PÄÄTÖS Ekokem-Palvelu Oy, PL 181,11101 RIIHIMÄKI

PÄÄTÖS Nro 50/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/347/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.3.2014 ASIA HAKIJA LAITOS Kokkolan suurteollisuusalueen jätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen sekä vaarallisen jätteen kaatopaikan perustaminen sekä käsittelykeskuksen ja kaatopaikan rakentamisen aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ekokem-Palvelu Oy, PL 181,11101 RIIHIMÄKI Ekokem-Palvelu Oy:n Kokkolan suurteollisuusalueen jätteenkäsittely- ja kierrätyskeskus ja vaarallisen jätteen kaatopaikka Ekokem-Palvelu Oy hakee ympäristölupaa: 1. Teollisuus- ja rakennusjätteiden sekä teollisuuden sivutuotteiden käsittelyyn, hyödyntämiseen, välivarastointiin ja loppusijoitukseen. 2. Energiatuotannon sekä jätteen- ja ongelmajätteenpolton tuhkien, kuonien ja savukaasunpuhdistusjätteiden käsittelyyn, hyödyntämiseen, välivarastointiin ja loppusijoitukseen. 3. Autonpaloittelussa ja jätteiden käsittelyssä muodostuvien jätteiden käsittelyyn, hyödyntämiseen, välivarastointiin ja loppusijoitukseen. 4. Pilaantuneiden maa-ainesten, sedimenttien ja lietteiden käsittelyyn, hyödyntämiseen, välivarastointiin ja loppusijoitukseen. 5. Ulkopuolisilta vastaanotettavien vesien käsittelyyn sekä ylijäämämaiden hyötykäyttöön ja välivarastointiin. Käsittelykenttä: Kiinteistöt: 272-44-1-18, pinta-ala 41 170 m 2, omistaja Kip Infra Oy 272-44-1-18 (aluevaraus), pinta-ala 32 190 m 2, omistaja Kip Infra Oy Kaatopaikka: (hakemuksessa käytetty myös termejä läjitysalue ja loppusijoitusalue) Kiinteistöt: 272-44-1-19, pinta-ala 25 100 m 2, omistaja Kip Infra Oy 272-44-1-4, pinta-ala 27 000 m 2, omistaja CABB Oy LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 ASIAN VIREILLETULO... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 6 Jätealuetta ja selkeytys- ja jäähdytysvesialtaita koskevat ympäristölupapäätökset... 6 Ympäristövaikutusten arviointimenettely... 7 Alueen kaavoitustilanne... 7 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Sijaintipaikka ja omistus... 8 Ympäristön tila ja laatu... 9 Maaperä... 9 Pohjavedet... 11 Merialue ja pintavedet... 11 Ilmanlaatu... 12 Melu... 13 Liikenne... 14 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA... 14 Yleiskuvaus toiminnasta... 14 Käsittelykeskuksen toiminta... 14 JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY... 23 Käsittelymenetelmän selvittäminen... 23 Esikäsittelymenetelmät... 23 Murskaus... 23 Seulonta... 24 Kuivaus... 24 Käsittelymenetelmät... 24 Stabilointi ja kiinteytys... 24 Alipainekäsittely... 26 Biologinen käsittely... 26 Terminen käsittely... 26 Jätteiden märkäerotus ja pesu... 29 Käsittelykokeet... 30 Kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely... 30 Kaatopaikan luokitusten vaikutus testaamiseen... 31 Näytteenotto käsittelykeskuksessa... 31 Poikkeukselliset tilanteet... 31 Tietojen dokumentointi... 32 KÄSITTELY- JA HYÖTYKÄYTTÖKESKUS... 32 Käsittely- ja varastointikenttä... 33 Halli... 34 Tasausaltaat ja vesien johtamien... 34 Toimisto- ja sosiaalitilat... 35 Muut toiminnot... 35 TEOLLISUUSJÄTTEEN LOPPUSIJOITUSALUE... 35 Yleiskuvaus... 35 Rakentaminen ja rakenteet... 36 Vesien keräys ja johtaminen... 36 Kaatopaikkaveden käsittely... 37 VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI... 37 Veden hankinta... 37 Vesien johtaminen... 37 Jätevesien käsittely... 39 Selkeytys- ja jäähdytysvesialtaat... 39 Jäteveden käsittelyn toteutus... 40 Kemiallinen käsittely... 40 Suodatukset... 41 Puhdistustavoitteet ja kuormitus... 41 Laadunvarmennus... 42 KÄSITTELY- JA HYÖTYKÄYTTÖKESKUKSEN KÄYTTÖ JA HOITO... 42 Jätteiden kuljetus... 42 Jätteiden vastaanotto... 42

3 KAATOPAIKAN KÄYTTÖ JA HOITO... 43 Täyttösuunnitelma ja lohkojako... 43 Jätteiden tiivistäminen ja esipeitto... 43 Erityisjätteiden sijoittaminen... 44 Kaatopaikkasijoitukseen kelpaamattomat jätteet... 44 Jätteiden sijoituksen seuranta... 44 Kaatopaikan käytönaikainen viimeistely... 45 ORGANISAATIOT, TEHTÄVÄT JA VASTUUT... 45 Laitoksen pitäjä ja henkilökunta... 45 Urakoitsijat ja muut toimittajat... 45 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)... 45 ENERGIATEHOKKUUS... 46 YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ... 46 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN... 46 Maaperä... 46 Pohjavedet... 46 Pintavedet... 47 Ilma ja ilmasto... 47 Loppusijoitusalue... 47 Käsittely- ja kierrätyskeskus... 47 Pölyäminen... 47 Merenpinnan nousu ja ilmastonmuutos... 48 Melu ja tärinä... 50 Maisema... 50 Kasvillisuus ja eläimistö... 51 Luonnonvarojen hyödyntäminen... 52 Syntyvät jätteet... 52 Liikenne... 52 TARKKAILUT JA VALVONTA... 53 Käyttötarkkailu... 53 Vesienkäsittelylaitoksen toiminnan tarkkailu... 53 Käsittelykenttien toiminnan tarkkailu... 53 Kaatopaikkarakenteen toiminnan tarkkailu... 54 Päästö- ja vaikutustarkkailu... 54 Perustilaselvitys... 54 Pohjavedet... 54 Selkeytys- ja jäähdytysaltaiden veden sekä merialueen tarkkailu... 54 Ilmanlaadun tarkkailu... 54 Merialueen ja pohjaveden yhteistarkkailu... 55 Raportointi... 56 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 56 Toiminta vaara- ja vahinkotilanteissa... 56 Tulipalotilanteet... 56 Kuljetus ja liikenne... 56 Polttoaineiden varastointi... 57 Välivarastointi... 57 Esikäsittely... 57 Stabilointi/kiinteytys... 57 Alipainekäsittely... 57 Biologinen käsittely... 58 Terminen käsittely... 58 Pesu ja märkäerotus... 58 Jätteiden loppusijoitus... 59 Jätetäyttöön sijoitettavat jätteet... 59 Tulipalot... 59 Sortumat... 60 Päästöt ilmaan... 60 Pohjarakenteet... 61 Pintarakenteiden toimimattomuus... 61 Vesien johtaminen ja käsittely... 62 VAKUUS JA ASIANTUNTEMUS... 63 Selvitys vakuudesta... 63

