Raamattua heiluttamalla ja niskoja nakkelemallako tästä selvitään?

Raamattua heiluttamalla ja niskoja nakkelemallako tästä selvitään? Keskustelu tasa-arvoisesta avioliitosta Helsingin Sanomissa ja Kotimaassa eduskunnan lakivaliokunnan ensimmäisestä äänestyksestä lain vahvistamiseen Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto Läntinen teologia Pro gradu -tutkielma, maaliskuu 2016 Käytännöllinen teologia Laura Kemppainen

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Filosofinen tiedekunta Osasto School Teologian osasto, Läntinen teologia Tekijät Author Kemppainen, Laura Elina Työn nimi Title Raamattua heiluttamalla ja niskoja nakkelemallako tästä selvitään? Keskustelu tasa-arvoisesta avioliitosta Helsingin Sanomissa ja Kotimaassa eduskunnan lakivaliokunnan ensimmäisestä äänestyksestä lain vahvistamiseen Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Pro gradu -tutkielma x Käytännöllinen teologia Tiivistelmä Abstract Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma 30.3.2016 114 s. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, millaista lehdistökeskustelua tasa-arvoinen avioliittolaki on synnyttänyt Helsingin Sanomissa ja Kotimaassa 25.6.2014 20.2.2015. Suomen eduskunta äänesti samaa sukupuolta olevien avioliiton eli tasa-arvoisen avioliiton puolesta 28.11.2014. Uuden avioliittolain on määrä tulla voimaan maaliskuussa 2017. Äänestystä edeltänyt ja seurannut lehdistökeskustelu oli vilkasta. Tämän tutkielman aineisto koostuu 98:sta Helsingin Sanomissa ja Kotimaassa julkaistusta pääkirjoituksesta, kolumnista ja mielipidekirjoituksesta, jotka käsittelevät tasa-arvoista avioliittoa. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Analyysissä huomiota on kiinnitetty erityisesti argumentteihin, joilla tasa-arvoista avioliittoa puolustetaan ja vastustetaan. Tämä tutkielma osoittaa, että 50 prosentissa lehdistökirjoituksista puolustetaan tasa-arvoista avioliittoa, 26 prosentissa vastustetaan sitä ja 24 prosentissa siihen suhtaudutaan puolueettomasti. Tasa-arvoista avioliittoa puolustetaan teologisilla, ihmisoikeudellisilla, lastenoikeudellisilla ja avioliittoinstituutioon vetoavilla perusteilla. Vastustavat argumentit jakaantuvat teologisiin, lastenoikeudellisiin ja avioliittoinstituutioon vetoaviin perusteisiin. Puolueettomasti tasa-arvoiseen avioliittoon suhtautuvissa kirjoituksissa käsitellään avioliiton olemusta, kirkon ja kristittyjen tehtäviä sekä sateenkaariperheitä. Tasa-arvoista avioliittoa puolustavissa lehdistökirjoituksissa painotetaan armoa ja rakkautta, jokaisen ihmisen tasa-arvoa lain tasolla ja sitoutumiseen perustuvia parisuhteita. Kirjoittajien mukaan Raamatusta on syytä erottaa sen ydinsanoma ja aikaansa sidotut ohjeet. Syrjinnän poistaminen ja homoseksuaalien oikeus saada lapsia on kirjoittajille tärkeää. Joidenkin kirjoittajien mukaan tasa-arvoisesta avioliitosta keskusteltaessa ei pitäisi käyttää lainkaan uskonnollisia argumentteja. Tasa-arvoista avioliittoa vastustaville kirjoittajille avioliitto on muuttumaton instituutio ja tällä hetkellä Suomessa vallitseva avioliittokäsitys ainoa oikea. He ovat sitoutuneet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppiin ja Raamattu on heille elämän ylin auktoriteetti. He pitävät Raamatun kantaa homoseksuaalisuuteen kielteisenä. Kirjoittajien mukaan homoseksuaalit vanhemmat eivät ole lapsen etu ja he pitävät tasa-arvoista avioliitoa uhkana perinteiselle naisen ja miehen väliselle avioliitolle. Puolueettomasti tasa-arvoiseen avioliittoon suhtautuvat kirjoittajat ovat avoimia erilaisille näkemyksille. Heidän mielestään avioliitosta tulisi keskustella asiallisesti ja perusteellisesti keskittyen ydinkysymykseen: mikä on avioliitto. Avainsanat Keywords avioliitto, homoseksuaalisuus, tasa-arvoinen avioliitto

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Philosophical Faculty Osasto School School of Theology, Western Theology Tekijät Author Kemppainen, Laura Elina Työn nimi Title Is waving our Bibles around and tossing our heads really going to help? The discussion on marriage equality in the newspapers Helsingin Sanomat and Kotimaa from the first vote by the Parliament s Legal Affairs Committee until the enactment of the law Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Pro gradu -tutkielma x Practical Theology Tiivistelmä Abstract Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma 30.3.2016 114 p. This master's thesis examines the nature of the press discussions related to the equal marriage act in the newspapers Helsingin Sanomat and Kotimaa between 25 June 2014 and 20 February 2015. The Finnish parliament voted in favor of legalizing same-sex marriage, also called equal marriage, on 28 November 2014. The new marriage act will take effect in March 2017. There was active discussion in the press both leading up to and following the vote. The material in this study is comprised of 98 editorials, columns and letters to the editor concerning marriage equality published in Helsingin Sanomat and Kotimaa. The material has been analyzed using content analysis. Particular attention has been paid to the arguments advocating and opposing same-sex marriage. This study shows that 50 percent of the texts are in favor of same-sex marriage, 26 percent are against it and 24 percent are neutral. Advocates of marriage equality base their arguments on theological grounds, human rights, children's rights, and the institution of marriage. Opposing arguments can be divided into those based on theological grounds, children's rights, and the institution of marriage. Neutral pieces discuss the essence of marriage, the roles of Christians and the Church, and LGBT families. Texts advocating for marriage equality are focused on mercy and love, equality before the law, and relationships based on commitment. According to the writers, the core message of the Bible should be distinguished from the rules and guidelines tied to their era. Important issues for the writers include eliminating discrimination and defending the right of sexual minorities to have children. Some writers think that discussions of marriage equality should not involve religious arguments at all. To those who oppose same-sex marriage, marriage is an unchangeable institution and the currently prevalent idea of marriage in Finland is the only correct one. They are committed to the teachings of the Evangelical Lutheran Church of Finland, and the Bible is the highest authority in their lives. They find that the Bible has a negative view on homosexuality. The writers believe that homosexual parents are not for the benefit of the child, and they consider same-sex marriage as a threat to traditional marriage between a woman and a man. Writers who are neutral on the matter are open to differing views. They think that marriage should be discussed objectively and thoroughly, focusing on the central question: what is marriage? Avainsanat Keywords marriage, homosexuality, marriage equality

Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA... 5 2.1 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittokäsitys... 5 2.2 Kysymys tasa-arvoisesta avioliitosta... 8 2.3 Avioliittokäsityksen jakautuminen Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa...13 2.4 Ekumeeninen konteksti...15 2.5 Aikaisempi tutkimus...18 3 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN...25 3.1 Tutkimustehtävä ja metodi...25 3.2 Tutkimusaineisto...26 3.3 Tutkimusaineiston analyysi...28 3.4 Luotettavuuden arviointi...28 4 TASA-ARVOISTA AVIOLIITTOA PUOLUSTAVAT NÄKÖKANNAT LEHDISTÖKESKUSTELUSSA...30 4.1 Teologiset perusteet...30 4.1.1 Kristinuskon sanoma ja luterilainen oppi...30 4.1.2 Raamattu...36 4.2 Ihmisoikeudelliset perusteet...38 4.2.1 Ihmisarvo...38 4.2.2 Tasa-arvo...40 4.2.3 Syrjintä...42 4.3 Lasten ja vanhempien oikeuksiin vetoavat perusteet...44 4.3.1 Homoseksuaalit vanhempina...44 4.3.2 Oikeus lapsiin ja oikeus vanhempiin...48 4.3.3 Adoptio...51 4.4 Avioliittoinstituutioon vetoavat perusteet...52 4.4.1 Lainsäädäntö...52 4.4.2 Uhka perinteiselle avioliitolle...53 4.4.3 Avioliitto ei ole uskonnollinen asia...55 5 TASA-ARVOISTA AVIOLIITTOA VASTUSTAVAT NÄKÖKANNAT LEHDISTÖKESKUSTELUSSA...57 5.1 Teologiset perusteet...57 5.1.1 Kristinuskon sanoma ja luterilainen oppi...57 5.1.2 Raamattu...59 5.2 Lasten ja vanhempien oikeuksiin vetoavat perusteet...63 1

