ALTISTUMINEN JA SUOJAUTUMINEN PAH- YHDISTEITÄ SISÄLTÄVIEN VESIERISTEIDEN PURKUTYÖSSÄ

31.12.2010 ALTISTUMINEN JA SUOJAUTUMINEN PAH- YHDISTEITÄ SISÄLTÄVIEN VESIERISTEIDEN PURKUTYÖSSÄ Jari Rajala, Mauri Mäkelä ja Tapani Tuomi Työsuojelurahaston tukema hanke 107233 Työterveyslaitos Aapistie 1, 90220 Oulu puh. 030 4741, faksi 030 474 6000 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella

1 TIIVISTELMÄ PAH-yhdisteitä sisältävää kivihiilipikeä (kreosoottia) on käytetty vanhoissa rakennuksissa mm. kosteuden- ja vedeneristeinä. Korjausrakentamisen yhteydessä vesieriste joudutaan usein poistamaan yhdessä alapohjamateriaalin kanssa. Purkutyön yhteydessä työntekijät voivat altistua PAH-yhdisteille, jotka luokitellaan syöpävaaraa aiheuttaviksi aineiksi. Purkutyön turvallisuuteen liittyen ei ole olemassa virallisia altistumiseen perustuvia ohjearvoja, jotka määrittäisivät, paljonko purettavassa vesieristeessä saa olla PAH-yhdisteitä ennen kuin purkutyössä täytyy noudattaa erityisiä työntekijöiden altistumisen vähentämiseen tähtääviä torjuntatoimenpiteitä. Rakennusalalla käytetään tällä hetkellä oikeiden työmenetelmien ja tapojen valitsemiseksi yleisesti apuna Rakennusteollisuuden Keskusliiton julkaisemaa ohjetta kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden turvallisesta purkamisesta: RATU 82-0238. Sen mukaan purettu materiaali luokitellaan ongelmajätteeksi, kun se sisältää PAH-yhdisteitä enemmän kuin 200 mg/kg, jolloin myös purkutyö tulee tehdä alipaineistettuna ja työntekijöiden on käytettävä suojaimia. Tämän hankkeen tarkoituksena oli selvittää purkutyötä tekevien työntekijöiden PAHyhdisteille altistumista kun purettava materiaali sisältää erisuuruisia määriä PAHyhdisteitä ja selvittää tulosten avulla RATU-ohjeen turvallisen työn rajan osuvuutta. Hanke toteutettiin kahdessa kohteessa. Hengitysteitse ja ihon kautta tapahtuvaa altistumista selvitettiin työhygieenisin mittauksin ja kokonaisaltistumista biologisen monitoroinnin avulla. Korkeimmillaan purettavan materiaalin PAH-pitoisuus oli vajaat 2000 mg/kg. Työntekijöiden altistuminen näissä materiaalin PAH-yhdisteiden pitoisuuksissa oli vähäistä. Kohdetta, jossa olisi esiintynyt erittäin isoja purettavan materiaalin PAH-pitoisuustasoja, ei hankkeen aikana onnistuttu hankkimaan, joten hankkeen kannalta otos jäi niin pieneksi, ettei tuloksia arvioitaessa voida päätellä minkä suuruisissa vesieristeen PAH-yhdisteiden pitoisuuksissa työntekijöiden altistuminen nousisi kohtalaiseksi/merkittäväksi. Tämän tutkimuksen perusteella ei myöskään voida suositella RATU ohjeessa olevan rajan muuttamista. Hanke toteutettiin Työsuojelurahaston tuella.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...3 2. Tutkimuksen tavoitteet...4 3. Aineistot ja menetelmät...5 3.1 Työpaikkakäynnit... 5 3.2 Materiaalin PAH-yhdisteiden pitoisuus... 6 3.3 Ihoaltistumisen selvittäminen... 6 3.4 Ilman epäpuhtausmittaukset... 6 3.5 Biologinen monitorointi... 7 3.6 Kyselylomake... 7 3.7 Mittaustulosten arviointi... 7 4. Tulokset...8 4.1 Kohde 1. Vesieristeen PAH-yhdisteiden pitoisuus pieni (alle 200 mg/m 3 )... 8 4.1.1 Materiaalinäytteet... 8 4.1.2 PAH-yhdisteet ilmassa... 8 4.1.3 PAH-yhdisteet iholla... 9 4.1.4 Kokonaisaltistuminen (biomonitorointi)... 10 4.2 Kohde 2. Vesieristeen PAH-pitoisuus keskinkertainen (200 8000 mg/m 3 )... 10 4.2.1 Materiaalinäytteet (1. päivä)... 10 4.2.2 PAH-yhdisteet ilmassa (1. päivä)... 10 4.2.3 PAH-yhdisteet iholla (1. päivä)... 11 4.2.4 Kokonaisaltistuminen (biomonitorointi) (1. päivä)... 12 4.2.5 Materiaalinäytteet (2. päivä)... 12 4.2.6 PAH-yhdisteet ilmassa (2. päivä)... 12 4.2.7 PAH-yhdisteet iholla (2. päivä)... 13 4.2.8 Kokonaisaltistuminen (biomonitorointi) (2. päivä)... 14 4.3 Tulosten tarkastelu... 14 4.4 Kysely työntekijöille... 16 5. Pohdinta...17 6. Johtopäätökset...18 7. Lähteet...19 Liitteet...20

3 1. Johdanto Kivihiilipiki, josta käytetään myös yleisesti nimityksiä kreosootti tai kreosoottipiki, on kivihiilitervan tislausjäännös, joka sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä, joista ongelmallisimpia ovat lähes aina useiden yhdisteiden seoksina esiintyvät polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet). Monien yksittäisten PAH-yhdisteiden ja PAH-yhdisteitä sisältävien seosten on osoitettu aiheuttavan syöpää ja perimämuutoksia. Suurille PAH-yhdisteiden pitoisuuksille altistuttaessa terveyshaitat voivat olla hengitysteiden, ihon ja silmien ärsytysoireita sekä ihon punoitusta ja valoherkistymistä. Yksittäisistä PAH-yhdisteistä naftaleenin haitallisia terveysvaikutuksia ovat mm. suurilla altistumistasoilla havaittavat vaikutukset punasoluihin (verisolujen hajoamisesta aiheutuva anemia), ja epäillyt syöpävaaralliset vaikutukset. Kivihiilipikeä on käytetty mm. kosteuden- ja vedeneristeinä vanhoissa rakennuksissa. Yleisimmin kivihiilipikeä esiintyy kellarikerrosten lattiarakenteissa, muuratuissa seinissä ja tiilisaumoissa. Kivihiilipikeä esiintyy myös muissa rakenteissa esimerkiksi muuratuissa välipohjissa, uima-allasrakenteissa, pihojen kansirakenteissa ja ulkoilmassa olevissa lattia- ja perustusrakenteissa. Kivihiilipien vedeneristysominaisuudet heikkenevät vanhetessaan, johtuen höyrymäisten komponenttien haihtumisesta, minkä johdosta materiaali muuttuu huokoiseksi. Kivihiilipikeä on kuitenkin käytetty vesieristeenä, kun parempaa vesieristettä, bitumia, ei ole ollut saatavilla. Kivihiilipien käsittelyyn liittyviin terveysvaikutuksiin ole tuolloin vielä osattu kiinnittää huomiota. Kivihiilipiki on myöhemmin korvattu bitumilla, jossa on yleensä vain vähän PAHyhdisteitä. Rakennuskannan vanhentuessa ja korjausrakentamisen lisääntyessä kivihiilipikituotteiden käsittelyyn liittyvät ongelmat ovat jälleen tulleet ajankohtaisiksi. Purkutyöhön liittyvistä turvallisista toimintatavoista ei ole riittävästi tietoa saatavissa. Oikean korjaustavan valinta korostuu pyrittäessä hyvään sisäilmatasoon saneeratuissa kohteissa. Korjausrakentamisen yhteydessä vesieriste joudutaan usein poistamaan yhdessä alapohjamateriaalin kanssa. Kivihiilipikipitoisia materiaaleja poistettaessa PAH-pitoisuudet työilmassa voivat nousta moninkertaisesti yli haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien. PAH-yhdisteet voivat imeytyä ihon läpi ja kulkeutua hengitysilman mukana elimistöön. Lisäksi ne voivat kulkeutua käsiltä suuhun ja sitä kautta elimistöön, mikä asettaa purkutyöntekijöiden henkilökohtaiselle suojautumiselle, työtavoille ja -menetelmille sekä ympäristön suojaamiselle erityisvaatimuksia. Purkutyötä aloitettaessa rakennuttajan tehtävänä on selvittää sisältävätkö purettavat rakenteet terveydelle vaarallisia materiaaleja, kuten PAH-yhdisteitä sisältävää kivihiilipikeä. Vaarallisten aineiden selvityksen tulokset ja kivihiilipien aiheuttamat purkutyön erityisvaatimukset liitetään rakennustyön turvallisuusasiakirjaan. Vesieristemateriaalien PAH-yhdisteiden pitoisuudelle ei ole olemassa altistumiseen perustuvia ohjearvoja. Työsuojeluviranomaisilla on ollut ongelmana se, mihin raja vedetään. Myöskään PAH-tutkimuksia tekevät konsulttiyritykset eivät ole voineet antaa altistumiseen perustuvia suosituksia purkutyön erityisvaatimuksista. Käytännössä purkutyötä tekevien työntekijöiden suojautumissuositukset ovat perustuneet Rakennusteollisuuden Keskusliiton julkaisemaan ohjeeseen kivihiilipikeä sisältävien raken-