4 Jätteiden käsittelytoiminnan vakuus... 63 Kaatopaikan vakuus... 63 Asiantuntemus... 63 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA PERUSTELUINEEN... 64 HAKIJAN ESITTÄMÄT LISÄSELVITYKSET... 65 Merivesitulva... 65 Aallokon ja meritulvan aiheuttama pohjaveden pinnan nousu.... 66 Rakennusalustan stabiliteetti... 67 Kaatopaikan rakentamisen aikainen vahingonvaara ympäröiville patorakenteille... 68 Käsittelykentällä ja hallissa tapahtuvat käsittely- ja varastointitoimet... 70 Pölyntorjuntatoimet... 70 Selvitys pölypitoisuudesta ja laskeumasta... 71 Esitys ympäristönsuojelulain 43 a-c :ien mukaisesta vakuudesta... 73 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 74 Lupahakemuksen täydennykset... 74 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 75 Tarkastukset ja neuvottelut... 75 Lausunnot kuulutuksen yhteydessä... 75 Lausunnot lisäselvitysten yhteydessä... 86 Muistutukset ja mielipiteet kuulutuksen yhteydessä... 93 Muistutukset ja mielipiteet lisäselvitysten yhteydessä... 103 Hakijan vastine kuulutuksen yhteydessä... 111 Hakijan vastine lisäselvitysten yhteydessä... 129 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 142 Yleiset määräykset... 143 Vastuuhenkilö... 144 Jätteiden kuljetus... 145 Jätteiden käsittely- ja kierrätyskeskusta koskevat määräykset... 145 Jätteiden esikäsittelytoiminnat... 147 Stabilointi ja kiinteytys... 147 Alipainekäsittely... 148 Biologinen käsittely... 149 Terminen käsittely... 149 Päästöt ilmaan... 152 Pesu ja märkäerotus... 153 Kaatopaikkaa koskevat määräykset... 155 Jätteen vastaanotto kaatopaikalle... 155 Jätteen sijoittaminen kaatopaikalle... 156 Kaatopaikan rakenteet... 157 Kaatopaikkakaasu... 160 Kaatopaikan käytöstä poisto ja jälkihoito... 160 Jätteiden varastointi... 160 Päästöt vesiin ja viemäriin... 160 Pölypäästöt ja haju... 162 Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi... 162 Melu ja tärinä... 162 Toiminnassa syntyvät jätteet... 162 Paras käyttökelpoinen tekniikka... 163 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 163 Rakentamisen aikaisten päästöjen hallinta... 164 Tarkkailu... 165 Käyttö- ja päästötarkkailu... 165 Vaikutusten tarkkailu... 169 Rakentamisen aikainen päästöjen tarkkailu... 171 Yksityiskohtainen tarkkailuohjelma ja mittausten laadunvarmistus... 171 Kirjanpito... 172 Tiedottaminen ja raportointi... 173 Toiminnan olennainen muuttaminen, pitkäaikainen keskeyttäminen tai lopettaminen... 174 Vakuus... 174 Jätteenkäsittely- ja kierrätyskeskuksen käyttöönotto... 175 PERUSTELUT... 175 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset... 175

5 Lupamääräysten yleiset perustelut... 180 Lupamääräysten perustelut... 181 Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin... 200 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAEHTOJEN TARKISTAMINEN... 201 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 201 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 201 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 201 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 202 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 203 Päätös... 203 Jäljennös päätöksestä... 203 Ilmoitus päätöksestä... 203 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä... 203 MUUTOKSENHAKU... 204 LIITTEET... 204

6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 13 d ja f. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 13 d ja f perusteella. Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 23.6.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminta-alueen entinen kiinteistö 272-44-1-1 on otettu käyttöön jätealueena vuonna 1962. Kiinteistö 272-44-1-1 sisältää sitovassa tonttijaossa (272-04400103) 22.11.2006 muodostetun rekisteriyksikön 272-44-1-4 ja tontin lohkomisessa 20.2.2007 muodostetun rekisteriyksikön 272-44-1-18. Jätealuetta ja selkeytys- ja jäähdytysvesialtaita koskevat ympäristölupapäätökset Kiinteistöllä 272-44-1-1 on ollut Kokkolanseudun terveysvalvontaosaston 20.4.1982 myöntämä sijoituspaikkalupa CaCI2-suotolietteen varastointiin nyt suunnitellun kaatopaikka-alueen vieressä. Länsi-Suomen ympäristökeskus on 29.11.2001 antamallaan päätöksellä myöntänyt Kemira Chemicals Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan jätealueen toimintaan kyseisellä kiinteistöllä. Jätealueen kokonaispinta-ala on noin 16 ha. Ympäristölupa on korvannut sijoituspaikkaluvan, jonka mukainen suotolietteen varastointitoiminta on osa jätealueen toimintaa. Ympäristölupaa on muutettu vuonna 2004, jolloin luvan haltija oli Kemira Oyj ja luvan mukainen jätealue oli tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Länsi-Suomen ympäristökeskus on lisäksi myöntänyt Kemira Chemicals Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat teollisuuskemikaalitehtaalle (2001), rikkihappotehtaalle (2002) ja rehufosfaattitehtaalle kyseisellä kiinteistöllä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 19.5.2011 antamillaan päätöksillä (4) tarkistanut ja muuttanut teollisuuskemikaalitehtaan (luvan haltijat Yara Suomi Oy ja TETRA Chemicals Europe Oy), rikkihappotehtaan (Boliden Kokkola Oy) ja rehufosfaattitehtaan (Yara Phosphates Oy) ympäristölupia. Päätökset koskevat myös teollisuusalueen jätevesien johtamista mereen ja edellä mainittuja jätealueita. Länsi-Suomen ympäristökeskus on 4.7.2008 antamallaan päätöksellä myöntänyt KemFine Oy:lle (nykyinen luvan haltija CABB Oy) ympäristöluvan kemikaalien valmistukseen, käsittelyyn, pakkaamiseen, varastointiin, jätevesien

7 käsittelyyn ja johtamiseen, jätevesien ja jätteen polttamiseen, jätteen loppusijoittamiseen (myös ongelmajätteen kaatopaikka) tehtaan jätealueelle ja energiantuotantoon (tonteilla 272-44-1-2, 272-44-1-3 ja 272-44-1-4) Lupa koskee mm. vesien johtamista teollisuusalueelta ja jätealueilta selkeytys- ja jäähdytysvesialtaiden kautta mereen. Nyt suunnitellun kaatopaikan molemmin puolin on siis aikaisempiin Kemira Oyj:lle ja KemFine Oy:lle myönnettyihin lupiin perustuvat kaatopaikat. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 19.5.2011 tekemistä päätöksistä valitettiin ja Vaasan hallinto-oikeus antoi 12.11.2012 seuraavat päätökset: Yara Phosphates Oy; Nro 39/2011/1,Yara Suomi Oy; Nro 40/2011/1, Boliden Kokkola Oy Nro 42/2011/1 ja TETRA Chemicals Europe Oy; Nro 41/2011/1. Vaasan hallinto-oikeuden päätökset ovat saaneet lainvoiman. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hankkeesta on 7.10.2009 valmistunut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen selostus. Länsi-Suomen ympäristökeskus on yhteysviranomaisena antanut lausuntonsa 21.12.2009 ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 5.1.2010. Lausunnon mukaan arviot ja laskelmat pölylaskeumasta ja sen vaikutuksista ympäristössä tulee esittää ympäristölupahakemuksessa tarkemmin. Lisäksi vaihtoehtoiset pölyämisen rajoittamistoimet, niiden käyttöjärjestys ja käytön periaatteet tulee esittää tarkemmin lupahakemuksessa. Alueen kaavoitustilanne Maakuntakaavan mukaan suunniteltu käsittelykeskus ja kaatopaikka sijaitsee osittain ympäristövaikutuksiltaan merkittävällä teollisuustoimintojen alueella ja osittain satama-alueella. Maakuntakaavassa hankealue on ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen aluetta (TT) ja satama-aluetta (LS). Kaupunginvaltuuston vuonna 1992 hyväksymässä Kokkolan yleiskaavassa 2010 hankealue on satamatoimintojen aluetta (LV) ja teollisuusaluetta (T). Alue sisältyy myös oikeusvaikutuksettomaan suurteollisuusalueen osayleiskaavaan (1995). Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen voimassa olevan asemakaavan 12.5.2003 VSTO/FGE 55. Asemakaavassa kaatopaikkaalue on osoitettu jätteenkäsittelyn korttelialueeksi (EJ). Jätteenkäsittelyalue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Jätteenkäsittelyalueen länsireunalla on osoitettu ohjeellinen ajoyhteys (ajo). Jätteenkäsittelyalueen länsipuolelle on osoitettu varaus makeavesitunnelille merkinnällä (ma-w). Kantakaupungin yleiskaava 2030 ja Ykspihlajan suurteollisuusalueen tavoitesuunnitelma ovat vireillä. Kokkolan kaupunginhallitus päätti käynnistää Kantakaupungin yleiskaavan 2030 laatimisen 18.12.2006. Kokkolassa on vireillä Ykspihlajan suurteollisuusalueen markkinointiprojekti, jonka yhteydessä tutkitaan alueen maankäytön kehittämistarpeita laatimalla tulevan kaavoituksen pohjaksi tavoitesuunnitelma. Käsittelykeskushanketta ajatellen tavoitesuunnitelmassa merkittävin asia on satama-alueen laajene-

