Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tuotantotalouden koulutusohjelma TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMASTA VALMISTUVAN DIPLOMI-INSINÖÖRIN OHJE
SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO... 3 2. DIPLOMITYÖN TAVOITTEET... 3 2.1 Diplomityön sisällölliset tavoitteet... 3 2.2 Diplomityön opetukselliset tavoitteet... 4 2.3 Diplomityö tutkinnossa... 4 2.4 Diplomityön teko- ja ohjausprosessi... 4 3. DIPLOMITYÖN RAJAAMINEN JA AIHEEN HYVÄKSYMINEN... 6 3.1 Tehtävän määrittely ja otsikointi... 6 3.2 Tutkimussuunnitelma... 6 3.3 Diplomityön teon määräaika... 6 3.4 Ennakkoilmoituksen jättäminen... 6 3.5 Aiheen anominen... 7 3.6 Tutkinnon rakenteen tarkistaminen... 7 3.7 Valvoja ja ohjaaja... 7 4. KIRJOITTAMINEN... 8 4.1 Diplomityön ulkoasu ja muoto... 8 4.2 Lähdekirjallisuuden kokoaminen... 8 4.3 Kirjallinen esitys... 8 4.4 Nimilehti... 9 4.5 Tiivistelmä... 9 4.6 Alkusanat... 9 4.7 Sisällysluettelo... 9 4.8 Lyhenteiden, merkkien ja termien selitykset... 10 4.9 Johdanto... 10 4.10 Tekstiosa... 10 4.11 Yhteenveto... 10 4.12 Lähdeluettelo... 10 4.13 Liitteet... 10 5. KYPSYYSNÄYTE... 11 5.1 Kieliasu... 11 5.2 Yhteyshenkilöt kypsyysnäytteissä... 11 6. DIPLOMITYÖN HYVÄKSYMINEN JA TUTKINTOTODISTUKSEN SAAMINEN... 11 6.1 Diplomityön arvosteleminen ja hyväksyminen, tutkintotodistus... 11 6.2 Diplomityön arvostelu... 12 6.3 Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen (Yliopistoasetus 17 )... 12 6.4 Keskiarvojen laskeminen... 18 6.5 Todistustenjakotilaisuus... 18 6.6 Nopeasti valmistuneen stipendi... 19 6.7 Diplomityön julkaiseminen elektronisesti... 19 7. DIPLOMITYÖN RAHOITUS JA STIPENDIT... 20 7.1 Diplomityöpaikan kautta... 20 7.2 Tukisäätiön stipendit... 20 8. TEKIJÄNOIKEUDET... 20 8.1 Diplomityön julkisuus ja tekijänoikeuskysymykset... 20 9. YHTEYSTIETOJA... 20 10. LÄHDELUETTELO... 20 11. KIRJALLISUUTTA... 21 2
1. JOHDANTO Tämä diplomityöopas on tarkoitettu ohjeeksi ensisijaisesti tuotantotalouden koulutusohjelman diplomityön tekijälle, mutta myös valvojalle ja ohjaajalle. Mikäli olet jonkun muun koulutusohjelman opiskelija ja teet diplomityösi tuotantotalouden koulutusohjelman johonkin sivuaineeseen, ota selvää oman koulutusohjelmasi käytännöistä ja ohjeista. Myös diplomityöhön liittyvät hakemukset käsitellään opiskelijan koulutusohjelman kansliassa. Tähän oppaaseen perehtymällä selviää suurin osa diplomityöhön liittyvistä käytännön seikoista ja pulmista. 2. DIPLOMITYÖN TAVOITTEET 2.1 Diplomityön sisällölliset tavoitteet Diplomityö on luonteeltaan soveltava tieteellinen tutkimus. Diplomityön keskeisenä tavoitteena on kohdeorganisaatiolle relevantin ongelman ratkaiseminen olemassa olevaa (tieteellistä) tietoa hyväksikäyttäen sekä hyvää tutkimustapaa noudattaen. Tavoitteena on myös uuden (tieteellisen) tiedon luominen. Diplomityön tieteellistä luonnetta ei kuitenkaan tule korostaa liikaa, vaan uutta tieteellistä tietoa yleensä luodaan varsinaisesti vasta väitöskirjavaiheessa. Työn tuloksena aikaansaatu uuden tiedon muoto voi olla esimerkiksi uusi synteesi olemassa olevasta tiedosta, vastaus tähän mennessä vastaamattomaan kysymykseen, tai uuden mallin kehittäminen. Uuden tiedon muodostaminen voi myös liittyä soveltamiseen. Uusi tieto voi liittyä esimerkiksi seuraavanlaisiin tuloksiin: ilmiöiden tai niiden välisten riippuvuuksien selvittäminen uuden idean, väittämän, menetelmän tai mallin kehittäminen aikaisempien teorioiden varmentaminen ja niiden pätevyysalueen tarkentaminen uudesta havaintoaineistosta taloudellisten, toiminnallisten, teknisten ja rakenteellisten ratkaisujen kehittäminen tutkimusprosessin luotettavuuden arviointi ja edelleen kehittäminen jatkotutkimuksia varten Diplomityössä kehitettyjen ratkaisujen tulee olla toimeksiantajan/kohdeorganisaation hyödynnettävissä, mutta uusi diplomityössä syntynyt tieto on arvokasta myös akateemiselle tiedeyhteisölle. Diplomityön tekijä osoittaa kykynsä itsenäisen tutkimuksen toteuttamiseen. Työn tekemisessä luovuuden ja innovatiivisuuden käyttäminen on keskeisessä asemassa. Diplomityön onnistuneisuuden arvioimiseksi on aluksi syytä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin (katso myös kappale Diplomityön arvostelu ): merkittävän ja tärkeän tutkimusongelman löytäminen tutkimusongelman (tutkimuskysymyksen) ja tavoitteiden määrittely tieteellisen/teoreettisen perustan (body of knowledge) määrittely kartoittamalla oleelliset lähteet tutkimusmenetelmien ja empiirisen aineiston määrittely konkreettisen tutkimusasetelman muodostaminen 3
tutkimuksen tuottaman uuden tiedon luonteen määrittely, tutkimuksen merkittävyyden ja ansioiden (contributions) tunnistaminen tutkimuksen uutuus (novelty) ja innovatiiviset ratkaisut 2.2 Diplomityön opetukselliset tavoitteet Diplomityö on kypsyyden osoitus. Opiskelija osoittaa valmiutensa erityisesti itsenäiseen ongelmanratkaisuun. Diplomityössä tekijän tulee pystyä tuottamaan tieteen uusimpia tutkimustuloksia sekä muodostamaan tutkimusasetelma, jossa tietoa sovelletaan kohdeorganisaation ongelmanratkaisuun. Lisäksi on tärkeää oppia, miten laaja kirjallinen raportti laaditaan. Selkeän, hyvin jäsennellyn ja loogisesti etenevän raportin kirjoittaminen on yksi diplomityöprojektin keskeisiä haasteita. Diplomityön yhtenä tavoitteena on myös tutkimusprojektin itsenäisen, järjestelmällisen ja tehokkaan läpiviennin oppiminen. Vaikka kyseessä on itsenäisesti tehtävä työ, on tekijän, valvojan ja ohjaajan välinen kanssakäyminen tärkeää. Koska diplomityön teko on tarkoitettu itsenäiseksi, työn ohjaajan tai valvojan asenne ei kuitenkaan saa muodostua liian holhoavaksi. 2.3 Diplomityö tutkinnossa Diplomityö kuuluu TU901-D -moduuliin ja sen laajuus on 30 opintopistettä. Diplomityön tavoitteet ovat: antaa valmius itsenäisesti hankkia tieteellistä tietoa sekä tunnistaa, eritellä ja ratkaista tieteellisiä ja ammatillisia ongelmia myös uusissa tilanteissa ja muutenkin soveltaa tieteellistä tietoa käytäntöön antaa syventävää tietoa opintojen kannalta keskeisistä teorioista sekä tutkimus-, ongelmanratkaisu- ja suunnittelumenetelmistä antaa perusteelliset tiedot opintojen kohteena olevasta ongelmakokonaisuudesta. 