1(21) Pörssitiedote Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj 8.11. Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi syyskuu Myönteistä kehitystä tuotannossa kolmannella vuosineljänneksellä Runsaina jatkuneet sateet ovat pitkittäneet vesienhallinnan haasteita ja vaikuttaneet liuospitoisuuksiin Keskeiset tapahtumat Heinä syyskuu - Nikkelin tuotanto 4 030 tonnia ja sinkin tuotanto 7 184 tonnia; tuotanto kasvoi vuoden toiseen vuosineljännekseen verrattuna - Metallien talteenottolaitoksen toiminta jatkui tasaisena suurimman osan kolmannesta vuosineljänneksestä - Myönteinen kehitys laitteistojen käytettävyydessä ja käyttöasteissa jatkui - Runsaina jatkuneet sateet ovat pitkittäneet vesienhallinnan haasteita ja vaikuttaneet liuospitoisuuksiin; toimenpiteet vesitaseen parantamiseksi käynnissä - Tuotantosuunnitelmaa menestyksekkäästi muutettu 3-4 kuukaudeksi syyskuun alusta lähtien; painopiste primäärikasojen purussa - Liikevaihto 44,8 miljoonaa euroa - Liiketappio -4,3 miljoonaa euroa Tammi syyskuu - Nikkelin tuotanto 10 598 tonnia ja sinkin tuotanto 21 760 tonnia - Liikevaihto 117,3 miljoonaa euroa - Liiketappio -26,6 miljoonaa euroa Tuotantoennuste Kuten Talvivaaran tuotantopäivityksessä 15.10. todettiin, Yhtiö ennakoi loka-joulukuun tuotannon kasvavan heinä-syyskuussa saavutettuun tasoon verrattuna. Haastavan vesitaseen vuoksi Yhtiö pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että se saavuttaisi koko vuoden tuotantoennusteensa, noin 17 000 tonnia nikkeliä. Tunnusluvut Milj. euroa Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Vuosi Liikevaihto 44,8 60,6 117,3 164,7 231,2 Liikevoitto/tappio -4,3 5,5-26,6 16,0 30,9 % liikevaihdosta -9,6% 9,1% -22,7% 9,7% 13,4% Kauden voitto/tappio -12,1-3,4-44,5-8,9-5,2 Osakekohtainen tulos, EUR -0,05-0,02-0,16-0,05-0,04 Omavaraisuusaste 28,0% 28,7% 28,0% 28,7% 27,9% Korolliset nettovelat 514,6 410,2 514,6 410,2 455,7 Velkaantumisaste 140,6% 128,1% 140,6% 128,1% 141,3% Investoinnit 32,5 22,0 67,9 57,6 79,1 Rahavarat kauden lopussa 87,3 38,6 87,3 38,6 40,0 Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 551 446 551 446 461 Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia. Toimitusjohtaja Harri Natunen: Vuoden kolmannen neljänneksen aikana olemme jatkaneet suunnitelmallista työtämme tuotantotason asteittaiseksi nostamiseksi, prosessien vakauden ja käytettävyyden parantamiseksi sekä ympäristövaikutusten vähentämiseksi edelleen. Kaikilla näillä osa-alueilla kehitys on jatkunut myönteisenä,
mikä antaa meille runsaasti uskoa tulevaisuuteen. Heinäkuussa saavutimme ennätystason malmintuotannossa, vaikka kaivososasto louhi malmia ennakoitua kauempaa. Metallien talteenottolaitoksen toiminta jatkui tasaisena suurimman osan kolmannesta vuosineljänneksestä, ja keskimääräinen syöttövirtaus oli syyskuussa 1 447 m 3 /h kuukauden loppupuolelle ajoittunut ennakoimaton seisokki pois lukien. Kolmannen neljänneksen aikana toimintamme ympäristövaikutukset vähenivät edelleen, mistä kertoo esimerkiksi se, että syyskuun aikana lähiseudun asukkaat eivät tehneet yhtään valitusta hajuhaitoista. Olen tyytyväinen raportoidessani myönteisestä kehityksestä, mutta samanaikaisesti vesienhallinnan haasteet ovat jatkuneet ja niillä on ollut vaikutusta metallintuotantoon. Historiallisen runsaat sateet ovat jatkuneet Sotkamon kaivoksella keväästä asti, ja kesäkuukausina sademäärä ylitti pitkän aikavälin keskiarvon 50 100 prosentilla. Liuoskiertoon kertynyt ylimääräinen vesi on laimentanut kiertoliuoksen metallipitoisuuksia, ja liuotuskasoihin kertynyt ylimääräinen vesi on vaikuttanut metallien liukenemiseen myös heikentämällä ilmastuksen tehokkuutta. Olemme käynnistäneet toimenpiteet vesienhallinnan parantamiseksi ja metallien liukenemisen edistämiseksi, joihin kuuluvat esimerkiksi käänteisosmoosiin perustuvan vesienpuhdistusteknologian käyttöönotto, primäärikasojen purkamisen nopeuttaminen sekä uusien primäärikasojen rakenteeseen liittyvä kehitystyö. Näiden toimenpiteiden tuloksena odotamme metallipitoisuuksien nousevan maltillisesti loppuvuoden aikana, mutta ylimääräisen veden vaikutuksia ei kuitenkaan todennäköisesti saada kokonaan poistetuiksi ennen vuodenvaihdetta. Ennakoimme vuoden viimeisen neljänneksen tuotannon kasvavan heinä-syyskuussa saavutettuun tasoon verrattuna, mutta vesienhallinnan haasteista johtuen pidämme epätodennäköisenä, että saavuttaisimme koko vuoden tuotantoennusteemme, noin 17 000 tonnia nikkeliä. Koska vesitilanne on haasteellinen ja ylimääräistä vettä on väliaikaisesti varastoitu avolouhokseen, päätimme myös muuttaa lyhyen aikavälin tuotantosuunnitelmaamme 3-4 kuukaudeksi syyskuusta alkaen. Muutetun tuotantosuunnitelman ajaksi uuden malmin tuotanto keskeytetään, ja keskitymme primäärikasan purkuun ja avolouhoksen tyhjentämiseen vedestä. Tähän asti tuotantosuunnitelman toteutus on edennyt hyvin, ja ennakoimme saavuttavamme noin 20 miljoonan euron säästöt neljännen vuosineljänneksen ja vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kolmannen vuosineljänneksen taloudelliseen tulokseemme vaikutti nikkelin hinnan lasku Lontoon metallipörssissä alimmalle tasolleen sitten vuoden 2009 puolivälin elokuun keskihinnan jäädessä noin 15 700 Yhdysvaltain dollariin tonnilta. Vaikka hinta elpyikin hieman vuosineljänneksen loppua kohti, tulevien kuukausien markkinanäkymät ovat edelleen varovaiset ja epävarmat. Varmistaaksemme Talvivaaran taloudellisen liikkumavaran tässä markkinaympäristössä keskitymme tuotantosuunnitelmamme väliaikaisen muutoksen tuottamien kustannussäästöjen saavuttamiseen sekä kaikkien lisärahoitusvaihtoehtojen arvioimiseen. Kuten aiemmin tällä viikolla 5.11. ja 7.11. julkaistuissa tiedotteissamme