50/50 - MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA

50/50 - MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA

D6: Dokumentti, joka sisältää yksityiskohtaiset menetelmät 50/50 järjestelmän käyttämiseksi. Työpaketti 2: Perusedellytysten sekä 50/50 projektin metodologian määrittely käyttöönotettavaksi eri maissa. Tämän julkaisun koordinoinnista vastaavat partnerit: Sisällön kehittäminen: UFUe.V. Independent Institute for Environmental Concerns Muokkaus ja ulkoasu: Barcelona Provincial Council Vastuuvapauslauseke: Vastuu tämän julkaisun sisällöstä kuuluu kokonaisuudessaan sen tekijöille. Sisältö ei välttämättä kuvasta Euroopan yhteisön mielipidettä. Euroopan Komissio ei ole vastuussa mistään tämän julkaisun sisältämän informaation käytöstä. 1

50/50 -MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA Tässä dokumentissa kuvaamme ne vaiheet ja tehtävät, jotka tulee käydä läpi ennen 50/50 projektia ja sen aikana. Johdannoksi: - Euronet 50/50 on eurooppalainen projekti, jonka tarkoituksena on saada energiakulutus alhaisemmaksi koulurakennuksissa rohkaisemalla koulun henkilökuntaa ja oppilaita muuttamaan energiankulutustapojaan. Energian säästäminen johtaa taloudelliseen hyötyyn, joka jaetaan koulurakennuksesta vastaavan organisaation (yleensä kunta) ja koulun kesken. - Tämä opas pohjautuu International Institute for Environmental Concerns (UfU) -organisaation ehdottamaan metodologiaan, jota on mukautettu erilaisiin opetusjärjestelmiin soveltuvaksi. - Euronet 50/50 keskittyy pääasiassa 10 12 -vuotiaiden oppilaiden valistamiseen. - Projekti toteutetaan kouluissa kahden kalenterivuoden aikana; työ on lähtenyt käyntiin tammikuussa 2010 ja se jatkuu aina vuoden 2011 loppuun saakka. Euronet 50/50 -projektin onnistumisen varmistamiseksi otamme erittäin mielellämme vastaan ehdotuksianne ja kokemuksianne tämän oppaan sisältöön liittyen. 2

I. Johdanto 1. Mitkä ovat 50/50 -projektin energiansäästötavoitteet? 50/50 projektin idea, joka perustuu saksalaisissa kouluissa saatuihin kokemuksiin, on välittää 50 koulussa käytetty ja testattu 50/50 metodologia projektipartnereiden maihin ja luoda eurooppalainen kouluverkosto, joka toiminnallaan pyrkii säästämään energiaa ja taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Projektin päätavoitteet ovat 1) alentaa koulujen energiankulutusta, 2) parantaa säästöjen kautta koulujen toimintakykyä ja 3) luoda Euronet 50/50 - kouluverkosto. - Säästää energiaa muuttamalla koulun henkilökunnan ja oppilaiden toimintatapoja sekä tekemällä pieniä huoltotoimenpiteitä - Muuttaa käyttäytymistä valistamalla ympäristöasioista ja ilmastonsuojelusta - Antaa oppilaille suurempi rooli ideoiden ja keinojen kehittelyssä energian säästämiseksi koulussa - Edistää energiatietoisuutta laajemminkin (ei vain koulujen ja energiatiimien sisällä), sillä oppilaat voivat levittää tietoa projektissa oppimastaan myös kotona ja muualla koulun ulkopuolella - Säästää rahaa, joka muutoin käytettäisiin energiakulujen kattamiseen. Tämä säästö voidaan ohjata muuhun toimintaan ja toisenlaisiin projekteihin. (Keskimääräinen kulutustapojen muutoksella aikaansaatu energiansäästö on noin 10 % alkuperäisestä kulutuksesta). 50/50 -projektin päätavoitteena ei ole saada kouluja investoimaan uusiin laitteisiin tai uusiutuviin energiamuotoihin, mutta mielenkiintoisia remontti/modernisointiehdotuksia voidaan harkita. Hyvä aloitus varmistaa hyvän lopetuksen Hyvä suunnittelu on avain onnistumiseen 3

