SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on riippumaton, taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys. SFS Huolehtii siitä, että Suomeen luodaan standardikokoelma, joka vastaa maan tarpeita ja sisältää kansainvälisten ja eurooppalaisten sopimusten edellyttämät kansalliset standardit. EN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY SU ISERINGSFÖRBUND SFS RF FINLANDS STANDARDISERINGSFÖRBUND SFS RF FINLANDS STANDARDISERINGSFÖRBUND SFS RF FINLANDS STANDARDISERINGSFÖRBUND S ANDARDS ASSOCIATION SFS FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS FINNISH STAN Ohjaa ja koordinoi kansallista standardisoimistyötä ja vahvistaa kansalliset SFS-standardit. Hoitaa tiettyjen alojen standardisointia toimialayhteisönä. Edustaa Suomea alansa kansainvälisissä ja eurooppalaisissa järjestöissä tavoitteena Suomen etujen edistäminen. Toimii yhdyselimenä alansa ulkomaisiin standardisoimisjärjestöihin Toimittaa standardien tarvitsijoille kansallisia ja kansainvälisiä standardeja ja niihin liittyviä viranomaismääräyksiä ja muita julkaisuja. VUOSIKERTOMUS 2012 Tiedottaa standardisoinnista ja ylläpitää standardisointia koskevia ja standardisointiin liittyviä tietojärjestelmiä. Hoitaa WTO-tiedotuskeskusta.
AVAINLUKUJA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 4 3 2 1 0 2008 2009 Omarahoitus 11 % Muut 8 % 2010 2011 2012 Myyntitulot 60 % Julkaisujen myyntitulot milj. euroa Standardisointityön volyymi pysyi edellisen vuoden tasolla. Standardeja julkaistiin suomen kielelle käännettynä vastaava sivumäärä kuin edellisenä vuonna. Standardien myyntituotot kasvoivat merkittävästi. Suuri osa tästä johtui tärkeiden sähköalan standardien uusiutumisesta yleistä johtopäätöstä myyntitulojen kääntymisestä kasvuun ei tällä perusteella voi tehdä. Alkuvuodesta otettiin käyttöön uudet www-sivut, jotka edelleen helpottavat standardisointia koskevan tiedon löytymistä. Myös SFSedu-oppilaitosportaalia täydennettiin uudella materiaalilla. Ennakoitua vaativammaksi osoittautunut projekti sähköalan standardien tietojen tuomiseksi FINSTA-tietokantaan jatkui vuoden aikana ja saadaan valmiiksi alkukeväällä 2013. toiminnan rahoitus 2012 Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin, tosin tällä kertaa rajoittamalla hakijoiden joukko SFS:n toimialayhteisöihin. Yhdeksälle uudelle hankkeelle myönnettiin projektirahoitusta. 2 000 Valtionrahoitus 21 % Eurooppalaisen standardisointijärjestö CENin hallintomallin uudistaminen on edennyt poukkoilevan valmistelun myötä loppusuoralle, jonka päässä näkyy pelkäämämme vaihtoehdon toteutuminen: pieniä jäsenvaltioita edustavien kansallisten standardisointijärjestöjen asema heikkenee, kun hallitustyöskentelyyn osallistumista rajoitetaan. 1 500 1 000 500 0 30 000 25 000 2008 2009 SESKO 14 % MUUT 5 % ÖKL 4 % RTT 7 % YTL 10 % 2010 2011 SFS 18 % 2012 METSTA 42 % Vuosittain vahvistettujen SFS-standardien määrä 2012 julkaistujen SFSstandardien sivumäärän jakautuminen aloittain CEN on vaiheittain ottamassa käyttöön jäsenjärjestöjen toimintaa ohjaavan kriteeristön, jonka tavoitteena on varmistaa standardisoinnin perusvaatimusten toteutuminen kaikissa jäsenjärjestöissä. Tähän liittyen auditoitiin vuoden 2012 aikana SFS:n ja sen toimialayhteisöjen toiminta kriteeristöä vastaan. Pieniä puutteita ja korjattavaa löytyi, mutta pääosin voitiin todeta, että suomalainen standardisointijärjestelmä vastaa jo nyt asetettuja vaatimuksia. Kansainvälisen standardisointijärjestö ISOn uusiin aloitteisiin osana painopisteeksi valittua kestävän kehityksen edistämistä - kuuluvat mm. kestäviin hankintaprosesseihin sekä energianhallintaan liittyvät työkohteet. Globaalin talouden painopisteiden muutos vaikuttaa myös ISOn toimintaan, kun esim. Kiina on merkittävästi kasvattanut osallistumistaan ja sihteeristövastuitaan perinteisiin toimijoihin USA, Eurooppa ja Japani verrattuna. ISO on jatkanut asiakaslähtöisten tuoteratkaisujen kehittämistä panostamalla voimakkaasti XML-pohjaiseen julkaisujärjestelmään. EU:n uuden standardisointia koskevan asetuksen teksti lyötiin pitkällisen valmisteluprosessin jälkeen lukkoon alkukesästä 2012, ja asetus astui voimaan vuoden 2013 alusta. Valmisteluvaiheessa esillä oli ehdotuksia, jotka toteutuessaan olisivat vaarantaneet standardisointityön rahoitusperusteet useassa EU:n jäsenmaassa - lopulliseen asetustekstiin ne eivät tällä kertaa päätyneet. Asetus sisältää myös uusia tehtäviä ja vaatimuksia kansallisille standardisointiorganisaatioille liittyen mm. työohjelmien ja kansallisen standardisointityön avoimuuteen sekä pk-yritysten aktivointiin. Asetuksen toimivuutta arvioidaan poikkeuksellisen nopeasti komissio raportoi asetuksen toimeenpanosta jo vuoden 2015 loppuun mennessä. 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 Voimassa olevien SFS-standardien määrä Taloudellisessa mielessä vuosi 2012 muodostui kokonaisuutena ottaen hyväksi. Toiminnan alijäämä oli budjetoitua pienempi, positiivisina tekijöinä jo mainittu standardien myynnin kasvu sekä SFS:n toimitalon vuokrausasteen nousu. Työ- ja elinkeinoministeriön vuodelle 2012 myöntämä valtionavustus standardisointiin puolestaan pieneni ja sama valitettava trendi on jatkunut myös vuoden 2013 osalta. Sijoitusomaisuuden tuotto oli hyvä, mikä myös kompensoi edellisen vuoden tuoton jäämistä alle pitkän tähtäimen tavoitteen. 70 60 50 40 30 Henkilöstö 2008-2012 Pekka Järvinen 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012
SISÄLLYS: TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 2 STANDARDISOINTI... 4 STANDARDISOINTITYÖ... 6 JULKAISUT JA PALVELUT... 8 TIEDOTUS... 9 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 10 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS... 12 TILINPÄÄTÖS... 14 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2012 TASE 31.12.2012 TILINTARKASTUSKERTOMUS ORGANISAATIO JA HALLINTO... 17 TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ... 18 LIITON JÄSENET JA TOIMIALAYHTEISÖT... 20 LIITON LAUTAKUNNAT... 21 STANDARDITIEDON LÄHTEITÄ INTERNETISSÄ... 22 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 3
