Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Samankaltaiset tiedostot
Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Huomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO maaliskuuta 2013

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut

Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag. tarkistuslista työpaikan hyvinvointia varten

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Hiltulanlahden koulu

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä

Autoalan kysely 2014

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Ergonomia työterveyden edistäjänä

VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Aurinkorinteen koulu Päiväys:

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työsuojelun toimintaohjelma

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA

Inhimilliset tekijät työturvallisuudessa Mira Seppänen Representative & Lead consultant IBS Finland & Baltic countries

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Asennetta työhön valmennusohjelma

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu ja seurantakierros 2007

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Tunnistatko altistumisriskit?

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Työturvallisuus. Kuva 3: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työturvallisuusriskikartta (tilanne )

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä. Keijo Päivärinta

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

Turvallisuusosaaminen työuran alussa. Mikko Nykänen

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja

Vuoden 2015 kilpailu ja vuoden 2014 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva

edellytykset sairaaloissa Turku FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

Työhyvinvointi ja ergonomia

LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään?

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne

TOIMISTOTYÖN VAAROJEN TUNNISTAMINEN

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Ihmisellä on vain yksi henki

Koulutustarpeiden analyysi -kysely (JÄTEVEDEN KÄSITTELY)

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Päivän teemat viranomaisnäkökulmasta

Työturvallisuus kaivosalalla

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma

Halmeri tarkastuksen ohje

Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

Komin ylikulkukäytävä, U-6514 Turvallisuusasiakirja

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

Työturvallisuus. Pohjatutkimuspäivät Jani Lepistö

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Alueellinen vesihuoltopäivä , Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

POTENTIAALISTEN ONGELMIEN ANALYYSI

RISKIN TODENNÄKÖISYYS Sanallinen kuvaus

Hyvinvointia työstä

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta

Kuuden yli 50 sairauspäivää aiheuttaneen tapaturman kustannukset olivat yhteensä euroa (sairauspäiviä yhteensä 502 päivää).

Tapaturmat ja väkivallan uhka

Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros Heikki Laitinen 2009

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Transkriptio:

1 Hyvän työympäristön tarkistuslista Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

2 Folksam Vahinkovakuutus Oy Pl 549, 00101 Helsinki Puh 010 550 2000, Y-tunnus 2190954-7 www.folksam.fi

3 Hyvän työympäristön tarkistuslista Hyvä työympäristö syntyy työpaikalla, jossa työntekijöillä on positiivinen asenne työturvallisuuteen ja he tuntevat olonsa turvalliseksi ja varmaksi, työpaikalla, jossa jokainen kunnioittaa yrityksen omia ja viranomaisten sääntöjä, jossa koneturvatoimenpiteet ovat kunnossa ja jossa on hyvä järjestys sekä siistit toimitilat. Hyvä työympäristö tukee ja ylläpitää työntekijän työkykyä ja edistää tämän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvässä työympäristössä työntekijä yksinkertaisesti viihtyy ja voi hyvin. Hyvän työympäristön tunnusmerkit 4 Työtapaturmia sattuu joka päivä Kolme yleisintä tapaturmatyyppiä Riskien hallinta Riskiluokat 5 Tapaturmariskit 6 7 1a. 1b. Riskien tunnistaminen Riskiarviointi Fysikaaliset riskitekijät 8 9 2a. 2b. Riskien tunnistaminen Riskiarviointi Kemialliset riskitekijät 10 11 3a. 3b. Riskien tunnistaminen Riskiarviointi Ergonomiset riskitekijät 12 13 4a. 4b. Riskien tunnistaminen Riskiarviointi Psyykkinen rasitus 14 15 5a. 5b. Riskien tunnistaminen Riskiarviointi