4 teiden turvallisesta purkamisesta: RATU 82-0238. Sen mukaan purettu materiaali luokitellaan ongelmajätteeksi, kun se sisältää PAH-yhdisteitä enemmän kuin 200 mg/kg, jolloin myös purkutyö tehdään alipaineistettuna ja työntekijöiden on käytettävä suojaimia. Suositus perustuu "Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa (SAMASE)" -hankkeessa saatuihin tuloksiin. Varmuutta ei kuitenkaan ole siitä, onko 200 mg/kg oikea materiaalin PAH-yhdisteiden pitoisuustaso kivihiilipikeä sisältävien eristeiden purkutyössä. Taso voi olla liian pieni tai liian iso. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että joissain tapauksissa työntekijät altistuvat selvästi vaikka käsittelivät alle 200 mg/kg PAH-pitoisuuksia omaavia materiaaleja. Purkutyössä altistuminen voi siis aiheuttaa pienilläkin materiaalin PAH-yhdisteiden pitoisuustasoilla terveyshaittaa, jos turvallisiin työtapoihin ei kiinnitetä huomiota tai suojautuminen on riittämätöntä. Työterveyslaitoksella on käytössään suuri määrä eristemateriaaleista otettuja palveluanalyysien PAH-yhdisteiden pitoisuustuloksia. Työhygieenisiä mittaustuloksia vesieristeiden purkutyöstä on sen sijaan käytettävissä hyvin vähän. Ongelmana aiempien materiaalianalyysitulosten hyödyntämisessä onkin ollut, että niiden kohdalla harvoin tiedetään missä olosuhteissa altistavaa työtä on tehty ja kuinka suuria ovat olleet purkutyön aikana ilmaan vapautuvien PAH-yhdisteiden pitoisuudet verrattuna materiaalin eri PAH-pitoisuustasoihin. 2. Tutkimuksen tavoitteet Tässä tutkimuksessa keskityttiin selvittämään työntekijöiden altistumista PAH-yhdisteille vesieristeitä purettaessa, kun purettava vesieriste sisälsi erisuuruisia määri PAHyhdisteitä. Tutkimuksen tavoitteet olivat: Selvittää purkutyötä tekevien työntekijöiden PAH-yhdisteille altistumista virtsasta tehtävän biologisen monitoroinnin avulla Selvittää purkutyötä tekevien työntekijöiden hengitysteitse ja ihon kautta tapahtuvaa PAH-yhdisteille altistumista työhygieenisten mittausten avulla Selvittää työntekijöille tehtävän kyselyn ja osalle työmaista tehtävän tutumiskäynnin avulla olosuhteita purkutyömaalla ja työntekijöiden suojautumista purkutyön aikana Selvittää RATU 82-0238 ohjeessa mainitun turvallisen työn rajan 200 mg/kg osuvuutta

5 3. Aineistot ja menetelmät Tutkimussuunnitelman mukaan biomonitorointinäytteitä oli tarkoitus kerätä kolmeltakymmeneltä työntekijältä. Hyvin pian hankkeen alettua kävi kuitenkin selväksi, että sellaiseen määrään näytteitä ei ollut mahdollista päästä. Tämä johtui sopivien työmaiden puutteesta. Samasta syystä työolosuhteiden selvittämiseksi suunnitellut kymmenen työpaikkakäyntiä osoittautuivat mahdottomaksi toteuttaa. Niinpä lopulta päädyttiin muuttamaan tutkimussuunnitelmaa niin, että toteutetaan kolme työpaikkakäyntiä, joissa tehdään työntekijöiden biomonitorointi ja uutena menetelmänä otettiin mukaan työhygieeniset mittaukset työntekijöiden iho- ja hengitystiealtistumisen arvioimiseksi. Lisäksi työntekijöiden kokemuksia työoloista selvitettiin kyselylomakkeen avulla. 3.1 Työpaikkakäynnit Uudistetun tutkimussuunnitelman mukaan mittauksia oli tarkoitus tehdä kolmella purkutyömaalla, joissa purettavan materiaalin PAH-pitoisuudet olisivat yhdessä kohteessa pieniä (korkeintaan 200 mg/kg), keskisuuria (200-8000 mg/kg) tai suuria (yli 8000 mg/kg). Kaksi ensimmäistä purkutyömaata saatiin tehtyä, mutta kolmatta kohdetta, jossa olisi ollut isoja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia purettavassa materiaalissa, ei useista yrityksistä huolimatta saatu toteutettua. Hankkeessa mukana olleiden yritysten mukaan kaiken kaikkiaan urakoinnit, joissa vesieristeessä oli PAH-pitoisuuksia, eivät oikein edenneet tarjouslaskelmaa pidemmälle. Syynä pidettiin laman aikana vallinnutta kovaa kilpailua urakoista, joka johti usein urakoiden päätymisen muille tekijöille. Kohdetta, jossa purettavassa materiaalissa olisi ollut isoja PAH-pitoisuuksia, etsittiin myös kahdesti kahdessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella, jossa etsittiin kyseisiä kohteita. Ilmoituksen avulla löydettiin yllä mainitut kaksi työmaata, mutta kohdetta, jossa purettavan vesieristeen PAH-yhdisteiden pitoisuus olisi ollut yli 8000 mg/kg, ei löytynyt. Myöskään Rakennuttajatoimistojen liitto RTL ry:n avulla ei kyseistä kohdetta järjestynyt. Pienen PAH-yhdisteiden pitoisuuden omaavaa lattiamateriaalia poistettiin kohteessa, jossa oli kyseessä koulun peruskorjaus. Koulun kellariin osastoidussa tilassa lattiaa purettiin piikkaamalla pienellä kauhakuormaajalla. Piikkauksen jälkeen betonipalaset kuljetettiin kauhakuormaajalla ulkona olevalle kuormalavalle. Osastoinnin sisälle ei ollut järjestetty poistoilmanvaihtoa (alipaineistettu). Kulku osastoinnin sisälle tapahtui suoraan ulko-oven kautta. Mittaukset suoritettiin yhden päivän aikana. Kauhakuormaajan kuljettaja oli varustautunut tyvek-haalarilla ja akkukäyttöisellä puhaltimella ja kokonaamarilla varustetulla hengityksensuojaimella, jossa käytettiin ABEK-P3 luokan suodatinta. Mittauksia tehtiin työntekijän hengitysvyöhykkeeltä ja kiinteistä mittauspisteistä osastoinnin sisältä ja ulkopuolelta. Selvitys tehtiin lokakuussa 2009. Kohtalaista PAH-yhdisteiden pitoisuutta edusti suuren kerrostalokiinteistön peruskorjaus, jossa koko kellarikerroksen lattia uusittiin. Kellarista oli osastoitu aina työn alla oleva alue ja kyseinen tila oli alipaineistettu. Selvitys tehtiin kahdessa eri vaiheessa.