STANDARDISOINTI STANDARDISOINNIN HYÖDYT Standardisointi hyödyttää yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja kuluttajia. Standardisoinnin myönteiset vaikutukset muodostuvat lukemattomien pienten purojen yhteisvaikutuksesta, joten niiden mittaaminen on vaikeaa. Useat kansainväliset makrotaloudelliset tutkimukset ovat kuitenkin päätyneet merkittäviin kansantaloudellisiin hyötyihin. Julkisen sektorin intressissä ovat mm. maan kansainvälinen kilpailukyky, terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavat asiat sekä mahdollisuus hyödyntää standardisointia sääntelyn keventämiseen. Elinkeinoelämälle tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi kansainvälisten standardien merkitys globaaleille markkinoille, standardien asema teknisen kaupan yhteisenä kielenä sekä mahdollisuus käyttää niitä liiketoiminnan kehittämisen välineenä. Yksilötasolla standardisointi osaltaan parantaa mm. tuotteiden ja palveluiden laatua, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta. SEURANTA JA STANDARDISOINTIIN VAIKUTTAMINEN Standardisoinnin seurantaan on olemassa useita eri tapoja. Jos pelkkä valmiiden standardien seuranta ei riitä, vaan niiden sisältöön halutaan vaikuttaa tai uusista standardeista tarvitaan ennakkotietoa jo valmistelun aikana, kannattaa osallistua kansainvälisiin, eurooppalaisiin tai kansallisiin standardisointiryhmiin. Työssä mukana olleet ja sitä seuranneet yritykset ja muut organisaatiot ovat ainakin ajallisesti etulyöntiasemassa niihin nähden, jotka odottavat valmiita standardeja ennen kuin reagoivat muuttuviin vaatimuksiin. Standardisointikokoukset toimivat myös hyödyllisinä tietolähteinä, kun alan koti- ja ulkomaiset asiantuntijat tapaavat toisensa. Vähemmän resursseja vaativaa, ja usein riittävää, on liittyminen kotimaiseen toimialayhteisön tai SFS:n seurantaryhmään. ESIMERKKEJÄ UUSISTA STANDARDEISTA Uusittu standardisarja SFS 6000 käsittelee sähköasennusten turvallisuutta normaalilla pienjännitteellä esimerkiksi asunnoissa, työpaikoilla, ulkotiloissa ja yleisissä jakeluverkoissa. Standardeissa määritellään, miten asennukset pitää tehdä, jotta sähkön käyttö on turvallista. Standardisarja perustuu pääasiassa eurooppalaisiin ja kansainvälisiin esikuvastandardeihin. SFS 6000:ssa on myös kansallisia lisäosia, joilla sen soveltamisalaa on laajennettu mm. jakeluverkkoihin, vanhojen asennusten saneeraustöihin ja maakaapeliasennuksiin. Standardisarjaa myydään käytännössä SFS-käsikirjana 600. Standardi SFS-EN 82079-1 käsittelee tuotteiden käyttöohjeiden suunnittelun ja laatimisen yleisiä periaatteita ja vaatimuksia. Käyttöohjeet ovat osa tuotetta ja välttämättömiä tuotteen tarkoituksenmukaiseen, tehokkaaseen ja turvalliseen käyttöön. Standardi on tarkoitettu kaikille tuotteen käyttöohjeiden laadintaan osallistuville, kuten ohjelmistonsuunnittelijoille, kääntäjille, kirjoittajille ja kuvittajille. Itsekulkevien metsäkoneiden turvallisuusvaatimusten standardi SFS-EN ISO 11850 on laadittu Suomen johdolla. Maamme on näiden metsäkoneiden valmistuksen globaali markkinajohtaja. Standardin avulla konevalmistajat kykenevät tekemään entistä turvallisempia ja kilpailukykyisempiä koneita, jotka täyttävät eri puolilla maailmaa tunnustetut turvallisuusvaatimukset. Metsäkoneiden kysyntä kasvaa mm. Euroopassa, koska uusiutuvaa metsäbiomassaa käytetään yhä enenevässä määrin bioraaka-aineena erilaisiin prosesseihin ja biopolttoaineena fossiilisten polttoaineiden korvaajana. Standardi SFS 5491 Vaaralliset kemikaalit, säiliöiden merkitseminen liittyy EU:n ns. CLP-asetukseen (1272/2008) aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta. Standardissa on esitetty ko. asetuksen mukaiset merkinnät, ohjeet merkintöjen koosta ja sijoittamisesta sekä esimerkkejä säiliön merkitsemisestä. Standardissa SFS 7026 esitetään betonivalmisosilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. Standardi on betonivalmisosien eurooppalaisia harmonisoituja tuotestandardeja täydentävä kansallinen soveltamisstandardi. Siinä esitetään suositukset, mitkä ominaisuudet on ilmoitettava ko. tuotestandardien mukaan CE-merkityille betonivalmisosille eri käyttökohteissa sekä niille ominaisuuksille asetetut vähimmäisvaatimustasot tai luokat. Konepajassa valmistettavien teräs- ja osakokoonpanojen vaatimustenmukaisuus osoitetaan CE-merkinnällä standardin SFS-EN 1090-1 + A1 mukaisesti. Standardissa SFS-EN 1090-2 + A1 esitetään teräsrakenteille ja koonpanoille asetettavat tekniset vaatimukset, jotka kattavat konepajatoiminnan lisäksi työmaalla tapahtuvan toiminnan. Teräs- ja alumiinikokoonpanojen CE-merkintä on pakollista 1.7.2014 alkaen. Teräskokoonpanot ovat vientitavaraa ja siksi on Suomelle tärkeää, että yritykset saavat kiinnitettyä CE-merkinnän tuotteisiin. Standardissa SFS-ISO 21500 esitetään yleistason kuvaus niistä käsitteistä ja prosesseista, joista projektinhallinnan hyvät käytännöt muodostuvat. Standardi on tarkoitettu sovellettavaksi erityyppisissä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa toimialasta sekä projektin koosta, tyypistä ja ajallisesta kestosta riippumatta. Johdon konsultointipalveluilla on merkittävä vaikutus sekä Suomen että Euroopan talouselämään. Standardi SFS-EN 16114 tuo johdon konsultointiin avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäksi laatua, luotettavuutta ja ammattimaisuutta. Sekä konsultointipalveluiden ostajat että myyjät ymmärtävät yhteistä kieltä ja osaavat määritellä sovittavasta palvelusta paremmin. Standardissa SFS 5994 (INSTA 800:2010) esitetään siivouksen teknisen laadun yleiset arviointiperusteet, jotka helpottavat siivousalan asiakkaiden ja palveluntarjoajien välistä yhteistyötä ja viestintää. Yhteinen kieli vähentää väärinymmärryksen riskiä. Standardi antaa mahdollisuuden ennalta määritellyn laatutason yksiselitteiseen dokumentointiin. Standardin luokitusten avulla on mahdollista kertoa tilojen käyttäjille siivouksen teknisestä laadusta. 4 VUOSIKERTOMUS 2012