4 Hyvän työympäristön tunnusmerkit Työtapaturmia sattuu joka päivä Suomessa sattuu vuosittain noin 120 000 työtapaturmaa tai ammattitautia, joka keskimäärin laskettuna tarkoittaa sitä, että jokaisena päivänä yli 300 ihmistä loukkaantuu työssä. Sen lisäksi sattuu vuodessa noin 20 000 työmatkatapaturmaa. Suurin työtapaturmariski on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Erittäin alttiita työtapaturmille ovat yhteiset työpaikat, joissa työskentelee useita eri alan yrityksiä ja työntekijöitä joiden työn riskit poikkeavat toisistaan. Tapaturmataajuus (= tapaturma/miljoonaa työtuntia) Suomen työpaikoilla keskimääräinen tapaturmataajuus on noin 31 (2011). Suurin riski joutua työ tapaturmaan on rakennus alalla sekä metallituotteiden valmistuksessa jossa tapaturmataajuus on noin 80 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Kolme yleisintä tapaturmatyyppiä Seuraavat kolme tapaturmatyyppiä muodostavat 75 % kaikista työtapaturmista: 1. Tavallisimpia työtapaturmia ovat putoamiset ja kaatumiset eli työntekijä putoaa tai luiskahtaa portailta, liukastuu liukkaalla lattialla tai hyppää alas tasanteelta, ohjaamosta, lavalta tai muulta tämän tyyppiseltä rakennelmalta. 2. Teollisuudessa sattuvat työtapaturmat ovat usein koneiden ja esineiden aiheuttamia vammoja. 3. Rasitusvammat ovat tyypillisin syy työtapaturmiin hoitosektorilla. Vammat aiheutuvat potilaiden nostamisesta ja siirtämisestä. Riskien hallinta Tapaturmat voidaan välttää Työtapaturmissa, jotka johtavat vakaviin vammoihin, ei ole pelkästään kyse rahasta, vaan useissa tapauksissa loukkaantuneen koko elämä tuhoutuu. Tapaturma vaikuttaa myös työtovereihin sekä psyykkisesti että fyysisesti. Tapaturma aiheuttaa ylimääräistä työtä ja ylitöiden määrä lisääntyy. Suomessa on edelleen vallalla luulo, että tapaturmia ei voi ehkäistä. Tätä kuvastaa hyvin suomalainen sanonta tekevälle sattuu. Meidän täytyy oppia ymmärtämään, että tapaturmat eivät tapahdu sattumalta, vaan niitä voidaan ennakoida. Sattuneiden työtapaturmien perinpohjainen tutkimus on hyvä apuväline turvallisemman työpaikan kehittämisessä. Seuraavat kysymykset auttavat selvityksessä: Mitä me teimme? Mitä tapahtui? Kuinka tällainen voidaan estää? Mitkä toimenpiteet ovat välttämättömiä? Tarkistuslista avuksi Tämä tarkistuslista auttaa huomaamaan vaarat ja arvioimaan riskejä. Tarkistusryhmään tulisi mielellään kuulua 2 3 henkilöä (joilla on eri kokemustausta ja pätevyys). Työpaikka jaetaan pienempiin osioihin ja jokainen työpiste arvioidaan erikseen. Sivujen 1a 5a avulla yritetään havaita, mitä riskejä työpaikalla esiintyy. Sivujen 1b 5b avulla yritetään kuvailla vaarat, arvioida niiden seuraukset ja saada selville vaarojen toteutumisen todennäkäisyys. Taulukkoon merkitään, mihin toimenpiteisiin ryhdytään, kuka toimenpiteet suorittaa ja milloin ne suoritetaan. Säilytä tämä tarkistuslista ja seuraa työolosuhteita yhtämittaisesti vähintään kerran vuodessa. Tapaturma voidaan ennakoida ja sen seuraukset välttää!

5 Riskiluokat Riskin vakavuus Riskiluokka Riskin pienentämiseen tarvittavat toimenpiteet Merkityksetön riski Riskiluokka I Riski on niin vähäinen, että toimenpiteitä ei tarvita. Siedettävä riski Riskiluokka Il Toimenpiteitä ei välttämättä tarvita. Pitäisi kuitenkin harkita parempia ratkaisuja, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia. Tarvitaan seurantaa, jolla varmistetaan, että riski pysyy hallinnassa. Kohtalainen riski Riskiluokka III Riskin pienentämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Merkittävä riski Riskiluokka IV Riskin pienentämiseen on ryhdyttävä välittömästi. Riskialttista työtä ei pidä aloittaa ennen kuin riskiä on pienennetty. Riskialtis työ voi jatkua, mutta kaikkien tulee olla tietoisia riskeistä ja työ tulee saattaa Ioppuun mahdollisimman nopeasti. Sietämätön riski RiskiluokkaV Riski tulee ehdottomasti poistaa. Toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi. Riskialtista työtä ei pidä aloittaa. Riskialtis työ tulee keskeyttää, kunnes riski on poistettu tai sitä on pienennetty.

