietokantojen (Linda, Arto) haku- ja poimintaluettelointikäytön kustannukset korkeakouluille ja yleisille kirjastoille sisältyvät opetus- ja kulttuuriministeriön Kansalliskirjastolle myöntämään rahoitukseen. Kansalliskirjasto kohdentaa erikseen rahoitusta kansallisbibliografiatietokantojen (Fennica, Viola) ylläpidon ja kehittämisen kustannuksiin. 3
Kansalliskirjaston ylläpitämien tietokantojen vapaa kansalaiskäyttö tuli mahdolliseksi vuoden 2010 alussa erillisen rahoituksen ansioista. Rahoitus vuodelle 2011 on varmistunut. Kansalliskirjasto kattaa 2011 alkaen yhteisluettelon kustannukset. 4
2.9.2010 päivitetty 17.11.2010 Kansalliskirjasto KIRJASTOJEN YHTEISET PALVELUT JA TALOUDEN SEURANTA 1. Tausta YLIOPISTOUUDISTUS Uusi yliopistolaki astui voimaan 1. tammikuuta 2010. Uuden lain mukaan yliopistot ovat nyt itsenäisen oikeushenkilön asemassa. Tämän johdosta yliopistot irtautuivat valtion kirjanpidosta ja alkoivat toimia itsenäisinä kirjanpitovelvollisina. Tämä merkitsi muutosta sekä käytettävien järjestelmien että käytäntöjen osalta. Talouden seurannassa siirryttiin budjettitalouteen ja rahoittajien edellyttämään kokonaiskustannusmallin käyttöön. TALOUSHALLINNON JÄRJESTELMÄKSI SAP Kirjanpidon ja talousseurannan järjestelmäksi valittiin SAP. Järjestelmä otettiin käyttöön hyvin nopeasti. Kirjauspuitteet määriteltiin nopean aikataulun puitteissa, jolloin osa totutuista seurantatasoista poistui. Järjestelmävaihdosta johtuen palkkakirjausten kohdentaminen muuttui oleellisesti. Aiempi palkkojen kohdentaminen palkkajärjestelmän avulla poistui. Palkkojen kohdentaminen siirtyi tehtäväksi Sole Time Management ohjelman tuntikirjausten perusteella. TYÖAJAN KOHDENTAMISEEN SOLE TIME MANAGEMENT Tuntiseuranta ja palkkojen kohdentaminen toteutetaan nyt SOLE Time Management ohjelmalla. Useimmat yliopistot käyttävät SOLE TM ohjelmistoa työajan kohdentamiseen. Järjestelmän avulla työaika kohdennetaan perus-, täydentävään- ja maksulliseen toimintaan. Lisäksi työaika kohdennetaan erilaisiin tehtäviin: koordinointi, aineiston hankinta, Nelli, kirjastojärjestelmät, projektit jne. (Liite2). Seurantatasoista jäi kuitenkin pois aiempi palkkajärjestelmän avulla palkkojen kohdentaminen projektille / sektorille. Nyt palkat kohdistuvat kirjanpidossa tulosalueen yhteisille palkkaprojekteille. TYÖTEHTÄVÄT YLI SEKTORIRAJOJEN Kirjastoverkkopalveluissa asiantuntijat tekevät työtä yli sektorirajojen. He kohdistavat työaikansa erilaisiin tehtäviin sekä perustoimintaan, täydentävän rahoitukseen ja maksulliseen toimintaan. Palvelujen tuottamisessa ei kehitetä prosesseja kirjastosektorin mukaan vaan esim. verkkoaineisto hankintaan niistä kiinnostuneilla tahoille samalla neuvotteluprosessilla. Samoin kirjastojärjestelmän ylläpito ja kehittäminen hoidetaan samalla prosessilla sekä yliopisto- että ammattikoulusektorille. Henkilöstöresurssien kohdentamista ei tehdä kirjastosektorin mukaan, vaan palvelujen vuotuisten ja pitemmän aikavälin kehittämissuunnitelmien mukaan. ARVONLISÄVERO, YLEISKUSTANNUSERÄT JA INDEKSIKOROTUS Arvonlisälainsäädännön muutos vuoden 2010 alussa sekä yliopistojen aseman muutos vaikuttavat arvonlisäverokäytänteisiin. Vuonna 2010 uutta on ns. käänteinen arvonlisävero joka kohdistuu ulkomaisiin hankintoihin. Kirjastoverkkopalveluissa esim. verkkoaineostot, ohjelmistot ja ohjelmistoihin liittyvät palvelut ovat tämän veron piirissä.