STANDARDISOINTI Rekisteröityjen turvallisuusmerkkien kansainvälinen standardi SFS-EN ISO 7010 sisältää runsaat sata merkkiä. Ne on jaettu kielto-, määräys-, palotorjunta-, pelastus- ja varoitusmerkkeihin. Kansainvälisen kaupan, liikenteen ja työvoiman liikkuvuuden jatkuva lisääntyminen on tehnyt kansainvälisesti standardisoiduista turvallisuusmerkeistä entistäkin tärkeämpiä. Turvallisuusmerkit on tarkoitettu käytettäväksi vain kohteissa, joihin liittyy ihmisiin kohdistuvia riskejä. Niitä voidaan käyttää turvallisuusmerkkeinä työpaikoilla ja julkisilla paikoilla, turvallisuusoppaissa ja tiedotteissa, tuotemerkinnöissä ja poistumissuunnitelmissa. KANSALLINEN STANDARDISOINTIJÄRJESTELMÄ Suomessa on hajautettu järjestelmä, jossa Standardisoimisliitto vastaa standardisoinnista yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. SFS:n vastuulla on laajoja toimialojen rajat ylittäviä standardisointialueita, esim. laatu- ja ympäristöjärjestelmien standardisointi. Kukin toimialayhteisö vastaa oman alansa standardisoinnista Suomessa ja osallistumisesta eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen standardisointiin. Toimialayhteisön tehtäviin kuuluu standardisointialoitteiden käsittely, standardiehdotusten valmistelu, sekä lausuntokierrosten ja äänestysten hoitaminen. Pääosa SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. Toimialayhteisöt päättävät oman toimialansa standardien julkaisutavasta ja mahdollisesta kääntämisestä suomen kielelle. SFS:n ja toimialayhteisöjen tavoitteena on kääntää yhteiskunnan ja viranomaisten tarvitsemat standardit suomen kielelle. Käännössivumäärä oli vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla. Standardisoimisliiton tehtäviin kuuluu standardien vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tietojen ylläpito voimassa olevista standardeista. 400 Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä Kansallista standardisointiprosessia hallinnoidaan FINS- TA-tietojärjestelmän avulla (SFS, CEN ja ISO). Vuoden 2012 aikana toteutettiin kehitystyö sähköalan eurooppalaisen standardisointiprosessin (CENELEC) lisäämiseksi FINSTA-järjestelmään. Vuoden 2012 standardisoinnin kansallisen FORUM-vuositapahtuman teemana oli Riskienhallinta ja turvallisuus. Tilaisuuden järjestäjinä olivat kaikki toimialayhteisöt yhdessä SFS:n kanssa. Tapahtumassa tarkasteltiin riskienhallintaa ja toimitusketjun turvallisuutta osana liiketoimintaa, erityisesti standardien keskeistä asemaa riskienhallinnan ja turvallisuuden työkaluina. FORUM 2012 keräsi yli 300 osallistujaa Finlandia-talolle. OPPILAITOSYHTEISTYÖ SFSedu Vuoden 2012 aikana laajennettiin yhteistyötä teknisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa standardisointia ja standardeja koskevan opetuksen edistämiseksi. Uutta opetusmateriaalia tuotettiin oppilaitossivustolle (www.sfsedu.fi) opettajien ja opiskelijoiden käyttöön. Vuoden 2012 aikana SFSedu liittyi Facebook-yhteisöpalveluun parantaakseen näkyvyyttään ja tavoittaakseen kohderyhmänä olevat opettajat ja opiskelijat. Lisäksi julkaistiin edelleen uusia oppilaitoskäyttöön tarkoitettuja SFS-käsikirjoja. STANDARDIEN VAHVISTAMINEN JA JULKAISU Vuonna 2012 vahvistettiin 1 595 SFS-standardia (1 597 vuonna 2011). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä oli 15 149 (15 280 vuonna 2011). Vuoden lopussa oli voimassa 25 033 SFS-standardia (24 374 vuonna 2011). Vuoden 2012 aikana julkaistiin 50 SFS-käsikirjaa (49 vuonna 2011). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä toimialayhteisöittäin vuonna 2012 MUUT 10 % 350 300 YTL 9 % SESKO 32 % 250 200 150 RTT 11 % 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 SFS 13 % METSTA 25 % Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä toimialayhteisöittäin vuonna 2012 20 000 18 000 16 000 MUUT 5 % ÖKL 4 % RTT 7 % METSTA 42 % 14 000 12 000 YTL 10 % 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 SESKO 14 % 0 2008 2009 2010 2011 2012 SFS 18 % SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 5
STANDARDISOINTITYÖ TOIMIALAYHTEISÖJEN STANDARDISOINTITYÖ Kemianteollisuus ry sai vastuulleen kaksi uutta teknistä komiteaa: CEN/ TC 416, Project committee - Health risk assessment of chemicals sekä ISO/TC 266, Biomimetics. Biopohjaisten tuotteiden standardisointi käynnistyi hyvin aktiivisena. Kemianteollisuus ry:llä oli vastuullaan 15 CEN:n ja 12 ISO:n teknistä komiteaa. Suomessa järjestettiin kansainvälisen komitean ISO/TC 35, Paints and varnishes kokous touko-kesäkuun vaihteessa. EU:n rakennustuotedirektiivin alaisia harmonisoituja muovi- ja liimastandardeja käännettiin suomeksi. Yksi kansallinen standardi, SFS 5491 Vaaralliset kemikaalit, säiliöiden merkitseminen, julkaistiin. Kemianteollisuus ry:n toimialayhteisövastuu siirrettiin 1.1.2013 alkaen Kemesta ry:lle. Liikennevirasto vastaa tie-, silta-, pohjarakennusalan sekä muun maanrakennuksen infrastruktuurin standardisoinnista sisältäen 6 CENin teknistä komiteaa ja yhden ISOn komitean. CE-merkinnän mahdollistavia yhdenmukaistettuja standardeja on valmiina noin 50. Testi- ja muita viitestandardeja on yli 300. Kantavien rakenteiden suunnittelun osalta Liikennevirasto vastaa standardista Eurokoodi 7 (Geotekninen suunnittelu) ja siltojen suunnittelussa käytettävistä horisontaalistandardeista ja niiden kansallisista liitteistä. 1.7.2013 kokonaisuudessaan voimaantuleva EU:n rakennustuoteasetus tuo useimmille rakennustuotteille pakollisen CE-merkinnän. Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, talotekniikan sekä energianhallinnan eurooppalaisesta ja kansainvälisestä sekä kansallisesta standardisoinnista. METSTAn vastuualueeseen kuuluvia eurooppalaisia standardeja on voimassa noin 5 000 kappaletta, joista yli 60 % liittyy eurooppalaiseen lainsäädäntöön eli direktiiveihin ja asetuksiin. Eurooppalaisen lainsäädännön laajimpia kokonaisuuksia METSTAlla ovat kone-, painelaite-, rakennustuote- ja ATEX-direktiiveihin liittyvät standardisointiohjelmat. Kansainvälisessä standardisoinnissa laajimpia alueita ovat metallisiin materiaaleihin ja hitsaukseen liittyvä standardisointi. Standardeista yli kolmannes on käännetty suomeksi. Metsäteollisuus ry vastaa biomassan kestävyyskriteerien, biopohjaisten tuotteiden, kiinteiden biopolttoaineiden, massa- ja paperituotteiden ja kalusteiden standardisoinnista. Tavoitteena on metsäteollisuustuotteiden ja puuraaka-aineen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen yhdenmukaisin menetelmin globaaleilla markkinoilla. Kansainvälinen työ kiinteille biopolttoaineille on käynnissä. Biomassan kestävyyskriteerien eurooppalaiset standardisointiehdotuksista kolme on hyväksytty loppuäänestyksessä. Kansainvälinen työ kestävyyskriteerien osalta on käynnissä. Biopohjaisten tuotteiden eurooppalainen työ on jatkunut tiiviisti työryhmien työllä. Massa- ja paperituotteiden standardisointia on hoidettu yhteispohjoismaisella standardisointiprojektilla (NSP). Metsäteollisuus ry:n vastuulla oli seitsemän ISOn ja CENin teknisen komitean/alakomitean/työryhmän puheenjohtajuutta ja sihteeristöä. Metsäteollisuus ry:n toimialayhteisövastuu siirtyi 1.1.2013 alkaen Kemesta ry:lle. MTT Mittaus ja standardisointi (Vakola) vastaa traktorien sekä maatalous- ja metsäkoneiden standardisoinnista. Uutena