2. Ennen kuin aloitat työskentelyn oppilaiden kanssa Varmistaaksesi, että projektin aikana onnistutaan sekä alentamaan energiankulutusta että saamaan mahdollisimman monia viiteryhmiä osalliseksi, seuraavat tehtävät tulisi suorittaa ennen projektin toteuttamista koulussa: a. Valitse projektiin osallistuvat koulut projektipartnereiden kehittämien kriteerien perusteella. Vastuutaho: kaikki hankkeen toteutuksesta vastaavat partneriorganisaatiot. b. Suunnittele projektissa tehtävät työt yksityiskohtaisesti. Vastuutaho: kaikki partnerit. c. Määrittele selkeästi projektin osapuolet sekä kunkin tehtävät/vastuualueet. Vastuutaho: Kaikki partnerit yhdessä opetustoiminnasta vastaavan organisaation (esim. koulutoimi) sekä koulukiinteistöstä vastaavan organisaation (esim. tekninen toimi) kanssa. d. Määrittele projektin jokaisessa vaiheessa mahdollisesti syntyvät lopputuotteet. Vastuutaho: kaikki partnerit. Jokainen koulu voi metodologiaa soveltaessaan ehdottaa uusia tuotteita. e. Luonnostele jatkuvuusehdotus varmistaaksesi projektin jatkuminen. Vastuutaho: Jokainen partneri tekee vähimmäisehdotuksen, jonka koulut viimeistelevät. a. Koulujen valinnassa otetaan huomioon kriteerit, joista projektipartnerit ovat sopineet sekä kriteerit, joita partnerit pitävät oleellisina oman maansa koulujärjestelmän luonteen huomioonottaen. b. Yksityiskohtainen suunnittelu sisältää seuraavia asioita: - Ennakoi projektin kesto, joka tässä tapauksessa on kaksi kalenterivuotta (alkaen vuoden 2010 tammikuusta, päättyen vuoden 2011 joulukuuhun) - Hanki tarvittavat perustiedot: o koulun pohjapiirustus, sisältäen luokkatilat, salit, käytävät jne. sekä merkinnät energiaan liittyvistä yksiköistä (esim. lämmitys, kanavat/putket, ikkunat jne.). Vastuutaho: kiinteistöstä vastaava organisaatio. o tiedot koulun energiankulutuksesta ja kustannuksista edellisiltä vuosilta (määrittele vuosien määrä). Vastuutaho: kiinteistöstä vastaava organisaatio. o määrittele kulutuksen viitearvot. - Laadi arvioitu aikataulu 4