kerroimme, havaittiin kaivoksen kipsisakka-altaassa 4.11. vuoto, jonka paikallistaminen, tukkiminen ja sen aiheuttamien ympäristövaikutusten minimoiminen on työllistänyt sekä omaa että urakoitsijoidemme organisaatioita ympärivuorokautisesti vuodon havaitsemisesta lähtien. Tämän tiedotteen julkaisemiseen mennessä olemme onnistuneet löytämään vauriokohdan ja merkittävästi vähentämään vuotoa, mutta työ altaan korjaamiseksi jatkuu edelleen. Olemme myös rakentaneet ja rakennamme lisää suojapatoja, joiden avulla veden pääsy kaivosalueen ulkopuolelle on kyetty suurimmalta osalta estämään. Kiitän lämpimästi sekä omaa että urakoitsijoidemme henkilöstöä heidän väsymättömästä työstään tilanteen korjaamiseksi, ja toivotan heille edelleen jaksamista, kun jatkamme työtämme ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja tuotannon normalisoimiseksi. Lisätietoja: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800 Harri Natunen, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 8.11. alkaen klo 14.00 Suomen aikaa. Tammi-syyskuun osavuosikatsausta koskeva yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 8.11. alkaen klo 14.00 Suomen aikaa. Tilaisuus on englanninkielinen. Internetlähetystä voi seurata osoitteessa: http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara 1108_q3/ 2(21)
Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen. PUHELINYHTEYDET OSALLISTUMISTA VARTEN Puhelinkokouksen numero Suomessa: 09 2313 9201 Puhelinkokouksen numero Isossa-Britanniassa: +44 (0)20 7162 0025 Puhelinkokouksen numero Yhdysvalloissa: +1 334 323 6201 Tunnus: 914121 Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa myös Talvivaaran www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. 3(21)
4(21) Taloudellinen katsaus Heinä-syyskuu Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran heinä-syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 44,8 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : 60,6 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi 33,9% vuoden toiseen neljännekseen verrattuna pääasiassa nikkelitoimitusten lisäännyttyä 34,5% ja nikkelin hinnan noustua hieman. Nikkeliä toimitettiin heinä-syyskuussa yhteensä 3 978 tonnia, kobolttia 97 tonnia ja sinkkiä 5 638 tonnia. Keskeneräisten tuotteiden varaston muutos vuoden kolmannella neljänneksellä oli 10,4 miljoonaa euroa, mikä oli 56,5% vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Lasku johtui lyhyen aikavälin tuotantosuunnitelman muutoksesta ja uuden malmin tuotannon väliaikaisesta keskeyttämisestä syyskuusta alkaen. Koska uutta malmia ei syyskuun aikana kasattu, keskeneräisten tuotteiden varasto kasvoi vähemmän heinä-syyskuussa kuin normaalin toiminnan aikana. Katsauskauden liiketappio oli -4,3 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : voittoa 5,5 miljoonaa), ja liiketappiomarginaali oli -9,6% (heinä syyskuu : 9,1%). Materiaali- ja palvelukulut katsauskaudella olivat yhteensä -29,3 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : -29,1 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat -13,9 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : -12,3 milj. euroa). Edelliseen neljännekseen verrattuna materiaali- ja palvelukulut sekä liiketoiminnan muut kulut pienenivät 11,0%, mikä on suurimmaksi osaksi seurausta metallien talteenottolaitoksen toiminnan tehostumisesta. Katsauskauden tappio oli -12,1 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : -3,4 miljoonaa euroa). Tase ja rahoitus Heinä-syyskuun investoinnit olivat 32,5 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : 22,0 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan pohjarakenteisiin, sekundääriliuotukseen sekä uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen. Talvivaara sai heinä-syyskuussa Camecolta 14,0 miljoonaa euroa ennakkomaksuja uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Talvivaaran taloudellisen liikkumavaran ja riittävän rahoitusaseman takaamiseksi Yhtiö on arvioinut erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, mukaan lukien vieras pääoma, vaihtovelkakirjat, rojaltit sekä oma pääoma. Virallisia päätöksiä ei tässä vaiheessa ole tehty, ja Yhtiön hallitus jatkaa rahoitusvaihtoehtojen arvioimista. Tammi-syyskuu Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran tammi syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 117,3 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 164,7 miljoonaa euroa). Liikevaihto pieneni 28,8% vuoden vertailukaudesta pääasiassa nikkelin matalamman hinnan vuoksi. Nikkeliä toimitettiin tammisyyskuussa yhteensä 10 457 tonnia, sinkkiä 21 078 tonnia ja kobolttia 285 tonnia (tammi-syyskuu : 11 136 tonnia nikkeliä, 24 266 tonnia sinkkiä ja 266 tonnia kobolttia). Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 4,0 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu : 2,6 miljoonaa euroa) ja koostuivat lähinnä vakuutuskorvauksista sekä biologisten hyödykkeiden arvonmuutoksesta. Materiaali- ja palvelukulut tammi syyskuussa olivat yhteensä -97,8 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -97,3 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat -47,8 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -42,6 milj. euroa). Suurimmat kuluerät olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset palvelut, sähkö ja huolto. Henkilöstökulut olivat -20,7 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -19,1 milj. euroa). Kulujen kasvu johtui työntekijöiden määrän kasvusta. Tammi-syyskuun liiketappio oli -26,6 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : voitto 16,0 miljoonaa euroa). Katsauskauden liikevoittomarginaali oli -22,7%, ja marginaali oli parempi kuin tammi-heinäkuun -30,8%.