alueena on mukaan tullut elintarvikekuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen vaatimukset ja testit. MTT Vakolalla oli vastuullaan yksi CENin työryhmän sihteeristö ja yksi ISOn alakomitean sihteeristö. CENissä on valmisteltu mm. puunpilkkomakoneiden ja polttopuuhakkureiden standardeja. ISOssa on keskitytty suurten itsekulkevien metsäkoneiden, mm. metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden standardisointiin. Metsäkoneiden standardisointi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, koska metsäkoneiden kysyntä tulee kasvamaan mm. kasvavan bioraaka-aineen ja biopolttoaineen kysynnän takia. Uusiutuvalla energialla halutaan korvata yhä suurempi osa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Muoviteollisuus ry vastaa muovituoteteollisuuden standardisoinnista. Suurimmat tuoteryhmät liittyvät muovituotteisiin joita käytetään rakentamisessa. Tärkeimmät tuoteryhmät ovat muoviputket, muovisäiliöt sekä muovipäällysteet. Muoviputkistandardisoinnissa MT on ollut merkittävänä osapuolena jo vuosikymmenten ajan, teknisen komitean CEN/TC 155 puheenjohtajuus on ollut MT ry:llä lähes 20 vuotta sekä ISO/TC 138 toimintaan osallistutaan aktiivisesti. Muovisäiliöstandardisoinnissa MT ry:n vastuulla ovat tekniset komiteat CEN/TC 210 sekä CEN/ TC 266. Lujitemuovisäiliöitä käsittelevän komitean CEN/TC 210 sihteeristö on MT ry:n vastuulla. Rakennustuoteteollisuus RTT ry koordinoi rakennussektorin standardisointia osallistumalla CENin rakennussektorin toimintaan ja ylläpitämällä rakennussektorin standardisoinnin seurantaryhmää (RASEK). RTT:n tavoitteena on vaikuttaa suomalaisen rakennusteollisuuden näkökulmasta rakennustuotteiden EU-sisämarkkinoiden luomiseen ja siihen liittyvään standardisointiin. RTT:llä oli vastuullaan 31 CENin teknistä komiteaa, kuusi eurokoodialakomiteaa ja 13 ISOn teknistä komiteaa. Keskeisenä tehtävänä oli rakennustuotedirektiivin korvaavan rakennustuoteasetuksen käyttöönoton valmisteluun osallistuminen. Asetus astuu valmistajia koskien voimaan 1.7.2013. Tällöin CE-merkinnästä tulee pakollinen harmonisoitujen tuotestandardien soveltamisalaan kuuluville rakennustuotteille, kun ne saatetaan markkinoille. Lisäksi RTT vastasi kaiken olennaisen tiedon rakennuskohteiden rakenteellisen mitoituksen eurokoodeista sisältävästä sivustosta Eurokoodi Help Desk ja tietoa rakennustuotteiden CE-merkinnästä, harmonisoiduista tuotestandardeista (412 kpl) ja niiden CE-merkinnän siirtymäajoista sisältävästä hen Helpdesk -sivustosta. SESKO ry vastaa sähköteknisestä standardisoinnista Suomessa ja edustaa Suomea eurooppalaisessa (CENELEC) ja maailmanlaajuisessa (IEC) standardisointijärjestössä. Suomalaiset osallistuivat myös 2012 aktiivisesti kansainväliseen stan- 6 VUOSIKERTOMUS 2012
STANDARDISOINTITYÖ dardisointiin. Suomi oli P-jäsenenä 141 ja O-jäsenenä 32 IECkomiteassa. SESKOn vastuualueella oli 13 IEC-komitean ja työryhmän sihteeristöä sekä 7 puheenjohtajuutta. SFS vahvisti 437 sähköteknisen alan standardia. Suomeksi julkaistiin 66 ja ruotsiksi 39 standardia. Käsikirjoja julkaistiin kaikkiaan 9. Vuoden aikana julkaistiin 39 pienjännitesähköasennuksia koskevaa standardia ja niistä laadittu käsikirjasarja 600-1, -2 ja -3. Lisäksi standardeja ja käsikirjoja ilmestyi suomeksi myös seuraavilta alueilta: sähköenergiamittarit, kotitalouden jatkojohdot, kotitalouslaitteiden turvallisuus, ilmoituksensiirtojärjestelmät, akut ja akkuasennukset, ajoneuvojen sisälämmittimet, mikrogeneraattorit, rakennusautomaatio, asennusputkijärjestelmät, sähkömagneettisten häiriöiden minimointi, teknisen informaation dokumentointi, sähkökäyttöisten lelujen turvallisuus, teollisuuden tietoverkkojen tietoturvallisuus, standardijännitteet, osa- ja kohdeluetteloiden laadinta, käyttöohjeiden laatiminen sekä sanastostandardeja mm. yleis-, aika- ja mittausreleistä, led-käsikirjat, automaatio, tietotekniikan yleiskaapelointi. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa ympäristöalan tutkimusmenetelmien standardisoinnista. Toiminnan painopiste on EU-direktiivien vaatimien menetelmien yhtenäistämisessä. CENissä ja ISOssa laaditaan veden ja maan analytiikkaa varten biologisia, kemiallisia ja mikrobiologisia menetelmästandardeja sekä terminologiaa, näytteenottoa ja laadunvarmistusta koskevia standardeja. Kansalliselle lausuntokierrokselle lähetettiin runsaat 90 ehdotusta. SYKE järjesti kansainvälisen ISO/TC 190 Soil quality teknisen komitean kokouksen, johon osallistui lähes 80 henkeä. Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry vastaa tekstiili-, vaatetus-, jalkine- ja nahka-alojen standardisoinnista mukaan lukien suojavaatteet ja jalkojen suojaimet. Lainsäädäntöä tukevien standardien osuus on toimialalla merkittävä, sillä suurin osa suojavaatteiden ja jalkojen suojainten standardeista toteuttaa uuden lähestymistavan direktiiviä henkilönsuojaimista käytäntöön. Esimerkiksi v. 2012 uusittu SFS-EN ISO 20345 Turvajalkineiden standardi sisältää nyt myös liukkauden vaatimukset, Suomelle hyvin tärkeä ominaisuus. Kun tekstiilituotteiden formaldehydin määritysmenetelmä SFS-EN ISO 14184-1 uusittiin v. 2012 päivitettiin samalla kansallinen asetus Formaldehydin enimmäismääristä tekstiilituotteissa, jossa on standardin viitetiedot. Kuluttajien kenties parhaiten tuntema alan standardi on tekstiilien hoito-ohjemerkintäjärjestelmä SFS-EN ISO 3758, jonka uusittu painos valmistui myös kertomusvuonna. Viiden perussymbolin avulla valmistajien ja kaupan on helppo osoittaa miten paitaa, takkia tai tyynyä tulisi huoltaa. Lisäksi työvaatteita varten valmistui uudet, omat symbolit kertomaan onko tuote teollisesti pestävissä (SFS-EN ISO 30023). Yhteensä toimialalta valmistui 37 standardia, viisi teknistä raporttia ja kaksi spesifikaatiota. Viestintävirasto vastaa telealan standardisoinnista ja edustaa Suomea telealan eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä ETSIssä ja maailmanlaajuisessa ITUssa. Neljän vuoden välein järjestettävä ITUn standardointisektorin yleiskokous WTSA pidettiin marraskuussa Dubaissa. Kokouksessa hyväksyttiin muun muassa aloite ITU- T:n toimintaa uudistavan Review Committee -komitean perustamisesta. Komitean yhtenä tehtävänä on tarkastella mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseen muiden globaalien järjestöjen (mm. IETF ja ISO), alueellisten standardointijärjestöjen (mm. ETSI) ja foorumeiden kanssa. Yleinen Teollisuusliitto vastaa