2.4 Diplomityön teko- ja ohjausprosessi Keneltä saat ohjausta diplomityötä varten? Diplomityöprosessissa on kolme virallista toimijaa. Nämä ovat työn tekijä, työn ohjaaja ja työn valvoja. Työn ohjaaja on tyypillisesti työn tilaaja. Hän on se henkilö, jonka kanssa asetetaan työn tavoitteet ja käydään läpi työn edistymistä. Työn valvojana toimii professori. Hän vastaa siitä, että työ täyttää diplomityölle asetetut kriteerit. Työn ohjaaja on usein työn käytännöllisen puolen asiantuntija ja voi auttaa sen toteutuksessa. Työn valvoja eli professori on teoreettinen asiantuntija ja auttaa sopivan teorian löytämisessä ja tukee työn kirjoittamisessa. Professori voi myös ohjata työn tekijän diplomityön aihealueen erikoisasiantuntijoiden pakeille, esimerkiksi aihetta tutkineen tutkijan opastukseen. Opiskelija hakee diplomityönsä aiheen yleensä itsenäisesti yrityksistä tai muista arvoa tuottavista organisaatioista. Korkeakoulun toimeksiannosta tehtävät diplomityöt liittyvät yleensä laajempiin tutkimusprojekteihin. Diplomityöksi ei suositella irrallista pelkästään korkeakoululle tehtävää kirjallisuustutkimusta. Diplomityöpaikan hakemisessa voi hyödyntää esimerkiksi Aalto yliopiston ajankohtaista Avoimet työpaikat sivua http://www.tkk.fi/fi/ajankohtaista/tyopaikat/diplomi_ja_vaitoskirjatyopaikat/ tai 4
Tuotantotalouden Killan Prodeko ry:n sekä Prodeko Alumni ry:n omistamaa a Talent Recruiting sivustoa, jonka tarkoituksena on edistää Aalto-yliopiston opiskelijoiden työllisyyttä http://www.atalent.fi/ Opiskelija voi myös ottaa yhteyttä osaston professoreihin tai tutkijoihin ja tiedustella heiltä yrityskontakteja, joihin kannattaisi olla yhteydessä. Kun mahdollinen työn aihe on löytynyt, opiskelijan kannattaa tulla välittömästi keskustelemaan tästä työtä todennäköisesti valvovan professorin kanssa. Kun aihe on tulevan valvojankin mielestä diplomityöksi sopiva, ensimmäinen vaihe itse diplomityöprosessissa on tutkimussuunnitelman laatiminen. Tässä tiivis kommunikointi työn kohdeorganisaation ja erityisesti siellä työtä ohjaavan henkilön kanssa on tärkeää. Tutkimussuunnitelmassa kuvataan tutkimuksen tausta, selkeytetään työn tavoitteet, esitetään tutkimusongelma/tutkimuskysymykset, tehdään rajaukset, kuvataan tutkimusmenetelmä sekä laaditaan työn etenemissuunnitelma päätehtävineen ja aikatauluineen. Usein työn keskeinen tavoite on parhaiten ilmaistavissa kysymysmuodossa esitetyn tutkimusongelman tai tutkimuskysymysten muodossa. Ongelma/kysymykset ilmaisevat sen, mihin työssä vastataan. Tutkimussuunnitelmassa on hyvä esittää myös joitakin välitavoitteita ja virstanpylväitä, esimerkiksi kirjallisuusosan valmistuminen, analyysiosan valmistuminen, ja niin edelleen. Tutkimussuunnitelma käydään läpi yhdessä sekä valvovan professorin että kohdeorganisaatiossa työtä ohjaavan henkilön kanssa, joko erikseen tai yhdessä. Samassa yhteydessä voi valvovan professorin kanssa käydä läpi tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Kun sekä valvoja että ohjaaja ovat hyväksyneet diplomityön tutkimussuunnitelman, alkaa itse työn toteutus, joka kestää yleensä noin 6-7 kuukautta. Periaatteessa olisi hyvä, mikäli työn alkuvaiheessa voisi paneutua kirjallisuuden läpikäyntiin, jolloin aikaisemmat tutkimustulokset voisivat parhaiten tukea kohdeorganisaatiossa tehtävän tutkimuksen suorittamista. Käytännössä eri tehtävät menevät limittäin ja eteneminen tapahtuu jossain määrin iteratiivisesti. Alkuperäistä tutkimussuunnitelmaa voi ja yleensä myös kannattaa jonkin verran muuttaa ja tarkentaa tutkimuksen edetessä. Yhteydenpito työtä valvovaan professoriin on yleensä intensiivistä tutkimuksen alku- ja loppuvaiheessa. Sen sijaan työn ohjaajan kanssa olisi hyvä pitää varsin tiivis yhteys koko diplomityöprosessin ajan. Valvojan tärkein tehtävä prosessin alkuvaiheessa on varmistaa, että diplomityön aihe on sopiva ja että tutkimussuunnitelma luo edellytykset tutkimuksen menestykselliselle toteutukselle. Itse diplomityöprojektin aikana opiskelija ja valvoja voivat käydä diplomityön tilanteen läpi, kun ollaan työsuunnitelmassa esitetyissä virstanpylväissä. Tämän lisäksi opiskelija voi ottaa yhteyttä valvovaan professoriin aina kun kysymyksiä tai muuta tarvetta ilmenee. Kun opiskelija on saanut tehtyä käsikirjoituksen koko diplomityöraportista, käy valvova professori tämän yksityiskohtaisesti läpi ja antaa opiskelijalle palautteen tarvittavista korjauksista ja muutoksista. Tässä vaiheessa voidaan myös keskustella työn arvostelusta ja mitä eri arvosanojen saavuttaminen edellyttää tutkimuksen ja raportin loppuun saattamiselta. Tarkastusprosessiin on yleensä syytä varata aikaa 2-3 viikkoa ja tarvittavien muutosten ja korjausten tekemiseen toiset 2-3 viikkoa. Myös työn ohjaajan tulisi käydä läpi työn käsikirjoitus ja kommentoida sitä erityisesti kohdeorganisaation asettamien tavoitteiden kannalta. Kun opiskelija on tehnyt valvojan ja ohjaajan vaatimat korjaukset ja muutokset käsikirjoitukseen, toimitetaan se yleensä vielä valvojan tarkastettavaksi ennen työn 5
kansittamista. Opiskelijan tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, että tämä olisi jo täysin valmis versio käsikirjoituksesta, eikä useita iteraatiokierroksia tarvittaisi. Kun valvoja on hyväksynyt korjaukset, viedään työ kansitettavaksi. Opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, että hän ottaa yhteyttä tuotantotalouden opinto- ja opiskelijapalvelupisteeseen (ks. kohta 5.2) viimeistään noin 2-3 viikkoa (ja mahdollisesti jo paljon aikaisemminkin) ennen työn ennakoitua arvosteluajankohtaa ja käy suorittamassa kypsyysnäytteen. 3. DIPLOMITYÖN RAJAAMINEN JA AIHEEN HYVÄKSYMINEN 3.1 Tehtävän määrittely ja otsikointi Diplomityön ongelmakenttä rajataan ja tarkoitus selvitetään riittävän tarkasti jo ennen työn aloittamista. Samalla tuodaan esiin työn lähtökohdat ja tavoitteet. Diplomityön otsikon pitää olla lyhyt ja selkeä, mutta kuitenkin riittävän informatiivinen. Sen tulee selvästi ilmaista työn aihe eli mitä on tutkittu. Otsikon tulee keskittyä kirjoituksen olennaisimpaan sisältöön. Hyvän tavan ja tyylin mukaisesti opinnäytetyössä ei mainita yrityksen tai tuotteen nimeä eikä lyhenteitä. 3.2 Tutkimussuunnitelma Ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä on hyvä laatia yhdessä valvovan professorin kanssa alustava tutkimussuunnitelma, jota tarkennetaan työn edetessä. Tutkimussuunnitelmassa määritellään mm. seuraavat seikat: selvitetään tausta, motivaatio, teoriapohja ja tutkimusongelmat työn tavoite (päätavoite, osatavoite) käytettävät tutkimus- ja suunnittelumenetelmät aikataulu ja mahdollinen budjetti työn rakenne: tausta, tutkimusongelma, tavoitteet, tutkimusmenetelmät, teoreettinen ja empiirinen tarkastelu, analyysi, synteesi ja johtopäätökset Katso tutkimussuunnitelman laatimiseen viittaavat kohdat kappaleesta 2.4 (Diplomityön teko- ja ohjausprosessi). 