5.2.1 Homoseksuaalit vanhempina...63 5.2.2 Oikeus vanhempiin...65 5.2.3 Adoptio...68 5.3 Avioliittoinstituutioon vetoavat perusteet...69 5.3.1 Lainsäädäntö...69 5.3.2 Uhka perinteiselle avioliitolle...70 6 PUOLUEETTOMASTI TASA-ARVOISEEN AVIOLIITTOON...76 SUHTAUTUVAT LEHDISTÖKIRJOITUKSET...76 6.1 Avioliiton olemus...76 6.2 Kirkon ja kristittyjen tehtävä...79 6.3 Sateenkaariperheet...82 7 JOHTOPÄÄTÖKSET...84 8 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS...89 8.1 Lähteet...89 8.1.1 Tutkimusaineisto...89 8.1.2 Muut lähteet...100 8.2 Kirjallisuus...102 2

1 JOHDANTO Raamattua heiluttamalla ja niskoja nakkelemallako tästä selvitään? kysyy toimittaja Olli Seppälä Kotimaassa 4.12.2014 julkaistussa kommentissaan. 1 Seppälän kysymys kiteyttää tämän pro gradu -tutkielman tutkimusaineistosta syntyvän kokonaissävyn. Tasa-arvoisen avioliittolain käsittely eduskunnassa sekä Suomen evankelisluterilaisen kirkon edustajien kannanotot lakiin ovat kannustaneet suomalaisia osallistumaan aiheesta käytyyn lehdistökeskusteluun. Avioliittokäsitteen laajeneminen koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja jakaa suomalaisten mielipiteet aiheuttaen tunnekirjon hämmennyksestä ja pelosta iloon ja vapauteen. Pro gradu -tutkielmani Raamattua heiluttamalla ja niskoja nakkelemallako tästä selvitään? Keskustelu tasa-arvoisesta avioliitosta Helsingin Sanomissa ja Kotimaassa eduskunnan lakivaliokunnan ensimmäisestä äänestyksestä lain vahvistamiseen käsittelee tasa-arvoisen avioliiton synnyttämää lehdistökeskustelua. Tutkimusaineistoni koostuu Helsingin Sanomista ja Kotimaa-lehdistä, jotka ovat ilmestyneet avioliittolain oltua ensi kertaa lakivaliokunnan äänestyksessä (25.6.2014) siihen päivään, jolloin tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain (20.2.2015). Selvitän tutkielmassani, millä perusteilla tasa-arvoista avioliittoa puolustetaan ja vastustetaan sekä millaisia teemoja lakiin neutraalisti suhtautuvat kirjoittajat nostavat esiin. Homoseksuaalien oikeudet ovat parantuneet Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana tasaiseen tahtiin. Vuonna 1971 homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi poistui laista ja kymmenen vuotta tämän jälkeen homoseksuaalisuus poistettiin tautiluokituksesta. 2 Vuonna 2002 homoseksuaalit parit saivat mahdollisuuden virallistaa parisuhteensa lain rekisteröidystä parisuhteesta tultua voimaan. 3 Tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo vuonna 2017 jatkaa tätä kehityslinjaa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen kehityslinja on ollut samankaltainen, mutta verrattain hidas. 4 Suomen eduskunnan päätös tasa-arvoisesta avioliitosta koskee siviilivihkimistä. Yhteiskunnallinen ja kirkollinen avioliitto ovat Suomessa eri asioita, mutta perinteisesti ne ovat kuitenkin olleet vahvasti sidoksissa toisiinsa. Esimerkiksi Suomen evankelis- 1 Seppälä 2014. 2 Hentilä 2004. 3 Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). 4 Rainbow Europe 2016. 3

luterilaisen kirkon pappi toimii vihkiessään viranomaisen asemassa. 5 Kirkollisen ja yhteiskunnallisen avioliittoinstituution läheinen yhteys takaa sen, että tasa-arvoinen avioliitto aiheuttaa keskustelua myös kirkon piirissä. Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta odotetaan kannanottoja asiaan. Tämän tutkielman aineistoon kuuluvasta 98 lehdistökirjoituksesta nousee esiin teologisia, ihmisoikeudellisia sekä lasten ja vanhempien oikeuksia ja avioliittoa instituutiona koskevia perusteluja. Aineiston joukossa on niin vahvoja mielipiteitä kuin hämmentyneitä ja kyseleviäkin puheenvuoroja. Suomalainen avioliittoinstituutio on uuden edessä. Eduskunta on tehnyt päätöksensä yhteiskunnallisen avioliiton muuttamisesta. Kirkollisen avioliiton kehitys on kirkon päätettävissä. Raamattua heiluttamalla ja niskoja nakkelemallako tästä selvitään? on kysymys, jonka kirkko uuden avioliittolain myötä väistämättä kohtaa. 5 Kirkollisten toimitusten opas 2005, 65. 4

2 TUTKIMUKSEN TAUSTA 2.1 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittokäsitys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon 6 avioliittokäsitys on vaihdellut historian kuluessa eikä avioliittokäsityksen määritteleminen ole ongelmatonta. Tässä luvussa esitän kirkon tämän hetkisen käsityksen avioliitosta, jota voidaan pitää kirkon virallisena kantana. Tässä luvussa esitetty avioliittokäsitys ei poissulje sitä, että kirkossa vallitsee myös erilaisia avioliittoon liittyviä käsityksiä ja painotuksia. Kirkon mukaan avioliitto tarkoittaa Jumalan asettamaa miehen ja naisen välistä yhteiselämän muotoa. Se on elinikäinen suhde, johon pyydetään Jumalan siunausta kirkollisessa vihkimisessä. Miehen ja naisen välinen avioliitto on kirkon mukaan parisuhteen perusmalli. 7 Elinikäisessä avioliitossa miehen ja naisen suhde toteutuu parhaiten Jumalan tarkoittamalla tavalla. Avioliittoon kuuluu julkinen sitoutuminen, mikä luo turvallisen pohjan perheen perustamiselle. 8 Avioliitto teologisena instituutiona pohjautuu luomisteologiaan ja luonnolliseen lakiin, regimenttioppiin, kutsumukseen ja yhteisön merkitykseen. Lisäksi uskon ja rakkauden aspektien erottaminen toisistaan auttavat määrittelemään avioliiton joko pysyvänä tai muuttuvana instituutiona. 9 Avioliiton teologinen perusta kytkeytyy luomiseen ja ennen lankeemusta vallinneeseen alkutilaan. Ensimmäisen miehen ja naisen luominen on nähty avioliiton aluksi, Jumalan asettamaksi järjestykseksi. 10 Kirkon avioliittoteologia painottaa ihmisen luomista Jumalan kuvaksi (imago dei) ja suhteeseen luomisen merkitystä: mies ja nainen yhdessä ovat Jumalan kuva. 11 Luomisessa avioliitto tarkoitettiin elinikäiseksi ja purkamattomaksi sopimukseksi. Tämä ihanne on johdettavissa Jeesuksen sanoista Matteuksen evankeliumissa: Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erot- 6 Tästä eteenpäin Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta käytetään nimitystä kirkko. 7 Rakkauden lahja 2008, 11. 8 Katekismus 1999, 20. 9 Yli-Opas 2010. 10 Yli-Opas 2010, 53. 11 Yli-Opas 2010, 349. 5