8 minen loppusijoitusalueen edustalle. Tuossa tapauksessa meren ranta siirtyy huomattavasti nykyistä pidemmälle niin, että kaatopaikka ei sijoitu aivan meren rantaan. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijaintipaikka ja omistus Suunniteltu teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus sijaitsee Kokkolan suurteollisuusalueella, Kokkolan kaupungin luoteispuolella. Teollisuusjätteen käsittelykeskus muodostuu kahdesta osasta, käsittelykentän alueesta ja loppusijoitusalueesta. Alueet sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä toisistaan. Käsittelykenttä Kaatopaikka Kuva 1. Jätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen sekä kaatopaikan sijoittuminen. Käsittelykenttä sijaitsee kiinteistöllä 272 44 1-18. Alueen pinta-ala on noin 41 170 m 2 ja se vuokrataan kiinteistön omistavalta Kip Infra Oy:ltä. Lisäksi käsittelykenttäalueen laajennusta varten on tehty aluevaraus viereisestä Kip Infra Oy:n omistuksessa olevasta 32 190 m 2 suuruisesta alueesta, jonka kiinteistönumero on 272 44 1 18. Alueelle rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa 3,0 ha käsittelyalue, mutta ympäristölupaa haetaan koko vuokrattavalle, 41 170 m 2 suuruiselle alueelle. Toimintaa laajennetaan tarpeen mukaan. Kuva Ekokem-Palvelu Oy:n laitoksen sijoittumisesta teollisuusalueelle on liitteenä 1, käsittely- ja kierrätyskeskuksen asemakuva liitteenä 2 ja kaatopaikan asemakuva liitteenä 3. Teollisuus- ja ongelmajätteiden loppusijoitusalue sijaitsee kiinteistöillä 272-44-1-19 ja 272-44-1-4. Loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 5 ha. Alue ostetaan kiinteistön omistavalta Kip Infra Oy:ltä sekä CABB Oy:ltä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt vesilain mukaisen luvan Liikelaitos Kokkolan Satamalle 25.11.2010, ESAVI/14/04.09/2010 Kokkolan

9 Hopeakiven sataman laiturin rakentamiseen ja merialueen täyttöön ja niihin liittyviin ruoppauksiin. Merialueen täyttö tapahtuu Ekokem-Palvelun suunnitellun loppusijoituspaikan ympärillä. Hankkeesta syntyviä ruoppausmassoja tullaan sijoittamaan Hopeakiven sataman taustakenttään tai Syväsataman eristyspengeraltaaseen täyttötarpeen mukaisesti. Hopeakiven sataman taustakentän ulkoreunaan tehdään penger, jonka jälkeen reunapenkereiden ja rannan muodostama allas täytetään ruoppaus- ja maamassoilla. Suunnitellun täytön pinta-ala on noin 360 000 m 2 ja tilavuus on tasoon NN +0 laskettuna noin 1,2 milj.m 3. Reunapenger on korkeammalla tasolla kuin em. täyttötaso. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä Kokkolan kaupungin Liikelaitos Kokkolan Sataman ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen hakemus ruoppausmassojen, stabiloidun ruoppausmassan, puhtaiden ylijäämämaiden, betonin, tiili- ja asfalttijätteen, voimalaitostuhkan sekä pilaantuneiden maiden käytöstä vesialueen täytössä (LSSAVI/54/04.08/2013). Ekokem-Palvelu Oy:n loppusijoitusalueen pohjan tasaus on noin tasolla +2 m ja kuivatuskerroksen yläpinta on noin tasolla +3,5, jonka päälle tulee jätetäyttö. Pohjan tasauksen ja kuivatuskerroksen välissä ovat suunnitelmien ja kaatopaikkapäätöksen mukaiset kaatopaikan pohjan rakennekerrokset (tiivistyskerros, keinotekoinen eriste, suojakerros/suojageotekstiili). Verrattuna sataman taustakentän tasoon, on jätetäyttö 0 0,5 metriä korkeammalla kuin satamakenttä. Loppusijoitusalueen ympärille tulevat reunapenkereet ovat tasolla +5,5. Hakijan mukaan Kokkolan Sataman suunnitelmien johdosta Ekokem-Palvelu Oy:n loppusijoitusalue ei ole enää meren rannalla, vaan loppusijoitusalueen pohjois- ja länsipuolilla on Sataman taustakenttä. Sataman taustakenttä ja sen reunapenger antavat lisäsuojaa esimerkiksi tulvien, meriveden aiheuttaman maa-aineksen kulumisen ja merenpinnan nousun varalta. Suurteollisuusalueen muita yrityksiä ovat mm. Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy, CABB Oy, Kemira Oyj, Baltic Tank Oy, Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos, Neste Oil Oyj:n polttoainevarastot (terminaali), TETRA Chemicals Europe Oy, Oy Polargas Ab, Nordkalk Oyj Abp, Yara Suomi Oy, Yara Phosphates Oy ja Woikoski Oy. Käsittelyalueen lähimmät laitokset ovat Woikoski Oy:n hiilidioksiditehdas sekä Yara Suomen kaliumsulfaattitehdas. Ympäristön tila ja laatu Maaperä Alue sijaitsee luode-kaakko suuntaisen, Kokkolasta Kruunupyyn ja Kaustisen kautta Veteliin kulkevan pitkittäisharjun länsireunalla. Harjun maa-aines on pääasiassa hiekkaa. Maaperän pintaosa käsittelyalueella on hienohiekkavaltaista. Tästä johtuen tuulikerrostumien muodostumiselle on hyvät edellytykset ja Ykspihlajan alueella esiintyy tuulen kerrostamia hiekkadyynejä. Loppusijoitusalue on mereen tehty täyttöalue, joka muodostuu hiekkaisesta täytöstä. Käsittely- ja loppusijoitusalueilla on tehty pohjatutkimukset Ramboll Finland Oy:n toimesta marraskuussa 2008.