3.3 Diplomityön teon määräaika Diplomityön teon määräajasta sopivat yhdessä työn valvoja ja tekijä niin, että määräaika on korkeintaan yksi vuosi aiheen myöntämisestä. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa ja opiskelijan tulee hakea aihetta uudelleen. Ylipitkä tekoaika voi vaikuttaa arvosanaa alentavasti. Diplomityön tekemistä ei pitäisi pitkittää muilla työtehtävillä ennen diplomityön valmistumista. 3.4 Ennakkoilmoituksen jättäminen Ennakkoilmoitus diplomityön aloittamisesta lomakkeen keskeisimpänä tavoitteena on parantaa diplomitöiden valvonnan ja ohjauksen laatua. Tavoitteena on edistää koulutusohjelman sisäistä professuurien välistä yhteistyötä sekä ehkäistä rajoittavaa spesialisoitumista professuurien määrän kasvaessa, sekä taata riittävät resurssit ja oikea asiantuntemus jokaisen diplomityön valvontaan sekä seurata opiskelijoiden diplomityön edistymistä. Jokainen opiskelija, joka tekee diplomityön tuotantotalouden 6
koulutusohjelmaan, täyttää lomakkeen ja toimittaa sen tuotantotalouden koulutusohjelman kansliaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 3.5 Aiheen hakeminen Aihetta voi hakea, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu, ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 45 opintopistettä ja HOPS on vahvistettu. Diplomityön aihe on valittava siten, että se liittyy pääaineen ammatilliseen tehtäväalueeseen ja se sovitaan valvovan professorin kanssa. Aihehakemukseen tulee pääaineen valvojan allekirjoitus. Mikäli diplomityö tehdään sivuaineeseen, tarvitaan anomukseen sekä pää- että sivuaineen professorin allekirjoitus. Diplomityön aihe on voimassa yhden vuoden myöntämispäivästä. Hyvä tavan ja tyylin mukaisesti opinnäytetyön nimessä ei mainita yrityksen tai tuotteen nimeä eikä käytetä lyhenteitä. Aiheeseen voi tehdä pieniä tarkennuksia myöntämisen jälkeen, mutta jos aihe muuttuu olennaisesti, on se anottava uudelleen. Sekä tarkennuksista että muutoksista on aina sovittava valvojan kanssa. Aihetta ja diplomityötä ei voi hyväksyä samassa kokouksessa. 3.6 Tutkinnon rakenteen tarkistaminen Tutkinnon rakenne tarkistetaan viimeistään aiheen hakemisen yhteydessä, joten hakemuspaperiin liitetään HOPS kurssitasolla. Moduulitason hops on vahvistettu heti kandidaatiksi valmistumisen jälkeen. Valinnaiset opinnot voi sisällyttää joko vapaasti valittaviin opintoihin tai tutkinnon ulkopuolisiin opintoihin. Vapaasti valittaviin opintoihin sisällytettävät opinnot ovat mukana tutkinnon kokonaislaajuudessa ja näin ollen myös keskiarvossa. Tutkinnon ulkopuolisiin opintoihin voi sisällyttää ne opinnot, jotka ylittävät tutkinnon vähimmäismäärän, 120 opintopistettä. Opinnot, jotka ovat jatko-opintokelpoisia ja jotka mahdollisesti halutaan sisällyttää jatkotutkintoon, on ryhmiteltävä tutkinnon ulkopuolisiin opintoihin. 3.7 Valvoja ja ohjaaja Valvoja ja ohjaaja hyväksytään samalla kun diplomityön aihe myönnetään. Opiskelija ilmoittaa kaikki ohjaajasta ja valvojasta pyydetyt tiedot mahdollisimman tarkasti (oppiarvo, nimi, toimipaikka). Diplomityö tehdään normaalitapauksessa opiskelijan pääaineen professorin valvonnassa. Osasto voi perustellusta syystä nimittää diplomityön valvojaksi myös korkeakoulussa toimivan akatemiaprofessorin, korkeakoulun professorin virasta virkavapaalla olevan, korkeakoulussa muissa tehtävissä toimivan henkilön, edellyttäen että hän suostuu toimimaan valvojana, tai päätoimisessa palvelussuhteessa toimivan dosentin (Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 26 ). Työn ohjaajana toimii yleensä lähin esimies diplomityön tekopaikasta ja hänellä tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. 7
4. KIRJOITTAMINEN Työn suorittamisesta on neuvoteltava työn valvojan tai hänen määräämänsä henkilön kanssa työsuunnitelman tultua laadituksi. Samalla voidaan neuvotella myös lähdekirjallisuudesta. Tarpeen mukaan tulee neuvotteluja käydä myös työn muissa vaiheissa. Työn eri vaiheista käydyistä keskusteluista valvojan ja ohjaajan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa on syytä tehdä muistiinpanoja, samoin luetuista artikkeleista ja muista kirjallisuusviitteistä, koska niiden muistaminen tai käsiin saaminen saattaa myöhemmin olla hankalaa. Hyväksytyn työsuunnitelman mukaisten osatöiden tultua suoritetuiksi, seuraa tulosten ja niiden analysoinnin esittäminen valvojalle ja ohjaajalle. Tässä vaiheessa työtä tarkastellaan kokonaisuutena siten, että kaikki näkökohdat tulee huomioonotetuksi. 4.1 Diplomityön ulkoasu ja muoto Diplomityö tulisi olla tiivis, kirjallinen esitys. Työ voi olla monografia, jonka pituus on maksimissaan n. 100 liuskaa liitteineen. Diplomityön tulee olla ulkoasultaan siisti, huoliteltu ja edustava. Diplomityö tulostetaan vakiokokoiselle (A4) arkeille. Diplomityö kirjoitetaan käyttäen esimerkiksi seuraavaa sivun asettelua (marginaalit): ylä 25 mm, ala 30 mm, vasen 45 mm, oikea 20 mm. Oikean reunan tasaus, ylä- tai alatunnisteiden käyttö ja sivunumerointitapa ovat valinnaisia. Sidontaa varten on sivun vasempaan reunaan jätettävä riittävä marginaali. Mikäli piirustukset, kartat tai tietokoneliuskat muodostavat olennaisen osan työstä, ne tai niiden jäljennökset on taitettava erilliseen diplomityön kokoiseen kansioon. Diplomityön havainnollisuutta voidaan lisätä käyttämällä tekstin lisäksi sopivia kuvia ja taulukoita. Taulukointi on hyvä menetelmä silloin, kun halutaan antaa tarkkoja lukuarvoja. Tarkempia ohjeita kuvien ja taulukoiden hyödyntämisestä löytyy kirjoitusoppaista. Diplomityö tulee sidottaa mustiin kansiin. Etukanteen tulee teksti DIPLOMITYÖ ja oikeaan alareunaan tekijän nimi. Kirjan selässä tulee olla tekstinä työn tekijän nimi ja vuosiluku. Tekijän nimi painetaan alkaen 50 mm yläreunasta ja vuosiluku päättyen 15 mm alareunasta. Mallia ulkoasuun voi käydä katsomassa tuotantotalouden laitoksen kirjastossa olevista diplomitöistä. Kirjan voi painattaa missä tahansa kirjasitomossa. 4.2 Lähdekirjallisuuden kokoaminen Ennen diplomityön varsinaista aloittamista kootaan ja luetteloidaan tarvittava lähdekirjallisuus. Alussa on hyvä perehtyä lähdeaineistoon riittävästi, jotta tarvittavat aputiedot ja lainattavat kohdat löytyisivät nopeasti. Kirjallisuusselvitys voidaan tehdä käsin hakemalla tietoja kirjastojen lähdeteoksista ja hakemalla aihetta käsitteleviä kirjallisuusviitteitä kotimaisista tai kansainvälisistä tietokannoista. 4.3 Kirjallinen esitys Diplomityö kirjoitetaan yleensä suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai opiskelijan hakemuksesta koulutusohjelman koulutusneuvoston hyväksymällä muulla kielellä. Diplomityön kieli vahvistetaan aihetta hakiessa. Kotimaisten kielten opinnoissa opiskelijan osoittaa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka vastaa kaksikielisellä virka- 8
alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Edellä tarkoitettu kielen täydellinen hallitseminen osoitetaan tekniikan kandidaatin tutkinnossa tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä (Aalto-yliopiston Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 9 ). Diplomityön kirjallisen osan on oltava selkeä ja järjestelmällinen. Yksityiskohtaisempia ohjeita saa erilaisista kirjoittamisoppaista esimerkiksi: Kauranen, Ilkka & Aaltonen, Mika & Naumanen, Mika & Kaila, Martti. M. A Guidebook for Writers of Research Papers in Industrial Management. Otaniemi: Helsinki University of Technology, Institute of Industrial Management, 1992. 70 s. (Institute of Industrial Management 1992/1). ISSN 0789-5216. ISBN. 951-22- 1149-1. Kauranen, Ilkka & Ropponen, Pasi & Aaltonen, Mika. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas. Otaniemi: Teknillinen korkeakoulu, opintotoimisto, 1993. 113 s. ISBN 951-22-1831-3. Tirronen, Kerttu, Teknisen kirjoituksen laatiminen, 4. painos, Helsinki: Suomen Teknillinen Seura STS ry. Teknisten Tieteiden Akatemia, 1987, 89 s. ISBN 951-9110-36-4 4.4 Nimilehti Ks. liite 1. 4.5 Tiivistelmä Tiivistelmä on lyhyt, informatiivinen kuvaus tutkimuksen tavoitteista, tutkimusmenetelmistä, saaduista tuloksista ja johtopäätöksistä. Sen tulee mahtua yhdelle sivulle. Tiivistelmä liitetään opinnäytteeseen ja se lähetetään myös sähköisessä muodossa koulutusohjelman kansliaan, josta se toimitetaan pääkirjastoon Inssitietokantaan vietäväksi. Tiivistelmä tehdään sekä toisella kotimaisella kielellä että englanniksi. Tiivistelmien valmiit pohjat ovat osoitteessa: http://into.aalto.fi Tiivistelmä on syytä tarkistuttaa kielikeskuksessa, lisätietoa: http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/diplomityon_tiivistelma/ 4.6 Alkusanat Alkusanoissa esitetään työn tausta, valvojan ja ohjaajan osuus työssä sekä maininnat työn valmistumista edistäneistä henkilöistä, laitoksista, rahoittajista jne. näille osoitettavine kiitoksineen. Alkusanojen loppuun tulee tekijän nimi ja päiväys kuukauden tarkkuudella (esim. Espoo, maaliskuu 2011). 4.7 Sisällysluettelo Sisällysluettelo tehdään viimeiseksi kirjoitustyön jälkeen. Se laaditaan järjestelmälliseksi ja siihen kootaan kaikki kirjoituksen luvut väliotsikoineen ja sivunumeroineen. Sisällysluettelo laaditaan desimaalijaotuksen muotoon siten, että yli 9
kolmiportaista jaottelua pyritään välttämään. Sen yhteydessä esitetään myös liiteluettelo sekä harkinnan mukaan luettelo tekstin yhteydessä olevista kuvista ja kartoista sekä taulukoista. 4.8 Lyhenteiden, merkkien ja termien selitykset Diplomityö voi sisältää merkkejä, symboleita, lyhenteitä ja termejä, jotka vaativat selitystä. Lyhenteiden yms. esitystapamalleja voi katsoa erilaisista kirjoitusoppaista. 4.9 Johdanto Johdanto sisältää lyhyesti diplomityön lähtökohdat, ongelmakentän, tutkimusalueen rajauksen ja työn tarkoituksen selkeän määrityksen. Siinä selostetaan myös kirjallisuuden avulla teoria ja perusteet, jotka olennaisesti liittyvät suoritettuun työhön. Muita tutkimuksia selostetaan ainoastaan siinä määrin kuin se on tarpeellista tehdyn työn ymmärtämiseksi tai selvittämiseksi. Johdannossa ei kuvata itse tutkimusta eikä sen tuloksia, mutta siinä tai erillisessä luvussa voidaan selventää tutkimuksessa käytettäviä käsitteitä. Tarvittaessa johdanto voidaan jakaa alaotsikoilla sopiviin opinnäytteen sisältöä selventäviin lukuihin. 4.10 Tekstiosa Diplomityön tekstiosan käsittelytapa riippuu olennaisesti työn laadusta ja yleensä se voidaan jakaa seuraaviin osiin: teoriatausta tutkimusmenetelmä tutkimusaineisto ja sen käsittely tulokset tulosten tarkastelu (jäsentäminen) ja arviointi 4.11 Yhteenveto Yhteenvedossa toistetaan lyhyesti ja selvästi työn tarkoitus, pääsisältö, tulokset, päätelmät ja suositukset. 4.12 Lähdeluettelo Periaatteena on, että lähdeviittausta pitää käyttää muulloin paitsi esitettäessä omia tulkintoja ja päätelmiä tai ns. yleispätevää tietoutta. Lähdeviittauksia on siis käytettävä esimerkiksi esitettäessä jonkun muun tutkijan tuloksia, väitteitä tms. tai toisesta julkaisusta lainattu taulukko tai kuva. Suora lainaus merkitään lainausmerkkeihin. Lähdeviittaukset on pyrittävä kohdistamaan mahdollisimman alkuperäiseen lähteeseen eikä myöhempään julkaisuun, jossa ko. lähdettä on käytetty hyväksi. Lähdeviitteiden laatimisessa on apua standardista SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen. Tavallisimmat viittausjärjestelmät ovat nimi-vuosijärjestelmä eli Harvardin järjestelmä, numerojärjestelmä ja alaviitejärjestelmä. Tarkempia ohjeita lähdeluettelon laatimisesta voi katsoa kirjoitusoppaista. 4.13 Liitteet Liitteet numeroidaan ja sijoitetaan diplomityön loppuun. On tarkoin harkittava, mitä liitteissä esitetään. Liitteenä voidaan esittää käytettyjen menetelmien kuvaukset, yksityiskohtaiset tulostiedot, hankalan kokoiset kuvat, kartat, kyselykaavakkeet ym. sellaiset. 10
5. KYPSYYSNÄYTE Diplomityöntekijän on kirjoitettava kypsyysnäyte, jolla osoitetaan diplomityön aiheen sisällön hallitseminen. Kypsyysnäyte tulee olla tehtynä ennen diplomityön hyväksymistä. Kypsyysnäytteen tarkistaa sisällön osalta valvova professori. Ulkomaalaisen opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, yleensä englanniksi. Kypsyysnäytteen tarkoitus on osoittaa, että kirjoittaja osaa ilmaista asioita kielellisesti suorasanaisesti ja selkeästi, ja ajatuksiltaan loogisesti. Sen tulee olla esseetyyppisesti laadittu. Yleensä kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä (4) sivua joka toiselle riville kirjoitettuna. Kypsyysnäytteen arvosteluasteikko on hyväksytty tai hylätty, arvosana ei vaikuta diplomityön arvosanaan. Kypsyysnäytteen suorittamisen voi uusia. Kypsyysnäytteen tarkastaminen kestää n. viikon, jonka jälkeen suoritus viedään opintorekisteriin. 5.1 Kieliasu Kypsyysnäytteessä on oltava otsikko, mutta ei mielellään väliotsikoita. Kypsyysnäyte kirjoitetaan siistillä ja selkeällä käsialalla. Muista marginaalit ja kappalejako. Kuvia ja kaavioita ei pidä käyttää ellei se ole aivan olennaista, myöskään luettelot eivät kuulu kypsyysnäytteeseen. 