6 Ensimmäisessä vaiheessa kellarikerroksen lattialaattaa sahasi yksi työntekijä. Sahauksessa käytettiin vesijäähdytystä. Työntekijällä oli päällä oma työvaatetus ja kertakäyttöinen P3-luokan hengityksensuojain. Toisessa vaiheessa viikkoa myöhemmin 3 työntekijää suoritti kahden betonilaatan välissä olevan vesieristeen kaavintaa ja hiontaa sekä kuljettivat puhdistetut laatat kellarista ulos. Tässä työkohteessa työntekijät olivat varustautuneet tyvek-haalareilla ja akkukäyttöisillä puhaltimella ja kokonaamarilla varustetuilla hengityksensuojaimilla, joissa käytettiin ABEK-P3 luokan suodattimia. Mittauksia tehtiin työntekijän hengitysvyöhykkeeltä ja kiinteistä mittauspisteistä osastoinnin sisältä ja ulkopuolelta. Selvitys tehtiin huhtikuussa 2009. 3.2 Materiaalin PAH-yhdisteiden pitoisuus Purkutyömailla puretusta vesieristeestä otettiin materiaalinäyte eristeen PAH-kokonaispitoisuuden selvittämiseksi. Materiaalinäyte analysoitiin laboratoriossa uuttamalla se dikloorimetaanilla ja analysoimalla kaasukromatografi-massaspektrilaitteistolla. Menetelmällä mitataan 16 PAH-yhdisteen pitoisuutta materiaalinäytteessä. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa Helsingissä. 3.3 Ihoaltistumisen selvittäminen Ihoaltistumista selvitettiin mittaamalla työpäivän aikana PAH-aineiden määrää käsiltä ja iholta työvaatetuksen alta. Kädet pestiin auringonkukkaöljyllä työvuoron aluksi, ruokatunnille mentäessä ja työvuoron päätteeksi. Käsiin hierottiin 3 ml auringonkukkaöljyä noin minuutin ajan, minkä jälkeen kädet kuivattiin paperipyyhkeeseen. Liina taitettiin lasipurkkiin ja laboratoriossa PAH-yhdisteet uutettiin liinasta liuottimella. Uutettu näyte analysoitiin nestekromatografia laitteistolla käyttäen fluoresenssi-ilmaisinta. Ihokeräimenä käytettiin laastarikiinnityksellä varustettua lappukeräintä, joka laitettiin työvuoron aluksi työntekijän olkapäälle työvaatetuksen alle ja kerättiin pois työvuoron päätteeksi. Teippiin kerääntyneet PAH-yhdisteet uutettiin laboratoriossa liuottimella ja analysoitiin nestekromatografia laitteistolla käyttäen fluoresenssi-ilmaisinta. Molemmilla tavoilla otetut ihoaltistusnäytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa Helsingissä. Molemmat mittausmenetelmät on kehitetty Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimusprojektissa: PAH-altistuminen koksaamotyössä ja sen mittaaminen, projekti 99110. 3.4 Ilman epäpuhtausmittaukset Hengitysteitse tapahtuvaa altistumista selvitettiin mittaamalla ilman pölypitoisuutta ja höyrymäisten PAH-yhdisteiden pitoisuutta. Pölynäytteistä määritettiin pölypitoisuuden lisäksi myös pölyn sisältämien PAH-yhdisteiden pitoisuus. Pölyn ja hiukkasmaisten

7 PAH-yhdisteiden pitoisuutta mitattiin keräämällä ilmanäytteitä työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä altistumisen selvittämiseksi ja kiinteistä mittauspisteistä epäpuhtauksien leviämisen selvittämiseksi. Pölynäytteet kerättiin pumpun avulla suodattimelle IOM-keräimellä virtausnopeudella 2 l/min. Näytteenkeräys kesti 6-8 tuntia. Näytteiden pölypitoisuus määritettiin laboratoriossa punnitsemalla. Punnituksen jälkeen suodattimelle kerääntyneet PAH-yhdisteet uutettiin liuottimella ja analysoitiin nestekromatografia laitteistolla käyttäen fluoresenssi-ilmaisinta. Höyrymäisten PAH-yhdisteet kerättiin työntekijän hengitysvyöhykkeeltä tai kiinteistä mittauspisteistä pumpun avulla XAD-keräimeen virtausnopeudella 0,1 l/min. Laboratoriossa PAH-yhdisteet uutettiin liuottimella ja analysoitiin nestekromatografia laitteistolla käyttäen fluoresenssi-ilmaisinta. Ilmanäytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa Helsingissä. 3.5 Biologinen monitorointi Työhygieenisten näytteiden lisäksi työntekijöiltä pyydettiin virtsanäytteet ennen työvuoroa ja työvuoron jälkeen. Virtsanäytteistä analysoitiin kahden PAH-yhdisteen aineenvaihduntatuotteita: pyreenin aineenvaihduntatuotetta 1-pyrenolia ja naftaleenin aineenvaihduntatuotetta naftolia. Pyrenoli on yleisimmin käytetty PAH-altistumisen merkkiaine. Ennen mittauspäivää ja sen aikana neuvottiin välttämään savustettua tai grillattua ruokaa, koska ne voivat sisältää PAH-yhdisteitä. 3.6 Kyselylomake Altistumiseen vaikuttavien työolosuhteiden kartoittamiseksi laadittiin kyselylomake, jonka työntekijät täyttivät työpäivän päätteeksi. Lomakkeessa kysyttiin työhön liittyviä taustatietoja, olosuhteita työmaalla vesieristeitä purettaessa, henkilönsuojainten käyttöä ja saatavuutta sekä työntekijän omaa näkemystä altistumisesta purkutyön aikana. 3.7 Mittaustulosten arviointi Ilmasta tehtyjen mittausten tuloksia verrataan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (557/2009) vahvistettuihin työpaikan ilman haitalliseksi tunnettuihin pitoisuuksiin (HTP). Ministeriön vahvistamat HTP-arvot on esitetty Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa 2009:11 "HTP-arvot 2009". HTP-arvot on annettu keskipitoisuuksina 8 tunnin (HTP 8h ) ja 15 minuutin (HTP 15min ) altistumisajoille. HTP-arvot ovat pienimpiä ilman epäpuhtauspitoisuuksia, jotka ministeriön arvion mukaan voivat vahingoittaa työntekijää.

8 Taulukko 1. Epäorgaanisen pölyn, naftaleenin ja bentso[a]pyreenin haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (sosiaali- ja terveysministeriö, HTP-arvot 2009, Oppaita 2009:11) mitattu aine HTP 8h, mg/m 3 HTP 15min mg/m 3 huomautus epäorgaaninen pöly 10 naftaleeni 5 10 bentso[a]pyreeni 0,01 iho* * aine imeytyy ihon läpi PAH-yhdisteiden ihoaltistumiselle ei ole esitetty ohjearvoja. Työterveyslaitoksen esittämät biomonitoroinnin ohjearvot PAH-altisteisessa työssä: 1-pyrenoli - altistumattomien viiteraja: 3 nmol/l - toimenpideraja: 12 nmol/l Naftoli - altistumattomien viiteraja: 30 nmol/l tupakoimattomilla ja 300 nmol/l tupakoivilla - toimenpiderajaa ei ole asetettu 4. Tulokset 4.1 Kohde 1. Vesieristeen PAH-yhdisteiden pitoisuus pieni (alle 200 mg/m 3 ) 4.1.1 Materiaalinäytteet Purettavan vesieristeen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus vaihteli materiaalinäytteiden analyysitulosten perusteella 5-49 mg/kg. 4.1.2 PAH-yhdisteet ilmassa Altistumisen selvittämiseksi mitattiin PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet yhden työntekijän hengitysvyöhykkeeltä ja yhdestä kiinteästä mittauspisteestä osastoinnin sisä- ja ulkopuolelta. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudelle ei ole asetettu ohjearvoja. PAH-pitoisuudet työntekijän hengitysvyöhykkeellä olivat höyrymäisten PAHyhdisteiden osalta 20 g/m 3 ja hiukkasmaisten PAH-yhdisteiden osalta 5 g/m 3. Kiinteässä mittauspisteessä osastoinnin sisäpuolella höyrymäisten PAHyhdisteiden pitoisuudet olivat 20 g/m 3 ja hiukkasmaisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet 9 g/m 3.