Liikevoittomarginaalin muutokseen vaikuttivat pääasiassa hieman aiempaa parempi mutta edelleen haasteellinen nikkelin hinta sekä lisääntyneet nikkelitoimitukset. Katsauskauden rahoitustuotot olivat 2,1 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 1,0 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa valuuttakurssivoitoista. Rahoituskulut olivat -34,1 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu : -27,8 miljoonaa euroa) ja koostuivat pääasiassa lainojen koroista ja muista rahoituskustannuksista. Katsauskauden tappio oli -44,5 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -8,9 milj. euroa). Tappioon vaikuttivat haasteellinen nikkelin hinta, korkeat huoltokustannukset sekä ennakoitua pienemmät tuotetoimitukset. Osakekohtainen tulos oli -0,16 euroa (tammi-syyskuu : -0,05 euroa). Yhtiön laaja tulos tammi syyskuussa oli yhteensä -44,5 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -16,3 milj. euroa). Vertailukaudella laajaan tulokseen sisältyi suojausrahaston arvon pienentyminen suojattujen myyntien toteuduttua. Tase Tammi syyskuun investoinnit olivat 67,9 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 57,6 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen, sekundääriliuotuksen maanrakennustöihin sekä sekundäärikasan pohjarakenteisiin. Lisäksi tehtiin merkittäviä investointeja ympäristötekniikkaan poistoveden laadun parantamiseksi, hajuhaittojen poistamiseksi ja kaivostoiminnan aiheuttaman pölyämisen vähentämiseksi. Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 30.9. yhteensä 793,4 miljoonaa euroa (31.12.: 762,0 miljoonaa euroa). Konsernin vaihto-omaisuus oli 30.9. yhteensä 301,9 miljoonaa euroa (31.12.: 240,4 miljoonaa euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtuu tuotannon ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Myös väliaikainen tuotantosuunnitelman muutos vaikuttaa vaihto-omaisuuden määrään vuoden toisella puoliskolla. Myyntisaamiset olivat katsauskauden lopussa yhteensä 52,9 miljoonaa euroa (31.12.: 64,0 miljoonaa euroa). Myyntisaamiset olivat suunnilleen samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä metallien talteenottolaitoksella syyskuun lopussa sattuneen ennakoimattoman seisokin vuoksi. Kauden lopussa rahavarat olivat 87,3 miljoonaa euroa (31.12.: 40,0 miljoonaa euroa). Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli syyskuun lopussa 366,1 miljoonaa euroa (31.12.: 322,6 miljoonaa euroa). Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä järjestetyssä osakeannissa laskettiin liikkeeseen 24 589 050 uutta osaketta. Annin tuotto transaktiomenojen jälkeen oli 81,5 miljoonaa euroa. Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin 2,8 miljoonaa euroa hybridilainan korkomenoja. Tammi syyskuussa Yhtiön 2007A-optio-oikeuksilla merkittiin ja maksettiin yhteensä 1 830 087 uutta osaketta. Merkinnän kokonaistuotot, yhteensä 4,9 miljoonaa euroa, kirjattiin omaan pääomaan. Lainojen määrä kasvoi 495,7 miljoonasta eurosta 31.12. 601,9 miljoonaan euroon 30.9.. Lainojen määrään tammi syyskuussa vaikuttivat 110 miljoonan euron vakuudettoman velkakirjalainan liikkeeseenlasku, 20 miljoonan euron nosto luottolimiitistä, 8,5 miljoonan euron yritystodistusten takaisinmaksu ja vuonna 2013 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan osittainen takaisinosto 8 miljoonan euron nimellisarvosta. Ennakkomaksut kasvoivat 18,2 miljoonalla eurolla joulukuun lopun 247,3 miljoonasta eurosta syyskuun lopun 265,5 miljoonaan euroon. Talvivaaralle maksettiin tammi syyskuussa yhteensä 22,3 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Camecon kanssa solmitun uraanin myynti- ja ostosopimuksen perusteella. Ennakkomaksu Nyrstarilta pieneni 4,1 miljoonalla eurolla sinkkitoimitusten seurauksena. Oma pääoma ja velat olivat syyskuun lopussa yhteensä 1 309,5 miljoonaa euroa (31.12.2010: 1 156,7 miljoonaa euroa). Rahoitus Talvivaaran 130 miljoonan euron luottolimiittisopimusta muutettiin kesäkuussa siten, että luottolimiitin uusi korkomarginaali on 4,00% kesäkuuhun 2013 asti. Sen jälkeen korkomarginaali on 1,75 3,00% Yhtiön velkaantuneisuusasteen mukaan. 5(21)
Luottolimiitistä oli 30.9. nostettu 70 miljoonaa euroa. Nosto on raportoitu lyhytaikaisena velkana, koska eräät luottolimiittiin liittyvät kovenanttivaatimuksen eivät täyttyneet kolmannella vuosineljänneksellä. Pankit ovat antaneet hyväksyntänsä kovenanttivaatimusten rikkoutumiselle katsauskauden jälkeen. Huhti- ja toukokuussa Talvivaara osti takaisin Yhtiön toukokuussa 2013 erääntyvää senioristatuksista vakuudetonta velkakirjalainaa 8 miljoonan euron nimellisarvosta. Jäljelle jäävien velkakirjalainojen yhteenlaskettu nimellisarvo on 76,9 miljoonaa euroa. Maaliskuussa Talvivaara laski liikkeeseen 110 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Viiden vuoden lainan emissiokurssi on 100%, lainasta maksetaan 9,75% kuponkikorkoa ja se on maksettavissa takaisin kolmen vuoden kuluttua. Laina myytiin suomalaisille ja ulkomaalaisille institutionaalisille sekä yksityisille sijoittajille. Lainan tuotot maksettiin ja velkakirjat listattiin NASDAQ OMX Helsingissä huhtikuussa. Helmikuussa Talvivaara laski liikkeeseen 24 589 050 uutta osaketta, jotka edustavat noin 10 % Yhtiön osakekannasta. Osakeannin tuotot olivat 82,6 miljoonaa euroa ennen palkkioita ja kuluja ja 81,5 miljoonaa euroa kulujen jälkeen. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi osakeannin maaliskuussa, ja uudet osakkeet rekisteröitiin Kaupparekisteriin. Valuuttaoptio-ohjelma Talvivaaralla on valuuttaoptio-ohjelma, johon sisältyy dollarimääräisiä optioita kolmen kuukauden aikavälillä lokakuusta joulukuuhun. Kuukausittainen velvoite on 5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja suojaus 5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ohjelmalla suojattu euro/dollarisuhteen vaihteluväli on 1,1500 1,3750. Tuotantokatsaus Metallien talteenotto Talvivaaran nikkelin tuotanto heinä syyskuussa oli 4 030 tonnia (heinä syyskuu : 3 153 tonnia) ja sinkin tuotanto 7 184 tonnia (heinä syyskuu : 7 286 tonnia), mikä on selvästi enemmän kuin edellisen neljänneksen tuotanto 3 194 tonnia nikkeliä ja 6,686 tonnia sinkkiä. Tammi syyskuussa Yhtiön nikkelin tuotanto oli 10 598 tonnia (tammi syyskuu : 11 319 tonnia) ja sinkin tuotanto 21 760 tonnia (tammi-syyskuu : 21 291 tonnia). Metallien talteenottolaitoksen toiminta jatkui tasaisena suurimman osan kolmannesta vuosineljänneksestä. Poikkeamat tasaisesta toiminnasta liittyivät kahteen lyhyeen sähkökatkokseen heinäkuun lopussa sekä ennakoimattomaan kahdeksan päivän seisokkiin syyskuun lopussa. Ennakoimaton seisokki aiheutui ongelmista rikkivedyn tuotannon uudelleenkäynnistämisessä suunnitellun neljän tunnin seisokin jälkeen, jonka aikana tehtiin putkiliitoksia avolouhokseen kertyneen veden poistamiseksi. Kiertoliuoksen syöttövirtaus metallien talteenottolaitokseen kehittyi myönteisesti vuosineljänneksen aikana, ja keskimääräinen syöttövirtaus oli syyskuussa 1 447 m 3 /h ennakoimaton seisokki pois lukien. Biokasaliuotus ja vesienhallinta Kolmannella vuosineljänneksellä jatkuneet historiallisen runsaat sateet ovat pitkittäneet vesienhallinnan haasteita Sotkamon kaivoksella. Tammi-syyskuussa sademäärä alueella oli 710 mm, mikä ylittää 489 mm:n pitkän aikavälin keskiarvon 45 prosentilla. Suurimman osan kevät- ja kesäkuukausista sademäärä ylitti pitkän aikavälin keskiarvon 50 100 prosentilla. Liuoskiertoon kertynyt ylimääräinen vesi on edelleen laimentanut kiertoliuoksen metallipitoisuuksia. Kolmannen vuosineljänneksen aikana keskimääräinen nikkelipitoisuus metallien talteenottoon pumpatussa liuoksessa oli 1,5 1,6 g/l verrattuna hieman alle 2 g/l tasoon vuoden alussa. Talvivaara on ryhtynyt aktiivisiin toimiin vesitaseen hallinnan parantamiseksi ja metallien liukenemisen edistämiseksi. Kahden käänteisosmoosiin perustuvan vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen saatiin lähes päätökseen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Laitosten odotetaan edelleen edistävän vesienhallintaa, sillä ne mahdollistavat puhdistettujen prosessivesien kierrätyksen lisäämisen ja vastaavasti raakaveden oton vähentämisen. Kolmas käänteisosmoosilaitteisto asennetaan ensi keväänä. Liuotuskasoihin kertynyt ylimääräinen vesi on vaikuttanut metallien liukenemiseen myös heikentämällä ilmastuksen tehokkuutta. Talvivaara on ryhtynyt toimiin ilmastuksen tehostamiseksi nopeuttamalla primäärikasojen purkua ja parantamalla vesitaseen hallintaa, mikä mahdollistaa ajan kuluessa kierrossa olevan 6(21)