5.2 Yhteyshenkilöt kypsyysnäytteessä Koulutusohjelman opinto- ja opiskelijapalvelupiste Anne Johansson, 09 470 22161 tai Nina Ramberg 09 470 24750, etunimi.sukunimi(at)tkk.fi tai tuta.kanslia@tkk.fi 6. DIPLOMITYÖN HYVÄKSYMINEN JA TUTKINTOTODISTUKSEN SAAMINEN 6.1 Diplomityön arvosteleminen ja hyväksyminen Diplomityö on tekstiluonnoksen, kuvien ja taulukoiden valmistuttua esitettävä työn valvojalle työn hyväksymistä varten riittävän selvässä asussa. Valvoja voi tarkastuksensa perusteella antaa puhtaaksikirjoitusluvan. Työn käsikirjoituksen tarkistamiseen on varattava riittävästi aikaa, omasta mielestä valmis työ ei välttämättä ole valvojan ja ohjaajan mielestä valmis. Diplomitöitä on luovutettava vähintään kaksi kappaletta mustiin kansiin sidottuna. Toisen opiskelija toimittaa professorille ja toisen koulutusohjelman kansliaan, josta se hyväksymisen jälkeen toimitetaan tuotantotalouden kirjastoon. Mikäli diplomityö tehdään sivuaineeseen, kansitettuja töitä on mahdollisesti jätettävä omalle osastolle kolme kappaletta, josta yksi toimitetaan tuotantotalouden kirjastoon. Diplomityö on julkinen opinnäyte. Diplomityön esittelytilaisuudesta sovitaan professorin kanssa. Diplomityö hyväksytään tuotantotalouden koulutusohjelman koulutusneuvoston kokouksessa valvovan professorin arvosanaehdotuksen perusteella. Opintoasioiden kokous- ja käsittelyaikataulu kevät 2011 Tiivistelmät lähetetään rtf -muodossa osoitteeseen tuta.kanslia@tkk.fi 11
6.2 Diplomityön arvostelu Diplomityö arvostellaan samoja arvosanoja käyttäen kuin muut opintosuoritukset. Työn arvostelu tapahtuu valvovan professorin toimesta ja eri tutkimusalueilla saatetaan painottaa hieman eri asioita. Keskeisiä arviointiperusteita lueteltiin jo kohdassa 2.1 Diplomityön sisällölliset tavoitteet. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin kriteereitä, jotka vaikuttavat työn arvosanaan. Kriteeristö on rehtorin 4.12.2008 päätöksen mukainen. Yleistä diplomityön arvioinnista Tutkintosäännön 26 :ssä määrätään diplomityön tekemisestä. Tämä soveltamisohje on tarkoitettu diplomityön tekijälle, ohjaajalle, valvojalle ja hyväksyjälle. Kohdassa 2 on kuvattu yleisesti diplomityölle asetetut tavoitteet. Diplomityön arvioinnin ja arvostelupäätöksen tulee perustua kohdassa 3 annettuihin kriteereihin. Tämän arviointiohjeen liitteenä on taulukko, joka on tarkoitettu valvojalle apuvälineeksi diplomityön arviointiin. Diplomityö on opiskelijan tekemä itsenäinen opinnäyte. Valvoja arvioi tarkastettavaksi jätetyn valmiin diplomityön, sisältäen kaikki diplomityöhön kuuluvat osat kansilehti mukaan lukien. Arvioinnissa voidaan ottaa soveltuvin osin huomioon diplomityöprosessiin liittyviä asioita kuten aikataulussa pysyminen ja itsenäisen työpanoksen osuus. Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa (TS1995) 30 opintopistettä (TS2005), joka vastaa kuuden kuukauden täysipäiväistä työskentelyä. Tutkintosäännön (2005, 26 ) mukaan aikaa diplomityön suorittamiseen on korkeintaan yksi vuosi. Suoritusajan venyminen huomattavasti yli valvojan ja opiskelijan sopiman tavoiteajan voi vaikuttaa arvosanaa alentavasti. Opiskelijasta riippumattomat viivästymiset otetaan kuitenkin huomioon lieventävinä tekijöinä. Työn valvoja antaa kirjallisen lausunnon työstä arvosanaehdotuksineen eli arvosanalausunnon koulutusneuvostolle. Arvosanalausuntoaan varten valvoja voi pyytää ohjaajan/ohjaajien lausuntoja. Jos valvoja esittää työn arvosanaksi "kiitettävä" (5), "tyydyttävä" (1) tai hylätty, on koulutusneuvoston työn arvostelua käsitellessään mahdollisuuksien mukaan kuultava arvosanasta myös toista alaa tuntevaa korkeakoulun professoria tai dosenttia. Koulutusneuvosto päättää työn hyväksymisestä ja siitä annettavasta arvosanasta tutustuttuaan työn valvojan lausuntoon sekä mahdollisiin muihin lausuntoihin. Hyväksyttävän diplomityön tunnusmerkistö Akateemisena opinnäytteenä hyväksyttävän diplomityön tulee täyttää vähintään välttävästi kaikki alla kuvaillut vaatimukset. Arvosanan ratkaisee se, miten hyvin vaatimukset täyttyvät. Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu Työn tehtäväalue on määritelty Työstä ilmenevät sen tavoitteet 12
Työstä ilmenevät tehtävän ja tavoitteiden sisältämät tutkimuskysymykset ja olettamukset Perehtyneisyys aihealueeseen Työ osoittaa, että tutkimusaiheeseen on perehdytty ja tehtävä on oikein ymmärretty Työ osoittaa, että työlle merkittävä teoreettinen viitekehys on ymmärretty Työ osoittaa, että kirjallisuus ja muita tietolähteitä osataan käyttää Menetelmät, johtopäätökset Työstä ilmenee, että opiskelija on kyennyt valitsemaan perustellut menetelmät tavoitteidensa saavuttamiseksi Työ osoittaa kykyä käyttää valittuja menetelmiä Työssä on käytetty hyväksi kirjallisuuslähteitä Työssä esitetään saaduista tuloksista perusteltuja johtopäätöksiä Tulokset vastaavat esitettyihin tutkimuskysymyksiin Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta Työllä on merkittävyyttä verrattuna asetettuun tavoitteeseen Työ muodostaa ryhmitellyn loogisen kokonaisuuden Työ on alkuperäinen kontribuutio eli tekijän itsensä tuottama Esitystapa ja kieliasu Työ on asultaan siisti Työ on kirjoitettu lauserakenteeltaan, kieliopiltaan ja oikeinkirjoitukseltaan ilman luettavuutta haittaavia virheitä Tyyli on yhtenäistä asiatyyliä. Työ on selkeästi jäsennelty, yhtenäinen kokonaisuus. Annettuja ohjeita on noudatettu Arviointikriteerit arvosanoittain Alla on esitetty luonnehdinnat siitä, miten hyvin diplomityölle asetetut vaatimukset on täytettävä kunkin arvosanan kohdalla. Yksittäinen työ voi sisältää piirteitä useasta eri arvosanakuvauksesta; kokonaisuus ratkaisee lopullisen arvosanan. Kiitettävä (5): Erityisen ansiokas työ, joka osoittaa merkittävää taitoa luoda tai soveltaa teknillistä tai tieteellistä tietoa. Työ on kaikilta osiltaan moitteeton. Laatu ilmenee lähinnä seuraavina asioina: Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu: Tavoitteet ovat selkeästi esitetty. Työllä on selkeä rajaus, joka osoittaa syvällistä tutkimusalueen ymmärtämystä. Tavoitteet ovat haastavia, mutta saavutettavissa. Perehtyneisyys aihealueeseen: Työssä käytetyt lähteet on valittu paitsi tarkoituksenmukaisesti myös kriittisesti arvioiden; työn kannalta keskeisiä lähdeviitteitä on kattava määrä, ne ovat pääasiassa tieteellisesti korkeatasoisia lähteitä (journaalit, referoidut foorumit). 13