9 Kiinteässä mittauspisteessä osastoinnin ulkopuolella höyrymäisten PAHyhdisteiden pitoisuudet olivat 0,5 g/m 3 ja hiukkasmaisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet 0,02 g/m 3. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet osastoinnin sisä- ja ulkopuolella olivat pieniä PAH-yhdisteistä tulkittiin vielä erikseen naftaleenin ja bentso[a]pyreenin pitoisuudet, koska PAH-yhdisteistä vain niille on sosiaali- ja terveysministeriö asettanut HTP -arvot. Naftaleenin HTP 8h -arvo on 5 mg/m 3 ja bentso[a]pyreenin HTP 8h -arvo 0,01 mg/m 3. Naftaleenin ja bentso[a]pyreenin pitoisuudet hengitysvyöhykkeeltä otetuissa näytteissä olivat 15 g/m 3 ja 0,02 g/m 3 ja kiinteässä mittauspisteessä 15 g/m 3 ja 0,03 g/m 3. Pitoisuudet olivat pieniä HTP-arvoihin verrattuna. Työperäinen altistuminen oli vähäistä. Piikkaustyön aikana vapautuvien pölypitoisuuksien (hengittyvä pöly) sekä pölyn leviämisen selvittämiseksi otettiin pölynäytteet kiinteistä mittauspisteistä osastoinnin sisältä ja osastoinnin ulkopuolelta. Tuloksia verrattiin epäorgaanisen pölyn HTP - arvoon, joka on 10 mg/m 3. Kiinteästä mittauspisteestä otetun pölynäytteen pölypitoisuus osastoinnin sisäpuolella oli 50 mg/m 3. Osastoinnin ulkopuolella pölypitoisuus oli 0,6 mg/m 3. Pölypitoisuus osastoinnin sisäpuolella ylitti epäorgaanisen pölyn HTP 8h -arvon viisinkertaisesti. Osastoinnin ansiosta pöly ei levinnyt osastoinnin ulkopuolelle. 4.1.3 PAH-yhdisteet iholla Ihon kautta tapahtuvan altistumisen selvittämiseksi PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuksia määritettiin yhden työntekijän iholta työvaatetuksen alta ja käsistä pesemällä ne ruokaöljyllä kahdesti työpäivän aikana (aamulla ja iltapäivällä). Ihon kautta tapahtuvalle altistumiselle ei ole olemassa ohjearvoja, vaan altistumista täytyy arvioida aina tapauskohtaisesti. Vaatetuksen alle hartian seudulle kiinnitetyssä ihokeräimessä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 21 ng/cm 2. Käsien pesussa PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat aamulla 23 ng/cm 2 ja iltapäivällä 8 ng/cm 2. Tulosten perusteella työperäinen altistuminen oli vähäistä. Tulokset osoittavat, että päivän aikana höyrymäisiä PAH-yhdisteitä pääsee jonkin verran vaatteiden läpi iholle vaikka työntekijän yllä oli tyvek-haalari.

10 Käsien PAH-pitoisuus oli laskenut työn aikana, mikä osoittaa, että ennen työn aloittamista tehdyn käsien pesun jälkeen iholle ei purkutyön aikana päässyt PAH-yhdisteitä, johtuen käsineiden käytöstä. 4.1.4 Kokonaisaltistuminen (biomonitorointi) Yhdeltä työntekijältä kerättiin virtsanäytteet aamulla ennen töiden aloittamista ja työpäivän jälkeen. Niistä määritettiin naftoli- ja 1-pyrenolipitoisuudet. Purkutyötä tehneen pyöräkoneen kuljettajan virtsan naftolipitoisuus (U-NAFTOL) oli ennen työn aloittamista ja työn loputtua 70 nmol/l. Virtsan 1-pyrenolipitoisuus puolestaan oli 13,4 nmol/l ennen työn aloittamista ja 9,0 nmol/l työn loputtua. Naftolin kohdalla pitoisuus ylittää tupakoimattomien viiterajan mutta, koska työntekijä oli tupakoitsija, ei tupakoivien viiteraja ylittynyt. 1-pyrenolin kohdalla altistumattomien viiteraja ylittyi molempien näytteiden kohdalla mutta toimenpideraja vain ennen työn aloittamista otetun näytteen kohdalla. 1-pyrenolin pitoisuus virtsassa oli laskenut työpäivän aikana, mikä saattaa johtua siitä, että iholle on edellisenä päivänä jäänyt PAH-yhdisteitä, jotka ovat yön aikana imeytyneet elimistöön. Iholle jääneeseen altisteeseen viittaa myös käsiltä ennen työn aloittamista saatu korkeampi PAH-pitoisuus. 4.2 Kohde 2. Vesieristeen PAH-pitoisuus keskinkertainen (200 8000 mg/m 3 ) Mittaukset tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kellarikerroksen huoneen lattialaattaa sahasi timanttisahalla yksi työntekijä kahtena peräkkäisenä päivänä. Sahauksessa käytettiin vesijäähdytystä. Toisessa vaiheessa viikkoa myöhemmin 3 työntekijää suoritti kahden betonilaatan välissä olevan vesieristeen kaavintaa ja hiontaa sekä kuljettivat puhdistetut laatat kellarista ulos. 4.2.1 Materiaalinäytteet (1. päivä) Ensimmäisenä päivänä työstetystä lattiasta otetun materiaalinäytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 1930 mg/kg. 4.2.2 PAH-yhdisteet ilmassa (1. päivä) Altistumisen selvittämiseksi mitattiin PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet hengitysvyöhykkeeltä kahtena peräkkäisenä päivänä. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudelle ei ole ohjearvoja. Höyrymäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet hengitysvyöhykkeellä olivat 26 g/m 3 ja 2 g/m 3. Hiukkasmaisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet hengitysvyöhykkeellä olivat 0,16 g/m 3 ja 0,03 g/m 3. Pitoisuudet olivat pieniä.