- Määrittele sopimukset, jotka tulee allekirjoittaa osapuolten kesken (projektipartneri ja kiinteistöstä vastaava organisaatio, kiinteistöstä vastaava organisaatio ja koulu). Määrittele sopimusten sisältö tarkasti (osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet sekä saadun hyödyn jakosuhde ja -tapa). - Muut perusasiat c. Määrittele projektissa työskentelevät henkilöt. Projektin aikana toteutetaan useita tehtäväkokonaisuuksia, joista jokaisella tulisi olla oma vastuuhenkilönsä. Vastuuhenkilöiden ja heidän tehtäviensä määrittäminen heti projektin alkaessa on erittäin tärkeää. - Hankkeen toteutuksesta vastaava organisaatio (projektipartneri): o seurata projektin kehittymistä ja toteuttamista kouluissa o koordinoida erilaisia toimintoja osallisten välillä o siirtää kouluihin muilta projektipartnereilta saatuja kokemuksia ja tuloksia, mikäli näistä on apua projektin toteuttamisessa. - Koulukiinteistön energialaskut maksava organisaatio yhdessä koulun kanssa: o hankkia tiedot koulun energiankulutuksesta ja sen kustannuksista o raportoida kaikista koulun hallinnointiin liittyvistä asioista, joilla voi olla merkittävä vaikutus koulun toiminnan kannalta. - Koulu mahdollisesti yhdessä opetuksesta vastaavan organisaation kanssa: o valvoa projektin toteuttamista koulussa o tarjota kaikkea sellaista informaatiota, joka saattaa olla tarpeellista projektin toteuttamisen kannalta o varmistaa vastuullisten opettajien sitoutuminen projektiin o välittää tietoa projektin toimista ja tuloksista erilaisille ryhmille: oppilaille, perheille, henkilökunnalle, muille koulun tiloja käyttäville (esim. ilta- ja viikonloppukäyttäjät) jne. - Opettajat: o Ohjata oppilaita, jotka vastaavat projektin toteuttamisesta o Antaa oppilaille kaikki tarvittava tieto, jotta nämä voivat työstää projektitehtäviä, tehdä johtopäätöksiä ja ehdotuksia jne. o Jakaa tietoa muille opettajille - Koulun muu henkilökunta: o Antaa oppilaille heidän tarvitsemansa tiedot o Toimia oppaana lapsille heidän tarkastellessaan koulun tiloja o Raportoida erilaisista energiansäästötoimista, jotka voidaan toteuttaa koulussa o Välittää tietoa myös muille koulun tiloja käyttäville (esim. ilta- ja viikonloppukäyttäjät). 5

- Oppilaat, jotka vastaavat projektin toteuttamisesta. (He ovat alakoulun vanhimpia oppilaita, 10 12-vuotiaita neljännestä kuudenteen luokkaan): o Huolehtia koulukiinteistön tarkastamisesta ja osoittaa koulunsa heikkoudet energiankäytön kannalta o Mitata erilaisia parametrejä (lämpötila, valoisuus jne.) o Keskustella projektista muiden oppilaiden kanssa o Tehdä kysely koulun oppilaille näiden energiaan liittyvistä toimintatavoista o Tiedottaa muille keinoista, joilla säästää energiaa o Tehdä parannusehdotuksia o Olla yhteydessä muiden projektiin osallistuvien koulujen oppilaisiin (erityisesti blogien kautta) o Käyttää Internetiä kommunikaatioväylänä. - Koulun ulkopuolinen kouluttaja / opettaja (mikäli resurssit mahdollistavat tällaisen henkilön sitouttamisen projektiin): o Koordinoida koulun energiatilanteen arviointi: mitä toimenpiteitä olisi syytä tehdä, kuinka ne tulisi toteuttaa ja kuinka niitä voidaan valvoa o Tiedottaa energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista o Tarjota teknistä tukea oppilaiden tekemien ehdotusten kehittämiseen. Jotta projektin useat vaiheet ja niiden tehtävät saadaan toteutettua koordinoidusti, jokaiseen kouluun perustetaan energiatiimi, joka toteuttaa projektia koulussa. Tämä tiimi koostuu seuraavista jäsenistä: o Hankkeen toteutuksesta vastaavan organisaation edustaja o Koulukiinteistöstä vastaavan organisaation edustaja o Opetuksesta vastaavan organisaation edustaja o Projektin toteutuksesta vastaavat oppilaat o Projektin toteutuksesta vastaavat opettajat o Koulun henkilökunnan (muu kuin opettajakunta, esim. talonmies/vahtimestari) edustaja o Mahdollisuuksien mukaan ulkopuolinen kouluttaja d. Erittele projektin jokaisesta vaiheesta mahdollisesti syntyvät lopputuotteet. Jokainen vaihe tavoiteltuine lopputuloksineen on määriteltävä selkeästi. Eri vaiheiden lopputuotteet vaihtelevat: toisinaan tuloksena on luokkahuoneista kerätyistä mittaustuloksista piirretty kaavio, koulun käytäville askarreltu juliste tai tuloksista laadittu yhteenveto. Kullekin kiinteistölle määritellään minimistandardit, mutta koulut voivat projektia toteuttaessaan ehdottaa myös uusia tuotteita. 6

