8.1. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot Valtiolla on tällä hetkellä yksitoista talousarvion ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan v. 2015 olevan n. 5,4 mrd. euroa ja menojen samoin. Rahastotalouden nettomääräiseksi alijäämäksi muodostuu 21 milj. euroa. Rahastotalouden alijäämäisyyttä v. 2015 selittää mm. talousarvioon tehtävä ylimääräinen tuloutus Valtion eläkerahastosta. Rahastojen nettoylijäämä ilman Valtion eläkerahastoa on runsaat 0,3 mrd. euroa. Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmaan mukaisesti Valtion eläkerahastosta on tarkoitus tehdä valtion talousarvioon ylimääräinen 500 milj. euron siirto. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Rahastoista ehdotetaan tuloutettavaksi valtion talousarvioon yhteensä n. 2,3 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi n. 0,5 mrd. euroa v. 2015. Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi uudesta rahoitusvakausviranomaisesta. Lailla perustettaisiin myös rahoitusvakausviranomaisen hallinnoima uusi rahoitusvakausrahasto. Rahastolle ehdotetaan siirrettäväksi talousarvioesityksessä 166 milj. euroa. Kansallinen rahasto siirtäisi varat edelleen EU:n vakausmaksuina EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Uutta rahastoa ei ole vielä otettu huomioon seuraavassa taulukossa, jossa on esitetty yhteenvetotiedot rahastojen taloudesta vuosina 2013 2015. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa 2013 2014** 2015** Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 89 87 87 Sekalaiset tulot 453 402 316 Eläkemaksut 1 635 1 717 1 727 Korkotulot ja voiton tuloutukset 999 397 411 Siirrot talousarviosta 501 511 511 Tulot pl. rahoitustaloustoimet 3 677 3 114 3 052 Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 2 246 2 285 2 374 Tulot yhteensä 5 922 5 399 5 426 Kulutusmenot 309 288 256 Siirtomenot 806 867 834 Korkomenot 2 7 1 Siirrot talousarvioon 1 799 1 831 2 342 Muut menot 0 0 0 Menot pl. rahoitustaloustoimet 2 917 2 993 3 434 Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 1 803 1 933 2 014 Menot yhteensä 4 720 4 926 5 447 Nettorahoitusylijäämä 1 203 473-21 Valtion asuntorahasto (VAR) Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen velkojen menot. Asuntotuotannon tukien rahoitusta keskitetään valtion asuntorahastoon, sillä v. 2015 myös asuntojen korjaus- ja energia-avustukset myönnetään asuntorahastosta. Ks. myös luku 5.2. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Valtion eläkerahasto (VER) Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKE- RA) Rahasto saa varansa aravalainojen koroista ja lyhennyksistä sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle hankitaan myös osana valtion lainanottoa. Talousarviovuoden alussa rahasto on kuitenkin velaton eikä bruttovarainhankintatarvetta ennakoida olevan. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2015 alussa n. 6,4 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 11,0 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 9,3 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 2,1 mrd. euroa, aravalainojen ensisijaislainoissa n. 0,1 mrd. euroa ja vanhojen aravalainojen konvertointitakauksista n. 0,2 mrd. euroa. Lisäksi vuokratalojen rakentamislainoista aiheutuvia vastuita ennakoidaan olevan n. 0,2 mrd. euroa. Korkotukilainojen takausvastuut kasvavat edelleen lähivuosina tuotantotukien muututtua korkotukilainoitukseksi ja erilaisten takausmallien lisääntyessä. Vuonna 2015 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 575 milj. euroa. Vuonna 2015 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarvioon 66 milj. euroa, mikä vastaa valtion talousarvion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta. Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja ASP-lainoissa vuoden 2015 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,3 mrd. euroa, mikä vastaa n. 12,5 mrd. euron lainakantaa. Valtion eläkerahaston avulla varaudutaan valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyritään tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina 1 312 milj. euroa v. 2015, mikä vastaa kuluvan vuoden kertymää. Työntekijän eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon yhteensä 415 milj. euroa. Valtion eläkerahaston sijoitussalkku oli maaliskuun 2014 lopussa markkina-arvoltaan 0,7 mrd. euroa viime vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi eli 16,5 mrd. euroa, mikä on n. 18 % suhteessa valtion eläkevastuuseen. Rahastolla on valtion eläkelaissa säädetty rahastointitavoite. Sen mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston arvo vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain enintään 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirto talousarvioon on 2 275 milj. euroa v. 2015, ml. ylimääräinen 500 milj. euron tuloutus. Valtiovarainministeriön asettama strateginen tulostavoite on, että Valtion eläkerahaston sijoitustoiminta tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto, jolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta. Toiminnallisena tulostavoitteena on saavuttaa riskikorjattu sijoitustuotto, joka ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin tuoton. Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Investointitukea suunnataan pääasiassa kotieläin- ja kasvintuotannon rakentamisinvestointeihin, lisäksi tuetaan mm. salaojitusta, eläinten hyvinvoinnin ja työympäristön parantamista sekä edistetään kotimaisen, uusiutuvan energian käyttöä. Vuoden 2014 loppuun saakka kaikki maatalouden investointeihin ja tilanpidon aloittamiseen suunnatut avustukset rahoitetaan Makeran varoin. Vuodesta 2015 alkaen Makerasta rahoitetaan ainoastaan kokonaan kansallisesti rahoitettavat avustukset sekä myönnetään eräitä lainoja. EU-osarahoitteiset avustukset rahoitetaan talousarviosta. Maatalouden investointeihin ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen myönnetään edelleen rahoitustukea valtion talousarviosta myös lainojen korkotukena. Vuonna 2015 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 97 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2014 siirtyväksi arvioidut erät. Vuonna 2015 talousarviosta ei siirretä varoja rahastoon. Avustuksia arvioidaan myönnettävän 25,5 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Valtion ydinjätehuoltorahasto Huoltovarmuusrahasto Valtiontakuurahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu kolmesta erillisvarallisuudesta, jotka ovat Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä VTT, jonka käytössä on FiR 1-tutkimusreaktori. Varautumisrahaston tase on vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan n. 2,2 mrd. euroa. Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2014 kerättävät maksut ovat yhteensä n. 5,7 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut 1,9 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2015 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän jotakuinkin vuoden 2014 tasolla. Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Taloustaantuman aiheuttama sähkön kulutuksen laskun ja liikennepolttonesteiden kulutuksen pienenemisen johdosta maksun tuotto on alentunut n. 10 %, ja se on vakiintumassa vajaaseen 45 milj. euroon vuodessa. Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen jatkuvuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia toimintoja ovat varmuusvarastointi ja erilaiset tekniset varajärjestelyt, kriittisen infrastruktuurin turvaaminen sekä huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen varautumissuunnittelu. Varmuusvarastoja kierrätetään kauppatoimilla, joiden tuotto vaihtelee suuresti. Öljyn varmuusvarastoissa on meneillään laaja ympäristönormien muuttumisesta johtuva kierrätysohjelma, joka jatkuu vuoteen 2015. Kierrätyskaupoista aiheutuu varmuusvarastojen tasearvojen voimakas nousu. Kierrätyskauppojen johdosta rahaston tase on noussut 1,9 mrd. euroon ja nousun odotetaan jatkuvan. Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset. Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuisiin ja muihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista sekä tarvittaessa valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta. Viime vuosina talousarviosiirtoja ei ole tehty. Rahaston vastuulla oleva vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2013 lopussa 10,9 mrd. euroa, jossa vähennystä 0,2 mrd. euroa edellisen vuoden loppuun verrattuna. Rahaston kassavarat olivat vuoden 2014 alussa 752 milj. euroa. Vuoden 2014 lopussa rahastosta on tarkoitus tehdä kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman mukainen 100 milj. euron tuloutus valtiolle. Vuoden 2015 aikana rahaston kokonaisvastuiden määrä tullee kasvamaan ja vastuukanta saattaa kehittyä riskipitoisempaan suuntaan ottaen