veden määrän vähentämisen. Yhtiö tekee myös uusien primäärikasojen rakenteeseen liittyvää kehitystyötä optimaalisen ilmastustehokkuuden saavuttamiseksi. Sateiden seurauksena noin 1,7 Mm 3 ylimääräistä vettä on kertynyt kaivosalueelle ja varastoitu väliaikaisesti avolouhokseen. Vesien pumppaus louhoksesta aloitettiin syyskuussa kipsisakka-altaan laajennuksen valmistuttua, ja louhoksen tyhjennyksen odotetaan kestävän 2-3 kuukautta. Malmintuotanto Kaivososasto louhi kolmannen vuosineljänneksen aikana malmia ennakoitua kauempaa Kuusilammen esiintymän eteläpäästä, koska avolouhokseen kertynyt vesi esti kaivossuunnitelman mukaisen louhinnan. Tästä huolimatta malmin louhinta ja murskaus saavutti heinäkuussa 1,5 miljoonan tonnin ennätystason, ja murskauspiirin käytettävyys lähenteli täyden tuotannon vaatimia tasoja. Heinä-syyskuussa louhittiin ja kasattiin yhteensä 2,6 miljoonaa tonnia malmia (heinä-syyskuu : 3,0 milj. tonnia). Sivukiveä louhittiin 1,5 miljoonaa tonnia (heinä-syyskuu : 4,5 milj. tonnia). Yhtiö on aiemmin ilmoitetun mukaisesti päättänyt väliaikaisesti keskeyttää uuden malmin tuotannon 3 4 kuukaudeksi syyskuun alusta lähtien vallitsevasta vesitilanteesta johtuen. Malmin tuotannon keskeytyksellä ei ole henkilöstövaikutuksia. Lyhyen aikavälin tuotantosuunnitelman muutos etenee suunnitellusti. Tuotannon tunnusluvut Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 7(21) Vuosi Louhinta Malmintuotanto milj. tonnia 2,6 3,0 8,7 7,9 11,1 Sivukivituotanto milj. tonnia 1,5 4,5 4,1 15,0 17,0 Malminkäsittely Kasattu malmi milj. tonnia 2,6 3,0 8,7 7,9 11,1 Biokasaliuotus Malmia liuotuskasalla milj. tonnia 44,3 32,2 44,3 32,2 35,6 Metallien talteenotto Nikkeli, metallisisältö tonnia 4 030 3 153 10 598 11 319 16 087 Sinkki, metallisisältö tonnia 7 184 7 286 21 760 21 291 31 815 Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit Turvallisuus Turvallinen työympäristö ja turvalliset työmenetelmät ovat Talvivaaran toiminnassa etusijalla. Maaliskuun lopulla työntekijän menehtymiseen johtaneen valitettavan onnettomuuden jälkeen Yhtiö on toteuttanut useita ennaltaehkäiseviä työturvallisuusparannuksia prosesseissaan ja toimintatavoissaan. Metallien talteenottolaitoksella ei ole ollut yhtään poissaoloon johtavaa tapaturmaa toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana. Talvivaara jatkaa ponnistelujaan työturvallisuuden parantamiseksi ja Yhtiön turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Kolmannen vuosineljänneksen lopulla Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys oli 13,2 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden laskettuna viimeiseltä 12 kuukaudelta (30.9.: 13,9 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). Ympäristö Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten jatkuva vähentäminen on yksi Talvivaaran toiminnan painopisteistä. Toisella neljänneksellä Yhtiö julkisti yli 13 miljoonan euron investoinnit ympäristötekniikkaan, joita ollaan parhaillaan toteuttamassa. Uusilla tekniikoilla kaivoksen poistoveden laatu paranee, hajut ympäristöön vähenevät ja kaivostoiminnan aiheuttama pölyäminen vähenee.
Rikkivedyn aiheuttama hajupäästöongelma on pääosin ratkaistu. Lähiseudun asukkaiden hajua koskevat valitukset ovat vähentyneet huomattavasti eikä syyskuussa ollut yhtään valitusta. Pölypäästöjen vähentämiseksi otettiin seulahallissa heinäkuussa käyttöön uusi pölynpoistojärjestelmä. Jatkuvan parantamisen periaatettaan noudattaen Talvivaara tutkii useita teknisiä ratkaisuja vähentääkseen pölyämistä edelleen. Prosessiparannusten ja prosessiveden tehostetun kierrätyksen ansiosta sulfaatti- ja natriumpäästöt läheisiin järviin ovat jo pienentyneet merkittävästi. Vähentääkseen edelleen päästöjä vesistöihin Talvivaara investoi käänteisosmoositeknologiaan perustuvaan vedenpuhdistusjärjestelmään, joka suunnitelmien mukaan otetaan käyttöön vuoden loppuun mennessä. Talvivaara avasi tammikuussa uuden blogisivuston parantaakseen ympäristöviestintänsä ajantasaisuutta ja avoimmuutta erityisesti lähiseudun asukkaiden ja muiden sidosryhmien suuntaan. Suomenkielisellä blogisivustolla www.paikanpäällä.fi voi tutustua ympäristötietoihin ja uutisiin blogikirjoitusten muodossa. Sivuston tarkoitus on antaa paikallisesti tärkeää tietoa helppolukuisessa ja tiivistetyssä muodossa. Lupaprosessit Tammikuussa Talvivaara sai Euroopan komissiolta uraanin talteenottoprosessia koskevan Euratomin perustamissopimuksen mukaisen myönteisen lausunnon. Lausunnossaan komissio katsoo, että uraanin talteenotto Talvivaaran kaivoksella vastaa Euratomin perustamissopimuksen tavoitteita ja saattaa lisätä ydinpolttoaineen toimitusvarmuutta EU:ssa. Maaliskuussa Talvivaara sai myös Suomen hallitukselta ydinenergialain mukaisen luvan uraanin talteenottoon nykyisen toimintansa sivutuotteena. Lupa on voimassa kaivoksen koko toiminta-ajan mutta enintään vuoden 2054 loppuun asti. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ilmoitti Talvivaaralle huhtikuussa, että Yhtiön uraanin talteenoton ympäristöluvan käsittely ja Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan tarkistus tehdään samanaikaisesti. Aiemmin lupapäätöksiä odotettiin vuoden loppuun mennessä, mutta lupaviranomaiset ovat ilmoittaneet hakemusten käsittelyn viivästyvän. Nyt lupapäätösten odotetaan lykkääntyvän tammikuun lopulle tai helmikuulle 2013. Talvivaara toimii nykyisen ympäristöluvan puitteissa päivitysprosessin valmistumiseen saakka, eikä Yhtiö ennakoi viivästymisellä olevan merkittävää vaikutusta sen tuotantoon tai taloudellisiin tuloksiin. Talvivaaran tavoitteena on aloittaa uraanin talteenotto heti, kun kaikki tarvittavat luvat on saatu. Talvivaaran kaivoksen mahdolliseen laajentumiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistettiin ympäristövaikutusten arviointiohjelman valmistuttua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu suunniteltu tuotannon laajentaminen 100 000 tonniin nikkeliä vuodessa sekä nikkelisulfidin jalostaminen LME-laatuiseksi nikkelimetalliksi. Talvivaara arvioi jättävänsä ympäristölupahakemuksen tuotannon laajentamiseksi vuonna 2013 arviointimenettelyn päätyttyä. Liiketoiminnan kehittäminen Uraanin tuotanto Talvivaara valmistelee uraanin talteenottoa Yhtiön nykyisen toiminnan sivutuotteena. Uraania esiintyy luonnostaan pieninä pitoisuuksina Talvivaaran kaivosalueella, ja sitä liukenee päätuotteiden ohella prosessiliuokseen. Uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (n. 770 000 paunaa) uraania vuodessa, mikä vastaa noin 410 tonnia (900 000 paunaa) uraanirikastetta (UO 4 ). Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti Camecolle. Saatuaan elokuussa rakennusluvan Talvivaara aloitti uraanin talteenottolaitoksen rakennustyöt, joiden odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Uraanin tuotantoon liittyvä lupaprosessi on parhaillaan käynnissä. Uraanin tuotantoon tarvitaan vielä ympäristölupa ja kemikaaliviranomaisten hyväksyntä. Ympäristölupapäätös saataneen tammikuun lopussa tai helmikuussa 2013 kaivoksen pääluvan päivityksen yhteydessä. Tuotannon laajentaminen Operation Overlord Talvivaara jatkoi katsauskaudella tuotantokapasiteetin lisäämiseen liittyviä tutkimuksia, joissa suunnitellaan nikkelin vuosituotannon kasvattamista yli 50 000 tonniin. Tutkimuksissa keskityttiin erityisesti käynnissä olevaan ympäristövaikutusten arviointiprosessiin. Alustavat tekniset selvitykset perustuvat nikkelin vuosituotannon 8(21)
