UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA PÄÄKAUPUNKISEUDUN UUMA2 ALUESEMINAARI ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE Taavi Dettenborn / Ramboll Finland Oy
ABSOILS PÄHKINÄNKUORESSA Aloitettu: Syyskuu 2010 Päättyy: Kesäkuu 2015 Ramboll Finland Oy on toiminut koordinaattorin roolissa Kumppanit: Lemminkäinen and Rudus Projektia toteutettiin yhteistyössä Ympäristöministeriön sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa Projekti sai EU LIFE+ rahoitusta [EU LIFE+ Environmental Policy & Governance programme (LIFE09 ENV/FI/000575)]
ABSOILS TAVOITE: Ylijäämämaiden käyttämistä kehittämällä ja ylijäämämaiden laatua jalostamalla voidaan ylijäämämaat hyödyntää rakentamisessa ja välttää neitseellisten materiaalien käyttöä. Ennen, nyt = Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti ja tulevaisuudessa =
PEHMEIDEN MAIDEN STABILOINTI savi sideaine stabiloitu maa lieju savi lieju turve turve 4
HYÖDYNTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMISEN EDELLYTYKSIÄ Ylijäämämassoja voidaan läjittämisen sijasta hyödyntää niiden syntypaikoilla (in-situ) tai hyvin lähellä syntypaikkaa (ex-situ), ja niistä saadaan rakennus-/täyttömateriaaleja esim. stabiloimalla. Stabilointiin voidaan käyttää lähialueella muodostuvia sideainekomponentteja (teollisuuden sivutuotteita ja jätteitä) sellaisenaan tai seostettuna sementin ym. kaupallisten sideaineiden kanssa Hyödyntämien edellyttää riittävää tietoa ja tietotaitoa saavutettavien hyötyjen todentamista (demonstraatiot, pilotit) taloudellisesti kilpailukykyistä toimintatapa hankintaa palvelevaa tietojärjestelmää
DEMONSTRAATIOT ABSOILS-projekti mm. tuottaa ja esittelee teknisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä mm. ylijäämäsaviin perustuvia vaihtoehtoja erilaisiin rakennesovellutuksiin: - Meluvalli-, pengertäyttö- ja maisemointitäyttömateriaalit, - Tulvavallit, tiivisterakenteet, - Kevennysrakenteet, jne. joiden avulla osoitetaan, että uusiutumattomia luonnonvaroja (soravarantoja, kalliovarantoja) on säästettävissä ja läjitystä vältettävissä ABSOILS- PILOTTIKOHTEITA 1. Arcada 2, Helsinki 2. Perkkaan koirapuisto, Espoo 3. Jätkäsaari I, II, III ja IV Helsinki 4. Haltiala, Helsinki 5. Pirttiranta, Vantaa
BETONIMURSKEOHJEET
BETONIJÄTETTÄ MUODOSTUU N. 1 000 000 T/A Valikoiva purku PK-seudulla muodostuu betonijätettä n. 0,5 milj. t/v Elementtiteollisuus (ontelolaattajätettä) 9
BETONIMURSKE Murskaus Pulverointi Raudat Valmistuote
BETONIMURSKEEN KIERRÄTYKSEN TAVOITTEET Resurssitehokkuus Mahdollisimman tehokasta luonnonvarojen (kuten betonimurskeen) käyttöä. Kierrätystavoiteet Suomen ja EU:n tavoite: rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään vähintään 70 painoprosenttia vuoteen 2020 mennessä. Pääkaupunkiseudun kuntien tavoitte: Hyödyntää kaikki alueella muodostuva betonijäte (n. 0,5 milj. t/v) betonimurskeena.
BETONIMURSKEEN KIERRÄTYKSEN TAVOITTEET Kiviaineksen kuljetusmatkat Kierrättämällä betonia infrarakentamisessa, rakennusjätteen sijoitustarve kaatopaikoilla pienenee ja samalla myös luonnonkiviaineksen louhintatarve rakennuskäyttöön vähenee. Betonimurske hiilidioksidinieluna Betoni sitoo elinkaarensa aikana hiilidioksidia (CO 2 ) karbonisaatioreaktiossa.