Työn tuloksia on myös peilattu työssä esitettyyn kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen ja teoriaan. Lisäksi työn aihepiiri on syvällisesti omaksuttu. Menetelmät ja johtopäätökset: Työssä on osoitettu aiheen kannalta relevanttien tutkimusmenetelmien hallinta, menetelmien valinta on tarkoituksenmukainen sekä perusteltu, tutkimusprosessi menetelmineen on tarkasti raportoitu ja tehdyt valinnat on perusteltu. Tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä on arvioitu perusteellisesti. Työn empiirinen materiaali voi olla erityisen laaja. Päättely on erityisen selkeää, osuvaa ja kriittistä ja osoittaa, että opiskelija on ymmärtänyt asiakokonaisuuden syvällisesti. Tulokset vastaavat kattavasti asetettuun tutkimuskysymykseen. Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta: Työn tulokset vastaavat alan kansainvälisten konferenssijulkaisujen tasoa, mutta työn ei tarvitse välttämättä sisältää uutta tieteellistä tietoa. Työn tuloksilla on tieteellistä, teollista tai muuta laajempaa ammatillista mielenkiintoa. Opiskelija on tehnyt työn ansiokkaan itsenäisesti. Ohjaajan ja valvojan osuus työssä on pieni. Esitystapa ja kieliasu: Työ on ulkoasultaan, esitystavaltaan ja kieleltään moitteeton. Erittäin hyvä (4): Ansiokas työ, joka täyttää kaikki hyvän työn perusvaatimukset. Työllä on lisäksi tavanomaisesta poikkeavia, arvostelulausunnossa osoitettuja ansioita esimerkiksi seuraavilla alueilla: Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu: Tavoitteet on asetettu selkeästi ja rajaus on onnistunut sekä tarkoituksenmukainen. Perehtyneisyys aihealueeseen: Työssä on luotu johdonmukainen ja selkeä yhteys kirjallisuuden ja empiirisen materiaalin välille. Lähdeviitteet ovat pääosin tieteellisesti korkeatasoisia (lehdet, referoidut foorumit), niitä on sopiva määrä ja ne on tarkoituksenmukaisesti valittu. Työstä käy ilmi tekijän hyvä aihepiirin hallinta. Menetelmät ja johtopäätökset: Työssä käytetyt menetelmät ovat työhön soveltuvia ja niiden käyttö on perusteltu. Tutkimusprosessi menetelmineen on kuvattu ainakin yleisellä tasolla ja tulosten luotettavuutta on arvioitu. Työn empiirinen materiaali on esitelty hyvin ja tulosten ja empirian yhteys on selkeästi esitetty. Työn empiirinen aineisto on riittävän laaja työssä tehtyjen johtopäätösten tekemiseen. Johtopäätösten perustelut tulevat työstä hyvin esille. Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta: Työn tulokset ovat mielenkiintoisia teorian kannalta tai tuloksilla saadaan aikaan konkreettisia hyötyjä käytännössä. Tulokset vastaavat asetettuun tutkimuskysymykseen. Esitystapa ja kieliasu: Työ on johdonmukainen kirjallinen esitys ja esimerkiksi viittauskäytännöt ovat oikeita ja johdonmukaisia. Työ muodostaa ehjän ja tasapainoisen kokonaisuuden. 14
Hyvä (3): Työ on selkeä, itsenäisesti tehty diplomi-insinööritaidon näyte. Työssä on mukana kaikki oleellinen, se on hyvä kokonaisuus, mutta siinä ei ole erityisiä lisäansioita. Arvostelulausunnossa esitetään selkeitä parannuskohteita. Työ on hyvä ja täyttää perusvaatimukset ainakin seuraavilta osin: Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu: Tavoitteet on asetettu kohtalaisen selkeästi ja rajaus on pääosin tarkoituksenmukainen. Suunnitelma on selkeä. Perehtyneisyys aihealueeseen: Keskeinen kirjallisuus ja taustamateriaali ovat hallinnassa ja niitä on sovellettu oikein ja johdonmukaisesti. Työssä ei kuitenkaan välttämättä esitetä selkeää yhteyttä lähdemateriaalin ja empiirisen aineiston välillä. Menetelmät ja johtopäätökset: Työssä käytetyt menetelmät ja koejärjestelyt ovat kelvollisia ja perusteltuja. Menetelmät on valittu vallitsevaa käytäntöä noudattaen, niitä on sovellettu oikein ja ne on raportoitu. Menetelmävalintojen kriittistä arviointia ei kuitenkaan edellytetä. Johtopäätökset on asiallisesti johdettu materiaalista. Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta: Työssä on saatu asiallisia tuloksia valittuja menetelmiä oikein soveltaen. Asetettuun kysymykseen on vastattu tai tehtävänanto on täytetty. Työn kontribuutio on tunnistettavissa ja se on jossain määrin kiinnostava tieteen tai teollisuudenalaansa nähden. Työ on edennyt pääosin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Esitystapa ja kieliasu: Työn rakenteessa ei ole merkittäviä heikkouksia, työ on selkeästi jäsennelty ja työ vastaa tehtävänasettelua. Työn kieliasu on hyvä, ja se on tyydyttävän huolellisesti viimeistelty. Erittäin tyydyttävä (2): Hyväksyttävä työ, jossa on kuitenkin merkittäviä, arvostelulausunnossa osoitettuja puutteita esimerkiksi aiheen käsittelyssä, tuloksissa, aikataulussa, työn rakenteessa tai kieli tai ulkoasussa. Työn arvosanaa voi heikentää myös se, että suoritus on vaatinut suhteettoman paljon ohjaajan tai valvojan tukea. Työssä on havaittavissa seuraavia puutteita: Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu: Tehtäväalue on suppea ja epämääräisesti asetettu, sekä saattaa mennä asian vierestä. Tavoitteet ja suunnitelma ovat epätarkat. Perehtyneisyys aihealueeseen: Lähdeviitteitä on niukasti tai niiden tieteellinen laatu on heikko. Viittausten käytössä on selkeitä puutteita. Lähdekritiikki on olematonta ja lähdeluettelossa on virheitä. Menetelmät ja johtopäätökset: Empiirinen aineisto on hyvin pieni tai aineiston keräämisessä tai analyysissä on puutteita. Kriittinen analyysi puuttuu työstä tai se on vähäistä. Menetelmät on 15
valittu ja niitä on käytetty epäjohdonmukaisesti. Johtopäätökset ovat suppeat ja saattavat sisältää myös virheitä. Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta: Työn tavoitteet ja tulokset ovat ristiriidassa keskenään. Työssä näkyy, että opiskelijalla on ollut ongelmia työn tavoitteiden hahmottamisessa ja työn rajaamisessa tai kysymyksenasettelussa. Työ voi olla lähdesidonnainen, ts. tulokset eivät perustu omaan panokseen vaan lähdeviitteisiin. Työ ei ole kovin merkityksellinen tieteen tai teollisuudenalaansa nähden eikä työn kontribuutio ole selvästi havaittavissa. Esitystapa ja kieliasu: Työ ei muodosta yhtenäistä, jäsenneltyä kokonaisuutta ja työn eri osat voivat olla epätasapainossa tai työssä esiintyy rönsyjä. Päättely on epäjohdonmukaista tai työssä esitetään perustelemattomia päätelmiä tai jopa asiavirheitä. Tyydyttävä (1): Heikko työ, jossa on perusvaatimusten kohdalla vakavia puutteita; työ täyttää kuitenkin minimivaatimukset aiheen käsittelyn ja raportoinnin tason osalta. Suoritus on vaatinut runsaasti ohjaajan tai valvojan tukea. Työn puutteita ei ole korjattu kehotuksista huolimatta. Vakavia puutteita ovat muun muassa: Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu: Tavoitteet ovat epäselvät ja osoittavat, että opiskelija ei ole täysin ymmärtänyt työn tavoitteita. Perehtyneisyys aihealueeseen: Lähdeviitteitä on liian vähän, niiden laatu on heikko tai ne on epätarkoituksenmukaisesti valittu. Kirjallisuuteen ja aikaisempaan tutkimuk-seen perehtymisessä ja siihen viittaamisessa voidaan havaita selviä puutteita ja lähde-luettelossa on virheitä. Menetelmät ja johtopäätökset: Menetelmien ja materiaalin valinnassa on havaittavissa epätarkoituksenmukaisuutta tai puutteita. Työ sisältää virheitä menetelmän soveltamisessa. Työssä on hyvin pieni tai epätarkoituksenmukainen empiirinen aineisto. Johtopäätöksiä on kovin vähän ja ne ovat varsin pinnallisia. Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta: Työssä ei ole havaittavissa erityistä omaa tutkimuksellista panosta. Työ on lähdesidon-nainen tai siinä esitettyjä tuloksia ei perustella. Työn kontribuutio ei ole havaittavissa, eikä se ole tieteen eikä teollisuudenalaansa nähden merkityksellinen. Työn valmiiksi saattaminen aiheen vaativuus huomioon ottaen on vienyt kohtuuttoman paljon aikaa. Esitystapa ja kieliasu: Työn jäsentelyssä ja esitystavassa on merkittäviä puutteita. Työtä on vaikea lukea ja päättelyn seuraaminen on vaikeaa. Työtä ei pidä hyväksyä, jos vakavia puutteita on runsaasti eikä työ siten täytä hyväksyttävän työn minimivaatimuksia. Diplomityön arvioinnissa huomioitavia näkökohtia 16
Alla oleva työkalu on tehty (4.12.2008/Hallinto-osasto) arvo-sanan ehdottamisen tueksi. Keskimmäisessä sarakkeessa on kuvattu hyvälle työlle tyypillisiä piirteitä. Vasemmassa sarakkeessa on kuvattu arvosanaa alentavia asioita ja oikeassa sarakkeessa tekijöitä, jotka vaikuttavat arvosanaa nostavasti. ARVIOINNISS A HUOMIOON OTETTAVIA NÄKÖKOHTIA Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu Perehtyneisyys aihealueeseen Menetelmät ja johtopäätökset Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta Esitystapa ja kieliasu - + Arvioinnissa arvosanaa Hyvän työn tunnusmerkistö Arvioinnissa arvosanaa heikentävästi vaikuttavia nostavasti vaikuttavia tekijöitä tekijöitä -Työn tehtäväalue on kuvattu liian suppeasti tai asian vierestä - Tavoitteet on asetettu heikosti - Tutkimuskysymykset on esitetty pinnallisesti - Tutkimusaiheeseen ja sen teoreettiseen viitekehykseen on perehdytty heikosti - Lähdeaineisto liittyy aiheeseen huonosti tai on puutteellista - Menetelmävalintojen perustelut ovat pinnallisia ja heikkoja - Menetelmien käytössä on puutteita - Johtopäätökset ovat puutteellisia tai pinnallisia - Lähteisiin ei ole osattu viitata - Lähdekritiikki on selvästi puutteellinen - Tulosten suhde tavoitteisiin nähden on heikko - Itsenäisten ratkaisujen osuus on vähäinen - Työn rakenteessa on epäjohdonmukaisuutta - Kieli on viimeistelemätöntä - Tekstiä ei ole jäsennelty selkeästi ja työn kieliasu ei tue ymmärtämistä (tyyli, sanasto, lauserakenteet, oikeinkirjoitus) - Työn ulkoasu on puutteellisesti viimeistelty - Tavoitteet on asetettu selkeästi - Työ osoittaa selkeää suunnitelmallisuutta - Tutkimusaiheeseen ja sen teoreettiseen viitekehykseen on perehdytty hyvin - Opiskelija on löytänyt oleellisen aiheeseen liittyvän lähde-aineiston - Tutkimustehtävä on ratkaistu perustelluilla menetelmillä - Johtopäätökset on perustellusti johdettu materiaalista - Lähteitä on käytetty hyväksi kriittisesti - Työn tulokset ovat tavoitteenasettelun mukaisia - Työ on alkuperäinen kontribuutio - Kieli on asiallista - Teksti on ymmärrettävää ja rakenne on riittävän selkeä - Ulkoasu on huolellisesti viimeistelty - Tehtäväalue on hahmotettu tarkasti ja rajaukset on perusteltu hyvin - Tavoitteiden ja tutkimuskysymysten asettelu osoittaa kypsää pohdintaa - Työstä käy ilmi laaja perehtyneisyys taustaaineistoon ja aiheeseen - Lähdeaineisto valaisee aihetta laajasti ja monipuolisesti - Menetelmävalinnat on perusteltu syvällisesti - Opiskelija osoittaa oivallista menetelmien hallintaa - Tuloksia on arvioitu kriittisesti - Tuloksia on tarkasteltu laajasti ja monipuolisesti - Teoriaa on sovellettu ansiokkaasti - Opiskelija käyttää tarkoituksenmukaista ja tieteellisesti korkeatasoista lähdeaineistoa huomioiden lähdekritiikin - Työllä on uusia tuloksia - Työn tuloksilla on tieteellistä, teollista tai muuta laajempaa ammatillista mielenkiintoa - Työ osoittaa ansiokasta itsenäisyyttä - Kieli on sujuvaa asiatyyliä - Kieliasu tukee sisällön hyvin ymmärtämistä: argumentaatio on kauttaaltaan johdonmukaista - Kuvat ja taulukot havainnollistavat tekstiä - Työ on yleisvaikutelmaltaan moitteeton ja johdonmukainen kokonaisuus 17
Muuta - Opiskelija ei ole pystynyt saamaan diplomityötä valmiiksi aiheen vaativuuteen nähden kohtuullisessa ajassa - Opiskelija on edennyt Pääosin suunnitelmansa mukaisesti Arvosana ja työn valvojan nimi merkitään tutkintotodistukseen. Tutkintosäännön mukaan tarkistettavaksi jätetty diplomityö on arvosteltava yhden kuukauden sisällä (Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 26 ). 6.3 Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen (Yliopistoasetus 17 ) Muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. 6.4 Keskiarvojen laskeminen Korkeakoulun hallitus on kokouksessaan 16.3.1992 tehnyt seuraavat keskiarvojen laskentaperiaatteita täsmentävän päätöksen: Tutkinnon yleiskeskiarvoa laskettaessa otetaan mukaan kaikkien tutkintoon kuuluvien siihen mennessä suoritettujen opintojaksojen, mukaan luettuna diplomityö, opintoviikkomäärillä painotettu keskiarvo. Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 31 : Maininta [oivallisesti] voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin diplomityön opintopistemäärällä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. 6.5 Todistus ja todistustenjakotilaisuus Diplomi-insinöörin tutkintotodistusta voi hakea silloin, kun ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot on suoritettu. Opintoasioiden käsittely- ja kokousaikataulu kevät 2011 Todistustenjakotilaisuuksia järjestetään kaksi kertaa lukukaudessa. Tilaisuus on tarkoitettu valmistuneiden ja dekaanin yhteiseksi juhlatilaisuudeksi, johon opettajakunnan edustajat voivat halutessaan osallistua. Tilaisuuteen kuuluu muun muassa pieni musiikkiesitys, dekaanin puhe, varsinainen todistusten jako, mahdollinen stipendien tai muiden huomionosoitusten jako, valmistuneiden kiitospuhe, Tekniikan Akateemisten Liiton edustajan puhe sekä kahvitarjoilu. Tilaisuus kestää noin tunnin riippuen osallistujien määrästä. Koulutusohjelman kanslia tiedottaa erillisellä kutsulla valmistuneille 18