kaksinkertaistamiseen noin 100 000 tonniin. Eri prosessivaihtoehtojen kartoittaminen jatkuu edelleen, mutta tässä vaiheessa näyttää jokseenkin todennäköiseltä, että merkittävä osa laajennetusta tuotannosta olisi LMElaatuista nikkelimetallia, eli nykyisen nikkelituotteen jatkojalostus tulisi osaksi Talvivaaran tuotantoprosessia. Tuotannon laajentamiseen liittyviä investointipäätöksiä ei ole vielä tehty. Niitä odotetaan aikaisintaan vuonna 2014. Energiastrategia Talvivaaran energiastrategian tavoitteena on varmistaa kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen energian saanti ja energiaomavaraisuus pitkällä aikavälillä. Talvivaaran sähköntarve tällä hetkellä on noin 45 megawattia, ja tarve moninkertaistuu, jos Yhtiö toteuttaa suunnitellun tuotannon laajentamisen ja alkaa jalostaa nikkeliä LMElaatuiseksi metalliksi. Tammi maaliskuussa Talvivaara kasvatti teho-osuuttaan Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeessa 10 megawatista noin 60 megawattiin. Lisäksi Yhtiö tutkii tuulivoiman, bioenergian ja tuotantoprosessissa syntyvän energian hyödyntämistä kaivosalueella. Varsinainen yhtiökokous Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.4. Sotkamossa. Kokouksessa päätettiin muun muassa seuraavaa: - Osinkoa ei makseta tilivuodelta. - Hallituksen jäsenten palkkiot vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvälle toimikaudelle ovat: hallituksen päätoiminen puheenjohtaja 280 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtaja 69 000 euroa, hallituksen valiokuntien ja komiteoiden puheenjohtajat 69 000 euroa ja muut ei-työsuhteiset hallituksen jäsenet 48 000 euroa. - Hallituksen jäsenmäärä on kahdeksan ja hallituksen jäseniksi uudelle toimikaudelle valittiin Edward Haslam, Eileen Carr, D. Graham Titcombe, Tapani Järvinen ja Pekka Perä, ja uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Stuart Murray, Michael Rawlinson ja Kirsi Sormunen. - Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan ja tilintarkastajaksi tilikaudelle valittiin KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. - Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 Yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa 25.10.2013 saakka ja korvaa varsinaisen yhtiökokouksen 28.4. antaman 10 000 000 osakkeen hankkimista koskevan valtuutuksen. - Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 Yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeet voidaan luovuttaa Yhtiön osakkeenomistajille omistuksen suhteessa tai osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen, ja valtuutus on voimassa 25.4.2014 saakka. Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös vastapuoliin, valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin. Tärkeimmät lyhyen aikavälin riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja kestävyydessä sekä epävarmuus metallien liukenemisnopeudesta ja lopullisista saanneista biokasaliuotuksessa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin Yhtiö ei voi vaikuttaa. 9(21)
10(21) Nikkelin markkinahinta on historiallisesti vaihdellut merkittävästi, ja Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makroekonomiset tekijät ja valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90% Talvivaaran liikevaihdosta on tällä hetkellä peräisin nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä vaikutus Yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä Yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina. Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun taas Yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voi haitata Yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin heikentymisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla. Mikäli Talvivaara ei pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita, erityisesti nikkeliä, tai mikäli tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai mikäli hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkillisesti ja merkittävästi, Yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara pyrkii pienentämään likviditeettiriskiä seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan. Tavoitteena on havaita mahdollisesti uhkaavat epäedulliset muutokset hyvissä ajoin ja saada riittävästi aikaa tarvittavan luoton tai muun rahoituksen hankkimiseen kohtuullisin ehdoin. Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten velkojen maturiteettiprofiilin tasapainossa jälleenvakuutusriskien vähentämiseksi. Henkilöstö ja johto Konsernin henkilöstömäärä 30.9. oli 551 työntekijää (heinä-syyskuu : 446). Heinä-syyskuun henkilöstökulut olivat yhteensä 4,8 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : 4,9 miljoonaa euroa). Vuoden alusta syyskuun loppuun henkilöstökulut olivat yhteensä 17,1 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu : 16,2 miljoonaa euroa). Harri Natunen nimitettiin Talvivaaran toimitusjohtajaksi huhtikuussa. Nimittämisensä jälkeen toimitusjohtaja Natunen muodosti yhdistetyn johtoryhmän, johon kuuluvat seuraavat jäsenet: Harri Natunen, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja rahoitus- ja talousjohtaja Pekka Erkinheimo, kaupallinen johtaja Kari Vyhtinen, investointijohtaja Eeva Ruokonen, kestävän kehityksen johtaja Maija Kaski, henkilöstöjohtaja Mikko Korteniemi, metallituotannon johtaja (biokasaliuotus ja metallien talteenotto) Jari Voutilainen, kaivostoiminnan johtaja (kaivostoiminta ja materiaalinkäsittely). Osakkeet ja osakkeenomistajat Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 30.9. yhteensä 272 309 640. Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, 16.12.2010 merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, vuoden 2007 optio-ohjelman sekä vuoden aikana rekisteröityjen osakemerkintöjen vaikutukset, Yhtiön koko valtuutettu osakemäärä oli 315 785 376. Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyi 31.3.. Määräaikaan mennessä Talvivaaran Kaivosyhtiön uusia osakkeita oli 2007A-optio-oikeuksilla merkitty yhteensä 2 279 373 kappaletta. Merkintäajan umpeuduttua 2007A-optio-oikeuksista oli käyttämättä 53 727 kappaletta ja ne raukesivat. Osakkeiden merkintäaika 2007B-optioilla alkoi 1.4. ja päättyy 31.3.2013. 2007B-optio-oikeuksien perusteella ei merkitty uusia Talvivaaran osakkeita tammi-syyskuussa, ja optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 2 284 337 kappaletta. Yhteensä 250 avaintyöntekijälle on myönnetty 2 333 000 kappaletta 2007C-optiooikeuksia, joiden merkintäaika alkoi 1.4. ja päättyy 31.3.2014. 2007C-optio-oikeuksista on käyttämättä 2 333 000 kappaletta.