tako (Matt. 19:4 6). 12 Näin Jeesus vahvisti Jumalan luomisjärjestykseen kuuluvan avioliiton asetuksen. 13 Kirkon mukaan avioliitto on Jumalan tarkoittama hyvä elämänjärjestys. Syntiinlankeemus on kuitenkin rikkonut tämän alkuperäisen järjestyksen, mutta avioliitto voi eheytyä sovituksen ja anteeksiantamuksen avulla uskovien avioliitossa. 14 Järjestyksenä avioliitto on myös tietty yhteiskunnallisen järjestyksen muoto. 15 Lutherin mukaan järjestys merkitsee sitä, että jokaisen on hakeuduttava avioliittoon, ellei koe erityistä kutsumusta naimattomuuteen. 16 Toisaalta myös avioliiton voi ajatella olevan kutsumustehtävä. Ihminen on Jumalan kutsuma, mikä merkitsee kutsua uskoon ja kristittynä elämiseen, kutsua tiettyyn virkaan tai tehtävään kirkossa ja yleistä kutsua palvella lähimmäistä. 17 Kristillistä avioliittoa pidetään pyhänä, sillä se on Jumalan asettama. Nykyisin pyhänä pitämisen voidaan nähdä tarkoittavan avioliittoon kuuluvia moraalisia ja eettisiä velvoitteita. 18 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittoteologiassa regimenttioppi on yksi perustava lähtökohta. Regimenttioppi jakaantuu maalliseen ja hengelliseen regimenttiin. Maallisen regimentin tehtävä on lain ja pakon avulla ylläpitää Jumalan tarkoittamaa ulkoista järjestystä. Hengellinen regimentti puolestaan auttaa uskoon ja sen seurauksena rakkauteen sekä hyvään elämään evankeliumin ja armonvälineiden kautta. 19 Lutherin mukaan avioliitto kuuluu maalliseen regimenttiin, koska se on kaikkia koskettava, luonnollinen sääty. Kirkkokin osallistuu maallisen regimentin toimintaan säätäessään avioliittoa koskevaa ulkoista järjestystä ja käydessään keskustelua arvoista, laista ja järjestyksestä. 20 Kristittyä sitoo maallisen regimentin lisäksi hengellinen regimentti. Maallisten lakien noudattamisen lisäksi kristityn on kannettava ristiä eli synnin seurauksia elämässä. 21 Avioliiton osalta regimenttioppia voi pitää ongelmallisena. Pappi on vihkiessään maallisen vallan edustaja, mutta siunatessaan avioparin ja rukoillessaan heidän puolestaan hän edustaa hengellistä yhteisöä eli 12 Yli-Opas 2010, 76. 13 Kirkollisten toimitusten opas 2005, 65. 14 Yli-Opas 2010, 53 54. 15 Yli-Opas 2010, 62. 16 Yli-Opas 2010, 64. 17 Yli-Opas 2010, 260. 18 Yli-Opas 2010, 58. 19 Yli-Opas 2010, 288. 20 Yli-Opas 2010, 289. 21 Yli-Opas 2010, 298. 6

kirkkoa. Papin asema vihkijänä korostaa hyvin sitä, että maallinen ja hengellinen regimentti eivät ole toisistaan täysin erotettavissa olevia asioita. Avioliittoa teologisena instituutiona on syytä tarkastella myös uskon ja rakkauden näkökulmista. Näistä näkökulmista tarkasteltuna Jumalan ilmoitus ihmisille muodostuu laista ja evankeliumista. Evankeliumi sisältää uskon, johon kuuluu pelastus. Laki koostuu Jumalan vaatimuksista ihmisille. Se osoittaa, mitä on synti, mutta samalla se on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden perusta. Lain perimmäiseen sisältöön kuuluu rakkauden kaksoiskäsky. 22 Luterilaisessa teologiassa katsotaan, että uskon alaan kuuluvat asiat ovat muuttumattomia, koska kyse on pelastuskysymyksistä. Sen sijaan rakkauden alaan kuuluvat asiat ovat muuttuvia. Ihminen Jumalan luomana ja lunastamana kuuluu muuttumattoman uskon aspektiin. Sen sijaan seksuaalisuuteen liittyviä käyttäytymisnormeja ei yleensä pidetä pelastukseen vaikuttavina tekijöinä. 23 Regimenttioppi kuuluu uskon ja rakkauden erottamiseen toisistaan. Lutherin mukaan Jumala asetti jo paratiisissa kaksi instituutiota perheen maallisen elämän jatkuvuuden takaamiseksi. 24 Luonnollisen lain osalta kristillinen avioliitto sijoitetaan uskon alueen ulkopuolelle, lain ja etiikan alueelle. 25 Luonnollinen laki pohjautuu siihen, että jokainen Jumalan luoma ihminen tietää sydämessään, miten hänen tulee toimia oikein. 26 Luonnollisen moraalilain keskeisiä ilmauksia ovat rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö. 27 Luterilaisessa teologiassa luonnollinen moraalilaki tarkoittaa vaatimusta rakastaa jumalallisella pyyteettömällä rakkaudella ja tehdä sen mukaisia tekoja. 28 Maallisessa regimentissä rakkaus toteutuu lain vaatimuksesta ja hengellisessä regimentissä muuttumattoman uskon, sydämen halun, vapaaehtoisuuden, henkilökohtaisuuden ja yli välttämättömän minimin toimimisen avulla. 29 Avioliiton tarkoituksena kirkossa on perinteisesti pidetty lisääntymistä, lapsista ja perheestä huolehtimista, seksuaalisuuden toteuttamista sekä miehen ja naisen välistä 22 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 51. 23 Hirvonen 2007, 207. 24 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 52. 25 Yli-Opas 2010, 62. 26 Yli-Opas 2010, 318. 27 Raunio 2007, 94. 28 Raunio 2007, 97. 29 Yli-Opas 2010, 320. 7

kumppanuutta. 30 Seksuaalisuus kuuluu avioliittoon ja se on osa Jumalan luomistyötä. Seksuaalisuuden tarkoitus on miehen ja naisen välisen suhteen syntyminen ja säilyminen. 31 Nykyisin kirkko on keskittynyt painottamaan puolisoiden keskinäistä, persoonallista suhdetta avioliiton tarkoituksena. 32 Ihanteena on tunne-elämän kannalta toimiva suhde, jossa aviopuolisot ovat tasavertaisia kumppaneita. 33 Mies ja nainen ovat kirkon opetuksen mukaan luotu toisiaan täydentäviksi kumppaneiksi. Sukupuolten välinen erilaisuus tuo rikkautta suhteeseen ja mahdollistaa uuden elämän syntymisen. 34 Kumppanuuden on tarkoitettu heijastavan Jumalan rakkautta. 35 Avioliitto on uskon ja rakkauden kuva. Tämä merkitsee sitä, että avioliitto edellyttää uskoa, luottamusta ja rakkautta enemmän kuin muut inhimilliset suhteet. 36 Yksilöllisten merkitysten lisäksi avioliittoon kuuluu vahvasti myös yhteisöllisiä merkityksiä. Yhteisöllisesti avioliitto merkitsee perheen perustamista, liittymistä puolison sukuun ja yhteisöön sekä osallisuutta seurakuntaan. 37 Teologista avioliittoinstituutiota ei voi kokonaan erottaa yhteiskunnallisesta avioliitosta. Suomalaisessa kirkollisessa vihkimisessä yhdistyy kaksi ulottuvuutta: Jumalan asetuksen perusteella avioliitto on hengellinen instituutio, mutta samalla se on yhteiskunnan säätelemä oikeudellinen tapahtuma. Vihkiessään pappi toimii viranomaisena, joten avioliitto saa lainvoiman. 38 2.2 Kysymys tasa-arvoisesta avioliitosta Homoseksuaalien oikeudet ovat parantuneet Suomessa 1970-luvulta lähtien. Homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi poistettiin rikoslaista vuonna 1971 ja tautiluokituksesta homoseksuaalisuus poistettiin vuonna 1981. 39 Laki rekisteröidystä pa- 30 Yli-Opas 2010, 127. 31 Katekismus 1999, 20. 32 Yli-Opas 2010, 127. 33 Rakkauden lahja 2008, 10. 34 Rakkauden lahja 2008, 29. 35 Yli-Opas 2010, 189. 36 Yli-Opas 2010, 162. 37 Yli-Opas 2010, 271. 38 Kirkollisten toimitusten opas 2005, 65. 39 Hentilä 2004. 8