ajoneuvojen, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden, logistiikan, urheilu- ja vapaa-ajan välineiden, ruokailuastioiden ja -välineiden, rakennuslasin ja kumiteollisuuden standardisoinnista sekä em. aloihin liittyvien palvelujen standardisoinnista. YTL:n komiteoiden lukumäärä lisääntyi kahdella. Osteopaattipalveluita koskevan standardin laadinta alkoi uutena alueena. YTL:n toimialoilta vahvistettiin 145 standardia. Lukumääräisesti eniten julkaisuja tuli perinteisesti kiskoliikenteestä, telematiikasta, rakennuslaseista. Lisäksi julkaisuja ilmestyi paljon silmälääketieteellisen optiikan sekä urheilu- ja vapaa-ajan alueilta. Suomenkielisenä julkaistiin 21 standardia, mm. terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita sekä sterilointia koskevia sekä urheilu- ja vapaa-ajan välineitä käsitteleviä. Pitkään odotettu terveydenhuollon tuotteiden sterilointia käsittelevä käsikirja julkaistiin. Öljyalan Keskusliitto ry vastaa öljytuotteiden, öljyteknologian, öljyn ja kaasun käyttölaitteiden, nestekaasusäiliöiden ja pullojen, maakaasuputkistojen, öljy- ja kemikaalisäiliöiden ja niiden varusteiden, vaihtoehtoisten energialähteiden, bitumituotteiden, jakeluasemalaitteiden ja biomassojen kestävyyskriteerien standardisoinnista. Biomassojen kestävyyskriteereiden standardisointia hoidetaan yhdessä Metsäteollisuus ry:n kanssa. ÖKL:n vastuulla on 32 CENin teknistä komiteaa ja kahdeksan ISOn teknistä komiteaa. Kansainvälisen toiminnan pääpaino on ollut öljytuotteita sekä Metsäteollisuus ry:n kanssa jaetun biomassojen kestävyyskriteereitä käsittelevien komiteoiden työskentelyssä. Molempien teknisten komiteoiden standardien päivittämisessä ja laadinnassa vaikuttaa taustalla uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä koskeva direktiivi (RED, 2009/30/EY) ja polttoaineiden laatudirektiivi (FQD, 2009/30/EY). Öljytuotteiden standardivalmistelu liittyi kuluvana vuotena sekä tulee myös jatkossa liittymään keskeisesti moottoripolttoaineiden bioosuuksien nostamiseen ja siihen liittyvien standardien päivittämiseen. Standardien valmistelussa katsotaan polttoaineiden teknistä kehitystä eteenpäin koko kuluvalle vuosikymmenelle. SFS:N STANDARDISOINTITYÖ Standardisoimisliitolla oli kertomusvuonna kahdeksan standardisointikomiteaa ja 22 seurantaryhmää, joista 10 seurantaryhmää oli tietotekniikan alalta. Liiton komiteat vastaavat mittayksiköihin, laadunhallintaan, toimistoalan asiakirjoihin, palotekniikkaan, leluihin ja lastenhoitotarvikkeisiin, pakkauksiin, ympäristöasioiden hallintaan ja tietohuoltoon liittyvästä standardisoinnista. Komiteatoiminta on vakiintunutta, mutta uusia seurantaryhmiä perustetaan vuosittain. Vuoden 2012 aikana perustettiin riskienhallinnan, vastuullisen ja jäljitettävän kaakaon ja ilmanlaadun uudet seurantaryhmät. Lisätietoja liiton komiteoista ja seurantaryhmistä on vuosikertomuksen lopussa. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 7
JULKAISUT JA PALVELUT STANDARDIT SFS markkinoi ja myy kansallisia SFS-standardeja sekä eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia ISO-standardeja että eri maiden kansallisia standardeja. Asiakkaat voivat hankkia useimmat standardit painettuina ja sähköisinä tuotteina. SFS myy myös standardiehdotuksia, teknisiä raportteja ja muita teknisiä spesifikaatioita. Uusia standardeja markkinoitiin 2012 SFS-tiedotus lehdessä ja muissa ammattilehdissä, SFS:n internetsivuilla sekä suoramarkkinoinnilla. SFS-KÄSIKIRJAT Standardien lisäksi Standardisoimisliitto julkaisee SFS-käsikirjoja. Ne ovat yleensä tietyn aihealueen standardien kokoelmia, mukaan on liitetty tarvittaessa muuta materiaalia kuten asiaan kuuluvaa lainsäädäntöä ja muita viranomaismääräyksiä. Käsikirjoja julkaistaan pääasiassa painettuina, osa myös sähköisinä. Vuonna 2012 julkaistiin 50 uutta tai uudistettua SFS-käsikirjaa, joista 16:sta julkaistiin myös erityisesti opiskeluun ja opetukseen tarkoitettu painos. ULKOMAISET STANDARDIT JA JULKAISUT Standardisoimisliitto välittää asiakkailleen ulkomaisia julkaisuja. Niitä ovat muun muassa kansalliset standardit, toimialastandardit, käsikirjat ja luettelot. Monia ulkomaisia standardeja saa pdf-tiedostona ja joitain myös organisaation sisäiseen verkkoon. Vuonna 2012 Standardisoimisliitto allekirjoitti jälleenmyyntisopimuksen, joka oikeuttaa SFS:n tekemään suomalaisten asiakkaiden kanssa verkkokäyttösopimuksia venäläisistä GOST-R- ja IVY-maissa voimassaolevista GOST-standardeista. TUOTEKEHITYS Standardisoimisliitto osallistui pohjoismaiseen tuotekehitysprojektiin User-friendly standards yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Norjan standardisoimisjärjestöjen kanssa. Projektin tavoitteena oli selvittää, millaisia lisäarvoa tuottavia ominaisuuksia voidaan toteuttaa, kun standardit ovat saatavana XML-muodossa. Projektissa toteutettiin prototyyppi, jolla havainnollistetaan standardien käytettävyyttä parantavia ominaisuuksia. 8 VUOSIKERTOMUS 2012
JULKAISUT JA PALVELUT VERKKOKAUPPA JA ONLINE-PALVELU SFS-verkkokaupasta voi ladata SFS- ja ISO-standardeja omalle koneelleen. Verkkokauppaa voi käyttää myös tuotteiden tilauskanavana. Standardien kestotilauksen avulla asiakkaan tarvitsemat standardit ovat aina ajan tasalla. Kestotilaus voidaan tehdä painetuista standardeista ja SFS-käsikirjoista. Yhä yleisempää on, että asiakkaat käyttävät standardeja ONLINE-palvelussa. Tällöin asiakkaan valitsemien ICS-ryhmien standardit ovat aina ajan tasalla ja käytettävissä internetissä. SFS huolehtii kokoelman ylläpidosta. ONLINE-palveluun on mahdollista liittää myös yksittäisiä standardeja. Palvelu kattaa SFS- ja ISO-standardit. Verkkokaupan ja ONLINE-palvelun ilme päivitettiin kesällä 2012, ja samalla niiden käytettävyyttä parannettiin. Palvelujen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen tähtäävä määrittely aloitettiin loppuvuodesta 2012. Tavoitteena on ottaa käyttöön aivan uusi palvelu alkuvuodesta 2014. KIRJASTO SFS:n kirjasto on julkinen standardisoinnin erikoiskirjasto. Kirjaston kokoelmat koostuvat pääasiassa standardeista, standardiluetteloista ja alan yleisestä kirjallisuudesta. Kirjastossa on yleisöpäätteitä monipuolisten tietokantojen ja kokoelmien lukemista varten. WTO-TIEDOTUSKESKUS WTO -tiedotuskeskuksen toiminta perustuu Maailman kauppajärjestön (WTO) kaupan teknisiä esteitä (TBT-sopimus) sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS-sopimus) koskeviin sopimuksiin. Yritykset, yhteisöt