11 PAH-yhdisteistä tulkittiin vielä erikseen naftaleenin ja bentso[a]pyreenin pitoisuudet, koska PAH-yhdisteistä vain niille on Valtioneuvosto asettanut HTP -arvot. Naftaleenin HTP 8h -arvo on 5 mg/m 3 ja bentso[a]pyreenin HTP 8h -arvo vastaavasti 0,01 mg/m 3. Naftaleenin ja bentso[a]pyreenin pitoisuudet hengitysvyöhykkeeltä otetuissa näytteissä olivat 24 g/m 3 ja 0,003 g/m 3. Pitoisuudet olivat pieniä HTP-arvoihin verrattuna. Työperäinen altistuminen oli vähäistä. PAH-yhdisteiden leviämistä seurattiin työpisteiden läheisyydestä kiinteistä mittauspisteistä tehtyjen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuusmittausten avulla. Höyrymäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet kiinteissä mittauspisteissä olivat 25 g/m 3 ja 2 g/m 3. Hiukkasmaisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet kiinteissä mittauspisteissä olivat 0,05 g/m 3 ja 0,05 g/m 3. Pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin hengitysvyöhykkeeltä mitatut pitoisuudet. Piikkaustyön aikana vapautuvien pölypitoisuuksien (hengittyvä pöly) sekä pölyn leviämisen selvittämiseksi otettiin pölynäytteet työntekijän hengitysvyöhykkeeltä sekä kiinteistä mittauspisteistä osastoinnin sisältä ja osastoinnin ulkopuolelta. Tuloksia verrattiin epäorgaanisen pölyn HTP -arvoon, joka on 10 mg/m 3. Työntekijän hengitysvyöhykkeeltä otetun pölynäytteen pölypitoisuus oli 12 mg/m 3. Kiinteästä mittauspisteestä otetun pölynäytteen pölypitoisuus osastoinnin sisäpuolella oli 12 mg/m 3. Osastoinnin ulkopuolella pölypitoisuus oli 7 mg/m 3. Pölypitoisuus osastoinnin sisäpuolella ylitti epäorgaanisen pölyn HTP 8h -arvon. Pölypitoisuus osastoinnin ulkopuolella oli myös melkein HTP-tasoa. Pölyn suuri pitoisuus osastoinnin ulkopuolella johtui todennäköisesti siitä, että osastoinnin ulkopuolella tehtiin samanaikaisesti muunlaista purkutyötä kuin vesieristeen purkua. 4.2.3 PAH-yhdisteet iholla (1. päivä) Ihon kautta tapahtuvan altistumisen selvittämiseksi PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuksia määritettiin yhden työntekijän iholta työvaatetuksen alta ja käsistä pesemällä ne ruokaöljyllä kahdesti työpäivän aikana (aamulla ja iltapäivällä). Ihon kautta tapahtuvalle altistumiselle ei ole olemassa ohjearvoja, vaan altistumista täytyy arvioida aina tapauskohtaisesti. Vaatetuksen alle hartian seudulle kiinnitetyssä ihokeräimessä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 12 ng/cm 2.

12 Käsien pesussa PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat aamulla 0,08 ng/cm 2, iltapäivällä 0,34 ng/cm 2. Pitoisuudet ovat pieniä, eikä varsinaisesta altistumisesta voida puhua. Tulokset kuitenkin osoittavat, että päivän aikana höyrymäisiä PAH-yhdisteitä pääsee vaatteiden läpi iholle ja käsien PAH-pitoisuudet lisääntyvät työpäivän aikana. 4.2.4 Kokonaisaltistuminen (biomonitorointi) (1. päivä) Yhdeltä työntekijältä kerättiin virtsanäytteet aamulla ennen töiden aloittamista ja työpäivän jälkeen. Niistä määritettiin 1-pyrenoli- ja naftolipitoisuudet. Työntekijä tupakoi. Virtsan 1-pyrenolipitoisuus aamu- ja iltanäytteessä oli < 3 nmol/l. Työperäinen altistuminen oli vähäistä. Virtsan naftolipitoisuus aamu- ja iltanäytteessä oli 40 nmol/l. Ei työperäistä altistumista, koska työntekijä tupakoi. 4.2.5 Materiaalinäytteet (2. päivä) Toisena päivänä työstetystä lattiasta otetun materiaalinäytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 850 mg/kg. 4.2.6 PAH-yhdisteet ilmassa (2. päivä) Altistumisen selvittämiseksi mitattiin PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet kolmen työntekijän hengitysvyöhykkeeltä. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudelle ei ole annettu ohjearvoja. Höyrymäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet hengitysvyöhykkeellä olivat 228 g/m 3, 70 g/m 3 ja 50 g/m 3. Hiukkasmaisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet hengitysvyöhykkeellä olivat 1 g/m 3, 0,5 g/m 3 ja 1 g/m 3. Pitoisuudet olivat pieniä, mutta isompia kuin sahauksessa, vaikka siinä materiaalin PAH-pitoisuus oli isompi. PAH-yhdisteistä tulkittiin vielä erikseen naftaleenin ja bentso[a]pyreenin pitoisuudet, koska PAH-yhdisteistä vain niille on Valtioneuvosto asettanut HTP -arvot. Naftaleenin HTP 8h -arvo on 5 mg/m 3 ja bentso[a]pyreenin HTP 8h -arvo vastaavasti 0,01 mg/m 3. Naftaleenin ja bentso[a]pyreenin pitoisuudet hengitysvyöhykkeeltä otetuissa näytteissä olivat korkeimmillaan 221 g/m 3 ja 0,07 g/m 3. HTP-arvoihin verrattuna työperäinen altistuminen hengitysteitse oli vähäistä. Pitoisuudet ovat suurempia kuin lattian timanttisahauksessa. PAH-yhdisteiden leviämistä seurattiin työpisteiden läheisyydestä kiinteistä mittauspisteistä tehtyjen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuusmittausten avulla.

13 Höyrymäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet kiinteissä mittauspisteissä olivat 40 g/m 3, 200 g/m 3 ja 70 g/m 3. Hiukkasmaisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet kiinteissä mittauspisteissä olivat 0,5 g/m 3, 0,1 g/m 3 ja 0,7g/m 3. Pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin, hengitysvyöhykkeeltä mitatut pitoisuudet. Pitoisuudet olivat suurempia kuin lattian timanttisahauksessa. Kaavinnassa ja hionnassa työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä otettiin pölyaltistumisen selvittämiseksi pölynäyte (hengittyvä pöly). Pölyn leviämisen selvittämiseksi otettiin kiinteistä mittauspisteistä pölynäyte (hengittyvä pöly) osastoidun työtilan sisä- ja ulkopuolelta. Tuloksia verrataan epäorgaanisen pölyn HTP -arvoon, joka on 10 mg/m 3. Hengitysvyöhykkeeltä otetuissa kokonaispölynäytteissä pölypitoisuudet olivat 25 mg/m 3, 12 mg/m 3 ja 30 mg/m 3. Kaikkien työntekijöiden osalta pölypitoisuudet ylittävät epäorgaanisen pölyn HTP 8h arvon, pahimmillaan jopa kolminkertaisesti. Kiinteistä mittauspisteistä otetut pölypitoisuudet olivat 9,6 mg/m 3 sisällä työtilassa ja työtilan ulkopuolella 1,7 mg/m 3. Työtilan sisällä pölypitoisuus oli HTParvon luokkaa, mutta työtilan ulkopuolelle 17 % HTP -arvosta. Pölyä oli työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä hieman enemmän kuin viikkoa aiemmin tehdyssä sahauksessa, vaikka osastoinnin sisällä pölypitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa. Osastoinnin ulkopuolella pölypitoisuus oli vähäistä. 4.2.7 PAH-yhdisteet iholla (2. päivä) Ihon kautta tapahtuvan altistumisen selvittämiseksi PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuksia määritettiin kolmen työntekijöiden iholta työvaatetuksen alta ja käsistä pesemällä ne ruokaöljyllä kolmesti työpäivän aikana (aamulla, päivällä ja iltapäivällä). Ihon kautta tapahtuvalle altistumiselle ei ole olemassa ohjearvoja, vaan altistumista täytyy arvioida aina tapauskohtaisesti. Vaatetuksen alle hartian seudulle kiinnitetyssä ihokeräimessä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 214 ng/cm 2, 140 ng/cm 2 ja 102 ng/cm 2. Käsien pesussa PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat aamulla 0,1 ng/cm 2, 0,67 ng/cm 2 ja 0,41 ng/cm 2, päivällä 0,65 ng/cm 2, 1,66 ng/cm 2 ja 1,36 ng/cm 2 ja iltapäivällä 0,47 ng/cm 2 ja 2,10 ng/cm 2, Pitoisuudet ovat pieniä. Tulokset kuitenkin osoittavat, että päivän aikana höyrymäisiä PAH-yhdisteitä pääsee vaatteiden läpi iholle ja käsien PAH-pitoisuudet lisääntyvät työpäivän aikana. Sahauksessa ihon kautta tapahtuva altistuminen on vähäisempää kuin kaavinnassa ja hionnassa, koska sahaus tehdään veden kanssa, eikä pölyä ja höyryjä muodostu niin paljon. Kaavinnassa ja hionnassa vesieristettä on näkyvissä