10 Loppusijoitusalueen maanpinta on nykyisellään tasolla +1 - +5. Alueen pohjamaa on ruopattua hiekkaa/silttistä hiekkaa noin neljän metrin paksuudelta, jonka alapuolella on hiekkainen perusmaakerros ja sen alapuolella tasolla noin -5 - -8 todennäköisesti moreenipohja. Perusmaa ja täyttö ovat pääosin routimattomia, pohjaveden taso alueella seuraa todennäköisesti merenpinnan tasoa. Tehtyjen tutkimusten perusteella alueen pohjamaan ja täyttöjen kantavuus on hyvä, koska maa-ainekset ovat karkearakenteisia. Perusmaa painuu arvion mukaan noin 100 200 mm tasaisena painumana kuormituksen alla. Kuormitus voidaan toteuttaa tasaisella täytöllä, jolloin pohjarakenteiden rikkoontumisvaaraa ei muodostu. Pohjatutkimusten perusteella on arvioitu, että loppusijoitusalueen stabiliteetti voidaan turvata 1:4 luiskakaltevuudella. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisen sataman laajentamisen stabiliteettia parantavaa vaikutusta. Käsittelykentän pohjasuhteet Tutkitun alueen keskellä on noin tasolle +10 yltävä lounas-koillinen suuntainen harjanne. Harjanteen kyljet viettävät siten, että maan pinnan taso alueen kaakkoisreunassa on noin +2 ja luoteisreunassa +1. Alueen lounas- ja koillispäädyissä on maaleikkaukset. Korkeustaso tutkitulla alueella vaihtelee noin välillä +0,8 - +10. Perusmaa humuspitoisten pintakerrosten alla on suurimmassa osassa aluetta hiekkaa. Hiekka vaihtelee karkeudeltaan siten, että harjanteen reunoissa on pääsääntöisesti hienorakeisempaa hiekkaa kuin harjanteen keskellä. Lähinnä harjanteen sivuilla, mutta myös muualla voi esiintyä silttisiä maakerroksia. Läheltä kairausten päättymissyvyyttä alkaa kallioon alareunastaan rajautuva moreeni. Tutkimuksissa kairausten päättymissyvyydet olivat 5,8-12,5 metriä maanpinnasta. Maaperä voi olla osittain routivaa ja veden sekä tärinän johdosta häiriintyvää. Pohjaveden pinnan taso vaihteli kairauspisteeseen asennetussa pohjavesiputkessa välillä +0,1 - +1,9 aikavälillä 12.11.2008-14.11.2008. Alin pohjaveden pinnan lukema on saatu pian asennuksen jälkeen ennen veden pinnan tasaantumista. Käsittelykentän läheisyydessä on useita pohjavesiputkia, joista pohjaveden laatua seurataan. Luotettavaa tietoa pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluista ei kuitenkaan ole saatavilla. Loppusijoitusalueen pohjasuhteet Maanpinta kartoitetulla alueella on vanhojen täyttöjen vuoksi pääosin tasainen. Maanpinnan korkeustaso tutkitulla ja sen viereisellä laajennusalueella vaihtelee välillä -0,5 - +5,6 Maan pintakerroksen tutkitulla alueella muodostaa ruopatusta hiekasta/silttisestä hiekasta tehty täyttö. Tämän täytön paksuus on suurimmassa

11 osassa tutkittua aluetta 3-4 metriä. Perusmaa vanhan täytön alla on pääosin hienoa hiekkaa, mutta myös silttipitoisia kerroksia voi esiintyä. Noin tasolta -5 - -8 alkaa todennäköisesti moreeni. Kairausten päättymissyvyydet olivat tutkimuksissa 2,0-9,7 metriä maanpinnasta. Perusmaa ja täytöt ovat pääosin routimattomia. Pohjaveden pinnan taso vaihteli kairauspisteeseen asennetussa pohjavesiputkessa välillä -0,5 - -0,2 aikavälillä 29.10.2008-14.11.2008. Pohjavedet Suunniteltu käsittelykeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Patamäen I-luokan pohjavesialue sijaitsee käsittelykentän ja loppusijoitusalueen itäpuolella noin 1,3 1,5 kilometrin päässä. GTK on vuosina 2007 2009 laatinut Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvityksen. Ko. selvityksen perusteella pohjavesialueen ominaisuudet tunnetaan tarkasti. Sataman ja Patamäen vedenottamon välillä on selkeä vedenjakaja, jossa pohjaveden korkeus on jopa 4 metriä ylempänä kuin loppusijoitusalueella ja toisaalta Patamäen vedenottamolla virtaussuunta on vedenjakajalta molempiin suuntiin. Vedenjohtavuus on harjun reuna-alueilla, joihin suurteollisuusaluekin luetaan, huonompi ja vaikka Patamäen vedenottamosta pumpataan merkittävä määrä vettä kaupungin vesilaitoksen tarpeisiin, ei se kerää vettä läheltäkään teollisuusaluetta. Harjun hyvin vettä johtava ydinalue kulkee edellisen jääkauden mukaisessa kulkusuunnassa kaakosta koilliseen Patamäen vedenottamon kohdalta. Suurteollisuusalueella on useita pohjavesiputkia ja osa pohjavesiputkista sijoittuu loppusijoitusalueelle ja lähelle käsittelykenttäaluetta. Suurteollisuusalueella tehdään jatkuvaa pohjavesien tarkkailua. Suunnitellun käsittelyalueen läheisyydessä sijaitsevissa pohjaveden tarkkailupisteissä esiintyy mm. kohonneita kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia. Suunniteltu loppusijoitusalue sijaitsee meren päälle täytetyllä alueella, joten pohjaveden pinta noudattaa merenpinnan tasoa. Loppusijoitusalueella maanpinta on tällä hetkellä noin kaksi metriä merenpinnan yläpuolella. Loppusijoitusalueen pohja rakennetaan arviolta 1 1,5 metriä pohjaveden pinnan yläpuolelle. Käsittelykenttäalueelta pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Tarkkoja pohjaveden pinnankorkeushavaintoja alueelta ei ole vielä käytössä. Pohjaveden virtaus suuntautuu käsittelykeskuksen alueelta länteen purkautuen mereen. Merialue ja pintavedet Hankealue sijaitsee Pohjanlahden keskiosassa, eteläisellä Perämerellä. Teollisuuslaitosten edusta on suhteellisen matalaa, alle kymmenen metrin syvyistä rannikkovesialuetta. Ykspihlajan edusta on erittäin avoin merialue. Tuulen vaikutus meriveden virtauksiin on saariston puuttumisen vuoksi voimakas. Ykspihlajassa jääpäivien määrä on tilastojen mukaan 100 150 vuorokautta. Mitattu merenpinnan maksimikorkeus Pietarsaaressa on ollut +1,217, mutta meriveden korkeus saattaa hetkellisesti nousta myrskyn takia tasoon +1,50.

12 Kokkolan edustan merialueelle tulee pistekuormitusta asutuksesta ja teollisuudesta. Kokkolan kaupungin käsitellyt asumajätevedet, jotka sisältävät mm. ravinteita ja happea kuluttavia yhdisteitä, johdetaan Hopeakivenlahteen ja teollisuuslaitoksien jätevedet Ykspihlajanlahden pohjoisosaan. Teollisuuden päästöt sisältävät mm. metalleja, ravinteita ja orgaanisia yhdisteitä. Lisäksi rannikkovesiin kulkeutuu jokivesissä hajakuormituksena ravinteita ja alunamaiden sisältämiä metalleja (rautaa, alumiinia, sinkkiä). Raskasmetalleja mereen tulee myös ilmalaskeumana. Teollisuudesta peräisin oleva kuormitus on 1990-luvulta lähtien vähentynyt selvästi. Kuormituksen huomattava pieneneminen näkyy meriveden kirkkaudessa siten, että yli neljän metrin näkösyvyysvyöhyke on tullut aiempaa lähemmäs rannikkoa. Lisäksi erityisesti likaisimmissa sedimenteissä haittaainepitoisuudet ovat pienentyneet. Vuosien 2001-2003 vedenlaatuaineiston perusteella Kokkolan edustan merialuetta voidaan kuvata lähellä rannikkoa tyydyttäväksi ja ulompana hyväksi tai erinomaiseksi. Merialueen vedenlaadun tarkkailupiste sijaitsee suurteollisuusalueella, suunnitellun loppusijoitusalueen edustalla Ykspihlajanlahdella. Lisäksi kuormitusta tarkkaillaan laskeutusaltaista lähtevien vesien osalta vesien purkupisteessä, joka sijaitsee suunnitellun loppusijoitusalueen lounaispuolella. Teollisuusalueen jäte- ja jäähdytysvesialtaiden kautta johdetaan vettä mereen noin 27,5 miljoonaa m 3 /vuosi. Ilmanlaatu Kokkolan seudulla merkittävimmin ilman epäpuhtauksien kuormitusta aiheuttavat Ykspihlajan alueen teollisuustoiminnot. Ilman epäpuhtauksien kuormitus muodostuu Kokkolan alueella pääosin rikkidioksin, typen oksidien, hiukkasten sekä raskasmetallien päästöistä. Rikkidioksidipäästöt ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, mutta 1990-luvun alusta rikkidioksidin päästöt ovat vähentyneet vain vähän. Typen oksidien ja hiukkasten päästöt ovat vähentyneet 1990-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen päästöt ovat pysytelleet samalla tasolla. Metalleista eniten ilmaan pääsee sinkkiä, jonka päästöt ovat vähentyneet 1990-luvulta lähtien selvästi. Myös mm. arseenin ja elohopean päästöt ovat vähentyneet. Ilmanlaatua mitataan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Kokkolan keskustassa sekä Ykspihlajassa (suurteollisuusaluella) sijaitsevilla mittausasemilla. Mittausasemilla seurataan typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM10), rikkidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuuksia. Vuosi 2010 oli pääosin ilmanlaadullisesti hyvä. Vuonna 2010 Ykspihlajassa ilmanlaatuindeksillä kuvattuna ilmanlaatu oli edellisien vuosien tapaan hyvää. Ilmanlaatu oli 87,8 % ajasta hyvää, tyydyttävää 10,3 % ajasta, välttävää 1,7 % ajasta ja huonoa tai erittäin huonoa vain 0,2 % ajasta (huonoa 17 tuntia, erittäin huonoa ei yhtenäkään tuntina). Erittäin huonojen ja huonojen tuntien määrä on selvästi pienempi kuin keskus-