risuhteesta tuli voimaan vuonna 2002 40 ja vuonna 2014 Suomen eduskunta äänesti samaa sukupuolta olevien avioliiton eli tasa-arvoisen avioliittolain puolesta 41. Tässä tutkielmassa samaa sukupuolta olevien avioliitosta käytetään johdonmukaisesti termiä tasa-arvoinen avioliitto. Toinen samaa asiaa tarkoittava termi on sukupuolineutraali avioliitto. Tasa-arvoinen avioliitto on kuitenkin vakiintunut tarkoittamaan samaa sukupuolta olevien avioliittoa etenkin lainmuutoksesta käydyn keskustelun ja lakia ajaneen kampanjan aikana. Lisäksi termin käyttö on perusteltua siksi, että lähes kaikissa tämän tutkielman aineistoon kuuluvissa lehdistökirjoituksissa käytetään termiä tasa-arvoinen avioliitto. Samaa sukupuolta olevat pariskunnat ovat voineet rekisteröidä suhteensa Suomessa vuodesta 2002 alkaen. Parisuhteen rekisteröinnillä on samat oikeusvaikutukset kuin avioliitolla lukuun ottamatta erikseen laissa säädettyjä poikkeuksia. Nämä poikkeukset rajoittavat rekisteröidyssä parisuhteessa elävien oikeudet vähäisemmiksi kuin aviopuolisoiden. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevien ei ole mahdollista adoptoida lasta, ellei lapsi ole toisen puolison oma eikä parisuhteeseen sovelleta nimilain säännöksiä puolison sukunimestä. 42 Tasa-arvoinen avioliittolaki on ensimmäinen Suomessa hyväksytty laki, joka lähti liikkeelle kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloitteen takana oli 21-vuotias Ida Bergmann, joka toukokuussa 2012 oikeustieteellisen pääsykokeisiin lukiessaan piti voimassa olevaa avioliittolainsäädäntöä epätasa-arvoisena. Mahdollisuus tehdä kansalaisaloite lainsäädännön muuttamiseksi oli tullut voimaan samana vuonna. Bergmann päätti alkaa kerätä ihmisten nimiä kansalaisaloitteeseen, jossa vaadittaisiin avioliittolain muuttamista sellaiseksi, että se sallisi myös samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliitot. Toukokuussa 2012 perustettiin yhdistys Tasa-arvoinen Suomi ry ja myöhemmin kampanja sai nimekseen Tahdon2013. Kampanja käynnistyi virallisesti 19.3.2013. Allekirjoitusten kerääminen kansalaisaloitteeseen tapahtui nopeasti, sillä vaadittavat 50 000 nimeä oli koossa 14 tunnissa nimien keräämisen aloittamisesta. Lopullinen määrä oli yli 160 000 allekirjoitusta. 43 40 Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). 41 Eduskunta äänesti sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta 2014. 42 Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). 43 Sarhimaa 2015. 9

Kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle 13.12.2013. Aloite oli julkisesti kuultavana eduskunnan lakivaliokunnassa helmikuussa 2014. Lakivaliokunta äänesti asiasta 25.6.2014 ja aloite hylättiin äänin 10 6. Toistamiseen aloite hylättiin lakivaliokunnassa äänin 8 9. Suomen eduskunta äänesti tasaarvoisesta avioliitosta 28.11.2014. Uusi avioliittolaki äänestettiin voimaan äänin 105 92. Suuri valiokunta puolsi lakia 4.12.2014 äänin 17 8 ja eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain myös toisessa äänestyksessään 12.12.2014. Presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain 20.2.2015. Tasa-arvoisen avioliittolain on määrä tulla voimaan maaliskuussa 2017. Lainmuutos merkitsee sitä, että samaa sukupuolta olevat parit saavat siviilivihkimyksen samoin edellytyksin kuin heteroparit. Samalla homopareille tulee adoptio-oikeus sekä oikeus ottaa puolison sukunimi itselleen. 44 Tasa-arvoinen avioliittolaki koskee siviilivihkimistä. Sillä ei ole suoria vaikutuksia kirkkojen vihkimiskäytäntöihin, vaan kirkot voivat jatkossakin päättää omista käytännöistään. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ja muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla on oikeus asettaa uskonnosta johtuvia lisäedellytyksiä vihkimiselle. 45 Avioliitto yhteiskunnallisena instituutiona ja teologisesti perusteltuna liittona ovat eri asioita. 46 Kuitenkin tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo vaikuttaa kirkkoon niin, että se on haastettu tarkistamaan omaa avioliittokäsitystään. Uusi avioliittolaki aiheuttaa kirkon sisällä vastakkaisia näkemyksiä. Muutoshakuisimmat kirkon työntekijät ja seurakuntalaiset olisivat valmiita muuttamaan kirkon avioliittokäsitystä niin, että kirkko vihkisi myös samaa sukupuolta olevat parit. Konservatiivisimmat eivät pidä edes rukoushetkeä parisuhteensa rekisteröineiden puolesta suotavana. 47 Homoseksuaalisuudesta on keskusteltu Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1950-luvulta alkaen. Kirkko on pyrkinyt lähestymään asiaa sielunhoidollisena ja pastoraalisena kysymyksenä. 48 Lisäksi etenkin raamatullisuus 49 on tärkeässä asemassa arvioitaessa suhtautumista homoseksuaalisuuteen, sillä Raamattu on kristittyjen uskon ja elämän perusta. 50 Aiempaa voimakkaammaksi keskustelu homoseksuaalisuu- 44 Kansalaisaloite (KAA 3/2013 vp). 45 Uskonnonvapauslaki (453/2003). 46 Yli-Opas 2010, 72. 47 Niemelä 2014a, 77. 48 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 2. 49 Kirkon oppi pohjautuu Raamattuun, minkä vuosi se painottaa raamatullisuutta arvioitaessa erilaisia kysymyksiä. Raamatullisuus on kuitenkin ongelmallinen termi, sillä Raamatun tulkintatavat poikkeavat toisistaan kirkon sisällä. 50 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 13. 10