OKM teki kesällä 2010 linjauksen, jonka mukaan Kansalliskirjaston rahoitukseen tulee arvonlisäverokompensaatio. Kompensaatio koskee arvonlisäveroa ja käänteistä arvonlisäveroa. Arvonlisämenettely kirjataan myöntöihin. Helsingin yliopiston rehtorin yleiskustannuserä täydentävästä rahoituksesta on 5%. Kirjasto on yleensä saanut vapautuksen yleiskustannuserästä. Opetus- ja kulttuuriministeriön, Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston välisissä neuvotteluissa sovittiin, että tavoitteena on että pysyvän toiminnan kaltaisiin hankkeisiin ei kohdenneta yleiskustannuserää. Kansalliskirjastolla on mahdollisuus periä 10% yleiskustannuserä. Kirjasto perii tyypillisesti toteutuneita kustannuksia vastaavan yleiskustannuksen (esim. tilavuokrat). Yliopistojen rahoitukseen tulee indeksikorotus 2011 alkaen. Miten rahoitus kohdentuu Helsingin yliopistoon ja Kansalliskirjastoon on vielä epäselvää. 2. Rahoitus Kirjastojen yhteisten palvelujen keskitetyn rahoituksen periaatteista tehty esitys on saatavilla kirjaston ulkoisilla verkkosivuilla osoitteessa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html Kirjastojen yhteisten palvelujen rahoitus perustuu kirjaston toimialan laajentamisen yhteydessä tehtyihin ratkaisuihin, jotka perustuivat silloin voimassa oleviin sopimuksiin Kansalliskirjaston ja kirjastojen välillä. Kirjastojen yhteisten palvelujen rahoitus vuonna 2010 on 6 208 023 (ilman alv). Lukuun sisältyy vuonna 2010 saatu lisärahoitus 250 000 kirjastojen yhteisten pal velujen rahoitustason nostoon sekä 300 000 Lindan ja Arton vapaan kansalaiskäytön kustannuksiin. Kirjastojen yhteisten palvelujen rahoitus on kuvattu taulukossa 1. Kansalliskirjasto on saanut määrärahoja hankkeisiin, jotka tukevat kirjastoille tuotettavia palveluja. Hankerahoituksen osuus on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 1. Kirjastojen yhteistenpalvelujen rahoitus 2010 Rahoituslähde Sektorirahoitus Alv-kompensaatio (2010) Perusmäärärahat 4 607 606 812 917 hankinta 3 614 800 727 200 nelli 379 200 45 890 tietokannat* 361 000 16 321 koordinointi** 252 606 20 356 Täydentävä rahoitus 1 340 000 yleiset kirjastot 790 000 Yhteisluetteloinnin keh. 300 000 (Vapaa kansalaiskäyttö) kirjastojen yhteisten palvelujen rahoitustason nosto 250 000 Maksullinen palvelutoiminta 260 417 Yhteensä 6 208 023 Alv-kompensaatio 812 917 Määrärahat ja alv-kompensaatiot yhteensä 7 020 940
* Lisäksi Kansalliskirjasto kohdentaa 120.000 e + alv kompensaatio 4.564 e omien tietokanta ja järjestelmäpalveluiden tuottamiseen ** Sisältää Kansalliskirjaston valtakunnallista määrärahaa 37.6060 e + alv kompensaatio 2.450 e Taulukko 2. Hankkeet Rahoituslähde Hankemäärärahat 1 018 491 KDK asiakasliittymä 800 000 KDK formaattimuunnin 59 000 KDK käytettävyyssuunn. 33 000 Julkaisuarkistoinfra-hanke (2010 osuus) Alv-kompensaatio (2010) 218 491 3 150 Kirjastoverkkopalvelujen budjetti rakentuu 2010 palveluittain: hankinta nelli kirjastojärjestelmä, tietokannat koordinointi Kirjastoverkkopalvelujen budjetti 2011 rakentuu palveluittain: johto ja johdon tukipalvelut asiakkuuksien hallinta hankinta asiakasliittymä ja Nelli kirjastojärjestelmät datapalvelut (e-vapaa ja PAS) Kirjastosektori palvelujen seurattavat kululajit ovat: e-aineistojen lisenssit henkilöstökulut atk-ylläpito ja kehittäminen tilakustannukset muut kulut Kiinteät kustannukset muodostuvat verkkoaineistojen lisensseistä, atk-ylläpitokuluista, vakituisen henkilökunnan kustannuksista ja tilakustannuksista.