huomioon vientitakuulaissa 1.1.2013 voimaan tulleen erityisriskinoton lisäämisen ja 1.7.2014 voimaan tulleet lakimuutokset Finnvera Oyj:n vienti- ja alusluottojen rahoitusvaltuuksien ja vientitakuuvaltuuksien merkittävästä lisäyksestä. Vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettu enimmäisvaltuus korotettiin 12,5 mrd. eurosta 17 mrd. euroon. Toisaalta rahaston vastuulla olevien vientitakuu- ja erityistakauskannan vastuiden riskitaso on hieman alentunut (parantunut) johtuen pääasiassa jälleenvakuutuksista ja parantuneista luokituksista v. 2013. Lähivuosina todennäköisesti kasvavat kokonaisvastuut, suuret toimialakohtaiset riskikeskittymät ja kansainvälisen talouden epä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Valtion vakuusrahasto (VVR) Valtion televisio- ja radiorahasto Maatalouden interventiorahasto (MIRA) Palosuojelurahasto Öljysuojarahasto (ÖS- RA) vakaa tilanne lisäävät tarvetta ylläpitää rahaston likvidejä varoja tasolla, jolla maksuvalmius säilytetään riskipositiota vastaavana. Valtion vakuusrahasto keskittyy 1990-luvulla myönnetyn pankkituen hallinnointiin sekä tukiehtojen noudattamisen ja omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n (selvitystilassa) alasajon valvontaan. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2013 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteensä 5,9 mrd. euroa. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, Valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Vakuusrahaston viimeinen tukipäätös tehtiin v. 1996. Vuonna 2009 lakia vakuusrahastosta täydennettiin siten, että siihen lisättiin säännökset vakavaraisuusongelmiin joutuneen talletuspankin velvoittamisesta tukihakemuksen tekemiseen vakuusrahastolle. Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisulainsäädännöstä sekä uudesta perustettavasta kriisinratkaisuviranomaisesta. Tarkoituksena on, että rahasto lakkautetaan ja talousarvioon tuloutetaan rahastosta 1,1 milj. euroa v. 2015. Valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa hoitaa Viestintävirasto. Vuoden 2013 alusta lukien Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi otettiin käyttöön yleisradiovero. Julkisen palvelun kustannukset katetaan valtion televisio- ja radiorahastoon tehtävällä siirrolla, jonka suuruus v. 2015 on 507,9 milj. euroa. Eduskuntaryhmien päätöksen mukaisesti määrärahaan ei tehdä valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain mukaista indeksitarkistusta. Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan v. 2015 vain maatalouden interventiotoimintaa. Rahastosta ei makseta enää EU:n ruoka-apuohjelmasta aiheutuvia menoja. Vuodesta 2012 lähtien interventioon hyväksyttyjen tuotteiden varastoon ostoja tai varastosta myyntejä ei ole ollut. Kevään 2014 markkinatilanteen perusteella arvioituna tilanne jatkuu myös vuosina 2014 ja 2015. Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. Vuonna 2015 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän 0,565 milj. euroa, joka on lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja. Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa. Palosuojelumaksukertymän arvioidaan v. 2015 olevan reilut 10 milj. euroa, n. 0,1 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Rahaston rooli erilaisten pelastustoimen kehittämishankkeiden sekä paloasemien ja kalustohankintojen rahoittajana on merkittävä. Toiminta-ajatuksena on edistää turvallisuutta ja tukea pelastustoimen palvelukyvyn kehittämistä myöntämällä tarkoituksensa puitteissa ja osana pelastustoimen kokonaisrahoitusjärjestelmää harkinnanvaraisia avustuksia tulipalojen ehkäisemistä ja pelastustoimintaa edistävään toimintaan ja hankkeisiin. Keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja koulutustoiminta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja kalustohankkeet. Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljyjätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 3 milj. euroa v. 2015. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alueiden pelastustoimien torjuntavalmiushankintoja ja niistä aiheutuvia korvaustarpeita. Vuonna 2013 rahastosta maksettiin korvauksia 16 milj. euroa. Pysyvä öljynsuojamaksu on 0,50 euroa öljytonnilta. Korotettua maksua 1,50 euroa öljytonnilta peritään vuosina 2010 2015. Vuonna 2015 maksun tuoton arvioidaan olevan n. 24 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5