desta kävi vuoden 2002 jälkeen, jolloin laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan. 51 Kirkko on pyrkinyt selventämään kantaansa homoseksuaalisuuteen kahdessa parisuhdelakiseminaarissa vuonna 2007. Seminaariin kokoontuivat kirkon piispat, hiippakuntien edustajat ja kirkkohallituksen eri yksiköiden nimeämät edustajat sekä ryhmä asiantuntijoita. Seminaarin järjesti piispainkokouksen asettama työryhmä, joka valmisteli piispainkokouksen kannanottoa parisuhdelain seurauksista kirkossa. 52 Piispat ovat ottaneet kantaa homoseksuaalisuuteen yhteisissä kannanotoissaan. Viimeisimmässä kannanotossa Rakkauden lahja Piispojen puheenvuoro perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta 53 vuodelta 2008 piispat toteavat homoseksuaalisuuden jakavan kristillisiä kirkkoja kautta maailman. Homoseksuaalisuus ei ole piispojen mukaan vain ilmiö tai asia, vaan se koskettaa ihmisiä, joille homoseksuaalisuus on omakohtainen todellisuus. Heille kysymys on oman itseymmärryksen kannalta merkityksellinen. 54 Piispojen mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä tieteellisessä tutkimuksessa sanotaan homoseksuaalisuudesta ja miten yhteisömme suhtautuu seksuaalivähemmistöihin. Piispat muistuttavat, että kristillisessä ja länsimaisessa perinteessä yksilön arvoa on aina pidetty luovuttamattomana ja että kristillinen kirkko on vakuuttunut siitä, että jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. 55 Rakkauden lahjassa piispat nostavat esille myös raamatuntulkinnan. He toteavat, että Raamatussa homoseksuaaliseen käyttäytymiseen suhtaudutaan torjuvasti, mutta ottavat myös huomioon sen, että Raamatun syntyaikana homoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavia tekijöitä ei tiedetty samalla tavalla kuin nykyään. 56 Rakkauden lahjassa piispat nostavat esille kolme asiaa, jotka on otettava huomioon homoseksuaalisuudesta keskusteltaessa. Ensiksikin on pohdittava, antaako oman aikamme tieto seksuaalisuudesta mahdollisuuden tai oikeuden tulkita Raamattua uudella tavalla. Toiseksi on huomioitava se, että kristillisen luomisuskon ja ihmiskäsityksen mukaan Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Jumala on antanut ihmisille tehtävän olla hedelmällisiä, lisääntyä ja täyttää maa. Lisääntymiseen sisältyy tehtävä siirtää henkistä perintöä uusille sukupolville. Tästä tehtävästä määräytyy avioliiton 51 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 2. 52 Kirkko keskustelee homoseksuaalisuudesta 2007. 53 Kannanoton ovat allekirjoittaneet Jukka Paarma, Voitto Huotari, Samuel Salmi, Simo Peura, Eero Huovinen, Juha Pihkala, Mikko Heikka ja Gustav Björkstrand. Huomattavaa on, että piispoista Kari Mäkinen ja Wille Riekkinen eivät ole allekirjoittaneet kannanottoa. 54 Rakkauden lahja 2008, 58. 55 Rakkauden lahja 2008, 59. 56 Rakkauden lahja 2008, 59 60. 11

yhteisöllinen asema. Kolmas asia on se, että homoseksuaalisuus jakaa mielipiteitä nyt ja tulevaisuudessa. Toisin ajattelevia ja uskovia on kuunneltava ja kirkon yhteydestä on pyrittävä pitämään kiinni. 57 Edellisten lisäksi piispat muistuttavat, että jokaisella lapsella on oikeus isään ja äitiin. Hyvä elämä voi piispojen mukaan kuitenkin toteutua monenlaisissa perheissä. 58 Vuonna 2010 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous laati ohjeen vapaamuotoisesta rukoushetkestä parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan. Kyse ei ole avioliittoon rinnastettavan parisuhteen siunaamisesta. 59 Homoseksuaaliset suhteet, rekisteröity parisuhde ja tasa-arvoinen avioliittolaki jakavat suomalaisten ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten näkemyksiä. Kirkon piispoista Helsingin piispa Irja Askola 60, Porvoon piispa Björn Vikström 61 sekä arkkipiispa Kari Mäkinen 62 ovat asettuneet julkisesti kannattamaan tasa-arvoista avioliittoa. Joukko suomalaisia pappeja osoitti kantansa tasa-arvoiseen avioliittolakiin Facebook-kampanjassa Papit tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. 63 Vuonna 2014 kirkon papeista 44 % kannatti ja 41 % vastusti tasa-arvoista avioliittoa. Samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannatti 35 % papistosta ja vastusti 50 %. 64 Tasa-arvoisella avioliittolailla ei ole suoria vaikutuksia kirkon vihkimiskäytäntöihin. Sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja avioliittokäsityksen muutos ovat kuitenkin aiheuttaneet keskustelua kirkossa. Kirkon odotetaan tulevaisuudessa reagoivan tavalla tai toisella yhteiskunnan lainsäädännön muutokseen. Arkipiispa Kari Mäkisen mukaan kirkolla on kolme erilaista mahdollisuutta reagoida muutoksiin. Ensimmäinen vaihtoehto on, että kirkko pitäytyy nykyisessä avioliittokäsityksessään. Tällöin avioliitto kirkollisena instituutiona poikkeaa huomattavalla tavalla yhteiskunnallisesta avioliitosta. Toinen vaihtoehto on, että kirkko luopuu kokonaan vihkioikeudestaan. Tällöin kirkko voi siunata maistraatissa solmitun avioliiton. Tässä tapauksessa ratkaistavaksi jää, siunaako kirkko sekä hetero- että homoavioliitot. Kolmas vaihtoehto 57 Rakkauden lahja 2008, 59 60. 58 Rakkauden lahja 2008, 103. 59 Pastoraalinen ohje 2010. 60 Kuokkanen 2014. 61 Juupaluoma 2014. 62 Arkkipiispa Kari Mäkisen Facebook-tili 25.11.2014. 63 Papit tasa-arvoisen avioliittolain puolesta 2014. 64 Niemelä 2014a, 77. 12

Mäkisen mukaan on, että kirkko laajentaa käsitystään avioliitosta käsittämään myös homoliitot, jolloin kirkko voi säilyttää vihkioikeutensa. 65 2.3 Avioliittokäsityksen jakautuminen Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä esiintyy avioliittokäsityksessään toisistaan poikkeavia ryhmittymiä. Esittelen tässä luvussa selvästi nykyistä avioliittokäsitystä uudistamaan pyrkiviä ryhmiä sekä ryhmiä, jotka korostetusti haluavat pysyä perinteisessä avioliittokäsityksessä. Perinteisen avioliiton kannattajat ovat näkemyksissään hyvin lähellä katolisen kirkon oppia sakramentaalisesta avioliitosta. Sen vuoksi esitän tässä yhteydessä lyhyesti myös Katolisen kirkon katekismuksen opetusta avioliitosta. Avioliitto on sakramentti myös ortodoksisessa kirkossa, mutta pitäydyn esittelemään tässä yhteydessä ainoastaan läntisen kristillisyyden sakramentaalista avioliittokäsitystä. Kirkon sisällä toimii Tulkaa kaikki -liike, joka on kirkon uudistusmielisten jäsenten yhdysside. Se ajaa muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia. 66 Kirkon jäseniä vaikuttaa lisäksi muutamissa selkeästi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamiseen keskittyvissä ryhmittymissä. Näitä ryhmiä ovat Yhteys-liike, Arcus ja Malkus. Yhteys-liike on ekumeeninen solidaarisuus- ja tukiryhmä, joka ajaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia kirkossa ja yhteiskunnassa. Se edellyttää niiden periaatteiden ja käytäntöjen uudelleen arviointia, jotka jatkuvasti ovat ahdistavia kirkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä toimiville seksuaalivähemmistöihin kuuluville. 67 Arcus-verkosto on tarkoitettu kirkossa toimiville seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville henkilöille. Verkostoon kuuluu Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenten lisäksi jäseniä ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta sekä vapaista suunnista. 68 Sateenkaariyhdistys Malkus on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten hengellistä ja henkistä hyvinvointia tukemaan perustettu yhdistys. Se ei ole sitoutunut mihinkään tiettyyn kirkkokuntaan, vaan jäsenet voivat olla eri tavoin tunnustuksellisia. 69 65 Avioliittolain muutos 2014. 66 Tulkaa kaikki 2015. 67 Yhteys 2015. 68 Penttinen 2009, 74. 69 Sateenkaariyhdistys Malkus ry 2015. 13