11(21) Helmikuussa Talvivaara laski liikkeeseen 24 589 050 uutta osaketta. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 12.3. hyväksyä hallituksen ehdotuksen koskien osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeavaa osakeantia. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 13.3.. Lisäksi hallitus on 12.3. pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen valtuuttamana päättänyt myöntää enintään 184 428 uuden osakkeen merkitsemiseen oikeuttavia erityisiä oikeuksia, jotta osakeannista aiheutuva vuonna 2013 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukainen vaihtohinnan oikaisu voidaan toteuttaa. Vaihdon yhteydessä liikkeeseen laskettavien osakkeiden enimmäismäärä on 11 677 591 kappaletta. Lisäksi osakeannista aiheutuvasta oikaisusta vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan vaihtohintaan johtuen vaihdon yhteydessä liikkeelle laskettavien osakkeiden enimmäismäärä on 27 180 708 kappaletta. Seuraavat osakkaat omistivat 30.9. yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (20,8%), Solidium (8,9%), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,7%) ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (6,2%). Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Kuparituotannon aloittaminen Talvivaara alkoi tuottaa myytäviä määriä kuparisulfidia lokakuussa. Tuotetta myydään toistaiseksi spotmarkkinoilla. Kipsisakka-altaan vuoto Talvivaaran Sotkamon kaivoksen kipsisakka-altaassa sunnuntaiaamuna 4.11. havaittu vuoto paikannettiin keskiviikkona 7.11. pinta-alaltaan noin 60 hehtaarin suuruisen altaan keskiosasta. Vuodon tukkiminen aloitettiin paikantamisen jälkeen, ja tämän tiedotteen julkaisemiseen mennessä olemme onnistuneet merkittävästi vähentämään vuotoa. Varotoimenpiteenä Talvivaaran metallien talteenottolaitos ajettiin alas vuodon havaitsemisen jälkeen. Yhtiö valmistelee metallien talteenottolaitoksen käynnistystä, ja arvioi käynnistävänsä metallien talteenoton viikonloppuun mennessä. Seisakin aikana Talvivaara teki käänteisosmoosilaitosten kytkennät tehtaan liuoskiertoon ja järjestelyt, joiden avulla metallitehtaan liuoskierrot voidaan pitää täysin erillisinä vaurioituneesta kipisisakka-altaasta. Tehtaan tuotanto ei näin ollen aiheuta lisärasitusta korjaustoimenpiteiden kohteena olevan kipsisakka-altaan osalle, eikä se vaikuta korjaustoimenpiteisiin tai niiden aikatauluun. Lyhyen aikavälin näkymät Toiminnalliset näkymät Yhtiö on aiemmin ilmoitetun mukaisesti päättänyt väliaikaisesti keskeyttää uuden malmin tuotannon 3 4 kuukaudeksi syyskuun alusta lähtien vallitsevasta vesitilanteesta johtuen. Lyhyen aikavälin tuotantosuunnitelman muutos etenee suunnitellusti, ja Talvivaara ennakoi saavuttavansa noin 20 miljoonan euron kustannussäästöt neljännen vuosineljänneksen ja vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Tuotantosuunnitelman muutoksen ei odoteta vaikuttavan metallien tuotantoon loppuvuoden aikana. Koska liuotuskasoissa on tällä hetkellä suuri nikkeli-inventaario ja liuotusprosessi kestää kokonaisuudessaan useita vuosia, vaikutuksen vuoden 2013 metallien tuotantoon ennakoidaan myös olevan vähäinen. Talvivaara ennakoi kiertoliuoksen metallipitoisuuksien nousevan maltillisesti loppuvuoden aikana ylimääräisen veden biokasaliuotukselle aiheuttamien vaikutusten vähentämiseksi tehtävien toimenpiteiden ansiosta. Vaikutuksia ei kuitenkaan todennäköisesti saada kokonaan poistetuiksi ennen vuodenvaihdetta. Niinpä Talvivaara ennakoi loppuvuoden tuotantonsa kasvavan heinä-syyskuussa saavutettuun tasoon verrattuna. Yhtiö pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että se saavuttaisi koko vuoden tuotantoennusteensa, noin 17 000 tonnia nikkeliä. Talvivaara odottaa julkaisevansa vuoden 2013 tuotantoennusteensa Lontoossa 20.11. pidettävän Talvivaaran pääomamarkkinapäivän yhteydessä. Lisätietoja tilaisuudesta ja sen videolähetyksestä julkistetaan Yhtiön verkkosivuilla noin viikkoa ennen tilaisuutta.