ja kansalaiset saavat tiedotuskeskuksesta tietoja WTO-sopimuksen perusteella ilmoitetuista suomalaisista ja ulkomaisista teknisistä viranomaismääräyksistä sekä standardeista. Lisäksi tiedotuskeskus tiedottaa asiakirjojen valmistelusta SFS-tiedotus -lehdessä. TIETOPALVELU Standardisoimisliiton tietopalvelu auttaa asiakkaita pysymään ajan tasalla omaa alaansa koskevista standardeista, ohjeista ja määräyksistä. Kysytyimmät palvelut olivat vuonna 2012 julkaisu SFS-uutuudet, standardien seurantapalvelu eli SFS-update, uusien direktiivien seuranta EU:n lainsäädännössä ja CENin jäsenmaiden kansallisten standardien seuranta. Lisäksi tietopalvelu vastasi asiakkaiden kyselyihin puhelimitse ja sähköpostilla. TIEDOTUS SFS-tiedotus on Standardisoimisliiton julkaisema asiantuntijalehti. Siinä tiedotetaan kaikista uusista SFS-standardeista. Lehdessä kerrotaan standardien käytöstä ja hyödyistä sekä liiton toiminnasta. Lehti seuraa kansainvälisten ja eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen toimintaa. Siinä käsitellään standardisointiin liittyviä EU:n säädöksiä ja niiden voimaansaattamista Suomessa. SFS-tiedotus ilmestyi vuonna 2012 viisi kertaa. SFS-tiedotuksen levikki oli 1 243 kappaletta. Lehti käsitteli mm. SFS:n tapahtumia, palvelujen standardisointia, standardien käyttöä yrityksissä ja toimitusketjun turvallisuuden hallintaa. Uudet www-sivut julkistettiin 29.2.2012. Uudistuksen jälkeen sivustolla on muun muassa nostettu eri aihealueita aiempaa näkyvämmin esille, ja sieltä ohjataan entistä kattavammin toimialayhteisöjen internetsivuilla olevaan lisätietoon. SFS:n omien www-sivujen avulla kaikki kiinnostuneet saavat tietoja SFS:n toiminnasta ja tuotteista. Uutiskirjeiden lähetysjärjestelmä ja ulkoasu uusittiin ja ne yhdistettiin osaksi www-sivuja. Standardisoinnin yleisuutiskirjeellä oli vuoden lopussa 531 tilaajaa. Standardisoinnin tunnettuuden lisäämiseksi lehdille lähetettiin tiedotteita, artikkeleita ja kuvia. Uusista kiinteiden kierrätyspolttoaineiden, johtamisjärjestelmien auditoinnin, johdon konsultoinnin, projektinhallinnan ja terveydenhuollon arkistoinnin standardeista pidettiin julkistamistilaisuudet. Tiedotuksen tukena käytettiin esitteitä. ISO 14000 -standardien esite uusittiin. SFS-käsikirja 1 päivitettiin. CENin ja CENELECin tiedottajien vuotuinen kokemustenvaihtopalaveri pidettiin Helsingissä SFS:n isännöimänä. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 9
K ANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ CEN Eurooppalainen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2012 lopussa 32 jäsentä Julkaisuja vuoden 2012 lopussa 14 885 Vuoden 2012 aikana uusia julkaisuja 1 148 307 aktiivista teknistä komiteaa, joissa 1 434 työryhmää SFS on CENin jäsen CENin jäseniä ovat EU-maiden sekä Kroatian, Turkin, Norjan, Islannin ja Sveitsin standardisoimisjärjestöt. Vuoden 2012 aikana Makedonia (FYROM) hyväksyttiin CENin jäseneksi. CENin jäsenyys velvoittaa kaikkia jäsenmaita vahvistamaan julkaistut eurooppalaiset standardit kansallisina standardeina, sekä kumoamaan niiden kanssa ristiriitaiset kansalliset standardit. Eurooppalaisen standardisoinnin painopiste on perinteisessä standardisoinnissa, mutta työ laajenee uusille standardisointialueille, mm. palveluihin. Vuoden 2012 aikana perustettiin seitsemän uutta teknistä komiteaa. Yhteistyö kansainvälisen standardisoinnin kanssa jatkuu tiiviinä. CENin strategiassa korostetaan eurooppalaisen standardisoimisjärjestelmän kehittämistä, liiketoimintalähtöisyyttä, rahoituspohjan turvaamista sekä hyvän yhteistyösuhteen ylläpitämistä Euroopan komissioon ja EFTAan. Tavoitteena on myös uusien innovaatioiden sisällyttäminen standardeihin ja eurooppalaisen T & K yhteisön kytkeminen tiiviimmin standardien laadintaan. Komissio antoi kesällä 2011 standardisointia koskevan asetusehdotuksen, joka hyväksyttiin syksyllä 2012. Asetuksen valmistelua seurattiin ja kommentoitiin tiiviisti. Asetuksen valmistelun aikana esitettiin keskeisiin toimintatapoihin ja periaatteisiin kohdistuvia vaatimusehdotuksia, joilla on jäsenjärjestöjä koskevia vaikutuksia. Tähän osin liittyen kaikki CENin jäsenjärjestöt suorittivat toimintansa itsearvioinnin vuoden 2012 aikana, minkä perusteella sekä SFS:ssä ja sen toimialayhteisöissä ei havaittu poikkeamia kriteeristön vaatimuksiin verrattaessa. CENin ja CENELECin yhteistyön tiivistäminen on jatkunut edelleen mm. perustamalla yhteisiä CEN-CENELEC-työryhmiä aikaisempien erillisten työryhmien sijaan. CENissä on käytössä sekä henkilönhallintajärjestelmä (CEN Global Directory), jolla hallinnoidaan komiteoiden ja työryhmien jäsentietoja että työdokumenttien kansallista jakelua tukeva NTC-palvelu. SFS osallistui CENin hallituksen, teknisen valiokunnan, tiedotusryhmän, tietotekniikan hyväksikäyttöä ohjaavan työryhmän, ympäristöryhmän sekä standardien myyntiä käsittelevän työryhmän työskentelyyn. Suomi on ollut aktiivisesti edustettuna suuressa osassa CENin teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä. Suomella on kaksi CENin teknisen komitean sihteeristöä, SFS:n vastuulla on komitean CEN/TC 343 Solid recovered fuels sihteeristö ja Muoviteollisuus ry:n vastuulla on komitean CEN/TC 210 GRP tanks and vessels sihteeristö. Lisäksi toimialayhteisöt vastaavat useiden komiteoiden työryhmien sihteeristöistä. ISO Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2012 lopussa 164 jäsentä Julkaisuja vuoden 2012 lopussa 19 573 Vuonna 2012 uusia julkaisuja 1 280 224 aktiivista teknistä komiteaa, 513 alakomiteaa ja 2 544 työryhmää SFS on ISOn jäsen ISO toteutti vuonna 2012 sääntöuudistuksen, joka koskee mm. hallintorakenteita, eri elinten rooleja ja päätöksentekoprosesseja. Näkyvimpiä muutoksia ovat ISOn presidentin sekä hallituksen jäsenten toimikauden piteneminen kahdesta kolmeen vuoteen, Vice-President (Finance):n tehtävän perustaminen sekä jäsenmaksujen ja tilinpäätöksen hyväksynnän siirtyminen yleiskokouksen päätettäväksi. Uudet säännöt astuivat voimaan 1.1.2013. ISO panostaa merkittävästi tietotekniikkaan. IT-hallintaa ja tietotekniikan hyödyntämistä ISOn työssä koordinoi ITAG-ryhmä (IT Advisory Group), jonka puheenjohtajana toimii SFS:n toimitusjohtaja. ISO edistää monin tavoin toimia, jotka johtavat standardisointiprosessin tehostamiseen. Sääntömuutoksilla on lyhennetty lausuntoaikoja, ja konsensusta lähestyttäessä voidaan tietyin ehdoin jättää osa kommentti- ja äänestyskierroksista pois. Merkittävä