Kirkon viidestä perinteisestä herätysliikkeestä 70 kolme on asettunut selvästi perinteisen avioliiton kannalle. Jäsenmäärältään suurin herätysliike lestadiolaisuus suhtautuu homoseksuaalisuuteen syntinä. Ihmisellä voi olla taipumus homoseksuaalisuuteen, mutta sen toteuttaminen on lestadiolaisen raamatuntulkinnan mukaan syntiä. 71 Tosin joukko uudistusmielisiä lestadiolaisia perusti avioliittolain käsittelyn aikaan Facebook-yhteisön Lestadiolaiset tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, mikä kertoo liikkeen sisällä olevan myös eri tavalla ajattelevia ihmisiä. 72 Evankelisuudessa ajatellaan, että kaikki ihmiset ovat syntisiä, eikä homoseksuaalisuus poikkea muusta synnistä. Liikkeessä korostetaan, että Raamatussa ei missään kohtaa puhuta homoseksuaalisuudesta myönteiseen sävyyn, vaan avioliitto nähdään miehen ja naisen välisenä liittona. Rukoilevaisuudessa miehen ja naisen välistä avioliittoa pidetään tasaarvoisena. Raamatun käsitystä homoseksuaalisuudesta pidetään monipiippuisena. Viidesläisyyden sisällä toimivat Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja Suomen Raamattuopisto tuomitsevat homoseksuaaliset teot Jumalan Sanan vastaisina ja pitävät tasa-arvoista avioliittoa vakavana virheenä. 73 Sen sijaan liikkeen sisällä vaikuttava Kansan Raamattuseura ei ota kantaa kysymykseen. 74 Herätysliikkeistä herännäisyys suhtautuu muita liikkeitä myönteisemmin homoseksuaalisuuteen ja tasa-arvoiseen avioliittoon. Liike ei halua puuttua jäsentensä yksityisasioihin, kuten seksuaalisuuteen. Homoseksuaalisuutta ei voida myöskään pitää Raamatun vastaisena, sillä Raamattu ei liikkeen mukaan ota kantaa rakkauteen perustuviin homoseksuaalisiin suhteisiin. 75 Herännäisyys korostaa, että avioliitto on muuttunut aikojen saatossa ja että se kuuluu maallisen regimentin alueeseen. Kysymystä tasa-arvoisesta avioliitosta tulisi arvioida ensisijaisesti lähimmäisenrakkauden näkökulmasta. 76 Herätysliikkeet ovat yksimielisiä siitä, että homoseksuaaleja ihmisiä on kohdeltava rakkaudella, kuten kaikkia lähimmäisiä. Herännäisyyttä lukuun ottamatta herätysliikkeiden valtavirrat kuitenkin painottavat, että homoseksuaalien on pitäydyttävä seksuaalisuutensa toteuttamisesta. Näkemys on suoraan samanlainen Katolisen kirkon ka- 70 Herätysliikkeillä tarkoitetaan lestadiolaisuutta, herännäisyyttä, evankelisuutta, rukoilevaisuutta ja viidesläisyyttä. 71 Pelkonen 2014. 72 Lestadiolaiset tasa-arvoisen avioliittolain puolesta 2014. 73 Pelkonen 2014. 74 Özcan 2013. 75 Pelkonen 2014. 76 Juntunen 2013. 14

tekismuksen kanssa. Katekismuksen mukaan homoseksuaalisuus on väärin suuntautunut taipumus ja homoseksuaaliset ihmiset on kutsuttu siveyteen. Rukouksen ja sakramenttien armon kautta homoseksuaalit voivat edetä kohti kristillistä täydellisyyttä. 77 Etenkin lestadiolainen käsitys homoseksuaalisuudesta syntinä on yhtäläinen Katolisen kirkon katekismuksen kanssa. Homoseksuaalisuus on katekismuksen mukaan synti, joka rikkoo raskaasti siveyttä vastaan. 78 Katolisessa kirkossa avioliitto on sakramentti ja huomattavasti hengellisempi instituutio kuin Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa, jossa vaikuttaa reformaatiossa muodostunut oppi kahdesta regimentistä. Osa suomalaisista herätysliikkeistä näyttää hengellistävän avioliittoa katoliseen suuntaan. 2.4 Ekumeeninen konteksti Tasa-arvoinen avioliitto ja homoseksuaaliset parisuhteet ovat ekumeenisesti ja kansainvälisesti ajankohtaisia kysymyksiä. Vuonna 2015 tasa-arvoinen avioliittolaki oli voimassa 22 maassa: Alankomaissa (laki voimaan vuonna 2000), Belgiassa (2003), Espanjassa (2005), Kanadassa (2005), Etelä-Afrikassa (2006), Meksikossa (2009), Norjassa (2009), Ruotsissa (2009), Argentiinassa (2010), Islannissa (2010), Portugalissa (2010), Tanskassa (2012), Brasiliassa (2013), Englannissa (2013), Ranskassa (2013), Uruguayssa (2013), Uudessa-Seelannissa (2013), Luxemburgissa (2014), Skotlannissa (2014), Grönlannissa (2015), Irlannissa (2015) ja Yhdysvalloissa (2015). 79 Suurimmassa osassa maita samaa sukupuolta olevien avioliitto koskee siviilivihkimistä. Seuraavassa esitän lyhyesti Suomen ortodoksisen kirkon ja roomalaiskatolisen kirkon näkökantoja aiheeseen. Lisäksi esitän Porvoon kirkkoyhteisöön 80 kuuluvien kirkkojen tilanteen. Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuuluu Porvoon kirkkoyhteisöön ja on siten sitoutunut neuvottelemaan uskoa ja kirkkojärjestystä sekä elämää ja työtä koskevista merkittävistä kysymyksistä muiden jäsenkirkkojen kanssa. 81 77 Katolisen kirkon katekismus 1997, 568. 78 Katolisen kirkon katekismus 1997, 576. 79 Gay Marriage Around the World 2015. 80 Porvoon kirkkoyhteisöön kuuluvat Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin, Tanskan, Viron ja Liettuan luterilaiset kirkot sekä Englannin, Irlannin ja Walesin anglikaaniset kirkot, Skotlannin episkopaalinen kirkko, Espanjan episkopaalis-reformoitu kirkko ja Lusitanian kirkko Portugalista. 81 Porvoon sopimus, 58 b viii. 15