e. Ehdotus projektin jatkuvuudesta: Kuten aiemmin todettiin, tämän projektin kesto on alun alkaen kaksi vuotta. Tavoitteena on kuitenkin se, että projekti jatkuu ja mukaan saadaan lisää kouluja tämän ajan jälkeenkin. Tämän vuoksi on tärkeää, että heti projektin alussa varmistetaan mukana olevien henkilöiden olevan valmiita sitoutumaan projektiin vähintäänkin ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi. On hyvä pitää mielessä, että tässä pilottiprojektissa toiminta aloitetaan kesken kouluvuotta (1.1.10), joten osa oppilaista, jotka ovat olleet alusta lähtien mukana projektissa, saattavat lähteä koulusta kesken projektin (ensimmäiset jo kesäkuuhun 2010 mennessä). Näin ollen olisi hyvä sisällyttää energiatiimiin oppilaita kahdelta eri vuosiluokalta tai ainakin varmistaa, että koulun vastuuhenkilöt ovat valmiita jatkamaan projektia seuraavana vuonna uusien oppilaiden kanssa. Lisäksi, projektin seuranta on oleellinen osa tehtäväpalettia. Seurannan ja kehittämisehdotusten avulla voidaan parantaa metodologiaa tulevaisuutta varten. Projektin jatkuvuuden varmistaminen on yksi Euronet 50/50 -projektin päätepisteistä. On huomioitava, että 50/50 -projekti ei onnistu, mikäli se nähdään ainoastaan yhtenä osana normaalia koulupäivää. Projekti vaatii laajempaa näkemystä ja koululaisten vahvaa sitoutumista. Lisäksi projektissa tarvitaan ulkopuolista tietoa ja motivointia. 7

II. Yhdeksän vaihetta menestyksekkääseen 50/50 -projektiin Vaihe 1: Energiatiimin kokoaminen Vaihe 2: Koulun energiankulutuksen arviointi Vaihe 3: Tieto, tietoisuus ja suunnittelu Vaihe 4: Energiakierros Vaihe 5: Tiedonkeräys Vaihe 6: Koulun toimintasuunnitelma Vaihe 7: Tuloksista tiedottaminen muulle kouluyhteisölle Vaihe 8: Pieniä investointeja vaativista toimenpiteistä tiedottaminen Vaihe 9: Taloudellisten säästöjen käyttö ja siitä raportointi kouluyhteisölle 1. Energiatiimin kokoaminen Projektin toimivuus on energiatiimin varassa. Energiatiimi käyttää projektiin paljon aikaa ja toimii projektin moottorina koulussa. On hyvä muistaa, etteivät normaalit opetustunnit välttämättä riitä projektin menestyksekkääseen toteuttamiseen. Kun projektin vaiheet on käyty läpi ja suunniteltu, on vielä ennen projektin käynnistämistä valittava energiatiimi. Tiimille annetaan tehtävät ja määritellään toimintatavat. Kuka voi osallistua? - Kokonainen luokka tai ryhmä asiasta kiinnostuneita edustajia eri luokista - Koulukiinteistön huollosta vastaava (kiinteistönhoitaja, vahtimestari, talonmies ) - Vähintään kaksi kiinnostunutta opettajaa - Hankkeen toteutuksesta vastaavan organisaation edustaja - Kiinteistöstä vastaavan organisaation edustaja - Opetuksesta vastaavan organisaation edustaja - Ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija, mikäli mahdollista. Mitkä ovat energiatiimin tehtävät? - Suunnitella ja toteuttaa tehtäviä, jotka on kuvailtu alla vaiheissa 2-9. o koulukiinteistön tarkastaminen: koulun puutteiden osoittaminen energiankulutuksen näkökulmasta o eri parametrien mittaaminen ja dokumentoiminen (lämpötila, valoisuus jne.) o keskusteleminen projektista muiden oppilaiden kanssa o kyselyn toteuttaminen koulun oppilaiden keskuudessa heidän energiaan liittyvien toimintatapojensa selvittämiseksi o tiedottaminen muille keinoista, joilla säästää energiaa 8