todistustenjakotilaisuuden ajankohdasta. Todistustenjakotilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen sähköisellä lomakkeella. Mikäli et pääse osallistumaan todistustenjakotilaisuuteen voit noutaa todistuksen Perustieteiden korkeakoulun opinto ja opiskelupalvelupisteestä, joka sijaitsee tietotekniikan talossa, huoneessa A225 tai pyytää lähettämään sen postitse. 6.6 Nopeasti valmistuneen stipendi Stipendin voidaan myöntää, mikäli opiskelijalla on seuraavat edellytykset * tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnon kokonaisvalmistumisaika saa olla korkeintaan 4 vuotta * opintosuoritusten painotetun keskiarvon tulee olla vähintään 3,5 Erityisistä syistä (lyhyt valmistumisaika tai korkea keskiarvo) stipendi voidaan myöntää, vaikka molemmat ehdot eivät täyty. Poissaoloa asevelvollisuuden, äitiysloman tai muun vastaavan pätevän syyn johdosta ei lasketa valmistumisaikaan. Stipendin saajina eivät voi olla insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinnon suorittaneet opiskelijat eivätkä erikoistapauksina hyväksytyt opiskelijat. Stipendihakemus toimitetaan koulutusohjelman kansliaan. Stipendit jaetaan todistustenjakotilaisuudessa. 6.7 Diplomityön julkaiseminen elektronisesti Julkaisemalla diplomityön elektronisesti saa tutkimustulokset maailmanlaajuisesti kaikkien ulottuville. Tästä on hyötyä muun muassa silloin kun hakee työ- tai opiskelupaikkaa ulkomailta. Elektroninen diplomityö löytyy myös helposti internetin hakukoneilla, kuten Google. Seuraavassa ohjeita diplomityön elektroniseen julkaisuun: Tee valmiista diplomityöstäsi PDF-tiedosto (huomioi muotoilusuositukset) Kirjaudu atk-keskuksen ylläpitämään Windows-työasemaan (esim. päärakennuksen ja TUAS-talon mikroluokat) Siirry hakemistoon \\win.hut.fi\gen\public\thesis\tu\submissions Tee alihakemisto omalla opiskelijanumerolla esimerkiksi 12345A Kopioi diplomityötiedosto(t) sinne ja tarkista että ne avautuvat ja ovat varmasti oikea versio Ilmoita asiasta tuotantotalouden opintopalveluihin sähköpostilla osoitteeseen tuta.kanslia@tkk.fi Täytä ja allekirjoita julkaisulupalomake ja toimita se opintopalveluihin. 19
7. DIPLOMITYÖN RAHOITUS JA STIPENDIT 7.1 Diplomityöpaikan kautta Erittäin yleinen tapa rahoittaa diplomityö on työskennellä yrityksessä ja tehdä sinne diplomityö, jolloin on ko. yrityksen palkkalistoilla. Samalla tavalla voi työskennellä esim. Aallon tutkimusprojektissa. 7.2 Tukisäätiön stipendit Diplomityön voi rahoittaa myös stipendillä, jolloin rahaliikenne hoituu Tukisäätiön kautta. Lisätietoja http://www.tkk.fi/fi/ajankohtaista/apurahat/tukisaatio/ Diplomityön tekemiseen voi anoa myös apurahoja http://www.tkk.fi/fi/ajankohtaista/apurahat/ Stipendirahoitus edellyttää kohdeorganisaation tekemää lahjoitusta. 8. TEKIJÄNOIKEUDET 8.1 Diplomityön julkisuus ja tekijänoikeuskysymykset Diplomityö on julkinen opinnäyte, jota on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa (Aaltoyliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 26 ). Yksi kappale diplomityötä sijoitetaan laitoksen kirjastoon. Diplomityön tekijänoikeutta koskevissa kysymyksissä noudatetaan yleistä tekijänoikeuslainsäädäntöä. Diplomityön yhteydessä tehdyn keksinnön patentoimiskysymyksessä noudatetaan yleisen patenttilainsäädännön määräyksiä Diplomityö on sellainen julkinen asiakirja, jota salassapitosäännökset eivät useimmiten koske. Opinnäyte saattaa kuitenkin sisältää tietoja liike- ja ammattisalaisuuksista, patentoimiskelpoisista keksinnöistä ym. Mikäli tiettyjen tietojen halutaan jäävän asiakirjajulkisuuden ulkopuolelle, ei näitä tietoja voi sisällyttää itse diplomityöhön. Tällaisissa tapauksissa on sovittava diplomityön tekijän ja ohjaajan välillä, mitä tietoja diplomityöhön voidaan sisällyttää ja mitä jätetään opinnäytteen ulkopuolelle. 9. YHTEYSTIETOJA Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto- ja opintoasiain palvelupiste Anne Johansson, 09 470 22161, Nina Ramberg, 09 470 24750, Tarja Timonen 09 470 24678, etunimi.sukunimi(at)tkk.fi, tuta.kanslia@tkk.fi Osoite: PL 5500, 02015 TKK Käyntiosoite: Otaniementie 17, 02150 Espoo Sähköposti: etunimi.sukunimi@tkk.fi 10. LÄHDELUETTELO Diplomityöopas. Teknillinen korkeakoulu, opetusmenetelmätoimikunta. Otaniemi 1978. Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 20
http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/tutkintosaanto/tutkintosaanto2005/ Hallintoviraston julkaisuja 1996/15. Opintoja koskevat säädökset ja ohjeet. Otaniemi: Teknillinen korkeakoulu, opintotoimisto, 1996. Standardi SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen. Kauranen, Ilkka & Aaltonen, Mika & Naumanen, Mika & Kaila, Martti. M. A Guidebook for Writers of Research Papers in Industrial Management. Otaniemi: Helsinki University of Technology, Institute of Industrial Management, 1992. 70 s. (Institute of Industrial Management 1992/1). Kauranen, Ilkka & Ropponen, Pasi & Aaltonen, Mika. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas, Otaniemi: Teknillinen korkeakoulu, opintotoimisto, 1993. Tirronen, Kerttu, Teknisen kirjoituksen laatiminen, 4. painos, Helsinki: Suomen Teknillinen Seura STS ry. - Teknisten Tieteiden Akatemia, 1987. 11. KIRJALLISUUTTA Hallintoviraston julkaisuja 1996/15. Opintoja koskevat säädökset ja ohjeet. Otaniemi: Teknillinen korkeakoulu, opintotoimisto, 1996, 109 s. ISSN 1236-1941. 1SBN 951-22-3239-1. Hallintoviraston julkaisuja 1998/12. Hallinnon perussäädökset. Teknillinen korkeakoulu, henkilöstö- ja lakiasiat, Espoo 1998, ISBN 951-22-4240-0, ISSN 1236-1941. Kauranen, Ilkka & Aaltonen, Mika & Naumanen, Mika & Kaila, Martti. M. A Guidebook for Writers of Research Papers in Industrial Management. Otaniemi: Helsinki University of Technology, Institute of Industrial Management, 1992. 70 s. (Institute of Industrial Management 1992/1). ISSN 0789-5216. ISBN.951-22-1149-1. Kauranen, Ilkka & Ropponen, Pasi & Aaltonen, Mika. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas, Otaniemi: Teknillinen korkeakoulu, opintotoimisto, 1993.113 s. ISBN 951-22-1831-3. Tirronen, Kerttu, Teknisen kirjoituksen laatiminen, 4. painos, Helsinki: Suomen Teknillinen Seura STS r.y. - Teknisten Tieteiden Akatemia, 1987, 89 s. ISBN 951-9110-36-4 21