13 tassa. Ilmalaatu Ykspihlajassa oli hieman useammin hyvää kuin keskustassa. Ajoittain teollisuus- ja satama-alueen päästöt vaikuttuivat kuitenkin selvästi Ykspihlajan ilmanlaatuun. Useimmiten teollisuuden päästöt heikensivät Ykspihlajan ilmanlaatua keväällä ja alkukesästä, koska maamerituuli-ilmiö vaikuttaa silloin eniten painaen savukaasut alas ja mantereelle päin satamaalueen toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt mukaan lukien. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyy yleisesti muutamia kertoja vuosittain. Vuonna 2010 näitä ylityksiä oli Kokkolan keskustassa 4 kpl, joista vain yksi ajoittui kevätpölykaudelle. Muut ylitykset keskustassa ajoittuivat kesäkaudelle, jolloin kuiva sää ja voimakkaat tuulet nostattivat poikkeuksellisesti keskustan hiukkaspitoisuuksia. Ykspihlajassa hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi vuonna 2010 kaksi kertaa touko-kesäkuun vaihteessa. Ylitykset johtuivat satama- ja suurteollisuusalueelta leviävästä pölystä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo saa ylittyä 35 kertaa vuodessa. Ilmapäästöt Kokkolassa ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, jotkut päästöt ovat olleet nousussa ja vastaavasti osa laskussa. Ilmapäästöt ovat myös pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Kokonaispäästömäärien pysymistä samalla tasolla voidaan pitää myönteisenä huomioiden, että suurteollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet ja uusia laitoksiakin on tullut Kokkolaan. Ilmanlaadun jatkuvatoimisten mittausten lisäksi ilman epäpuhtauksien vaikutuksia luontoon on seurattu bioindikaattoritutkimuksilla, jotka on toteutettu vuosina 1992, 2002, 2006 sekä 2009. Ilman metallipitoisuuksia seurataan säännöllisin välein, edellisen kerran metallipitoisuuksia on tutkittu vuosina 2011. Lisäksi vuonna 2002 on tehty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen esiselvitys. Selvityksen mukaan hiilivetyjen kokonaispäästö Kokkolan alueella oli 718 t, josta 90 % oli peräisin ihmistoiminnasta ja 10 % luonnosta. Vuosina 2003 2004 on selvitetty myös Kokkolan ilman otsonipitoisuudet. Vuonna 2004 terveyden suojelemiseksi annettu tavoitearvo ylittyi kerran yhtenä vuorokautena sallitun ylitysmäärän ollessa 25 vuorokautta. Vuonna 2003 korkein mitattu otsonipitoisuus jäi alle tavoitearvon. Lisäksi Kokkolassa on vuoden 2009 aikana selvitetty ilman PAH-pitoisuuksia. Melu Kokkolan suurteollisuusalueella on vuonna 2010 toteutettu ympäristömeluselvitys. Teollisuusalueella melua syntyy sekä sisäisestä että ulkoisesta liikenteestä, laivojen purkamisesta ja prosessilaitteista ja puhaltimista. Lähin asutus sijaitsee noin kilometrin päässä hankealueesta eikä teollisuusalueen toiminnoista syntyvä melu normaalitilanteissa ole merkittävä häiriötekijä. Tehdasalueella syntyvällä melulla on lähinnä vaikutusta tehdasalueella työskenteleviin ihmisiin. Ympäristömelumittausten ja melumallinnusten perusteella teollisuusalueen laitosten yhteisvaikutuksesta päivä- ja yöajan keskiäänitaso on koholla. Päiväaikana melutaso ylittää teollisuusalueella monin paikoin 55 db, mutta melualue ei juurikaan ulotu teollisuusalueen ulkopuolelle, eivätkä alueen laitosten toiminnoista yhteensä aiheutuvat melutasot ylitä valtioneuvoston päätök-

14 Liikenne sen (993/1992) päivä- ja yöajan ohjearvoja lähimmillä häiriintyvillä asuin- ja lomakiinteistöillä. Kokkolan suurteollisuusalue sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla. Suurteollisuusalueelta on hyvät maantie- sekä rautatieyhteydet ja alueella sijaitsee syväsatama. Suurteollisuusalueelle johtaa Satamatie (mt 756), minkä lisäksi alueelle päästään Outokummuntietä pitkin. Satamatie kiertää Koivuhaan ja Mesilän asuntoalueet ja päättyy valtatielle 8. Satamatien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 1 752 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrä on keskimäärin 389 ajoneuvoa vuorokaudessa (22,2 %). Satamatie liittyy muuhun päätieverkkoon itäpäässä Pohjoisväylän (mt 749), Vaasantien (vt 8) ja Eteläväylän (vt 8) kautta. Suurteollisuusalueen sisällä Kemirantieltä tehdasalueen sisäisille pääväylille kulkee noin 40 250 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kumipyöräkuljetusten lisäksi suurteollisuusalueelle on rata- ja meriyhteys. Tämä mahdollistaa kuljetusten toteuttamista myös rauta- ja meriteitse. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ekokem-Palvelu Oy on perustamassa Kokkolan suurteollisuusalueelle teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskusta ja hakee ympäristölupaa teollisuudessa ja rakennustoiminnassa syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden, teollisuusjätteiden, energiantuotannossa sekä jätteen- ja ongelmajätteenpoltossa muodostuvien tuhkien, kuonien ja savukaasunpuhdistusjätteiden, autonpaloittelussa ja jätteiden käsittelyssä muodostuvien jätteiden, pilaantuneiden maa-aineksien, sedimenttien ja lietteiden käsittelyyn, hyötykäyttöön, loppusijoitukseen ja välivarastointiin. Lupaa haetaan myös ulkopuolisilta vastaanotettavien vesien käsittelyyn sekä ylijäämämaiden hyötykäyttöön ja välivarastointiin. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet voivat olla luokitukseltaan pysyviä, tavanomaisia tai vaarallisia jätteitä. Käsittelyalueen pinta-ala on 41 170 m 2, josta ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan n. 3,0 ha. Loppusijoitusalueen pinta-ala on n. 5 ha. Loppusijoitusalue voidaan rakentaa kahdessa vaiheessa. Jätetäytön kokonaistilavuus on n. 462 000 m 3 rtr, lisäksi tulee mahdollinen välitäyttö Ekokem-Palvelun loppusijoitusalueen ja TETRA Chemicals Europe Oy:n suotolietealtaan väliin. Välitäytölle haetaan ympäristölupaa mahdollisesti myöhemmin. Käsittelykeskuksen toiminta Hankkeeseen kuuluvat erillisten käsittelykentän ja loppusijoitusalueen rakentaminen niihin liittyvine varastotiloineen sekä liikennejärjestelyineen. Käsittelykenttä koostuu vaaka/vastaanottoasemasta ja varastoalueesta, lietteidenkäsittelyalueesta sekä varsinaisesta käsittelykentästä. Käsittelykeskuksessa on omat tarvittavat vesienkäsittelyyn liittyvät toiminnot.