Suomen ortodoksinen kirkko on tilanteessa, jossa yhteiskunnassa tapahtuvat perheeseen ja seksuaalisuuteen liittyvät muutokset vaikuttavat vääjäämättä jollakin tapaa kirkkoon. 82 Ortodoksisen kirkon mukaan kristillinen perhe on Jumalan siunaama miehen ja naisen liitto. 83 Yksi avioliiton mahdollisuus ja tarkoitus on saada lapsia. Ortodoksisessa kirkossa avioliitto on sakramentti ja oikein ymmärrettynä kristillisen tasa-arvon ideaali. Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon mukaan kirkko suhtautuu kriittisesti seksuaalisuuden ylikorostamiseen yhteiskunnassa, mutta tuomitsee homofobian. Kirkon palvelijalta kirkko odottaa ehdottomasti seksuaalisuuden pitämistä pois työn keskiöstä. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävä ei voi toimia ortodoksisen kirkon pappina. 84 Ortodoksinen kirkko on kuitenkin pitänyt sinänsä myönteisenä asiana, että homoseksuaalien asemaan liittyviä epäkohtia pyritään muuttamaan. 85 Ortodoksinen kirkko painottaa, että vaikka se ei hyväksyisikään homoseksuaalisia tekoja, se hyväksyy jokaisen ihmisen. Ortodoksisuuteen ei kuulu toisen ihmisen voimakas moraalinen arviointi. 86 Roomalaiskatolinen kirkko Suomessa painottaa, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, joka toteutuu miehen ja naisen muodostamassa sakramentaalisessa avioliitossa. Avioliiton keskeinen tehtävä on lasten saaminen. Homoseksuaalisuus on katolisen kirkon mukaan mahdotonta, sillä avioliittoon kuuluu erottamattomana sukupuolielämän kaksi tehtävää: miehen ja naisen yhdistyminen toisiinsa ja elämään jatkuvuus. Homoseksuaalinen suhde ei heijasta jumaluuden ja ihmiskunnan suhdetta toisin kuin miehen ja naisen välinen avioliitto. 87 Ruotsissa parilaki tuli voimaan vuonna 1995. Kymmenen vuotta tämän jälkeen Ruotsin evankelis-luterilainen kirkko otti liberaalin askeleen, kun sen kirkkohallitus sai tehtäväkseen valmistella rekisteröidyn parisuhteen siunaamiskaavan käyttöönoton Ruotsin kirkossa. 88 Samana vuonna Ruotsin kirkossa toimitettiin ensimmäiset samaa sukupuolta olevien kirkolliset siunaamiset. 89 Tällä on ollut ekumeenisia vaikutuksia. Moskovan patriarkaatin pyhä synodi katkaisi kahdenväliset kirkolliset yhteytensä 82 Huttunen & Kärkkäinen 2003, 65. 83 Huttunen & Kärkkäinen 2003, 80. 84 Moraalikysymykset ovat yhteiskunnallisia 2012. 85 Huttunen & Kärkkäinen 2003, 80. 86 Timonen 2011, 22. 87 Vuola 2011, 19. 88 Saarelma 2007, 270. 89 Lindfelt 2007, 284. 16

Ruotsin kirkkoon joulukuussa 2005 90 ja Englannin kirkko antoi lausuman, jonka mukaan Ruotsin kirkon päätös asettaa vaakalaudalle sekä merkittäviä eettisiä että opillisia kysymyksiä 91. Ennen rekisteröidyn parisuhteen siunaamista Ruotsin piispat olivat antaneet ohjeen yksityisestä rukouksesta homoseksuaalien parisuhteen puolesta vuonna 1994 ja ohjeen julkisesta rukouksesta vuonna 1999. 92 Vuonna 2009 Ruotsin evankelis-luterilainen kirkko salli samaa sukupuolta olevien kirkollisen vihkimisen ja samalla sukupuolineutraaliavioliittolaki syrjäytti lain rekisteröidystä parisuhteesta. 93 Kaikki seurakunnat ovat Ruotsissa velvollisia vihkimään sukupuolineutraaliin avioliittoon, mutta yksittäisellä papilla ei ole velvollisuutta vihkiä vastoin tahtoaan. 94 Norjassa parilaki tuli voimaan vuonna 1993 ja tasa-arvoinen avioliittolaki vuonna 2009. Samalla lakkasi mahdollisuus rekisteröidä parisuhteita ja uskonnollisille yhdyskunnille annettiin mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta, vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. 95 Norjan kirkossa päätettiin kaksi vuotta parilain voimaan tulemisesta vuonna 1995, että vihkimistä muistuttavalle toimitukselle ei homoseksuaalien ollessa kyseessä ole kirkossa perusteita. Vuonna 1997 Norjan kirkkohallitus piti tärkeänä, että kirkko voi pitäytyä vakiintuneessa kannassaan homoseksuaalisista parisuhteista ilman että se joutuu ristiriitaan yhteiskunnan lainsäädännön kanssa. 96 Homoseksuaalisen parisuhteen puolesta voi rukoilla Norjan kirkossa, mutta esirukoustoimitusta ei saa mieltää uudeksi liturgiseksi kaavaksi. Virallista kaavaa esirukoukseen ei ole. Norjan kirkon pappi ei voi vihkiä samaa sukupuolta olevia avioliittoon. 97 Samaa sukupuolta olevien avioliitto hyväksyttiin Tanskassa vuonna 2012. Myös kirkollinen vihkiminen on mahdollinen, mutta Tanskan luterilaisen kirkon papilla on oikeus kieltäytyä homoparien vihkimisestä. 98 Islannissa tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin vuonna 2010. Kirkollinen vihkiminen on mahdollista, mutta yksittäisellä papilla ei ole vihkimisvelvollisuutta. 90 Saarelma 2007, 270. 91 Saarelma 2007, 271. 92 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 44. 93 Samkönade äktenskap 2016. 94 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 46. 95 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 43. 96 Saarelma 2007, 272. 97 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 43. 98 Same-sex Church Weddings now Legal 2012. 17

Virossa ja Liettuassa samaa sukupuolta olevien siviilivihkiminen ei ole mahdollista. Myöskään luterilaiset kirkot eivät vihi samaa sukupuolta olevia pareja. Viron ja Liettuan kirkoille on tärkeää pysyä samassa kannassa enemmistön Porvoon yhteisöön kuuluvien kirkkojen kanssa, eivätkä ne näe tarvetta avioliittokäsityksensä muutoksille tai samaa sukupuolta olevien parien kirkolliselle siunaamiselle. 99 Englannin, Irlannin ja Walesin anglikaaniset kirkot eivät vihi samaa sukupuolta olevia pareja, mutta parisuhteiden siunaamien on mahdollinen. Piispat eivät kuitenkaan suosittele siunaamista, sillä asiasta ei ole riittävää yksimielisyyttä. 100 Englannin kirkon piispat ovat antaneet ohjeen, jonka mukaan kirkon tulee pitäytyä perinteisessä avioliittokäsityksessä, mutta seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin on silti kiinnitettävä huomiota. 101 Skotlannin episkopaalisessa kirkossa on aloitettu neuvottelut, jotka koskevat samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä. Kirkon päättävä elin äänesti kesäkuussa 2015 avioliittokäsityksen laajentamisesta koskemaan samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä. Ehdotuksen mukaan kirkollinen vihkiminen olisi mahdollinen vuoden 2017 lopusta alkaen. Synodi kuitenkin päätyi pitäytymään perinteisessä avioliittokäsityksessä. 102 2.5 Aikaisempi tutkimus Pro gradu -tutkielmani kuuluu käytännöllisen teologian alalla perheen ja parisuhteen tutkimusalueeseen. Perhettä ja parisuhdetta on tutkittu paljon useilla eri tieteenaloilla, teologia mukaan lukien. Sen sijaan avioliittoon keskittyvää teologista tutkimusta on julkaistu vähän. Tasa-arvoinen avioliitto on käsitteenä niin uusi asia, että siihen liittyvää tutkimusta ei vielä ole. Tässä luvussa esittelen aluksi aiheeseen liittyvää suomalaista ja kansainvälistä teologista tutkimusta, jonka jälkeen tämän tutkielman kannalta kiinnostavaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. 99 Declaration of the general synod of the Estonian Evangelical Lutheran Chuch 2009. 100 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 37. 101 England s bishops issue guidance on same-sex marriage 2014. 102 Faith and Order Board Marriage 2015. 18