14 huomattavasti enemmän kuin sahauksessa, joten päästöjä vapautuu ja altistumista tapahtuu enemmän. 4.2.8 Kokonaisaltistuminen (biomonitorointi) (2. päivä) Kolmelta työntekijältä kerättiin virtsanäytteet aamulla ennen töiden aloittamista ja työpäivän jälkeen. Niistä määritettiin 1-pyrenoli- ja naftolipitoisuudet. Kaikki työntekijät tupakoivat. Virtsan 1-pyrenolipitoisuudet aamunäytteissä olivat 3,9 nmol/l, 11,9 nmol/l ja 3,7 nmol/l ja iltanäytteessä vastaavasti 4,1 nmol/l, 11,4 nmol/l ja 2,9 nmol/l. Yhdellä työntekijällä aamu- ja iltanäytteiden arvot olivat yli altistumattomien viiterajan (lievä altistuminen), kahdella muulla altistumattomien viiterajan tuntumassa (ei altistumista). Virtsan naftolipitoisuudet aamunäytteissä olivat 120 nmol/l ja 250 nmol/l ja iltanäytteessä 130 nmol/l ja 250 nmol/l. Ei työperäistä altistumista höyrymäisille PAH-yhdisteille, koska työntekijät tupakoivat. 4.3 Tulosten tarkastelu Edellisissä kappaleissa mainitut mittaustulokset on koottu taulukkoon 2. Ilmapitoisuuksien kohdalla PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuteen on laskettu yhteen höyry- ja hiukkasmaiset PAH-yhdisteet. Bentso[a]pyreenin, naftaleeni, 1-pyrenolin ja naftolin kohdalla on taulukkoon merkitty suurin pitoisuus, jos tuloksia on ollut useampia. Taulukossa on lisäksi esitetty altisteiden tämän hetkiset viite- tai raja-arvot sekä lisäksi kirjallisuudesta poimitut tavoitetasot, joihin nykytekniikan suomien torjuntamenetelmien avulla on mahdollista päästä.

15 Taulukko 2. PAH-altistuminen vesieristeen purkutyössä eri materiaalin PAH-yhdisteiden pitoisuustasoilla. Vesieristeen Vesieristeen Viite-/raja-arvot Tavoiteltava taso PAH-pitoisuus PAH-pitoisuus < 200 mg/kg 200-8000 mg/kg (49 mg/kg) (1930 mg/kg) ilmapitoisuus 25 g/m 3 228 g/m 3 - - PAH-kokonaispitoisuus bentso[a]pyreeni 0,02 g/m 3 0,07 g/m 3 10 g/m 3 (HTP 8h) 0,01 g/m 3 1-2 g/m 3 (teollisuustaso) naftaleeni 15 g/m 3 221 g/m 3 5 mg/m 3 (HTP 8h) 200 g/m 3 200 g/m 3 (teollisuustaso) ihoaltistuminen 20 ng/cm 2 340 ng/cm 2 Ei asetettu ohjearvoja kokonaisaltistuminen (biomonitorointi) 1-pyrenoli 10 nmol/l 11 nmol/l 3 nmol/l (altistumattomien viiteraja) 12 nmol/l (toimenpideraja) Toimenpiderajaa ei ole asetettu naftoli 70 nmol/l 250 nmol/l 30 nmol/l (altistumattomien viiteraja, ei tupakoi) 300 nmol/l (altistumattomien viiteraja, tupakoi) Toimenpiderajaa ei ole asetettu Koska työilmasta mitattujen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoja, käytetään yleisesti PAH-yhdisteille altistumisen indikaattoreina bentso[a]pyreeniä hiukkasmaisten PAH-yhdisteiden kohdalla ja naftaleenia höyrymäisten PAH-yhdisteiden kohdalla. Hankkeessa otetuissa ilmanäytteissä eivät PAHpitoisuudet nousseet HTP-arvojen tasolle suuremmankaan materiaalin PAH-pitoisuuden omaavassa kohteessa. Tässä kohteessa kuitenkin yleinen teollisuusilman taso (200 g/m 3 ) ylittyi naftaleenin kohdalla hieman. Tavoitetasolle ei kuitenkaan kummassakaan kohteessa ylletty kuin naftaleeni osalta pienemmän materiaalin PAH-pitoisuuden omaavassa kohteessa. Ihoaltistumiselle ei ole asetettu viite- eikä raja-arvoja, mutta tavoiteltavana tasona voidaan ajatella tilannetta, ettei ihoaltistumista tapahdu lainkaan. Tähän tavoitteeseen nähden voidaan todeta, että ihon kautta tapahtuvaa altistumista tapahtui kaikissa työtehtävissä jonkin verran. Pitoisuudet iholla olivat kuitenkin pieniä. Kokonaisaltistuminen eli biomonitorointi ottaa huomioon kaikki altistumisreitit eli hengitysteitse, ihon ja suun kautta tapahtuvan altistumisen. Työntekijöiden virtsasta mitatun 1-pyrenolin kohdalla altistumattomien viiteraja ylittyi molemmissa kohteissa, mutta 1-pyrenolin biomonitoroinnin tavoitearvo ei ylittynyt, joten välittömiin toimen-

16 piteisiin altistumisen vähentämiseksi ei näillä materiaalin PAH-pitoisuuden tasoilla ole tarvetta. Naftolin kohdalla tuloksia arvioitaessa pitää ottaa huomioon, että kaikki mitatut työntekijät tupakoivat, jolloin altistumattomien viiteraja ei ylittynyt. Tuloksen perusteella voidaan sanoa, ettei työperäistä altistumista näillä materiaalin PAH-yhdisteiden pitoisuustasoilla ollut tapahtunut. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmassa ja iholla kasvoi, kun työstettiin materiaalia, jossa oli suurempi PAH-pitoisuus. Työntekijöiden kokonaisaltistus PAH-yhdisteille ei biomonitorointitulosten mukaan kuitenkaan kasvanut, koska työntekijät olivat hyvin suojautuneet. Hyvän hygienian ja oikeiden työsuojelutoimenpiteiden avulla altistuminen voidaan pitää lähellä tavoitetasoa, vaikka materiaalin PAH-kokonaispitoisuus olisi tasolla 2000 mg/kg. Hankkeen kannalta otos oli niin pieni, ettei tuloksia arvioitaessa voida päätellä minkä suuruisissa vesieristeen PAH-yhdisteiden pitoisuuksissa altistuminen nousisi kohtalaiseksi/merkittäväksi. Tämän tutkimuksen perusteella ei myöskään voida suositella RATU ohjeessa olevan rajan muuttamista. 4.4 Kysely työntekijöille Taustatiedot Kyselyyn vastanneiden (n=5) keski-ikä oli 32 vuotta. Vain yksi vastaajista oli toiminut pitempään alalla ja muut alle 5 vuotta. Kreosoottieristeiden purku työmailla Kreosoottipitoisten materiaalien purkutyötä vastaajat tekevät aika harvoin, noin kuukauden verran vuodessa. Piikkaus on yleisin työmenetelmä mitä he käyttävät. Purkutyöt toteutetaan vastaajien mielestä aina kivihiilipien purkutyötä koskevan RATUohjeen mukaisesti. Yhden vastaajan mielestä alipaineistusta purkutyössä käytetään aina materiaalin PAH-yhdisteiden pitoisuustasosta riippumatta, muiden mielestä alipaineistuksen valinta riippuu materiaalinäytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudesta. Yksi ei osannut sanoa mihin valinta perustuu. Henkilönsuojaimet Kaikilla vastaajilla oli käytettävissään ABEK-P3 luokan suodattimella varustettu puolinaamari, suojakäsineet ja Tyvek-haalari. Hengityksensuojainta he eivät käytä aina vaan ainoastaan erittäin pölyisissä työvaiheissa. Vain yksi vastaaja oli saanut suojautumiseen liittyvää koulutusta. Häntä lukuun ottamatta muut eivät kaivanneetkaan koulutusta suojautumisesta. Vastaajien työpaikoilla ei ollut käytössä kirjallisia työohjeita vesieristeiden purkutyöhön eikä suojautumiseen liittyen. Työ- ja siviilivaatteille on työmailla omat säilytystilat kaikkien vastaajien mielestä. Kaikki pesevät työvaatteensa kotona. Yhtä lukuun ottamatta kaikki käyttävät kemikaalisuojakäsineitä PAH-