15 Jätteitä välivarastoidaan peitettynä tiiviillä kentillä, altaissa tai mahdollisesti hallissa. Jätemateriaaleja voidaan varastoida myös siiloissa, säiliöissä tai muissa tarkoitukseen soveltuvissa astioissa. Käsittelyiden jälkeen hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet sijoitetaan edelleen alueelle perustettavalle loppusijoitusalueelle. Kuvassa 2 on esitetty jätteiden käsittelyprosessi. Kuva 2. Jätteiden käsittelyprosessi Käsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan jätejakeita, jotka muodostuvat lähitulevaisuudessa Kokkolan suurteollisuusalueella sekä muualla Ekokem-Palvelu Oy:n toiminta-alueella. Pääasiassa jätteitä toimitetaan käsittelykeskukseen Kokkolan seudulta, maksimissaan noin 150 km etäisyydeltä. Käsittelykeskuksen vastaanottokapasiteetiksi on suurimmillaan arvioitu noin 169 000 tonnia jätettä vuodessa. Keskimäärin käsittelykeskukseen arvioidaan tulevan noin 30 000 tonnia jätettä vuodessa. Alueelle vastaanotettavien jätteiden vuosittaiset määräarviot on esitetty taulukossa 1. Eri jätelaatujen määrät voivat kuitenkin vaihdella vuosittain, taulukossa on esitetty vain arviot eri jätelaatujen määristä. Käsittelykeskukseen ei oteta vastaan radioaktiivisia, räjähdysvaarallisia, tartuntavaarallisia tai syttyviä jätteitä. Kerrallaan varastossa olevan jätteen määrä käsittelyalueella on maksimissaan 20 000 tonnia. Käsittelykeskuksen toiminta-ajaksi on arvioitu jätteiden määristä riippuen 15 25 vuotta. Mikäli jätteelle on olemassa hyötykäyttöä tai sitä tutkitaan varastoinnin aikana, esitetään varastointiajaksi maksimissaan kolmea vuotta. Mikäli tutkimusten mukaan hyötykäyttö ei ole mahdollista, jäte täytyy loppusijoittaa varastoinnin jälkeen. Jätteitä varastoidaan enintään kolmen (3) vuoden ajan ennen hyödyntämistä tai esikäsittelyä ja enintään yhden (1) vuoden ajan ennen loppukäsittelyä (esim. kaatopaikalle sijoittamista).

16 Taulukko 1. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet Jäteryhmät Kuvaus Määrä (tonnia/vuosi) Voimalaitostuhkat ja -kuonat Nimikkeet: 100101-100104, 100113-100117 ja 100124 5 000 20 000 Jätteen- ja ongelmajätteen polton tuhkat ja kuonat Savukaasujen puhdistusjätteet Teollisuusjäte Rakennus-, purku- ja siivousjätteet Nimikkeet: 190111-190117 ja 190119 1 000 20 000 Nimikkeet: 100105-100109, 100118, 100119, 100207, 100208, 100213, 100214, 100319, 100320, 100323-100326, 100404-100407, 100503-100506, 100603-100607, 100703-100705, 100815-100818, 100909-100910, 101009-101010, 101115-101118, 101205, 101209-101210, 101307, 101312-101313, 190105-190110 Prosessijätteet ja sivutuotteet, mm. erilaiset pölyt, metallisakat, valimojätteet ja rejektit. Nimikkeitä mm: 040103, 04014, 040105, 060101-060499, 060602-061399, 070213, 070207-070210, 080111-080112, 080117-080118, 080121, 080213-080313, 080317-080399, 080409-080410, 100804-010814, 100903-100908, 100911-100914, 101003-101008, 101011-101014, 101301-101306, 101309, 101310, 110105-110107, 110113-110114, 110116, 110202-110299, 110501-110599, 120101-120113, 120116-120117, 120120-120199, 160303-160306 Lajittelematon kiinteä kiviaines, puu, betoni ym. rakentamisessa, purkamisessa ja siivouksessa syntyvä jäte. Pääosin nimikkeet: 170101-170107, 170201-170204, 170301-170303, 170601-170605, 170801-170802, 170901-170901. Jätteiden käsittelys- Jätteiden käsittelyproses- 1 000 5 000 5 000 20 000 2 000 5 000

17 sä syntyvä jäte Autonpaloittelussa syntyvä jäte Lietteet Vesipitoiset jätteet Pilaantuneet maat ja ruoppausmassat Ylijäämämaat Käsiteltävät vedet seissa muodostuvat lajittelurejektit sekä käsitellyt jätteet. Nimikkeitä mm. 190102, 190203-190206, 190304-190307, 190801-190899, 190901-190999, 191001-191006, 191201-191212, 191303-191308. 3 000 15 000 Nimikkeet 160103-160199 0 10 000 Vesienkäsittelyssä muodostuvat lietteet ja sakat. Nimikkeitä mm: 030311, 040106, 040107, 050109, 050110, 060502, 060503, 070211, 070212, 070511, 070512, 070611, 070612, 070711, 070712, 100120-100123, 101119, 101120, 101213, 190604, 190811-190814, 191105, 191106 Mm. erotuskaivojen lietteet, teollisuudessa muodostuvat vesipitoiset tai lietemäiset jätteet. Nimikkeitä mm: 030310, 050102-050104, 080113-080116, 080119, 080120, 080201, 080202, 080307-080316, 080411-080416, 100126, 100211-100215, 101314, 110109, 110110, 110115, 120114, 120115, 120118, 130501-130508, 161001-161004, 190205, 190206, 190902, 190903, 190906, 200304, 200306 1 000 35 000 1 000 2 000 Eri haitta-aineilla mm. mineraaliöljyllä, metalleilla, PAHyhdisteillä tai kloorifenoleilla 6 000 20 000 pilaantuneet maat ja ruoppausmassat. Nimikkeet 170503-170508 sekä 191301 ja 191302. Puhtaat ylijäämämaat (hyötykäytettävät): eivät jätettä. 2 000 5 000 Ulkopuolisilta vastaanotettavat käsiteltävät vedet. Nimikkeitä mm: 040101, 040105, 070101-070104, 070201-070204, 070301-070304, 070401-070404, 070501-070504, 070601-070604, 070701-070704, 080119, 2 000 12 000