6 Tapaturmariskit 1 a. Riskien tunnistaminen Työpaikka: Päiväys: Kohde: Tekijä(t): Työympäristö Riski esiintyy Ei riskiä Ei koske kyseistä työtä Huomautuksia 1a 1. Liukastuminen 1a 2. Kompastuminen 1a 3. Putoaminen (työntekijä voi pudota) 1a 4. Puristuminen kahden esineen väliin 1a 5. Joutuminen suljettuun paikkaan 1a 6. Sähköisku 1a 7. Tavaroiden kuljetus ja muu liikenne 1a 8. Tukehtuminen 1a 9. Hukkuminen Esineet ja aineet 1a 10. Putoaminen (esine voi pudota lähelle tai päälle) 1a 11. Esine voi kaatua päälle 1a 12. Esine voi sinkoutua tai neste roiskua päälle 1a 13. Liikkuva esine voi tönäistä 1a 14. Riski takertua liikkuvaan esineeseen 1a 15. Riski saada viiltohaava terävästä esineestä 1a 16. Riski sada pistohaava terävästä esineestä Henkilöiden toiminta 1a 17. Työsuojelumääräyksiä ei noudateta 1a 18. Henkilösuojaimet ja turvalaitteet puuttuvat 1a 19. Henkilösuojaimia käytetään väärin Muut mahdolliset vaaratekijät Yhteensä (tapaturmariskit) Arvioidaan riski Seurataan tilannetta

7 Tapaturmariskit 1 b. Riskiarviointi (riskianalyysi) Vaaratilanteen kuvaus Riskiluokka Toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu OK Esiintyminen Seuraukset Vähäinen Haitallinen Vakava Epätodennäköinen Merkityksetön riski (Riskiluokka I) Mahdolllinen Merkittävä riski (Riskiluokka IV) Todennäköinen Merkittävä riski (Riskiluokka IV) Sietämätön riski (Riskiluokka V)

8 Fysikaaliset riskitekijät 2 a. Riskien tunnistaminen Työpaikka: Päiväys: Melu 2a 1. Jatkuva taustamelu 2a 2. Pauke Lämpötila ja ilmanvaihto 2a 3. Lämpötila ja ilmanvaihto 2a 4. Yleinen ilmanvaihto ja poistoilma 2a 5. Veto 2a 6. Kylmät tai kuumat pinnat tai työkalut 2a 7. Työskentely ulkotiloissa tai kylmähuoneessa 2a 8. Ilmankosteus liian matala/korkea Valaistus 2a 9. Yleinen valaistus liian kirkas/himmeä 2a 10. Työpisteen kohdevalaistus liian kirkas/himmeä 2a 11. Kuljetusreittien valaistus liian kirkas/himmeä 2a 12. Ulkovalaistus liian himmeä/häikäisevä Tärähdykset 2a 13. Käsiin kohdistuvat tärähdykset 2a 14. Koko kehoon kohdistuvat tärähdykset Kohde: Tekij(t): Riski esiintyy Ei riskiä Ei koske kyseistä työtä Huomautuksia Säteily 2a 15. Infrapunasäteily (uunit, lämmitimet) 2a 16. Radioaktiiviset aineet ja esineet 2a 17. Laitteet, jossa säteilylähde 2a 18. Sähkö- ja magneettikentät 2a 19. Ultraviolettisäteily (hitsaus) 2a 20. Ionisoiva säteily (röntgen, hiukkassäteily) Muut mahdolliset vaaratekijät Yhteensä (tapaturmariskit) Arvioidaan riski Seurataan tilannetta

9 Fysikaaliset riskitekijät 2 b. Riskiarviointi (riskianalyysi) Vaaratilanteen kuvaus Riskiluokka Toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu OK Esiintyminen Seuraukset Vähäinen Haitallinen Vakava Epätodennäköinen Merkityksetön riski (Riskiluokka I) Mahdolllinen Merkittävä riski (Riskiluokka IV) Todennäköinen Merkittävä riski (Riskiluokka IV) Sietämätön riski (Riskiluokka V)

10 Kemialliset riskitekijät 3a. Riskien tunnistaminen Työpaikka: Päiväys: Kohde: Tekijä(t): Altistuminen kemiallisille aineille Riski esiintyy Ei riskiä Ei koske kyseistä työtä Huomautuksia 3a 1. Terveydelle vaaralliset kemikaalit 3a 2. Palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit 3a 3. Pöly 3a 4. Kaasu 3a 5. Höyry ja savu 3a 6. Sumu ja huurre 3a 7. Bakteerit, virukset, homeitiöt Kemikaalien käyttö 3a 8. Kemikaalien käyttötapa 3a 9. Käytöstä poistetut kemikaalit 3a 10. Kemikaalien varastointi 3a 11. Kemikaalien pakkausmerkinnät 3a 12. Puutteita henkilösuojaimien kunnossa/käytössä Palo- ja räjähdysvaara 3a 13. Sähkölaitteiden kunto ja käyttö 3a 14. Puutteita tulitöiden luvissa tai valvontasuunnitelmissa 3a 15. Vaadittavat luvat tulitöitä tehtäessä 3a 16. Puutteita sammutuskalustossa ja sen sijoituksessa 3a 17. Uloskäyntien opasteet ja evakuointisuunnitelmat puuttuvat 3a 18. Ensiapu- ja sammutuskoulutus puuttuvat 3a 19. Puutteita ensiapuvälineiden kunnossa/käytössä Muut mahdolliset vaaratekijät Yhteensä (tapaturmariskit) Arvioidaan riski Seurataan tilannetta