Systemaattisen teologian alaan kuuluva Antti Yli-Oppaan väitöskirja Avioliiton teologia Englannin kirkossa ja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1963 2006 selventää hyvin kirkkomme avioliittoteologiaa antaen siihen samalla ekumeenisen ulottuvuuden. Yli-Oppaan mukaan kristillinen avioliitto tarkoittaa avioliiton instituution kristillistä tulkintaa, käsitystä siitä, miten kristitty elää avioliitossa sekä sitä, että avioliitolla itsessään on kristillistä uskoa vahvistava tai armoa välittävä vaikutus. 103 Luterilaisessa tulkinnassa kirkon teologia avioliitosta on nähty historiallisena järjestyksenä, jota arvioidaan kussakin tilanteessa uudelleen. Tällaisen tulkinnan mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen suhde, jonka muoto muuttuu kunkin aikakauden mukaan. 104 Maarit Hytönen on tutkinut avioliittoa kirkollisten toimitusten näkökulmasta teoksessa Kirkollisten toimitusten teologia. 105 Pentti Lempiäinen on kirjassaan Pyhät toimitukset keskittynyt tarkastelemaan avioliittoon vihkimisen merkityksiä sekä vihkikaavoja. 106 Jyrki Knuutila on väitöskirjassaan Avioliitto oikeudellisena ja kirkollisena instituutiona Suomessa vuoteen 1629 tutkinut vihkikaavojen sisällön muutoksia. 107 Käytännöllisen teologian alalla Jouko Kiiski on väitöskirjassaan Rakkaus lamassa tutkinut aviopareja, joiden suhdetta 1990-luvun alun taloudellinen lama on rasittanut. 108 Lisäksi Kiiski on selvittänyt teologien käsityksiä parisuhteesta tutkimuksessa Rajallinen rakkaus: suomalaisten teologien käsitykset parisuhteesta 109 ja suomalaista avioeroa 2000-luvun alussa tutkimuksessa Suomalainen avioero 2000-luvun alussa Miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään 110. Rajallisessa rakkaudessa selvitettiin muun muassa teologien suhtautumista homoseksuaalisuuteen ja rekisteröityyn parisuhteeseen. Kiiski on jakanut teologit neljään ryhmään sen perusteella, miten he asennoituvat rekisteröityyn parisuhteeseen. Kirkon vanhaan perinteeseen pitäytyjillä on kielteinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen. Heidän mukaansa homoseksuaalisuuden harjoittaminen on Raamatun vastaista. Kirkon nykyiseen opetukseen sitoutuvat ajattelevat niin ikään, että homosek- 103 Yli-Opas 2010, 251. 104 Yli-Opas 2010, 355. 105 Hytönen 2005. 106 Lempiäinen 2004. 107 Knuutila 1990. 108 Kiiski 2002. 109 Kiiski 2006. 110 Kiiski 2011. 19

suaalisuus on Raamatun opetuksen vastainen elämäntapa. Kirkon nykyistä opetusta avartavat suhtautuvat homoseksuaalisuuteen varauksellisesti. He pitävät homoseksuaalisuutta ymmärrettävänä asiana, mutta heidän mielestään kirkon tulisi syvällisesti pohtia kantaansa rekisteröityihin parisuhteisiin. Homoseksuaalisuuteen suhtautuvat myönteisesti nykykulttuurin käsityksen omaavat. He painottavat, että homoseksuaalien on parempi elää pysyvissä parisuhteissa tilapäisten suhteiden sijaan. Heidän mukaansa kirkon tulisi tukea rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä. 111 Eetu Kejonen on selvittänyt teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Sexualitet i en brytningstid: En etisk analys av två finländska väckelserörelsers syn på samhälle, kyrka och homosexualitetet åren 1970 2011 vanhoillislestadiolaisuuden ja herännäisyyden käsityksiä homoseksuaalisuudesta. 112 Kejosen tutkimusaineiston muodostavat kyseisten herätysliikkeiden lehdet Päivämies, Siionin Lähetyslehti, Hengellinen Kuukauslehti ja Nuori Yty sekä vuosikirjat ja kesäjuhlien puheet. 113 Kejosen väitöskirjasta selviää, että herännäisyydessä homoseksuaalien oikeuksia on puolustettu tutkimusajanjaksona aktiivisesti. Vanhoillislestadiolaiset puolestaan ovat kritisoineet homoseksuaalisuutta koskevia uusia lähestymistapoja omista uskonnollisista lähtökohdistaan käsin. 114 Teemu Ratinen on tutkinut homoseksuaalisuutta häpeän näkökulmasta käytännöllisen teologian väitöskirjassaan Torjuttu Jumalan lahja: Yksilön kamppailu häpeällistä seksuaalisuutta vastaan 115 sekä siihen pohjautuvassa teoksessaan Synnistä Jumalan lahjaksi: Muuttuva seksuaalisuus ja usko 116. Ratisen tutkimusaineistona on ollut 146 häpeäkirjettä, joissa suomalaiset ovat kuvanneet seksuaalisuuden heille aiheuttamaa häpeää. 117 Ratisen mukaan seksuaalisuus kokemuksena on ympäröivästä kulttuurista ja yhteiskunnasta riippuvainen. Se, mikä koetaan häpeällisenä, on yhteydessä ulkoisiin olosuhteisiin. Käsitys luonnollisesta seksuaalisuudesta on muutoksenalainen. 118 Ihmisen kokemus hyväksyttävästä seksuaalisuudesta kytkeytyy myös ihmisen kokemuksiin Jumalasta. 119 111 Kiiski 2006, 227 229. 112 Kejonen 2014, 11. 113 Kejonen 2014, 23. 114 Kejonen 2014, 249 250. 115 Ratinen 2014. 116 Ratinen 2015. 117 Ratinen 2014, 52. 118 Ratinen 2015, 209 210. 119 Ratinen 2015, 213. 20

Anu Lehto-Korhosen pro gradu -tutkielma Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsitykset ja kokemukset rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden puolesta ja heidän kanssaan kuvaa sitä, kuinka pastoraalinen ohje rukoushetkestä toimii käytännössä ja kuinka papit suhtautuvat siihen, miten papit kokevat ohjeen taustalla olevan opillisen, eettisen ja viranhoidollisen perustan sekä miten papit kokevat asian merkityksen ja arvioivat sen tulevaisuuden. 120 Lehto-Korhosen mukaan samaa sukupuolta olevien parisuhteita koskevat rukouspyynnöt ovat papeille harvinaisia eivätkä he juurikaan olleet tarvinneet pastoraalista ohjetta. Viranhoidollisesta, eettisestä ja opillisesta näkökulmasta tarkasteltuna noin 95 % papeista hyväksyy homoseksuaalit ihmiset. 121 Daniel Enstedt on haastatellut väitöskirjassaan Detta är min kropp: Kristen tro, sexualitet och samlevnad 122 kymmentä ruotsalaista pappia ja yhtätoista seksuaalivähemmistöihin kuuluvaa ihmistä selvittääkseen sen ajattelun kehitystä, joka mahdollisti samaa sukupuolta olevien parien siunaamisen Ruotsin kirkossa vuonna 2005. Haastatteluiden lisäksi tutkimusaineiston ovat muodostaneet Ruotsin kirkon dokumentit. 123 Homoseksuaalien siunaamista puolustaneet ovat vedonneet muun muassa siihen, että Jumala on rakkaus. Näin Jumala hyväksyisi rakkauteen ja uskollisuuteen perustuvat homoseksuaaliset suhteet. 124 Jens Rydström on tutkinut teoksessaan Odd Couples: A History of Gay Marriage in Scandinavia 125 skandinaavista homoseksuaalien historiaa ja avioliittoa. Hän keskittyy ennen kaikkea kuvaamaan Tanskan, Ruotsin ja Norjan kehitystä kohti tasaarvoista avioliittoa, mutta huomioi myös Skandinavian reuna-alueita Suomi mukaan luettuna. 126 Mandi Nicole Barringer on tutkinut uskonnollisten naisten asenteita homoseksuaalisuutta kohtaan. Barringerin teoksen Religious women and homosexuality: a denominational breakdown mukaan naiset suhtautuvat yleisesti miehiä hyväksyvämmin 120 Lehto-Korhonen 2014, 8. 121 Lehto-Korhonen 2014,101. 122 Enstedt 2011. 123 Enstedt 2011, 5. 124 Enstedt 2011, 333. 125 Rydström 2011. 126 Rydström 2011. 21