o parannusehdotusten tekeminen o yhteydenpito muihin projektiin osallistuvien koulujen oppilaisiin o Internetin käyttö kommunikaatioväylänä. - Koordinoida projektia ja tehdä tarvittavat päätökset projektin etenemisen kannalta - Tiedottaa projektista ja sen tuloksista kouluyhteisölle sekä koulun ulkopuolelle. Kuinka se toimii käytännössä? - Aluksi energiatiimi tapaa viikoittain, mutta projektin edetessä tapaamisia saattaa olla useamminkin - Tiimin keskeisimpien jäsenten tulee olla aina läsnä kokouksissa: osallisena olevat oppilaat, opettajat, kiinteistönhoitaja jne. - Muiden organisaatioiden edustajat osallistuvat noin kerran kuussa tai tarpeen mukaan - Mikäli projektissa on mahdollisuus ulkopuolisen kouluttajan/asiantuntijan käyttöön, tämä auttaa erityisesti tiedon keruussa ja arvioinnissa. Tulos: - Lista energiatiimin jäsenistä - Energiatiimin säännöt. 2. Koulun energiankulutuksen arviointi Tämän vaiheen tarkoituksena on kartoittaa koulukiinteistön energiankäyttöä energiatiimin aikuisjäsenten kesken. Tarkoituksena on analysoida, mihin energiaa käytetään ja millaisia energianlähteitä, tiloja, koneita ja laitteita koulussa on jne. Tämä auttaa myöhemmin energiatiimiä, jonka tehtävänä on löytää koulun vahvuudet ja heikkoudet energiankulutuksen näkökulmasta sekä etsiä ne osaalueet, joissa on eniten parantamisen varaa. Koulun energiankulutuksen arviointi suoritetaan tekemällä koulussa kierros, jossa tarkastellaan seuraavia asioita: lämmitysjärjestelmä, lämpöpatterit, ilmanvaihtolaitteet, valonlähteet, vedenkulutus, ikkunat, putkien/kanavien muodot, lämpötilan säätimet (termostaatit) jne. Energiakierrokselle osallistuvat: - Koulun rehtori - Projektissa mukana olevat opettajat - Koulun talonmies/vahtimestari/kiinteistönhoitaja - Projektissa mahdollisesti mukana oleva koulun ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija. 9