panostus ISOssa on koko standardikannan muuntaminen XML-pohjaiseksi. Tämä työ saataneen loppuun vuoden 2013 loppuun mennessä. Uudet standardit tuotetaan XML-formaatissa, mikä mahdollistaa erityyppisten, mm. tablettitietokoneilla luettavaksi soveltuvien lopputuotteiden julkaisemisen. Valtaosa ISOn standardisoinnista käsittelee perinteisiä teknisiä aloja, mutta uudet alueet, kuten johtamisjärjestelmiin sekä ilmastonmuutokseen, energiateknologiaan ja muut kestävään kehitykseen liittyvät aiheet nousevat yhä tärkeämmiksi. Uusia teknisiä komiteoita perustettiin vuoden 2012 aikana seitsemän, ja ne käsittelevät mm. yhteisöjen kestävää kehitystä, rikosteknistä tutkintaa, muovin- ja kumintyöstökoneita sekä asiakaspalvelukeskuksia. ISOn työdokumenttien kansallista jakelua tukevaa NTCpalvelua (National Technical Committee) ja henkilönhallintajärjestelmää (ISO Global Directory) hyödynnetään myös Suomessa. ISOn ja CENin NTC-palvelut saatiin käytettäviksi samalla kirjautumisella vuonna 2012, ja vastaavalla tavalla tullaan liittämään myös henkilönhallintajärjestelmät toisiinsa. Tällöin järjestelmien hyödyntäminen kansallisessa työssä tehostuu entisestään. SFS osallistui ISOn yleiskokouksen, kehitysmaakomitean, kuluttajakomitean ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön. Teknisessä työssä suomalaiset ovat osallistuneet suureen osaan ISOn teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä SFS:n ja sen toimialayhteisöjen kautta. Suomella on kolmen alakomitean sihteeristö, uusimpana vuonna 2011 SFS:n vastuulle siirtynyt alakomitea ISO/TC 46/ SC 4 Technical interoperability. 10 VUOSIKERTOMUS 2012
K ANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ STANDARDISOINNIN MAAILMANKARTTA Keskeiset maailmanlaajuiset standardeja laativat organisaatiot ovat ISO, IEC ja ITU. Suomi on mukana kaikkien näiden organisaatioiden toiminnassa. SFS on ISOn jäsen, SESKO IEC:n jäsen ja Viestintävirasto ITU:n jäsen. Maailmanlaajuisia standardeja vahvistetaan SFS-standardeiksi tarpeen mukaan. Alueellisia standardisoimisorganisaatioita Euroopassa ovat CEN, CENELEC ja ETSI. Suomi on edustettuna kaikissa näissä organisaatioissa. SFS on CENin jäsen, SESKO CENELECin jäsen ja Viestintävirasto ETSIn kansallinen vastinorganisaatio. Kaikki näiden organisaatioiden eurooppalaiset standardit vahvistetaan Suomessa sellaisenaan SFSstandardeiksi ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit kumotaan. Suuri osa eurooppalaisista standardeista on yhdenmukaisia maailmanlaajuisten standardien kanssa. Standardisoimisliitto toimii kansallisena standardisoinnin keskusjärjestönä Suomessa. Se on mukana standardien laadinnassa yhdessä toimialayhteisöjensä kanssa. Valtaosa SFS-standardeista on nykyisin yhdenmukaisia maailmanlaajuisten tai eurooppalaisten standardien kanssa. Puhtaasti kansallisia standardeja laaditaan keskimäärin muutamia kymmeniä vuosittain. SESKO ry vastaa SFS:n toimialayhteisönä sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoinnista. Viestintävirasto vastaa SFS:n toimialayhteisönä telealan standardisoinnista. SESKO ja Viestintävirasto hoitavat suoraan yhteydet alansa kansainvälisiin järjestöihin. Ne antavat alansa standardit SFS:lle vahvistettavaksi SFS-standardeiksi. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Voimassa olevien SFS-standardien alkuperä 1984 1994 2004 2012 EN ISO/IEC, EN ISO SFS Maailmanlaajuinen taso IEC International Electrotechnical Commission ISO International Organization for Standardization ITU International Telecommunication Union Eurooppalainen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization CEN European Committee for Standardization ETSI European Telecommunications Standards Institute Kansallinen taso SESKO Sähkötekninen ala SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS toimialayhteisöineen VIESTINTÄ- VIRASTO Teleala SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 11
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS ORGANISAATIO JA HALLINTO Liiton jäsenmäärä pieneni yhdellä ollen 28. Jäsenet kokoontuivat vuoden aikana kahteen sääntömääräiseen liittokokoukseen. Liiton kanssa standardisointityötä hoitavien eri aloja edustavien toimialayhteisöjen määrä pysyi vuoden aikana ennallaan (13 kpl). 1.1.2013 alkaen Metsäteollisuus ry:n ja Kemianteollisuus ry:n toimialayhteisötehtävät siirrettiin uuden standardisointiyhdistyksen, Kemesta ry:n, vastuulle. 2 500 2 000 1 500 1 000 500 TOIMINTA Vuoden aikana vahvistettiin 1 595 uutta SFS-standardia, joka on vastaavalla tasolla kuin vuonna 2011. Standardeja julkaistiin suomeksi käännettynä 318 kpl (270 kpl v. 2011). Sivumäärällä mitattuna koko vuoden käännettynä julkaistujen standardien määräksi tuli 15 149 sivua, mikä on hieman alle edellisvuoden (15 280 sivua v. 2011). Vuosittain vahvistettujen/suomeksi julkaistujen standardien määrän kehitys 0 2003-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 Käännettyjen standardien määrä kasvoi 48:lla ja vahvistettujen standardien määrä vastasi edellisvuoden määrää. Vuonna 2008 käynnistettyä projektirahoitusta jatkettiin hankkeille, jotka edistävät standardisointia tai kasvattavat siitä suomalaiselle yhteiskunnalle saatavia hyötyjä. Aiemmasta poiketen rahoituksen hakijapiiri rajoitettiin toimialayhteisötehtäviä hoitaviin tahoihin. Vuonna 2012 projektirahoitusta haettiin 11 projektille (21 kpl v. 2011), joista 9 projektille (11 kpl v. 2011) myönnettiin projektirahoitusta yhteensä 133 k (216 k v. 2011). Liiton lähivuosien toimintaa ohjaava strategia päivitettiin vastaamaan ympäristössä tapahtuneita muutoksia. OMARAHOITUS 11 % Toiminnan rahoitus 2012 MUUT 8 % TALOUS Vuoden 2012 taloudellinen tulos muodostui kokonaisuutena tarkastellen tyydyttäväksi. Toiminnan alijäämä oli sekä edellisvuotta että budjetoitua pienempi johtuen pääosin kasvaneista myyntituotoista, budjetoitua suuremmista vuokratuotoista sekä osin budjetoitua alemmista kustannuksista. Edelleen vallinneesta epävarmasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta sijoitusomaisuuden tuotto ylitti pitkän aikavälin tuottotavoitteen ja kattoi toiminnan alijäämän. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1 806 k. Liikevaihto oli 4 869 k, joka on 20,4 % suurempi kuin edellisenä vuotena. Valtaosa kasvusta johtuu julkaisumyynnin paluusta kasvu-uralle vuoden 2011 notkahduksen jälkeen. Toiminnan muut tuotot alenivat 1,4 % (2 310 k vs. 2 343 k v. 2011). Kokonaistuotot olivat 7 180 k eli 12,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna (6 387 k v. 2011). Valtion rahoituksen määrä pieneni 13,8 % ja oli 1 700 k. Valtion rahoituksen osuus toiminnan kokonaismenoista oli 21,0 % (25,1 % v. 2011). MYYNTITULOT 60 % Voimassa olevien SFS-standardien määrä 30 000 25 000 VALTION- RAHOITUS 21 % 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2003-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 SFS-standardeja oli vuoden lopussa voimassa 25 033 kpl (24 374 v. 2011 ) 12 VUOSIKERTOMUS 2012