11 Kemialliset riskitekijät 3 b. Riskiarviointi (riskianalyysi) Vaaratilanteen kuvaus Riskiluokka Toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu OK Esiintyminen Seuraukset Vähäinen Haitallinen Vakava Epätodennäköinen Merkityksetön riski (Riskiluokka I) Mahdolllinen Merkittävä riski (Riskiluokka IV) Todennäköinen Merkittävä riski (Riskiluokka IV) Sietämätön riski (Riskiluokka V)

12 Ergonomiset riskitekijät 4a. Riskien tunnistaminen Työpaikka: Päiväys: Kohde: Tekijä(t): Työpaikka Riski esiintyy Ei riskiä Ei koske kyseistä työtä Huomautuksia 4a 1. Puutteita yleisessä järjestyksessä 4a 2. Työtilan koko 4a 3. Käytävät ja lattia 4a 4. Porraskäytävät, portaat ja luiskat 4a 5. Työtason korkeus 4a 6. Tuolit 4a 7. Näyttöpäätteet ja ohjauspaneelit Työasento 4a 8. Selän asento (taipunut/kääntynyt) 4a 9. Käsien ja hartioiden asento 4a 10. Ranteiden ja sormien asento 4a 11. Pään ja niskan asento 4a 12. Jalkojen asento Kehoon kohdistuva rasitus 4a 13. Keskeytymätön seisominen tai istuminen 4a 14. Työtaukojen jaksottaminen, aikavälit 4a 15. Toistuvat työliikkeet, yksipuolinen työ 4a 16. Raskaat nostot Työvälineet ja tavat 4a 17. Työvälineet, koneet ja laitteet 4a 18. Esineiden käsittely (koko, paino, muoto) 4a 19. Työpaikan tuki- ja apuvälineet Muut mahdolliset vaaratekijät Yhteensä (tapaturmariskit) Arvioidaan riski Seurataan tilannetta

13 Ergonomiset riskitekijät 4 b. Riskiarviointi (riskianalyysi) Vaaratilanteen kuvaus Riskiluokka Toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu OK Esiintyminen Seuraukset Vähäinen Haitallinen Vakava Epätodennäköinen Merkityksetön riski (Riskiluokka I) Mahdolllinen Merkittävä riski (Riskiluokka IV) Todennäköinen Merkittävä riski (Riskiluokka IV) Sietämätön riski (Riskiluokka V)

14 Psyykkinen rasitus 5 a. Riskien tunnistaminen Työpaikka: Päiväys: Kohde: Tekijä(t): Työn sisältö Riski esiintyy Ei riskiä Ei koske kyseistä työtä Huomautuksia 5a 1. Perehdytys uusiin työtehtäviin 5a 2. Toistuvat työtehtävät tai yksipuolinen työ 5a 3. Yksinäinen työ 5a 4. Jatkuva tarkkaavaisuus 5a 5. lhmissuhteet 5a 6. Stressi 5a 7. Liian suuret vaatimukset ja tavoitteet 5a 8. Ei mahdollisuutta ylenemiseen Organisointi ja toimintatavat 5a 9. Työohjeet ja perehdyttäminen 5a 10. Töiden jakautuminen (työnkuva ja vastuu) 5a 11. Työajat (ylityö, vuorotyö) 5a 12. Työolosuhteet (määräaikaisuus, epävarmuus) 5a 13. Johtamistavat 5a 14. Viihtyminen työpaikalla 5a 15. Tiedonsaanti 5a 16. Henkinen ja fyysinen väkivalta työpaikalla, kiusaaminen Muut mahdolliset vaaratekijät Yhteensä (tapaturmariskit) Arvioidaan riski Seurataan tilannetta

15 Psyykkinen rasitus 5b. Riskiarviointi (riskianalyysi) Vaaratilanteen kuvaus Riskiluokka Toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu OK Esiintyminen Seuraukset Vähäinen Haitallinen Vakava Epätodennäköinen Merkityksetön riski (Riskiluokka I) Mahdolllinen Merkittävä riski (Riskiluokka IV) Todennäköinen Merkittävä riski (Riskiluokka IV) Sietämätön riski (Riskiluokka V)

16 Folksam Vahinkovakuutus Oy Pl 549, 00101 Helsinki Puh 010 550 2000 Y-tunnus 2190954-7 www.folksam.fi