12(21) Markkinanäkymät Nikkelin hinta pysyi alhaisena lähes koko kolmannen vuosineljänneksen ajan. Elokuun keskimääräinen hinta Lontoon metallipörssissä, 15,700 Yhdysvaltain dollaria tonnilta, oli alhaisin kuukausikeskiarvo sitten vuoden 2009 puolivälin. Vaikka nikkelin hinta hieman palautuikin vuosineljänneksen lopulla, lyhyen aikavälin ennakoitavuus on heikko ja hintavolatiliteetin odotetaan pysyvän suurena. Talvivaara arvioi nikkelin kysyntä- ja tarjontatekijöiden tukevan nikkelin hinnan myönteistä kehitystä pidemmällä aikavälillä. Tähän vaikuttavat muun muassa koko nikkeliteollisuuden tuotannon kasvavat rajakustannukset sekä investointien puute uusiin merkittäviin nikkelihankkeisiin, jotka voisivat seuraavien muutaman vuoden jälkeen korvata tuotannosta poistuvaa kapasiteettia. Talvivaara uskoo edelleen, että pidemmällä aikavälillä nikkelin hinnan kestävä tukitaso on noin 20 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. 8.11. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Hallitus
13(21) KONSERNIN TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkastamaton tamaton tamaton tamaton (kaikki luvut EUR '000) 7-9 /12 7-9/11 1-9/12 1-9/11 Liikevaihto 44 787 60 620 117 254 164 734 Liiketoiminnan muut tuotot 2 497 1 136 3 996 2 557 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 10 367 2 562 56 689 42 236 Materiaalit ja palvelut -29 317-29 131-97 791-97 335 Henkilöstökulut -5 863-5 708-20 662-19 129 Poistot ja arvonalentumiset -12 863-11 668-38 274-34 484 Liiketoiminnan muut kulut -13 888-12 277-47 793-42 612 Liikevoitto/tappio(-) -4 280 5 534-26 581 15 967 Rahoitustuotot 574 170 2 142 961 Rahoituskulut -12 338-10 025-34 083-27 781 Rahoitustuotot/kulut (-) (netto) -11 764-9 855-31 941-26 820 Voitto/tappio(-) ennen veroja -16 044-4 321-58 522-10 853 Tuloverot 3 908 921 14 001 1 909 Kauden voitto/tappio(-) -12 136-3 400-44 521-8 944 Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille -11 256-3 577-40 816-10 178 Määräysvallattomille omistajille -880 177-3 705 1 234-12 136-3 400-44 521-8 944 Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( /osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu -0,05-0,02-0,16-0,05 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton (kaikki luvut EUR '000) 7-9/12 7-9/11 1-9/12 1-9/11 Kauden voitto/tappio(-) -12 136-3 400-44 521-8 944 Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna Rahavirran suojaukset - -2 506 - -7 385 Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna - -2 506 - -7 385 Laaja tulos yhteensä -12 136-5 906-44 521-16 329 Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille -11 256-5 682-40 816-16 381 Määräysvallattomille omistajille -880-224 -3 705 52-12 136-5 906-44 521-16 329
14(21) KONSERNIN TASE Tilintarkastamaton Tilintarkastettu Tilintarkastamaton (kaikki luvut EUR '000) 30.9.12 31.12.11 30.9.11 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 793 437 761 985 751 448 Biologiset hyödykkeet 9 349 7 688 8 793 Aineettomat hyödykkeet 7 100 7 371 7 485 Laskennalliset verosaamiset 41 207 26 398 25 847 Muut saamiset 2 928 2 902 2 986 Myytävissä olevat rahoitusvarat 5 603 630 630 859 624 806 974 797 189 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 301 928 240 436 225 038 Myyntisaamiset 52 872 64 027 47 602 Muut saamiset 7 749 5 249 5 806 Johdannaisinstrumentit 13 10 237 Rahavarat 87 306 40 019 38 555 449 868 349 741 317 238 Varat yhteensä 1 309 492 1 156 715 1 114 427 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 80 80 80 Osakeanti - 278 - Ylikurssirahasto 8 086 8 086 8 086 Suojausrahasto - - 1 665 Muut rahastot 539 490 449 532 448 802 Kertyneet voittovarat -193 722-151 129-152 646 353 934 306 847 305 987 Määräysvallattomien omistajien osuus 12 137 15 733 14 238 Oma pääoma yhteensä 366 071 322 580 320 225 Pitkäaikaiset velat Lainat 443 358 467 161 421 982 Saadut ennakkomaksut 253 813 235 568 227 344 Varaukset 5 582 6 036 5 860 702 753 708 765 655 186 Lyhytaikaiset velat Lainat 158 567 28 515 26 761 Saadut ennakkomaksut 11 684 11 684 14 800 Ostovelat 27 184 33 678 35 607 Muut velat 43 231 51 478 61 074 Johdannaisinstrumentit 2 15 774 240 668 125 370 139 016 Velat yhteensä 943 421 834 135 794 202 Velat ja oma pääoma yht. 1 309 492 1 156 715 1 114 427
15(21) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Sijoitetun vapaan oman Kertyneet Määräysvallattomien Oma (kaikki luvut EUR Osake- Osake- Ylikurssi- Suojaus- pääoman Muut voitto- omistajien pääoma '000) pääoma anti rahasto rahasto rahasto rahastot varat Yht. osuus yht. 1.1.11 80 91 8 086 7 494 401 612 31 400-80 068 368 695 16 895 385 590 Kauden tulos - - - - - - -10 178-10 178 1 234-8 944 Muut laajan tuloksen erät - Rahavirtojen suojaukset - - - -6 203 - - - -6 203-1 182-7 385 Kauden laaja tulos - - - -6 203 - - -10 178-16 381 52-16 329 Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot - -91 - - 658 - - 567-567 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015 - - - - 1 800 - - 1 800-1 800 Tytäryhtiön osakkeiden hankinta - - - 374-996 -60 509-59 139-2 349-61 488 Perpetuaali pääomalaina - - - - - - -1 891-1 891-360 -2 251 Johdon kannustinjärjestelmä - - - - - 70-70 - 70 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015, oman pääoman komponentti - - - - - 9 018-9 018-9 018 Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo - - - - - 3 248-3 248-3 248 Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä - -91-374 2 458 13 332-62 400-46 327-2 709-49 036 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - -91-374 2 458 13 332-62 400-46 327-2 709-49 036 30.9.11 80-8 086 1 665 404 070 44 732-152 646 305 987 14 238 320 225 31.12.11 80 278 8 086-404 069 45 463-151 129 306 847 15 733 322 580 1.1.12 80 278 8 086-404 069 45 463-151 129 306 847 15 733 322 580 Kauden tulos - - - - - - -40 816-40 816-3 705-44 521 Muut laajan tuloksen erät - Rahavirtojen suojaukset - - - - - - - - - - Kauden laaja tulos - - - - - - -40 816-40 816-3 705-44 521 Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot - -278 - - 5 198 - - 4 920-4 920 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013 - - - - - -251 - -251 - -251 Perpetuaali pääomalaina - - - - - 2 353-1 777 576 109 685 Osakeanti - - - - 81 481 - - 81 481-81 481 Johdon kannustinjärjestelmä - - - - - 71-71 - 71 Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo - - - - - 1 106-1 106-1 106