17 yhdisteitä sisältäviä vesieristeitä purettaessa. Yksi ilmoitti käyttävänsä nahkakäsineitä. Pääsääntöisesti käsineet vaihdetaan uusiin joka päivä. Yksi vastaajista vaihtaa käsineet kerran kuukaudessa. Koettu altistuminen Vastaajien mielestä kreosoottia voi joutua purkutyön aikana silmiin ja sitä on mahdollista päästä suuhun syödessä tai tupakoidessa. Osan mielestä purkutyömailla on aina kunnollinen käsien ja kasvojen pesumahdollisuus, osan mielestä joskus ja osan mielestä ei koskaan. Valtaosan ruokailee omia eväitään syöden, yksi ruokailee työmaaruokalassa tai muussa ruokapaikassa. Käsien pesu ennen ruokailua vaihtelee. Osa vastaajista pesee kätensä aina ennen ruokailua, osa joskus ja osa ei koskaan. Kaikki tupakoivat työmaalla säännöllisesti. Ennen tupakointia kädet pestään joskus tai ei koskaan. 5. Pohdinta Hanketta ei voitu viedä läpi aivan tutkimussuunnitelman mukaisesti. Syynä tähän oli sopivien työmaiden löytäminen. Hanke ajoittui pahimmilleen yleismaailmallisen laman aikaan, joka etenkin rakennusalalla näkyi voimakkaasti. Yhteistyökumppaneiden kustannuslaskentaankin asti päässeet kohteet ajautuivat lopulta muiden tahojen toteutettavaksi. Liekö tähän syynä kreosoottipitoisen materiaalin kalliit hävitysmaksut ongelmajätteenä, jos materiaalin PAH-pitoisuus ylittää 200 mg/kg, ja siitä aiheutuva purkutyön toteuttaminen osastoituna ja alipaineistettuna. Kohteiden vähäisyydestä johtuen jo varhaisessa vaiheessa päädyttiin muuttamaan tutkimussuunnitelmaan niin, että karsittiin biomonitorointinäytteiden määrä ja lisättiin tilalle kohteiden työolosuhteiden selvittämiseksi tehtävät työhygieeniset hengitystieja ihoaltistumismittaukset. Korkeimmillaan purettavan materiaalin PAH-pitoisuus oli vajaat 2000 mg/kg. Työntekijöiden altistuminen näissä materiaalin PAH-yhdisteiden pitoisuuksissa oli vähäistä. Isoja materiaalin PAH-pitoisuuksia omaavaa kohdetta ei hankkeen aikana onnistuttu saamaan, joten rajaa, missä materiaalin PAH-pitoisuus olisi ollut niin suuri, että sillä olisi ollut merkitystä työntekijöiden PAH-altistumisen kannalta, ei löydetty. Otanta on liian pieni, jotta johtopäätöksiä siitä onko kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden turvallisesta purkamisesta laaditussa ohjeessa (RATU 82-0238) mainittu osastointia vaativa raja 200 mg/kg relevantti, voitaisiin tehdä. Purkutyössä käytetyt työmenetelmät vaikuttavat suuresti siihen paljonko altistumista voi tapahtua. Sahausmenetelmä, jossa lattialaatta sahataan vesijäähdytystä käyttäen osiin ja osat kuljetaan sellaisinaan kaatopaikalle, on altistumisen kannalta turvallisempi menetelmä kuin esimerkiksi piikkausmenetelmä, jossa pölyä syntyy enemmän ja samalla PAH-pitoista vesieristettä vapautuu näkösälle enemmän. Eri työmenetelmiä olisi tullut olla enemmän selvityksen kohteena, jotta niitä voisi vertailla keskenään.

18 6. Johtopäätökset PAH-yhdisteitä sisältäviä vesieristeitä purettaessa hengitysteitse tapahtuva altistuminen oli vähäistä, kun purettavan lattiamateriaalin PAH-pitoisuudet olivat alle 2000 mg/kg. Hengitystiealtistumisen lisäksi myös ihoaltistuminen on otettava huomioon PAH-yhdisteitä sisältävien vesieristeiden purkutyössä. Mittausten perusteella PAHyhdisteitä pääsee työvaatteiden alle iholle; kaavinnassa ja hionnassa enemmän kuin sahauksessa. Samoin kädet likaantuvat päivän mittaan pesusta huolimatta, mikä kertoo puutteista käsien suojauksessa. Virtsan 1-pyrenoliarvot osoittavat, että kaavintaa ja hionta tehtäessä altistumista PAH-yhdisteille tapahtuu jonkin verran, vaikka kaikki työntekijät käyttivät hengityksensuojainta ja suojakäsineitä. Mihinkään suureen huoleen ei näiden mittausten perusteella näillä materiaalin PAH-yhdisteiden pitoisuustasoilla ole syytä. Kiinnittämällä huomiota henkilökohtaiseen hygieniaan, peittävään työvaatetukseen ja suojakäsineisiin sekä vaatetuksen ja käsineiden puhtauteen, voidaan kokonaisaltistuminen PAHyhdisteille pitää tavoitetason alapuolella. PAH-yhdisteitä suurempi altistumisriski vesieristeitä purettaessa oli työntekijöiden pölyaltistuminen. Pölypitoisuus kaavintaa ja hiontaa tehtäessä ylitti epäorgaanisen pölyn HTP-arvon kolminkertaisesti ja piikkausta suoritettaessa viisinkertaisesti. Pölyaltistuminen tulee ehdottomasti huomioida purkutyötä tehtäessä. Teknisten ratkaisujen, kuten alipaineistus, tulee torjunnassa olla aina ensisijainen vaihtoehto. Jos altistumista ei pystytä teknisin keinoin toteuttamaan tai niistä huolimatta pölypitoisuus jää vielä korkeaksi, tulee työntekijöiden ehdottomasti käyttää P3-luokan pölysuodattimin varustettuja hengityksensuojaimia. Moottoroitu hengityksensuojain on suositeltava vaihtoehto, koska se toimii omalla pumpulla, eikä sen käytöstä näin ollen aiheudu työntekijälle lainkaan hengitysvastusta. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuksille ei ole ohjearvoja olemassa, mutta esimerkiksi koksaamo- ja pylväsasentajan työstä tiedetään, että niissä altistuminen PAH-yhdisteille on suurempaa kuin vesieristyksen poistotyötä tehtäessä, ainakin näillä vesieristeen PAH-yhdisteiden pitoisuustasoilla. Työmenetelmiä PAH-pitoisen vesieristeen purkutyöhön valittaessa tulee huomioida, että koneellisesti lattiaa piikattaessa vapautuu ilmaan runsaasti pölyä. Osastoidussa tilassa pölypitoisuus ylitti viisinkertaisesti epäorgaaniselle pölyn haitalliseksi tunnetun pitoisuuden. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tehtäessä purkutyötä piikkaamalla ovat toimenpiteet pölylle altistumisen vähentämiseksi välttämättömiä. Pölyn aiheuttamat haitat ovat koneellisen piikkauksen yhteydessä huomattavasti suuremmat kuin PAH-yhdisteistä aiheutuvat haitat. Jos työmenetelmänä käytetään piikkausta, tulee osastointia harkita pölyn leviämisen estämiseksi, jotta muut lähellä työskentelevät eivät altistu pölylle. He eivät useinkaan käytä hengityksensuojaimia, jos eivät itse tee pölyävää työtä. Näin ollen he voivat altistua pölylle huomaamattaan.