18 080120, 080307-080308, 080415, 080416, 110111, 110112, 130401-130403,190702, 190703. 29 000 169 000 Käsiteltävät jätteet sisältävät tavanomaisia ja vaarallisia jätteitä. Vaarallisia jätteitä ei ole merkitty tähdellä (*). Voimalaitostuhka ja -kuona Voimalaitoksissa sekä muissa polttoprosesseissa muodostuu tuhkaa ja kuonaa (esim. pohjatuhka, kuona, kattilatuhka). Jätteen olomuoto voi vaihdella hienojakoisesta karkearakeiseen materiaaliin. Usein tuhkilla ja kuonilla on kiinteytyvä ominaisuus, jolloin jäte muuttuu lohkareiseksi. Jätteiden käsittelyyn vaikuttavat erityisesti niiden sisältämien metallien pitoisuudet sekä liukoisuudet, jotka voivat vaihdella paljon riippuen polttoprosessista, missä ko. jätteet ovat syntyneet. Sähkö- ja lämpövoimalaitoksista tuotavat tuhkat pyritään ensisijaisesti ohjaamaan voimalaitoksilta suoraan hyötykäyttöön ja toissijaisesti tuhka sijoitetaan täyttöalueelle. Tuhkaa voidaan käyttää myös hyödyksi kaatopaikan rakenteissa sekä stabiloinnin sideaineena. Tarvittaessa hyötykäytettävää tuhkaa ja kuonaa välivarastoidaan käsittelykeskuksen alueella. Savukaasujen puhdistusjätteet Savukaasujen puhdistusjätteitä muodostuu teollisuudessa savukaasujen puhdistuksessa. Jätteitä ovat esim. suodatuspölyt ja jäähdytysveden käsittelyssä syntyvät jätteet. Olomuodoltaan jätteet voivat olla hienojakoista kuivaa tai lietemäistä. Savukaasujen puhdistusjätteet sisältävät erityisesti metalleja eri pitoisuuksissa. Jätteen- ja ongelmajätteenpolton tuhkat, kuonat ja savukaasun puhdistusjätteet Jätteen- ja ongelmajätteen poltossa, pyrolyysissä ja savukaasujen käsittelyssä muodostuu jätteitä. Jätteenpolton tuhkat ja kuonat vastaavat pitkälti voimalaitostuhkia ja -kuonia, mutta kuonassa on mukana paljon kiinteää metallia ja mineraalista ainesta ja tuhkassa on metallien lisäksi erityisesti kloridia ja sulfaattia. Savukaasujen puhdistusjätteissä haitta-ainepitoisuudet vastaavat paljolti lentotuhkaa, mutta jäte sisältää myös paljon kipsiä johtuen puhdistusprosessissa käytettävästä kalkista. Jätteenpolttolaitoksissa muodostuva kuona pyritään hyödyntämään kaatopaikan kuivatuskerroksessa sekä esipeittokerroksessa. Kuona voidaan myös toimittaa hyödynnettäväksi sellaisenaan esimerkiksi luvanvaraisten kaatopaikkojen kuivatus- sekä esipeittokerroksissa. Hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan ympäristökelpoisuuskokein. Hyötykäyttöön kelpaamattomat kuonat loppusijoitetaan kaatopaikalle.

19 Vastaanoton jälkeen tuhkia välivarastoidaan peitettynä käsittelykentällä, hallissa tai välivarastointia varten rakennetuissa siiloissa. Kenttä- ja hallivarastoinnissa pölynsidontaan käytetään kostutusta ja siilot varustetaan pölynsuodattimilla. Suolapitoiset tuhkat ja savukaasujen puhdistusjäte sijoitetaan kaatopaikalle. Tuhkien sijoituskelpoisuus varmistetaan stabiloimalla ne tarvittaessa epäorgaanisilla sideaineilla. Mikäli lentotuhka, pohjatuhka tai kuona täyttää ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle annetut kaatopaikkakelpoisuusehdot, tiivistetään ne läjitysalueelle. Mikäli asetetut vaatimukset ylittyvät vain raskasmetallien osalta, käsitellään tuhka tai kuona stabiloimalla se kemiallisesti, minkä jälkeen sijoituskriteerit täyttyvät. Jos taas vaatimukset ylittyvät kloridien osalta, tuhka käsitellään kiinteyttämällä. Kiinteytyksessä käytetään vähintään niin paljon sementtiä tai muuta tarkoitukseen soveltuvaa sideainetta, että näytekappale pysyy koossa yhtenä kappaleena diffuusiokokeen NEN 7345 aikana. EU:n kaatopaikkadirektiivin kohdan 2.4.1 mukaan jäsenvaltioiden on määritettävä massiivisia jätteitä koskevat perusteet, joilla saavutetaan sama ympäristönsuojelun taso kuin normaalilla rakeisen materiaalin kaatopaikkakelpoisuustestillä, minkä perusteella esitetään käytettäväksi tuhkien osalta diffuusiokoetta NEN 7345. Mikäli jonkin haitta-aineen liukoisuus (mg/kg) ylittää EU:n kaatopaikkadirektiivin liitteessä esitetyt ongelmajätekaatopaikan raja-arvot (kloridin osalta 3 x raja-arvo), tehdään kyseisen aineen osalta erillinen riskinarvio, joka esitetään lupaviranomaiselle ennen kyseisen jätteen loppusijoitusta. Käsitelty/tiivistetty tuhka sijoitetaan loppusijoitusalueelle ja muotoillaan niin, että sen pintakaltevuus on vähintään 5 %. Teollisuuden jätteet ja sivutuotteet Teollisuusjätteitä muodostuu erilaisista prosesseista ja toiminnoista, esim. kemian teollisuudesta, mineraalien hyödyntämisestä ja puunkäsittelystä. Teollisuusjätteestä erotellaan hyötykäytettävät ja loppusijoitettavat jakeet kulloinkin soveltuvalla menetelmällä. Mekaanisessa käsittelyprosessissa sekalainen teollisuusjäte murskataan ja siitä erotetaan palamattomat aineosat kuten metalli, lasi, posliini, suuret ja kovat kappaleet sekä ei-rautametallit. Teollisuusjätteen palavasta osasta valmistetaan polttoainetta toimitettavaksi hyötykäyttöön ja käsittelyssä syntyvät rejektit käsitellään niiden koostumuksen mukaisesti. Teollisuuden prosessijätteistä tullaan käsittelemään pääasiassa pieniä ja keskisuuria eriä. Osa prosessijätteistä pystytään ohjaamaan hyötykäyttöön. Hyötykäyttö voi tapahtua alueen ulkopuolella, jolloin käsittelykeskus toimii varastona. Osa teollisuuden prosessijätteistä ei sellaisenaan täytä kaatopaikkasijoittamisen ehtoja mm. liian suuren haitallisten aineiden liukoisuuden vuoksi. Näitä jätteitä käsitellään fysikaalis-kemiallisella tai kemiallisella stabiloinnilla. Stabiloimalla käsitellyt jätteet pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan kaatopaikan rakenteissa.

20 Teollisuuden sivutuotteita hyödynnetään käsittelykeskuksen rakenteissa sekä käsittelyprosesseissa. Käsittelyprosesseissa sivutuotteita voidaan käyttää seosaineina, joilla parannetaan käsiteltävien jätteiden liukoisuus- ja vedenläpäisevyysominaisuuksia. Hyötykäyttö voi tapahtua käsittelykeskuksessa tai sen ulkopuolella, jolloin käsittelykeskus toimii sivutuotteiden välivarastona. Rakennus-, purku- ja siivousjätteet Rakennus-, purku- ja siivousjätteillä tarkoitetaan rakentamisessa ja purkamisessa muodostuvia jätteitä. Jätteet voivat olla betonia, puuta, lasia, metalleja ja kiviaineksia. Näihin jätteisiin luetaan myös bitumi- ja tervatuotteet, kipsijäte, erityisjätteet kuten asbesti ja vaarallisia aineita sisältävät rakennusjätteet, esim. PCB:tä sisältävät saumausaineet. Rakennusjätteet vastaanotetaan käsittelykentille ja toimitetaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn. Betoni- ja tiilijäte murskataan urakoitsijan toimesta ja murske käytetään hyödyksi käsittelyalueen kenttärakenteissa, kaatopaikan rakennekerroksissa tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Puujäte murskataan ja siitä valmistetaan kierrätyspolttoainetta tai se toimitetaan muuhun hyötykäyttöön. Asbestipitoiset jätteet Käsittelykeskukseen tuotavalle asbestipitoiselle jätteelle varataan loppusijoitusalueelta oma, muusta täyttötoiminnasta erillään oleva sijoitusalue. Asbestijäte sijoitetaan kaivantoihin, jotka peitetään välittömästi. Sijoitusalueet merkitään karttaan alueen myöhäisempää käyttöä silmälläpitäen. Jätteidenkäsittelyssä muodostuvat jätteet Jätteiden käsittelyssä muodostuu rejektejä eli jätejakeita, joita ei voida hyödyntää niiden syntypaikassa. Tällaisia jätteitä muodostuu esim. jätteiden fysikaalis-kemiallisessa tai mekaanisessa käsittelyssä, jätevedenpuhdistuksessa ja metallijätteiden käsittelyssä. Olomuodoltaan jätteet voivat olla lietemäisiä, kiinteitä ja ne voivat sisältää vaarallisia aineita. Jätteenkäsittelyn jätteet käsitellään niiden ominaisuuksien mukaisesti. Autojen paloittelun jätteet Autojen paloittelun jätteillä tarkoitetaan romuajoneuvojen purkamisessa muodostuvia jätteitä. Romuajoneuvojen purkamisessa muodostuu metalleja, muovia, lasia sekä haitallisia materiaaleja kuten asbestia ja PCB:tä sisältäviä osia. Autojen paloittelun jätteet käsitellään kulloinkin soveltuvalla menetelmällä. Lietteet ja vesipitoiset jätteet Lietteillä ja vesipitoisilla jätteillä tarkoitetaan pääasiassa teollisuuden märkiä jätteitä, kuten vesien käsittelyssä muodostuvia lietteitä ja sakkoja. Ne voivat muodostua monissa erityyppisissä prosesseissa kuten kemianteollisuudessa, puunkäsittelyteollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa, jätevedenpuhdistuksessa tai öljynjalostusteollisuudessa. Lietteet vastaanotetaan ja välivarastoidaan tiiviissä altaissa. Esikäsittelyssä lietteiden vesipitoisuutta vähennetään mm. saostamalla ja suodattamalla tai muulla vesipitoisuuden pienentämiseen soveltuvalla tekniikalla, kuten me-