Tavoite: - Selvittää koulun tilanne, mm. seuraavien asioiden osalta: o lämmitysjärjestelmä o rakennuksen kunto: katto, ikkunat, lämpöeristys, ullakko jne. - Etsiä mahdollisia onnistumiskokemuksia oppilaille - Lisätä avainhenkilöiden sitoutumista projektiin. Tulos: - Asiakirja projektin lähtökohdaksi: o lista koulun energialaitteista o lista asioista, joihin energiatiimin tulee erityisesti kiinnittää huomiota. 3. Tieto, tietoisuus ja suunnittelu Projektin menestyksekkään toteuttamisen kannalta on olennaista, että energiatiimiin kuuluvilla oppilailla on riittävä teoreettinen tietopohja 50/50 - projektiin liittyvistä asioista. Kun oppilaat tuntevat projektin sisällön ja sisäistävät toimintakonseptin, se lisää heidän tietoisuuttaan sekä mahdollisuuksiaan välittää tietoa edelleen muille oppilaille. Tämä projekti ei ole pelkkää hauskanpitoa tai rahansäästöä. 50/50 -projekti pyrkii toimimaan sysäyksenä energiatietoisuuteen sekä muodostamaan myönteisen käsityksen siitä, että asioihin voi vaikuttaa ja että me voimme tehdä jotain suojellaksemme ympäristöä ja torjuaksemme ilmastonmuutosta. Tarkoituksena on välittää viestiä siitä, ettei kaikki ole menetetty, jos toimitaan nyt, ja että jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa ympäristöön. Tässä vaiheessa tulee kertoa seuraavista aiheista: - Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja ilmastonsuojelu - Energian säästäminen, energiatehokkuus ja uusiutuvat energia jne. Varmistaaksesi projektin onnistumisen pidemmällä aikavälillä, tässä vaiheessa on elintärkeää saada luotua oppilaille myönteinen asenne aihetta kohtaan, sillä mediassa jatkuvasti esille nousevat uutiset luonnonkatastrofeista sekä julkinen keskustelu aiheesta saattaa johtaa välinpitämättömyyteen tai toivottomuuden tunteen. Aiemmin kerätyt alustavan energiakierroksen tulokset annetaan nyt energiatiimille, jotta voidaan suunnitella tulevaa tiedonkeruuta ja analysointia. Tämä toimii samalla suunnitteluvaiheena seuraaville toimille: - Energiatiimin toteuttaman energiakierroksen aikana suoritettavien tehtävien määrittely - Tehtävälomakkeiden valmistaminen - Tehtävien jakaminen energiatiimin jäsenten kesken - Tarpeellisten materiaalien valmistelu - Arviointia varten tarvittavien kriteerien laadinta. 10

Tulos: - Yhteenveto käsiteltävistä asioista - Yhteenveto tiedotettavista asioista - Lomakkeet energiakierrosta varten - Muistilista kaikesta analysoitavasta. 4. Energiakierros Energiakierroksella tiimin jäsenet kirjaavat ylös kaiken oleellisen, joka liittyy koulun energiankulutukseen. Tämän tarkastuskierroksen oppaana toimii koulun kiinteistönhoitaja yhdessä opettajan kanssa. Mikäli projektissa on mukana ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija, myös hän osallistuu kierrokselle. Energiatiimi tarkastaa koko koulurakennuksessa: - Lämmityksen, ilmastoinnin ja ilmanvaihdon - Valaistuksen sekä sähköä käyttävät laitteet - Vedenkäytön - Jätteiden lajittelun. Kaikki koulun tilat tulisi tarkastaa: - Luokkahuoneet kaikissa kerroksissa - Käytävät - Portaikot - Juhla/liikuntasali - Opettajien huone - WC / suihkutilat - Varastot jne Muistiinpanot kirjoitetaan etukäteen valmistelluille lomakkeille, joita jatkossa käytetään hyväksi tiimitapaamisissa. Lomakkeiden avulla voidaan yhdessä tehdä johtopäätöksiä, jotka toimivat lähtökohtana tuleville parannusehdotuksille. Kerätyn informaation pohjalta energiatiimin tulee tehdä lista asioista, joihin pitäisi projektin seuraavissa vaiheissa kiinnittää erityisesti huomiota. Tällainen lista on avuksi yksityiskohtaisempaa tietoa kerättäessä. Tulos: - Koulun pohjapiirustus, johon on merkitty sähkölaitteet - Lista tehdyistä havainnoista - Tehtäväpaperin Energia koulussamme täyttäminen - Ehdotus seuraavaa vaihetta varten siitä, mitä tietoa tulisi kerätä ja missä. 11