19 7. Lähteet Työministeriön päätös perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä (1044/1991). Työministeriön päätös (838/1993) ja muutos (1014/2003) syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä. Valtioneuvoston asetus (8/2003) kreosootin ja sillä käsitellyn puun käytön ja markkinoille luovuttamisen rajoittamisesta. Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000). WHO 1998. Environmental health criteria 202: selected non-heterocyclic polycyclic aromatic hydrocarbons, WHO, Geneve 1998. Drs Melber, C., Kielhorn, J., Mangelsdorf, I. Coal tar creosote. Concise International Chemical. World Health Organization, Geneve, 2004. Heikkilä P. Respiratory an dermal exposure to creosote. Väitöskirja, Kuopion yliopisto, Kuopio 2001. Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa (SAMASE-raportti) (1994). Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, 1994. Elovaara E, Mikkola J, Mäkelä M, Paldanius B, Priha E, Assessment of soil remediation workers exposure to polycyclic aromatic hydrocarbons (PAH): Biomonitoring of naphtols, phenentrols, and 1-hydroxypyrene in urine. Toxicology Letters 2006;162:158-163. Priha E, Ahonen I, Mäkelä, M., Elovaara, E., Oksa P. Altistuminen ja suojautuminen saastuneen maan kunnostuksessa. Raportti Työsuojelurahastolle, hanke 102317. Työterveyslaitos 2004. Rakennustieto Oy 2001. Ratu-ohjekortti 82-0237. Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku. Rakennustieto Oy, Helsinki, 2001. Euroopan komission tutkimuskeskuksen (JRC) INDEX projektin raportti. http://www.jrc.cec.eu.int/pce/documentation/eur_reports/index%20%20eur%2021 590%20EN%20report.pdf U.S. Environmental Protection Agency. Integrated Risk Information System. Naphthalene. http://www.epa.gov/iris/subst/0436.htm#quainhal ECB, 2003. European Union Risk Assessment Report. Naphthalene. Institute

20 Liitteet 1. Kyselykaavake "altistuminen ja suojautuminen pah-yhdisteitä sisältävien vesieristeiden (kreosoottieriste) purkutyössä"

LIITE 1 ALTISTUMINEN JA SUOJAUTUMINEN PAH-YHDISTEITÄ SISÄLTÄVIEN VESIERISTEIDEN (KREOSOOTTIERISTE) PURKUTYÖSSÄ 1. TAUSTATIEDOT Yrityksen nimi: Purkukohde Oletko: työntekijä esimies yrittäjä jossakin muussa kuin edellä mainitussa asemassa työmaalla, missä Ikä: Montako vuotta olet työskennellyt alalla: Montako vuotta olet tehnyt kreosoottieristeiden purkutyötä:

LIITE 1 2. KREOSOOTTIERISTEIDEN PURKU TYÖMAILLA Kuinka paljon vuosittain teet kreosoottipitoisten vesieristeiden purkutyötä: alle kuukausi 1-2 kk 3-4 kk 5-6 kk 7-8 kk 9-10 kk 11-12 kk Mitä ongelmia mielestäsi liittyy kreosoottipitoisten vesieristeiden purkutyöhön: Mitä työvaiheita teet kreosoottipitoisten vesieristeiden purkutyön yhteydessä: piikkaus jyrsintä hionta muu työ, mikä Onko työmenetelmissä tapahtunut vuosien varrella muutoksia: kyllä ei en osaa sanoa Jos vastasit edelliseen kyllä, niin mitä muutoksia ja milloin: Noudatetaanko kreosoottipitoisten vesieristeiden purkutyössä Ratu-ohjetta: kyllä ei en osaa sanoa Milloin kreosoottipitoisten vesieristeiden purkutyö tehdään alipaineistettuna: aina materiaalinäytteen analyysituloksen perusteella muu syy, mikä en osaa sanoa

LIITE 1 3. HENKILÖNSUOJAIMET: Mitä henkilösuojaimia sinulla on käytettävissäsi kreosoottipitoisten vesieristeiden purkutyössä: hengityksensuojain (esim. ABEK-suodattimella ja puhaltimella varustettu puolinaamari) pölysuojain (esim. P2-luokan kertakäyttöinen maski) suojakäsineet kertakäyttöinen haalari (esim. valkoinen Tyvek-haalari) muut suojaimet, mikä ei käytössä hengityksensuojaimia Käytätkö hengityksensuojainta: aina purkualueella pölyisessä työvaiheessa satunnaisesti en koskaan Vaikeuttaako hengityksensuojain työn tekemistä: kyllä ei Jos hengityksensuojaimet vaikeuttavat työn tekemistä, niin millä tavoin: Onko suojautumisesta ollut koulutusta: kyllä, millaista ei en osaa sanoa Tarvitsisitko mielestäsi suojautumiseen liittyvää koulutusta: kyllä en Millaista koulutusta tarvitsisit kreosoottipitoisten vesieristeiden purkutyöhön liittyen: suojaimet suojavaatetus suojainten ja suojavarusteiden huolto suojakäsineet työvälineet ihon suojaaminen/puhdistaminen kreosoottikyllästeen terveysvaikutukset ja altistuminen eri tilanteissa ensiapu muuta koulutusta, mitä

LIITE 1 Onko työpaikallasi kirjallisia työohjeita vesieristeiden purkutyöhön liittyen: on ei en osaa sanoa Onko työpaikallasi suojautumista käsitteleviä kirjallisia ohjeita: on ei en osaa sanoa 4. TYÖVAATETUS, KÄSINEET JA TYÖVÄLINEET Millaista suojavaatetusta käytät työskennellessäsi kreosoottipitoisten vesieristeiden kanssa: kevyt kemikaalisuojahaalari (esim. Tyvek, DuPont) kokohaalari puolihaalari takki ja housut lyhythihainen paita ja housut Kuinka usein suojavaatteet pestään: joka päivä kerran viikossa kerran kuukaudessa harvemmin kuin kerran kuukaudessa Jätätkö työvaatteet päivän loputtua työpaikalle: kyllä en toisinaan Onko siviili- ja työvaatteille omat säilytystilansa työpaikalla: kyllä ei Miten suojavaatteiden pesu on järjestetty: pesulassa työpaikalla kotona Jos suojavaatteet pestään pesulassa, niin miten: kemiallinen pesu vesipesu en tiedä Millaisia työkäsineitä käytät kreosoottipitoisten vesieristeiden purkutyössä: kangashanskat, esim. nyppylähanskat nahkakintaat kemikaalisuojakäsineet en käytä suojakäsineitä

LIITE 1 Kuinka usein vaihdat käsineet kreosoottipitoisten vesieristeiden kanssa työskennellessäsi: useita kertoja päivässä joka päivä kerran viikossa kerran kuukaudessa harvemmin kuin kerran kuukaudessa Likaantuvatko auto ja muut kuljetusvälineet kreosoottipitoisten vesieristeiden purkutyössä: päivittäin 2-3 kertaa viikossa kerran viikossa kerran kuukaudessa harvemmin 5. ALTISTUMINEN Voiko kreosoottia päästä suuhun esim. syödessä tai tupakoidessa: kyllä ei Voiko kreosoottia joutua silmiin: kyllä ei Aiheuttaako kreosootti sinulle ärsytysoireita: iholla silmissä nenän/suun limakalvoilla Onko kreosoottipitoisten vesieristeiden purkutyössä esiintynyt muita oireita ja millaisia ne ovat: Onko purkutyömailla pesumahdollisuutta (kädet ja kasvot): aina joskus ei koskaan

LIITE 1 Jos pesumahdollisuus on järjestetty, niin miten: vesiastia kosteat pyyhkeet pesuhuone muu, mikä Miten ruokailu on järjestetty: työmaaruokala muu ruokapaikka omat eväät Pesetkö kädet ennen ruokailua/kahvia: aina joskus ei koskaan Tupakoitko työmaalla: säännöllisesti joskus ei koskaan Pesetkö kätesi ennen tupakointia: aina joskus ei koskaan 6. MUITA KYSYMYKSIÄ Mitä pidät pahimpana terveysongelmana alallasi: Mitä muita altisteita kreosootin lisäksi esiintyy työssäsi (esimerkiksi melu, lämpöolot, liuotinaineet)? Mainitse tärkeysjärjestyksessä kolme parannusta, joita toivoisit kreosoottipitoisten vesieristeiden purkutyöhön liittyen tehtäväksi: KIITOS VASTAUKSISTASI!