BETONIMURSKEEN HISTORIAA SUOMESSA, OSA 1. 1989 1991 Tutkittiin käyttöä betonissa 1992 Maarakennuskäytön tutkiminen (P. Seppänen DI-työ) 1994 Ensimmäinen koetie (seurantamittauksia 1995-2011) 1994 Betorocin levykuormituskokeet yms. TKK:lla 1995 Ensimmäinen vastaanottokeskus 1995 Betoroc-ohjeet / Rudus, Viatek 1995 1997 n. 10 000 20 000 t/a 1997 Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä (lajiteltava) 1998 Kaatopaikkavero hyödyntämättömille rakennusjätteille 1998 n. 100 000 t/a 1999 n. 200 000 t/a 1998 1999 Betonimurskeen ohjeistusprojekti / Tekes, Rudus, Viatek 1999 Betonimurskeen mitoitusparametrit / Viatek 13
BETONIMURSKEEN HISTORIAA SUOMESSA, OSA 2. 2000 Tielaitoksen ja kuntaliiton ohjeet, RIL 132 2000 Talonrakennuksen maarakenteet 2000 Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa, Teknologiakatsaus 91/2000 2001 2002 Ekoinfra-projekti Uusiomateriaalit yhdyskuntien liikenneväylien pehmeikkörakentamisessa 2004 Vägverket Krossat betong i vägkonstruktioner 2006 InfraRYL, Osa 1 Väylät ja alueet (J. Juvonen ins.työ) 2006 VNa 591/2006 (muutokset: 1825/2009 ja 403/2009) 2007 Betoroc-ohjeet (M.Hakarin DI-työn pohjalta) 2007 Betoni- ja tiilimurskeet maarakenteiden materiaaleina (P. Varin DI-työ) 2007 Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa, TIEH 2100041-07 2010 HKR:n ohje: Mineraalisen purkujätteen ja kivihiilituhkien hyödyntäminen maarakentamisessa Helsingissä 2012-2013 Vanhojen Betoroc-kohteiden tulosten analysointi DI-työ 2014 HSY - BETONIMURSKE Käyttöohje suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon 2013-2017 UUMA 2 2015 PKS-betonimurskeohjeet 14 2015 InfraRYL päivittyy - BeM mukana
HSY:N JA PK-SEUDUN BETONIMURSKEOHJEET Aikaisemmat ohjeet käsittelivät tie- ja katurakenteita HSY:n ohjeen kirjoitusprosessin aikana pyrittiin selvittämään HSY verkoston kannalta oleelliset kysymykset Korroosio, betonimurskekerroksen lujittuminen, aukikaivaminen, kaapelihakulaitteiden ja metallinpaljastimien toimivuus, työturvallisuus, paikkakorjaus PK-seudun ohjeeseen pyrittiin selvittämään kaupungeille (Helsinki, Espoo, Vantaa) oleelliset kysymykset: Käyttökohteet (esimerkki poikkileikkaukset) Betonijätteen jalostaminen ja laadunvalvonta Toimintatapojen yhdenmukaistaminen
PK-SEUDUN JA HSY:N BEM OHJEET 2014-2015
HSY:n ohje 2014 PK-seudun ohje 2015
KIITOS ABSOILS: HTTP://PROJEKTIT.RAMBOLL.FI/LIFE/ABSOILS/ WWW. HTTP://SIMMCCITIES.COM/ HTTP://UUMA2.FI/ BETONIMURSKEOHJEET: HTTP://WWW.UUMA2.FI/SITES/DEFAULT/FILES/2014--HSY-BETONIMURSKEOHJE.PDF HTTP://WWW.UUMA2.FI/SITES/DEFAULT/FILES/2015--HKI%26ESPOO%26VANTAA-- BETONIMURSKEEN%20HY%C3%B6DYNT%C3%A4MINEN%20INFRARAKENTAMISESSA% 20P%C3%A4%C3%A4KAUPUNKISEUDULLA.PDF