5. Tiedonkeräys Sen jälkeen, kun energiakierros koulussa on tehty ja koulun tilanne energiankulutuksen näkökulmasta on selvillä, on tarpeen tietää täsmälleen, miten energiaa koulussa käytetään. Tämä tieto saadaan keräämällä lukemia ja liittämällä ne aiemmin luotuihin dokumentteihin. Tiedonkeräys: Kaikki tieto, joka on energiatiimin mielestä hyödyllistä tai kiinnostavaa sekä Energia koulussamme tehtäväpaperille kerätty tieto. - Lämpötilamittaukset - Valaistustilanne - Valojen käyttö tuntimääräisesti keskimäärin - Jne. Sen lisäksi, että tietoja kerätään itse koulurakennuksesta, on myös erittäin kiinnostavaa tietää, millaisia tapoja oppilailla on energiankäytön suhteen. Näin ollen energiatiimi laatii kyselyn, jossa tiedustellaan seuraavia asioita: - Mielipiteitä lämpötilasta (onko liian lämmin/kylmä/sopiva), ilman laadusta jne. luokkatiloissa - Tapoja sähkölaitteiden käytöstä (sammutetaanko käytön jälkeen, vältetäänkö turhaa käyttöä jne.) - Mielipiteitä yleisesti koulun energiankäyttöön/kulutukseen liittyen. Kerätyn tiedon pohjalta energiatiimi tekee opettajille ja oppilaille parannusehdotuksia koulurakennuksen käyttöön liittyen, esimerkiksi: - Luokkahuoneen tuuletukseen - Lämmityksen säätelyyn - Sähkölaitteiden käyttöön - Veden käyttöön jne. Tulos: - Koulun pohjapiirustus, johon on merkittu kaikki sähkölaitteet ja luokkatilojen värikoodit (liian kuuma: punainen, liian kylmä: sininen, sopiva: vihreä) - Kyselyn tulokset. 6. Koulun toimintasuunnitelma Energiatiimi keskustelee koululla suorittamistaan tehtävistä ja niistä saaduista tuloksista, arvioi koulunsa energiatilannetta ja tekee parannusehdotuksia. Energiatiimi kehittelee ja esittää erilaisia ratkaisuja / parannusehdotuksia liittyen kaikkiin tarpeellisiin asioihin, joissa uskotaan löytyvän parantamisen varaa. Samanaikaisesti tulee pohtia tapoja seurata toiminnan tuloksia. Mahdollisuuksien 12

mukaan pyritään asettamaan täsmällisiä tavoitteita: valojen tarpeettoman käytön vähentäminen tietyllä tuntimäärällä, luokkatilojen lämpötilan pysyminen tavoitelukemissa jne. Suunniteltujen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumiselle olisi hyvä myös asettaa aikarajat. Ehdotettuja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi: - Ohjeistus ikkunoiden sulkemisesta ja lämmityksen käytöstä - Valonkatkaisijoiden merkitseminen - Vedenkäyttötottumusten muuttaminen - Sähkölaitteiden sulkeminen käytön jälkeen - Ohjeistus sähkölaitteiden tehokkaasta käytöstä (stand-by-tilan välttäminen) ja käyttöajoista - Ehdotukset korjauksista ja parannustöistä, jotka kohentaisivat tilannetta. Energiatiimi täsmentää, mitkä ehdotukset suunnataan millekin kohderyhmälle: - Koulurakennuksen pääasialliset käyttäjät (opettajat ja oppilaat) - Koulu (rehtori, talonmies) - Koulutilojen muut käyttäjät (ilta- ja viikonloppukäyttäjät) - Koulukiinteistöstä vastaava organisaatio. Energiatiimi keksii erilaisia keinoja tavoittaa nämä erilaiset kohderyhmät ja toimeenpanna esittämänsä ehdotukset. Tulos: - Energiatoimintasuunnitelma - Aikataulu suunnitelman toteuttamiseen. 7. Tuloksista tiedottaminen muulle kouluyhteisölle Koko projektin onnistumisen kannalta hyvin tärkeässä roolissa on myös tietoisuuden lisääminen eri kohderyhmissä ja tätä kautta tapojen ja asenteiden muuttaminen. Tässä vaiheessa kerrotaan suuremmalle yleisölle siitä, mitä ollaan tekemässä. Tekemistä on paljon, mutta jos kukaan ei tiedä projektista tai sen tuloksista, muutosta ei tule tapahtumaan. Nyt energiatiimin oppilailla on mahdollisuus näyttää muille oppilaille, mitä he ovat oppineet ja mitä koulurakennuksen monet käyttäjät voivat tehdä säästääkseen energiaa. 13