21 kaanisella kuivaamisella tai termisellä käsittelyllä. Lietteistä ja sedimenteistä erottuva vesi käsitellään ennen vesien poisjohtamista. Esikäsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen lietteet ja sedimentit stabiloidaan pilaantuneen maan kanssa tai toimitetaan muuhun soveltuvaan käsittelyyn, joka minimoi mahdollisista haitta-aineista aiheutuvat haitat. Lietteiden esikäsittely toteutetaan soveltuvaa vedenpoisto/saostustekniikkaa hyödyntäen siten, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöpäästöjä. Stabiloimalla kiinteytetyt lietteet sijoitetaan pääsääntöisesti kaatopaikan jätetäyttöön. Pilaantuneet maat ja ruoppausmassat Pilaantuneilla mailla ja pilaantuneilla ruoppausmassoilla/sedimenteillä tarkoitetaan maa-aineksia tai sedimenttejä, jotka sisältävät yhtä tai useampaa haitta-ainetta eri pitoisuuksissa. Ruoppausmassat vastaavat pilaantuneita maaaineksia, mutta ne muodostuvat useimmiten hienojakoisemmasta maaaineksesta. Pilaantuneet maat luokitellaan niiden pitoisuuksien perusteella Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti kynnysarvon, alemman ohjearvon ja ylemmän ohjearvon mukaisiin maamassoihin. Kyseiset arvot koskevat pilaantunutta maata puhdistuskohteessa. Käsitellyistä pilaantuneista maa-aineksista suuri osa voidaan käyttää hyödyksi käsiteltyinä tai sellaisenaan jätekeskuksen rakenteissa. Ylijäämät käytetään hyödyksi muissa sopivissa kohteissa tai sijoitetaan kaatopaikan jätetäyttöön. Käsiteltyinä pilaantuneita maa-aineksia käytetään kaatopaikan tiivistyskerroksessa ja sellaisenaan kaatopaikan sisällä. Ongelmajätteeksi luokiteltavat maat joko loppusijoitetaan kaatopaikalle tai käsitellään vaarattomiksi. Loppusijoitus tehdään vain, mikäli maamassat täyttävät ongelmajätteen kaatopaikan sijoituskelpoisuuskriteerit. Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmiä ovat pesu ja stabilointi. Käsitellyt massat joko hyötykäytetään, tai mikäli niitä ei voida hyötykäyttää, voidaan ne sijoittaa kaatopaikalle. Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneita maamassoja käsitellään alueelle rakennettavassa kevytrakenteissa hallissa tai alipaineistetuissa, peitetyissä aumoissa. Alueelle mahdollisesti tehtävää hallia käytetään alipainekäsittelyn lisäksi myös muilla menetelmillä puhdistettavien maiden välivarastointiin. Osa alueelle vastaanotettavista massoista voidaan toimittaa muualla tapahtuvaan käsittelyyn. Tällöin alueella tapahtuu massojen esikäsittely ja välivarastointi. Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat, epäorgaanisilla haitta-aineilla (raskasmetallit, suolat, arseeni) pilaantuneet maa-ainekset käsitellään joko sijoittamalla ne sijoituskelpoisuutensa perusteella kaatopaikalle tai stabiloimalla ne fysikaalis-kemiallisesti haitattomaan muotoon. Stabiloitua massaa voidaan käyttää käsittelykeskuksen kenttärakenteiden materiaalina.

22 Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat, orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maa-ainekset käsitellään joko sijoittamalla ne sijoituskelpoisuutensa perusteella kaatopaikalle tai käsittelemällä ne alueella. Haihtuvat yhdisteet poistetaan maamassoista alipainekäsittelyssä ja biologisesti hajotettavat yhdisteet kompostointikäsittelyssä. Haihtuvia yhdisteitä ovat mm. liuotinaineet ja polttonesteet. Kompostoitavia ovat mm. osa öljyyhdisteillä pilaantuneista (kuten kevyellä polttoöljyllä pilaantuneet maat) maista ja PAH-yhdisteillä pilaantuneet maat. Orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia voidaan myös käsitellä stabiloinnilla ja hyödyntää sen jälkeen. Stabiloinnissa käytetään tällöin sideaineita, jotka soveltuvat orgaanisille yhdisteille. Pelkillä orgaanisilla tai epäorgaanisilla yhdisteillä pilaantuneiden maaainesten lisäksi käsiteltävät maamassat voivat sisältää molempia yhdistetyyppejä. Näiden massojen käsittelyyn voidaan soveltaa eri menetelmien yhdistelmiä, mikäli massoja ei pystytä käsittelemään vain yhdellä menetelmällä. Ylijäämämaat Ylijäämämaita sekä lievästi pilaantuneita maita hyödynnetään käsittelykeskuksen rakentamisessa tai käsittelyissä. Puhtaita ylijäämämaita voidaan välivarastoida myös muilla, rakentamattomilla alueilla. Lievästi pilaantuneet maaainekset käytetään hyödyksi kaatopaikan jätetäytön väli- ja esipeittokerroksiin. Ylijäämämassat sijoitetaan aluksi välivarastoon kaatopaikka-alueelle ja sen jälkeen tarpeen mukaan jätetäytön esipeittoon tai pintaeristyksen kerroksiin rakeisuudesta riippuen. Massoja voidaan käyttää myös runkoaineksina stabilointi- ja rakennemassasekoituksissa. Käsiteltävät vedet Teollisuusjätteen käsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan ja käsittelemään asiakkaiden prosesseissa tai esim. pilaantuneiden maiden kunnostustyömailla muodostuvia käsittelyä vaativia vesiä. Käsiteltävät vedet sisältävät haitta-aineita tai ravinteita. Keskukseen vastaanotetaan sellaisia käsiteltäviä vesiä, jotka soveltuvat käsiteltäviksi käsittelykeskuksen omalla vesienkäsittelylaitoksella. Kaatopaikan suotovesiä ja vastaanotettavia nestemäisiä jätteitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen käsittelyprosesseissa, esim. pölymäisten jätteiden kostutuksessa sekä stabiloinnissa. Jätteet, joita ei vastaanoteta Teollisuusjätteen käsittelykeskukseen ei oteta vastaan radioaktiivisia, räjähdysvaarallisia, tartuntavaarallisia tai syttyviä jätteitä tai maita. Kaatopaikalle ei sijoiteta jätettä, joka on jäteluokittelun perusteella kaatopaikkaolosuhteissa räjähtävää, syövyttävää, hapettavaa taikka helposti syttyvää tai syttyvää siten kuin nämä ominaisuudet määritellään jäteasetuksen liitteessä 4.