16(21) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkastamaton tamaton tamaton tamaton (kaikki luvut EUR '000) 7-9/12 7-9/11 1-9/12 1-9/11 Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto/tappio(-) -12 136-3 400-44 521-8 944 Oikaisut Verot -3 908-921 -14 001-1 909 Poistot 12 863 11 668 38 274 34 484 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa -7 302-8 824-19 339-26 816 Korkotuotot -574-170 -2 142-961 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset/vähennykset (-) -11 58-16 -327 Korkokulut 12 338 10 026 34 083 27 781 1 270 8 437-7 662 23 308 Käyttöpääoman muutos Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) -5 656-23 324 10 293 14 383 Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) -11 361-5 934-61 491-49 677 Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(-)/lisäys(+) -4 107 30 673-25 403 8 026 Käyttöpääoman muutos -21 124 1 415-76 601-27 268-19 854 9 852-84 263-3 960 Maksetut korot ja muut rahoitusmenot -844-2 573-13 375-14 087 Korko- ja muut rahoitustuotot 119 716 476 1 055 Liiketoiminnan nettorahavirrat -20 579 7 995-97 162-16 992 Investointien rahavirrat Tytäryhtiön hankinta, saadut nettovarat - - - -61 487 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -32 513-21 938-67 640-57 322 Biologisten hyödykkeiden hankinta - -29 - -64 Aineettomien hyödykkeiden hankinta -19-71 -213-175 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti - 19 995 18 19 995 Biologisten hyödykkeiden myynti 10 25 101 257 Aineettomien hyödykkeiden myynti - 5-5 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen hankinta - - - -12 010 Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta -1 025-39 -13 141-167 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen myynti - 12 022-12 022 Investointien nettorahavirrat -33 547 9 970-80 875-98 946 Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä -30-81 108 - Toteutetut osakeoptiot - 156 4 920 567 Korollisten lainojen nostot - 9 949 130 000 11 016 Perpetuaali pääomalaina - - - -3 042 Saadut ennakkomaksut 14 016-22 349 7 000 Korollisten lainojen takaisinmaksut -1 289-24 143-13 053-26 603 Rahoituksen nettorahavirrat 12 697-14 038 225 324-11 062 Rahavarojen nettolisäys/vähennys(-) -41 429 3 927 47 287-127 000 Rahavarat kauden alussa 128 735 34 628 40 019 165 555 Rahavarat kauden lopussa 87 306 38 555 87 306 38 555
17(21) LIITETIEDOT 1. Laadintaperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 31.12.. 2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet ja Keskeneräiset Maa-alueet ja Muut aineelliset (kaikki luvut EUR '000) laitteet omat työt rakennukset hyödykkeet Yht. Bruttokirjanpitoarvo 1.1.12 361 245 41 344 273 921 224 796 901 306 Lisäykset 2 005 67 228 25-69 258 Vähennykset -34 - - - -34 Siirrot 1 729-6 200 2 602 1 869 - Bruttokirjanpitoarvo 30.9.12 364 945 102 372 276 548 226 665 970 530 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.12 66 791-32 644 39 886 139 321 Vähennykset -17 - - - -17 Kauden poistot 22 391-9 172 6 226 37 789 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 30.9.12 89 165-41 816 46 112 177 093 Kirjanpitoarvo 1.1.12 294 454 41 344 241 277 184 910 761 985 Kirjanpitoarvo 30.9.12 275 780 102 372 234 732 180 553 793 437 3. Myyntisaamiset (kaikki luvut EUR '000) 30.9.12 31.12.11 Nikkeli-kobolttisulfidi 47 887 55 258 Sinkkisulfidi 4 985 8 769 Myyntisaamiset yht. 52 872 64 027 4. Vaihto-omaisuus (kaikki luvut EUR '000) 30.9.12 31.12.11 Raaka-aineet ja tarvikkeet 18 818 14 016 Keskeneräiset tuotteet 267 697 213 629 Valmiit tuotteet 15 413 12 791 Vaihto-omaisuus yhteensä 301 928 240 436
18(21) 5. Lainat ja pääomalainat (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset 30.9.12 31.12.11 Pääomalainat 1 405 1 405 Investointi- ja käyttöpääomalaina 57 272 57 863 Joukkovelkakirjalaina er. 2017 108 504 Luottolimiitti - 49 110 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015 223 748 217 138 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013-80 796 Rahoitusleasingvelat 32 862 37 444 Muut lainat 19 567 23 405 443 358 467 161 Lyhytaikaiset Investointi- ja käyttöpääomalaina 1 430 1 430 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013 75 134 - Yritystodistukset - 8 481 Luottolimiitti 69 364 - Rahoitusleasingvelat 12 639 18 604 158 567 28 515 Lainat yhteensä 601 925 495 676 6. Ennakkomaksut (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset 30.9.12 31.12.11 Ennakkomaksu sinkkituotteesta 217 083 221 187 Ennakkomaksu uraanituotteesta 36 730 14 381 253 813 235 568 Lyhytaikaiset Ennakkomaksu sinkkituotteesta 11 684 11 684 11 684 11 684 Ennakkomaksut yhteensä 265 497 247 252 7. Muutokset osakkeiden lukumäärässä Osakkeiden lukumäärä 31.12.11 245 781 803 Osakkeiden merkintä 1 938 787 optio-oikeuksilla 2007A Suunnattu anti 24 589 050 30.9.12 272 309 640
19(21) 8. Ehdolliset velat ja sitoumukset (kaikki luvut EUR '000) Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat: 30.9.12 31.12.11 Yhden vuoden kuluessa 1 306 1 919 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa 791 929 Yli 5 vuoden kuluttua - 37 2 097 2 885 Investointisitoumukset Konsernilla oli 30.9. investointisitoumuksia yhteensä EUR 22,8 miljoonaa (31.12.: EUR 14,5 miljoonaa), jotka liittyivät pääasiallisesti Talvivaaran kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Sitoumukset koskevat uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa. Konsernin tunnusluvut 1.7.-30.9 1.7.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-31.12 Liikevaihto EUR '000 44 787 60 620 117 254 164 734 231 226 Liikevoitto (tappio) EUR '000-4 280 5 534-26 581 15 967 30 899 Liikevoitto/-tappioprosentti -9,6 % 9,1 % -22,7 % 9,7 % 13,4 % Voitto (tappio) ennen veroja EUR '000-16 044-4 321-58 522-10 853-6 964 Kauden voitto (tappio) EUR '000-12 136-3 400-44 521-8 944-5 216 Oman pääoman tuotto -3,3 % -1,1 % -12,9 % -2,5 % -1,5 % Omavaraisuusaste 28,0 % 28,7 % 28,0 % 28,7 % 27,9 % Korolliset nettovelat EUR '000 514 619 410 188 514 619 410 188 455 657 Velkaantumisaste 140,6 % 128,1 % 140,6 % 128,1 % 141,3 % Sijoitetun pääoman tuotto 0,0 % 0,9 % -1,2 % 2,3 % 4,0 % Investoinnit EUR '000 32 532 22 038 67 853 57 561 79 144 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet EUR '000 793 437 751 448 793 437 751 448 761 985 Johdannaisinstrumentit EUR '000 11-537 11-537 -5 Lainat EUR '000 601 925 448 743 601 925 448 743 495 676 Rahavarat EUR '000 87 306 38 555 87 306 38 555 40 019
20(21) Osakekohtaiset tunnusluvut 1.7.-30.9 1.7.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-31.12 Osakekohtainen tulos EUR -0,05-0,02-0,16-0,05-0,04 Oma pääoma/osake EUR 1,34 1,25 1,34 1,25 1,25 Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä Keskikurssi 1 EUR 1,84 3,95 2,83 5,19 4,22 GBP 1,46 3,44 2,30 4,56 3,66 Alin kurssi 1 EUR 1,50 2,89 1,50 2,87 2,25 GBP 1,22 2,52 1,22 2,52 1,95 Ylin kurssi 1 EUR 2,16 5,24 4,42 7,09 7,17 GBP 1,76 4,57 3,59 6,22 6,22 Kurssi kauden lopussa 2 EUR 1,91 2,91 1,91 2,91 2,39 GBP 1,52 2,52 1,52 2,52 2,00 Muutos kauden aikana -11,1 % -45,8 % -23,8 % -57,7 % -66,4 % Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. neg. neg. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa 3 EUR '000 520 017 714 672 520 017 714 672 588 487 GBP '000 415 000 619 370 415 000 619 370 491 564 Osakkeiden vaihdon kehitys Osakkeiden vaihto 1000 osaketta 12 765 15 709 79 481 42 056 67 799 Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 4,8 % 6,4 % 30,1 % 17,1 % 27,6 % Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä Keskikurssi EUR 1,82 3,87 2,73 5,46 4,33 Alin kurssi EUR 1,55 2,97 1,55 2,97 2,27 Ylin kurssi EUR 2,17 5,11 4,35 7,34 7,34 Kurssi kauden lopussa EUR 1,90 2,97 1,90 2,97 2,49 Muutos kauden aikana -10,6 % -42,4 % -24,0 % -58,0 % -64,8 % Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. neg. neg. Osakekannan markkina-arvo EUR '000 516 027 730 464 516 027 730 464 612 488 kauden lopussa Osakkeiden vaihdon kehitys Osakkeiden vaihto 1000 osaketta 32 199 34 256 147 094 116 983 190 901 Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 12,2 % 14,0 % 55,7 % 47,6 % 77,7 % Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 263 907 605 263 907 605 272 309 640 245 540 343 244 436 343 245 781 803 263 907 605 263 907 605 272 309 640 245 540 343 244 436 343 245 781 803 245 601 204 244 497 204 245 781 803 1) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista. 2) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia. 3) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.