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖ Valtion rahoitus kohdistui myös v. 2012 pääosin kansainväliseen toimintaan, ml. kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen jäsenmaksut, sidosryhmien osallistumiseen kansainväliseen standardisointityöhön ja WTO-tiedotuskeskuksen, standardisoinnin tietojärjestelmien sekä tietotekniikan standardisoinnin ylläpitoon. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyissä tulosohjausneuvotteluissa todettiin SFS ry:n hoitaneen valtion rahoituksella tuetut toimintonsa asianmukaisesti. Toiminnan kokonaiskulut nousivat 3,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Standardien ja tarvikkeiden hankintamenot kasvoivat myynnin kasvusta johtuen 16,7 % 2 000 k :oon. Henkilöstökulut kasvoivat 8,9 % 2 678 k :oon. Toiminnan muut kulut laskivat 5,9 %:lla 3 351 k :oon. Toiminnan muiden kulujen suurimpia menoeriä olivat kiinteistön hoitovastikkeet (840 k ), TAY-avustukset (600 k ), kansainvälinen toiminta (316 k ), tietohallintokulut (435 k ) sekä konttorija hallintokulut (374 k ). Vuoden 2012 toiminnan alijäämä ennen rahoituseriä oli 918 k (1 463 k v. 2011). Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä +2 724 k (+600 k v. 2011). Liiton tilikauden ylijäämäksi rahoituserien jälkeen muodostui 1 806 k (-863 k alijäämä v. 2011). Oman pääoman tuottoprosentiksi muodostui 3,7 % (-1,8 % v. 2011). Liiton omavaraisuusaste pysyi hyvänä ja oli 97,2 % (97,8 % v. 2011). Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 51 (50 v. 2011 ja 61 v. 2010). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 2 198 k (2 036 k v. 2011 ja 2 575 k v. 2010). ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Globalisaatio ja sen vaikutus eri alojen arvo-ketjuihin, nopea teknologian kehittyminen sekä pitkään jatkunut epävarmuus talouden suunnasta tuovat muutospaineita myös standardisointiin. Kiihtyvä toimintaympäristön sähköistyminen vaatii panostuksia tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Nämä muutostarpeet pyritään ennakoimaan ja huomioimaan SFS:n strategiassa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Euroopan unionin vuosia valmisteltu standardisointiasetus astui voimaan 1.1.2013. Se asettaa uusia vaatimuksia myös kansallisille standardisointiorganisaatioille. Nämä SFS tulee huomioimaan toiminnassaan. Standardien myyntitulojen osuus suomalaisen standardisointijärjestelmän rahoituksesta on merkittävä, ja se on vastakkaisista paineista huolimatta turvattava myös jatkossa. SFS:n taloudellinen asema on perustaltaan vahva ja mahdollistaa myös jatkossa panostamisen standardisointiin ja sen edistämiseen. Kuvassa vasemmalta Ilkka Niemelä, Mikko Huuskonen, Ari Kiviniitty, Jukka Ahtela, Helena Vänskä, Ari Tiukkanen ja Paavo Tammisto. Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Pekka Hurskainen. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 13
TULOSL ASKELMA 01.01.2012-31.12.2012 01.01.2012 31.12.2012 01.01.2011 31.12.2011 Liikevaihto 4 869 354,77 4 043 429,61 Toiminnan muut tuotot Rahoitus valtiolta 1 700 000,00 1 972 996,11 Standardisointituotot 220 500,98 243 567,02 Jäsenmaksut 38 900,00 39 700,00 Muut tuotot 350 886,87 2 310 287,85 86 904,64 2 343 167,77 Tuotot yhteensä 7 179 642,62 6 386 597,38 Kulutilit Standardit ja tarvikkeet 1 994 852,94 1 714 081,93 Varaston vähennys 5 513,36 2 000 366,30 119,53 1 714 201,46 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 198 109,70 2 036 471,96 Henkilösivukulut Eläkekulut 385 312,57 337 271,54 Muut henkilösivukulut 94 666,66 2 678 088,93 86 604,78 2 460 348,28 Poistot ja arvonalenutumiset Poistot 68 071,13 112 783,47 Toiminnan muut kulut 3 351 005,00 3 562 226,47 Alijäämä -917 888,74-1 462 962,30 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot sijoituksista 7 585,50 5 251,50 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 242 230,35 252 265,04 Muilta 2 483 750,36 1 264 010,19 Arvonpalautumiset/-alentumiset sijoituksista 180 199,44-419 428,13 Toteutuneet tappiot sijoituksista -187 222,60-498 760,70 Korkokulut -2 296,08 2 724 246,97-3 078,28 600 259,62 Ylijäämä/alijäämä ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja 1 806 358,23-862 702,68 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 806 358,23-862 702,68 14 VUOSIKERTOMUS 2012
TASE 31.12.2012 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 68 071,13 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 36 906 715,42 34 125 162,03 Muut saamiset 5 063 935,00 41 970 650,42 6 036 318,71 40 229 551,87 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Kotimaiset julkaisut 1 197,00 5 535,47 Ulkomaiset julkaisut 3 177,43 4 374,43 4 352,32 9 887,79 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset tytäryrityksiltä 7 710 685,08 8 046 446,12 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 260 404,55 181 549,44 Siirtosaamiset 621 011,09 881 415,64 673 401,09 854 950,53 Rahat ja pankkisaamiset 1 011 154,29 252 002,09 51 578 279,86 49 392 838,40 VASTATTAVAA Oma pääoma Oma pääoma 45 951 511,97 46 814 214,65 Toimintarahasto 2 354 630,97 2 354 630,97 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 806 358,23 50 112 501,17-862 702,68 48 306 142,94 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat 230 641,50 283 618,57 Siirtovelat 1 121 726,43 744 625,62 Muut lyhytaikaiset velat 113 410,76 1 465 778,69 58 451,27 1 086 695,46 51 578 279,86 49 392 838,40 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 Jukka Ahtela (puheenjohtaja), Mikko Huuskonen (varapuheenjohtaja), Ilkka Niemelä (jäsen), Helena Vänskä (jäsen), Ari Tiukkanen (jäsen), Pekka Hurskainen (jäsen), Paavo Tammisto (jäsen), Ari Kiviniitty (jäsen), Pekka Järvinen (toimitusjohtaja) Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 27. päivänä maaliskuuta 2013 Heidi Vierros KHT, KPMG Oy Ab KHT-yhteisö Jukka Rajala KHT SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 15