Ideoita, joiden avulla projektista voidaan kertoa koko koululle: - Askarrelkaa erilaisia julisteita - Kirjoittakaa koulun lehteen - Kertokaa projektista koulun tapahtumissa - Järjestäkää työpajoja - Järjestäkää energiansäästöviikko tai muita teemaviikkoja/tempauksia - Laatikaa projektista omat kotisivut tai kirjoittakaa blogia - Pistäkää pystyyn esitys/näytelmä - Jne. Kutsukaa tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin koulun mahdollisen oman lehden toimittajia sekä muita henkilöitä, jotka voivat viedä tietoa eteenpäin. Tulos: - Kaikki työkalut, joita käytetään tiedon välittämiseen: mitä projektissa on tehty, mitkä ovat tulokset, vihjeitä kuinka toimia ympäristöystävällisemmin jne. - Koulun blogi, omat kotisivut - Esitteitä eri kohderyhmille: opettajille ja oppilaille, vanhempainyhdistykselle, koulun tilojen ilta- ja viikonloppukäyttäjille jne. 8. Pieniä investointeja vaativista toimenpiteistä tiedottaminen Energiatiimin kootessa koululle suunnattua toimintasuunnitelmaa, esiin saattaa nousta myös sellaisia toimenpiteitä, jotka vaativat pieniä investointeja. Tällaisia toimenpiteitä voidaan listata ja lähettää koulun johdolle, koulurakennuksesta vastaavalle organisaatiolle, mahdollisille sponsoreille tms. yhdessä informatiivisen kirjeen kera, jossa kerrotaan projektista. Toisinaan pienillä summilla saadaan suuria asioita aikaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että tässä projektissa tavoitteena ei ole tehdä suuria investointeja. Pieniä investointeja voivat olla esimerkiksi: - Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen - Lämpöeristysten parantaminen - Hehkulamppujen korvaaminen energiasäästölampuilla - Lämmityksen säätäminen Ehdotuksia koskien suurempia investointeja voi toki myös tehdä ja lähettää koulukiinteistöstä vastaavalle organisaatiolle, vaikka ne eivät varsinaisesti tämän projektin toimintaan kuulukaan. 14

9. Taloudellisten säästöjen käyttö ja siitä tiedottaminen kouluyhteisölle Ensimmäisen projektivuoden lopussa on päätettävä, kuinka koulu tulee käyttämään rahat, jotka ovat säästyneet energiansäästön ansiosta. Projektissa saavutetut hyödyt (sekä säästetty energiamäärä että säästetty rahamäärä) tulee selittää koko kouluyhteisölle. Kunkin 50/50 projektivuoden päätteeksi: - Selittäkää kouluyhteisölle, kuinka paljon koulussa on onnistuttu säästämään energiaa ja kuinka paljon CO2 (hiilidioksidi) -päästöjä on vähennetty - Kertokaa kouluyhteisölle, kuinka paljon rahaa koulu on säästänyt säästämällä energiaa - Keskustelkaa siitä, mitä tällä säästetyllä rahalla voi tehdä ja, jos mahdollista, pyrkikää yhteiseen päätökseen siitä, mihin rahat käytetään. 50/50 -projektissa ei ole vaatimuksena, että säästetyt varat suunnattaisiin edelleen kohteisiin, joiden tarkoituksena on energiansäästö. Tavallisesti jokaisella koululla on muitakin projekteja, ideoita ja tarpeita. Vaikka ihanteellisinta olisikin, että varat käytettäisiin ympäristöystävällisyyttä edistäviin asioihin, koulu ja oppilaat päättävät itse, kuinka haluavat säästöt käyttää. Ja lopuksi, Älkää unohtako, että projektityön tulisi olla oppilaille hauskaa! 15

Partnerit: www.euronet50-50.eu euronet@diba.cat